Fyysistä aktiivisuutta ja kalorien kulumista seuraavat aktiivisuusmittarit eivät todennäköisesti kannusta liikkumaan. Tuoreessa tutkimuksessa mittarit eivät aktivoineet ihmisiä, vaikka osalle koehenkilöistä annettiin rahapalkintoja liikunnan lisäämisestä.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 800 singaporelaista tervettä aikuista satunnaistettiin käyttämään aktiivisuusmittaria tai verrokkiryhmään. Aktiivisuusmittaria käyttäneistä osa sai käteispalkintoja liikunnan lisäämisestä ja osan aktiivisuus palkittiin lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen.

Puolen vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta aktiivisuusmittaria kantavat olivat onnistuneet lisäämään fyysistä aktiivisuutta enemmän kuin verrokit, mutta erot eivät olleet kovin suuria. Kannustinpalkintoja saaneet lisäsivät kuntoliikuntaa 20–30 minuuttia viikossa verrattuna verrokkeihin. Pelkkää mittaria käyttäneet eivät eronneet verrokeista.

Rahakannustimien ja hyväntekeväisyyslahjoitusten antaminen lopetettiin puolen vuoden kohdalla, ja seurannan jatkuessa ryhmien erot pienenivät entisestään. Vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta ryhmien välillä ei ollut käytännössä juurikaan eroja eivätkä erot näkyneet osallistujien terveydessä millään tavalla.

Singaporelaisten tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä aktiivisuusmittarit ovat hyvin suosittuja, mutta niiden terveysvaikutuksista ei ole juurikaan tutkimusnäyttöä. Hiljattain julkaistiin myös yhdysvaltalaistutkimus, jossa aktiivisuusmittarit eivät auttaneet myöskään laihduttamisessa.

Tutkimus julkaistiin Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2016;DOI:10.1016/S2213-8587(16)30284-4)
http://dx.doi.org/10.1016/S2213-8587(16)30284-4

Opioidiriippuvaisten tiedetään kuolevan muuta väestöä nuorempina, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella ero saattaa olla luultua suurempi. Yhdysvaltalaisaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella opioidiriippuvaisten riski menehtyä neljän vuoden sisällä on jopa kymmenkertainen.
Yhdysvaltalaisten tulokset julkaistiin Journal of Addiction Medicine -lehdessä, ja ne perustuvat 2 600 perusterveydenhuollon piiriin vuosina 2006–2014 hakeutuneen opioidiriippuvaisen seurantaan.
Neljän vuoden seurannan aikana potilaista 18 prosenttia menehtyi, mikä oli noin kymmenen kertaa enemmän kuin samanikäisessä perusväestössä. Vaikka kymmenkertainen kuolleisuus kuulostaa suurelta, joissain aiemmissa tutkimuksissa riski on arvioitu jopa tätäkin suuremmaksi.
Yliannostusten lisäksi yleisiä kuolinsyitä olivat sydän- ja verisuonitaudit, syöpä sekä hepatiitti C ja muut infektiotaudit.
Suomessa opioidien väärinkäyttäjiä on arviolta 13 000–15 000. Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa on annettu Suomessa vuodesta 1995 ja tällä hetkellä hoidossa on noin 2 700 potilasta. Korvaushoito vähentää merkittävästi potilaiden kuolleisuutta sekä huume- ja omaisuusrikoksia.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Addiction Medicine 2017;DOI: 10.1097/ADM.0000000000000312)http://journals.lww.com/journaladdictionmedicine/Abstract/publishahead/H...

(2017425)

Verenpainelääkitys pienentää potilaiden kuolleisuutta vielä lääkityksen lopettamisen jälkeenkin, japanilaistutkimus osoittaa. Hyödyt kuitenkin heikkenevät ajan myötä. Sama koskee kolesterolilääkkeitä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin 13 verenpainelääketutkimuksen ja 10 kolesterolilääketutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yhteensä yli 120 000 potilaan seurantatiedoista. Potilaita oli seurattu 4–6 vuotta tutkimusten päättymisen jälkeen.
Tulosten perusteella verenpainelääkityksellä olevien riski menehtyä lääkityksen aikana oli 15 prosenttia pienempi kuin verrokkien. Yhteys säilyi lääkityksen lopettamisen jälkeen, mutta tuolloin kuolleisuus oli enää 9 prosenttia vähäisempää. Kolesterolilääkkeitä käyttävien luvut olivat suurin piirtein samanlaiset.
Lääkityksiin liitetty kuolleisuushyöty heikkeni mitä pitempään potilaita seurattiin, mikä viittaa siihen, että vähitellen hyödyt myös katoavat kokonaan. Näin ollen lääkityksen jatