Vaimoni on 61-vuotias ja minä 67-vuotias. Vaimoni on hyvin itsenäinen ja avoin ihminen ja näyttää ikäistään paljon nuoremmalta. Avioliittomme on kestänyt yli 40 vuotta ja seksuaalisuudella on ollut siinä tärkeä sija, koska se on tuonut paljon iloa kummallekin osapuolelle. Syrjähyppyjä ei ole ollut.

Tammikuussa 2003 jouduin leikkaukseen, josta seurasi impotenssi. Yritimme silti tyydyttää seksuaalisia tarpeitamme, mutta se ei enää täysin onnistunut. Joulukuun alussa 2003 vaimoni ilmoitti, että työpaikan pikkujoulun jälkeen hän menee yökylään tuntemansa 38-vuotiaan miehen luokse. Sen jälkeen he tapailivat harvakseltaan, mutta nykyisin he ovat yhdessä melkein joka viikonloppu.

Kun vaimoni on kotona, nukumme samassa sängyssä ja harrastamme edelleen seksiä. Rakastan vaimoani, ja hän sanoo rakastavansa minua mutta nauttivansa suunnattomasti myös yhdynnöistä miesystävänsä kanssa. Olemme kolmisin neuvotelleet syntyneestä tilanteesta ja päättäneet, että on edelleen parasta jatkaa näin, vaikka se aiheuttaakin minulle mustasukkaisuuden tunteita.

Kysyisinkin asiantuntijalta, onko ratkaisumme paras mahdollinen? Entä mitä tapahtuu vaimolleni, jos toinen hänen miehistään putoaa kolmikosta pois? Jääkö silloin jäljelle kolme yksinäistä ja onnetonta ihmistä?

Kolmannen pyörän olemassaolo ei sinänsä ole harvinaista, mutta teidän tilanteestanne tekee erikoisemman se, että olette neuvotelleet siitä ja päätyneet kyseiseen järjestelyyn. Se edellyttää melkoista kypsyyttä. Eikä todellakaan ole ihme, jos ratkaisu aiheuttaa sinussa mustankipeyttä.

Olette saaneet elää vaimonne kanssa yhdessä jo neljä vuosikymmentä, ja tämä aika on mitä ilmeisimmin ollut teidän molempien kannalta hyvin tyydyttävää. Tärkeä sija parisuhteessanne on ollut seksuaalisella kanssakäymisellä. Valitettavasti tilanteenne muuttui kolme vuotta sitten.

Tukea erektiolle

Et suoraan sano, kuinka vaikea asia impotenssi on sinulle, mutta yleensä se on myös henkisesti vaikea asia hyväksyä. Se saattaa aiheuttaa ahdistusta, masennusta, huonommuuden ja arvottomuuden tunteita, ja monet kokevat haavoittuneensa henkisesti.

Mies kokee usein erektion miehisyyden mittana, ja mittaa seksiä suorituksena, josta hänen tulee selviytyä kunnialla. Erektiohäiriöt ovat kuitenkin varsin yleisiä jo sinua nuoremmilla miehillä. Joidenkin tutkimusten mukaan lähes 40 prosenttia 40-vuotiaista kärsii lievästä ja lähes 70 prosenttia yli 50-vuotiaista jonkinasteisesta kyvyttömyydestä. Iän myötä ongelmat lisääntyvät.

En tiedä, millaista apua olet hakenut ongelmaasi. Usein avun hakemista viivytellään: keskimäärin mies kypsyttelee asiaa mielessään noin neljä vuotta ennen kuin menee lääkärin puheille. Oletko keskustellut lääkärisi kanssa syntyneestä tilanteesta? Nykyään seksuaalisiin vaikeuksiin on tarjolla sekä lääkinnällisiä että muita apuvälineitä.

Viagran tietävät jo kaikki, mutta sen lisäksi on olemassa myös muita keinoja, kuten potenssikynä ja alipainepumppu. Injektio on tehokas erektiohäiriöiden hoidossa. Toivottavasti olet keskustellut eri vaihtoehdoista lääkärisi kanssa ja kenties jo kokeillutkin jotain apukeinoja.

Aina kyseessä ei ole kuitenkaan pelkkä lääketieteellinen ongelma vaan paljon monisyisempi omaan itseen tai parisuhteeseen liittyvä tilanne. Tällöin apua voi saada seksuaaliterapiasta, jossa paneudutaan paljon syvemmälle asiaan eikä keskustella seksistä vain suoritustasolla.

Ei vain akti

Vaikka seksi onkin tärkeä osa rakkaussuhdetta, sen ei pitäisi kuitenkaan olla se ainoa asia. Kuva rakkaudesta kapenee, jos se nähdään vain vilkkaana seksielämänä.

Ihminen on psykoseksuaalinen olento, mikä tarkoittaa juuri sitä että seksuaalisuus on muutakin kuin vain varsinainen akti. Seksuaalisuuteen kuuluu läheisyys ja hellyys, ilo ja huumori, antautuminen yhteiseen kokemukseen ja huolenpito toisesta. Mielikuvituksen käyttökin on sallittua.

Omaa seksuaalisuuttaan voi toteuttaa monin tavoin, rajana on se mikä tuntuu molemmista hyvältä. Yleensä seksuaalisuus ja eroottisuus nivoutuu luontevaksi osaksi parin rakkauden ja yhteisyyden tunteita. Läheisyyden tarve ei suinkaan katoa iän myötä vaan seksielämä jatkuu sitä kauemmin mitä rikkaampaa ja onnellisempaa se on ollut.

Vaikka eletäänkin vapaamielistä ja jopa yliseksuaalista aikaa, se ei suinkaan tarkoita että seksi olisi aina helppoa ja ongelmatonta. Päinvastoin seksuaaliset vaikeudet ovat aika tavallisia. Aina ne eivät johdu suoranaisesta kyvyttömyydestä, vaan yksilön henkilökohtaisista tai parin keskinäisistä ristiriidoista.

Seksuaalisuus on niin herkkä asia että monet muut asiat elämässä saattavat heijastua siihen. Stressi, masennus, työpaineet, parisuhteen ongelmat ja kommunikointivaikeudet saattavat viedä halun ja kyvyn nauttia seksistä. Teidän elämäänne vaikeuttanut asia on sairastuminen.

Miten sinä voit?

Seksuaalinen kyvyttömyys loukkaa usein omanarvontunnetta ja haavoittaa omaa miehisyyttä. Parisuhteessa elävillä asia ei ole pelkästään henkilökohtainen vaan mitä suuremmassa määrin parin yhteinen asia. Usein tilanteeseen liittyy pelko siitä miten toinen suhtautuu, kun ei enää pysty tyydyttämään toista.

Teidän kohdallanne tilanne johti siihen, että vaimosi aloitti suhteen nuoremman miehen kanssa. Mitä itse teet silloin kun vaimosi on toisen miehen luona? Pystytkö keskittymään mihinkään muuhun vai mietitkö vain sitä mitä vaimosi parhaillaan on tekemässä? Olet harvinaisen avosydäminen ja laajakatseinen mies kun sallit vaimollesi rinnakkaissuhteen. Onko niin, että rakastat häntä niin paljon että haluat suoda hänelle tämän nautinnon? Mitä ilmeisimmin kärsit kuitenkin tilanteesta hiljaa mielessäsi.

Kerrot vaimosi olevan itsenäinen ja avoin ihminen. Kenties vaimosi on myös hyvin päättäväinen ja voimakastahtoinen, kun hän on saanut sinut suostumaan nykyiseen tilanteeseen. Onko hän ollut suhteessanne koko ajan se vahvempi osapuoli, joka on tottunut aina saamaan tahtonsa läpi?

Olen hieman huolestunut siitä, mitä teet omille tunteillesi. Yritätkö vain tukahduttaa ne ja pitää kaiken sisälläsi? Kuinka avoimesti olet pystynyt kertomaan vaimollesi omista tunteistasi ja ajatuksistasi? Ymmärtääkö hän kuinka vaikea tilanne on sinun kannaltasi?

Muuten elämänne on jatkunut niin kuin ennenkin. Nukutte edelleen vierekkäin ja harrastatte seksiäkin, joten leikkaus ei vienyt kaikkia seksuaalisia kykyjäsi ja taitojasi. Tyydyttääkö nykyinen suhteenne sinua ja psykoseksuaalisia tarpeitasi? Kaipaisitko enemmän hellyyttä ja huomionosoituksia vaimoltasi?

Mielen aikapommi

Mietin mihin vaimosi loppujen lopuksi tarvitsee nuorempaa miestä? Yleensä rinnakkaissuhteeseen liittyy muutakin kuin vain seksi, kuten kiintymystä ja ystävyyttä. Kaipaako vaimosi nuoremman miehen rakkautta ja ihailua tunteakseen itsensä halutuksi ja viehättäväksi?

Jokainen yksilö ja pari päättää itse miten ja kenen kanssa seksuaalisuuttaan toteuttaa. Teidän kohdallanne tämä tarkoittaa kolmannen pyörän olemassaoloa. Kukaan ulkopuolinen ei voi tulla sanomaan teille miten teidän tulee elää. Rakkaussuhteessa ei myöskään ole yhtä ja ainoaa tapaa olla onnellinen.

Jos katsot voivasi kestää vaimosi suhteen toiseen mieheen, se on teidän kolmen mutta ennen kaikkea sinun ja vaimosi välinen asia. Olet kuitenkin selvästi huolissasi tilanteesta ja mietit tulevaisuutta. Kysyt oliko ratkaisunne paras mahdollinen. Itse en usko sen sitä olleen. Mitä pitempään toinen suhde jatkuu sitä suuremmaksi kasvaa riski haavoittua. Vaarana on myös masentuminen tai katkeroituminen ja tapahtuman kostaminen toiselle joskus myöhemmin.

Sinun on varmasti vaikea puhua kenenkään ulkopuolisen kanssa, mutta avun hakemiseen ei kuitenkaan pitäisi olla liian suurta kynnystä. Toisenlainen vaihtoehto nykyisen järjestelyn sijaan voisi olla hakeutuminen seksuaaliterapiaan. Taitavan terapeutin avulla voisitte selvitellä tilannettanne, kartoittaa molempien tarpeita ja toiveita sekä etsiä uusia keinoja niiden toteuttamiseksi.

Mielestäni sinun pitäisi puhua myös entistä suoremmin vaimollesi omista tunteistasi ja ajatuksistasi. Muista pitää huolta myös itsestäsi ja siitä ettet eristäydy kaikesta muusta elämästä. Silloin riski jäädä totaalisesti yksin parisuhteen päättyessä on liian suuri.

Psykologi Teija Jokipii

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

laboratoriokokeet, kolesteroli, verenpaine, sokerirasitus

Ennaltaehkäisy on parasta terveydenhoitoa. Mutta tarvitseeko oireettoman syynätä maksa-arvojaan tai syöpäriskiään – ja voiko terveyttään tarkkailla liikaa?

Mittariin tulee viisikymmentä vuotta, enkä tiedä kolesterolilukemiani. Serkullani todettiin diabetes, pitäisikö minunkin mittauttaa verensokerit?

Oman terveyden tarkkailu on koko ajan helpompaa. Yhä useampia arvoja voi mitata kotitesteillä, ja tieto sairauksien riskitekijöistä lisääntyy vauhdilla. Innokkain käy varmuuden vuoksi vuosittain koko kehon läpivalaisussa, toiselle jo verenpaineen mittaaminen on kauhistus sairauksien pelon vuoksi.

Perusterve pärjää onneksi pitkälle ilman mittauksia. Yleislääketieteen tohtori Osmo Saarelman mukaan on harvinaista, että oireettomalta paljastuisi terveystarkastuksessa tai laboratoriokokeissa yllättäviä, piileviä sairauksia. Poikkeuksia ovat syöpäseulonnat.

– Terveen ihmisen summittainen tarkastaminen on melko lailla hyödytöntä lukuun ottamatta muutamia peruskokeita, kuten kolesterolimittausta — ja siinäkin riittää mittaus kerran elämässä, jos lukema on hyvä.

Kolesteroli ja verenpaine selville

Viimeistään keski-iässä oireettomankin on silti syytä selvittää muutamia arvoja. Nelikymppisenä kannattaa tarkistuttaa kolesteroli. Jos ei omista verenpainemittaria, voi käydä terveysaseman mittauspisteessä. Korkeisiin lukemiin on hyvä puuttua ajoissa. Jos taas on siunattu ihanteellisilla arvoilla, voi huokaista helpotuksesta ja unohtaa mittailut vuosiksi.

Keskustelussa vilahtelevat välillä muutkin arvot. Ehkä yleisimpiä pohdinnan aiheita on se, pitäisikö tulehdusarvot eli lasko tai CRP silloin tällöin tarkistaa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kohonnut CRP voi kieliä sepelvaltimotaudin riskistä vielä korkeaa kolesteroliakin vahvemmin. Saarelman mielestä tämä ei vielä tarkoita, että CRP-arvoa kannattaisi seuloa varmuuden vuoksi. Kohonnut lukema kyllä kertoo kehon tulehdustilasta mutta ei erittele, jyllääkö kehossa kasvain, allergia vai virtsatietulehdus. Terveelle CRP ei siis kerro juuri mitään.

– Jos pelkää sydäntauteja, on hyödyllisempää tutkailla tupakointiaan ja ruokavaliotaan. Hyvä keino on rajoittaa punaisen lihan syöntiä ja tarkistaa, että käyttää riittävästi pehmeitä rasvoja. Hampaistakin kannattaa huolehtia: suun terveys on todistetusti yhteydessä sydäntautiriskiin.

Paastoverensokerin mittaaminen taas sijoittuu välimaastoon: sen voi tarkistuttaa, jos epäilee diabetesta.

– Tosin tällöinkin hyödyllisempää on täyttää riskilaskuri Diabetesliiton sivuilla (diabetes.fi) tai tehdä sähköinen terveystarkastus, jos kuntasi sellaisen tarjoaa. Jos saa korkeat lukemat, verensokeri kannattaa vielä tarkistaa laboratoriossa.

Saarelma painottaa, ettei perusterveen pitäisi pohtia sairauksien ennaltaehkäisyä yksittäisten veriarvojen tai kokeiden kautta. Keho on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kotitestejä vain harkiten

Laktoosi-intoleranssi, PSA, virtsatietulehdus... Apteekkien kotitestivalikoima laajenee kaiken aikaa. Diabeetikolle verensokerin mittaaminen päivittäin on välttämätöntä, mutta perusterveelle Saarelma ei suosittele kotitestejä paria poikkeusta lukuun ottamatta.

– Jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä, klamydiatesti voi olla aiheellinen, sillä sairaus on usein oireeton. Ja toki keliakiakokeen voi ostaa, jos huomaa viljansyöntiin liittyviä suolisto-oireita, kuten vatsakipua tai ripulia.

Jopa kolesterolia voi mitata kotitestillä. Edullisimpien testien heikkous on se, että ne kuvaavat kokonaislukemaa eivätkä erittele hyvää ja huonoa kolesterolia. Siksi ne eivät kerro rasva-arvoista koko totuutta.

– Varsinkin naisilla kokonaiskolesteroli voi olla reippaastikin yli suositusrajan eli viiden tai kuuden, jos hyvän eli HDL-kolesterolin taso on korkea. Omatestauslaitteet, joka erittelevät LDL-ja HDL-kolesterolin, maksavat satoja euroja. Silloin herää kysymys, miksei voisi käydä kerran viidessä vuodessa mittauttamassa kolesteroliaan vaikkapa terveyskeskuksessa.

Kotitestien suurin pulma on  väärintulkinta.

Asiantuntija ei ole vierellä kommentoimassa tuloksia. Jos vaikkapa klamydiatestistä saa negatiivisen tuloksen, se ei silti sulje sairauden mahdollisuutta pois.

Yksi on kuitenkin varmaa: jos vaihtoehtoina on turvautua joko oireiden googlettamiseen tai kotitestiin, jälkimmäinen on pienempi paha. Kotitestistä tulokseksi saa ainakin suhteellisen luotettavan ja yksiselitteisen lukeman.

Vitamiinimittauksista terveyttä?

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan veren alhainen D-vitamiinipitoisuus kielii osteoporoosiriskistä. Samasta syystä lääkäri saattaa määrätä testeihin, joissa selvitetään veren D-vitamiinipitoisuutta.

Puutosepäily on saanut monet oireettomatkin hakeutumaan laboratorioon. Saarelma ei kuitenkaan näe syytä siihen, miksi terveen pitäisi käydä omin päin tarkistuttamassa vitamiinitasot.

– Suomessa pitäisi joka tapauksessa huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista ympäri vuoden. Jos ulkoilee kohtuudella, kesät voi olla D-vitamiinin suhteen huoletta ja talvisin ottaa 10 mikrogramman vitamiinilisän päivittäin, Saarelma sanoo.

Vitamiinitestien kanssa samaan kategoriaan kuuluvat hivenainetestit, joita on markkinoitu ratkaisuksi esimerkiksi jatkuvaan uupumukseen. Varsinaiset imeytymishäiriöt ovat kuitenkin harvinaisia. Usein epämääräiset oireet selittyvät muilla syillä, kuten huonolla nukkumisella, stressillä, ruokavaliolla tai jopa vuodenajalla. Testejä kannattaa harkita vasta siinä vaiheessa, kun elintapamuutokset eivät pure.

Syynää lähisuvun sairaudet

Jos mielii terveyttä ja pitkää ikää, pitääkö koluta läpi oman suvun sairaushistoria? Saarelman mukaan ei ole tarpeen mennä useiden sukupolvien taakse. Riittää, kun käy läpi lähisukulaisten perinnölliset sairaudet.

– Esimerkiksi sydämen johtoratahäiriöistä johtuvat äkkikuolemat ovat olleet paljon esillä. Ne ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Jos äkkikuolemia on sattunut suvussa, kannattaa mieluummin hakeutua lääkäriin kuin tuijotella sukutaulua.

Syöpätutkija Päivi Peltomäki neuvoo laatimaan sukupuun, jos perinnölliset taudit huolettavat. Sukupuussa saisi näkyä ainakin kolme polvea, eli ensimmäisen ja toisen asteen sukulaiset isovanhempiin, setiin ja täteihin saakka. Jotkin taudit hyppivät yhden tai kahden sukupolven yli, joten pelkkä vanhempien sairaushistoria ei kerro koko totuutta.

Liian hätiköityjä johtopäätöksiä ei kuitenkaan kannata tehdä. Vaikka bongaisi lähisuvusta kaksi samanlaista sairastapausta, oma riski ei silti välttämättä ole suuri.

– Esimerkiksi paksusuolen syövistä vain muutama prosentti on selkeästi perinnöllisiä. Vaikka syöpiä esiintyisi suvussa paljon, se ei aina tarkoita, että suvussa kulkisi sairaudelle altistava geenimuunnos. Varsinkaan, jos perhepiirissä on ollut useita eri syöpätyyppejä.

Vahvempi viite perinnöllisyydestä on, jos sairastuneet ovat poikkeuksellisen nuoria. Useampi ennen keski-ikää puhjennut muistisairaus tai sydäninfarkti on jo hyvä syy tutkia sukupuu tavallista tarkemmin.

– Jos lähisuvussa esimerkiksi on tullut sydäninfarkteja alle 50-vuotiaille, se kielii jo aika vahvasti hyperkolesterolemiasta, eli perinnöllisestä, normaalia suuremmasta veren kolesterolitasosta. Silloin voi olla syytä aloittaa kolesterolilääkitys, vaikka sille ei muuten olisi tarvetta, Osmo Saarelma kertoo.

Peili on paras mittari

Ei ole yhtä vastausta siihen, milloin terveydestä huolehtiminen menee liiallisuuksiin. Pakkomielteinen kehon tuntemusten tarkkailu ei kuitenkaan ole normaalia. Silloin ensimmäinen, kymmenes tai edes sadas terveystarkastus ei helpota oloa, vaan tärkeintä olisi puuttua psyykkiseen ongelmaan taustalla.

Toinen ääripää ovat ne, jotka tietävät hyvin, että tipaton tai tumppaaminen tekisi terää, mutta pitävät silti tiukasti kiinni paheistaan.

– Jotkut käyttävät reippaasti alkoholia ja pyytävät lähetettä maksakokeisiin testatakseen, vieläkö elimistö kestää juomista. Siinä kohtaa lähdetään liikkeelle täysin väärästä päästä.

Terveystarkastus voi olla myös kannustin, jos elintavoissa on petrattavaa.

Pohjalla vain pitää olla valmius muuttaa elintapojaan.

– Ei juuri hyödytä, jos terveydenhoitaja tai lääkäri paasaa alkoholinkäytön vähentämisestä ja tupakoinnin lopettamisesta ja potilas vain nyökyttelee ja lähtee pois.

Osmo Saarelman mukaan eniten terveitä vuosia tuo oma-aloitteinen hyvinvoinnin tarkkailu. Tapojen tuunaaminen terveellisemmiksi ehkäisee kaikkia kansantauteja, eikä siihen tarvita lääkärikäyntejä tai testejä.

– Olen tavannut sanoa potilaille, että paras terveystarkastus on peili. Tietyt asiat kannattaa ”mitata” mielessä joka päivä. Niitä ovat paino, tupakointi, alkoholin käyttö, punaisen lihan syönti, liikunta, nukkuminen, stressinhallinta ja onnellisuus.

Veli-Jussi jalkanen

Kertooko terveystesti miten voit?

Ilman muuta kannattaa ottaa ja otattaa testejä. Mikään ei maksa niin paljon kuin sairastaminen tai huonokuntoisuus ja raihnaisuus. Heikentyvät arvot kannustavat elintapamuutoksiin ennenkuin salakavalasti etenevät sairaudet puhkeavat. Silloin ollaan jo myöhässä. Kotíin kannattaa ostaa paras mahdollinen pissatesti josta saa jo 12 arvoa. Tärkeä verenpainemittari on halpa. Unen laadun mittaamiseen on myös halpoja mittareita. Myös ns. terveen mutta ylipainoisen kannattaa ostaa verensokerimittari ja...
Lue kommentti
rintavuoto, maitovuoto

Toisesta rinnasta tulee vuotoa ja kyljessä on kipua. Mammografiassa, ultraäänessä ja papa-kokeessa ei ollut poikkeavaa. Pitäisikö tehdä munasarjatutkimus? Olen 64-vuotias.

Maitovuoto rinnoista on tavallinen oire synnyttäneillä naisilla, synnyttämättömillä harvinainen. Vihertävä tai rusehtava erite tai vuoto useammasta kuin yhdestä nännitiehyestä ei yleensä viittaa syöpään.

Verinen tai toispuoleinen, ei-maitoinen vuoto vaatii selvittämistä. Tutkimuksiin voivat kuulua rintojen tunnustelu, mammografia-, ultraääni- ja duktografiatutkimukset sekä joskus magneettitutkimus.

Tavallisin syy vuotoon on maitotiehyen sisäinen limakalvon kasvain, ns. intraduktaalinen papillooma, joka yksittäin on yleensä hyvänlaatuinen. Rauhastiehyen laajentuma, ns. duktektasia, voi aiheuttaa vihertävää neste-eritystä.

Papa-kokeesta tai munasarjatutkimuksesta ei ole apua vuodon selvittämisessä. Kylkikivullakaan ei välttämättä ole yhteyttä vuotoon.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

väsymysoireyhtymä

Ei hullu, huijari eikä laiska, vaan oikeasti sairas. Väsymysoireyhtymä näkyy muutoksina aivojen magneettikuvissa ja elimistön immuunipuolustuksessa.

Väsymysoireyhtymä on huonosti tunnettu sairaus lääkäreidenkin keskuudessa. Siihen ei myöskään ole tällä hetkellä yhtenäistä hoitopolkua.

Väsymysoireyhtymästä voivat kertoa

  • Väsymys, joka seuraa pientäkin fyysistä tai psyykkistä rasitusta.
  • Huimaus, sydämentykytys ja muut autonomisen hermoston oireet.
  • Unettomuus. Uni on kevyttä ja rikkinäistä.
  • Aivosumu eli keskittyminen, muistaminen ja ajattelut heikkenevät.
  • Infektio-oireet, kuten kurkkukipu, kaulan imusolmukkeiden turpoaminen. Joillakin sairaus alkaa infektiokierteen jälkeen.
  • Kivut lihaksissa ja nivelissä, päänsärky.
  • Masennus ja ahdistus.
  • Lihasheikkous ja voimattomuus.

Lue lisää väsymysoireyhtymästä Hyvä terveys 6/17. Tilaajana lehti on luettavissa digilehdet.fi

Veli-Jussi Jalkanen

Nämä oireet voivat kertoa väsymysoireyhtymästä

Tämä vaiva on elintapatauti. Siihen on yleensä syynä useiden asioiden monivaikutus: - Liian vähän tai huolaatuista unta - Kehon vajaaravitsemus erik. B12, C-vit, ja monet muut. Tiheäravinteinen ruoka ja tukeva lisä suojaravinteita purkista auttavat - Masennus: tämäkin voi suurelta osin johtua elimellisestä ja siten itse korjattavista elintapasyistä. - Liikunnan puute: keho vain ei toimi kunnolla ilman riittävää liikuntaa - Kilpirauhasen vajaatoiminta: tämä yleinen eri asteisena esiintyvä vaiva...
Lue kommentti
vaihdevuosivaivat

Liikunta on lukijoidemme suosituin itsehoitokeino vaihdevuosioireisiin. Toiseksi yleisintä on muokata ruokavaliota. Luontaistuotteita on kokeillut joka kolmas. Mutta myös stressin torjunta ja hyvä seksi mainittiin.

Hyvän terveyden 50+ hyvinvointikysely kertoo, että suomalaisnaiset luottavat keski-iässä liikuntaan hyvän olon tuojana. Kysely suunnattiin vaihdevuosissa oleville. 

Eniten saimme vastauksia 51–55-vuotiailta, toiseksi eniten 56-60-vuotiailta ja loput ikäryhmästä 45–50. Kiitämme kaikkia vastanneita!

1. Liikunta

Suosituin keino helpottaa vaihdevuosioireita on harrastaa liikuntaa. Hyvän terveyden kyselyyn vastanneista niin tekee 68 prosenttia. Osa kertoi turvautuvansa hikiliikuntaan, josta on sekin hyöty, että paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Myös kävely, uinti ja niin sanotut hitaat lajit olivat käytössä.

Muutama mainitsi erityisesti luonnossa liikkumisen: ”Ulkona liikkuminen antaa hyvät yöunet. Tuuletan makuuhuoneen tosi hyvin ja jätän ikkunan hiukan raolleen, jotta hiki ei pääse yllättämään.”

Myös pyöräilystä muistutettiin: ”Nyt pyöräilykauden alkaessa työmatkoista tulee vähän lisälenkkiä.”

2. Ruokavalio

Toiseksi suosituin vaihdevuosien helpotuskeino on muokata ruokavaliotaan. Niin tekee 39 prosenttia vastanneista.

”Punaviinit minimiin, höttöhiilarit on myös pahasta. Ylipaino kuriin. Olo on kuin kolmekymppisellä”, kirjoitti nainen Espoosta.

Kuopiolainen vastaaja totesi: ”Lopetin lihan, makkaroiden ja broilerin syönnin ja lopuksi vielä kahvin juonin. Syön nyt runsaasti vihanneksia eri muodoissa.”

Yksi vastanneista oli huomannut makean vaaran: ”Mitä vähemmän syön suklaata sen paremmin voin. Heti kun syön jotakin makeaa, alkaa mieletön hikikohtaus... Meni monta vuotta tajuta tämä asia.”

3. Luontaistuotteet

Kolmekymmentäkaksi prosenttia vastanneista käyttää luontaistuotteita helpottamaan vaihdevuosioireita. Vastauksissa mainittiin muun muassa salvia- ja melatoniinitabletit, soijavalmisteet ja homeopaattiset tuotteet.

Myös E-vitamiini, apteekkien hormoonittomat vaihdevuosiin tarkoitetut tuotteet sekä akupunktio ja seksi tuotiin esiin.

4. Hormonikorvaushoito

Hormoneihin turvautuu 16 prosenttia vastanneista.

Yksi totesi, ettei hänen hoitonsa tehoa kunnolla – ”ei saa nukuttua” – joten annos on ehkä liian pieni.

Ei mitään

Yhdeksäntoista prosenttia vastanneista ei käytä vaihdevuosioireisiin mitään hoitokeinoja.

Vastauksissa kuitenkin mainittiin sellaisia elämänlaatua parantavia asioita, kuten rentoutuminen, sauna, kylmä suihku, säännöllinen hyvä seksielämä ja stressin minimointi ja ystävien kanssa yhdessä sparraaminen.

 

Vastanneiden kesken on arvottu Emeran Mayerin kirja Viisas vatsa (Atena, 2017).

Lue lisää 50+ naisen elämän haasteista: Hyvä terveys 5 / 2017.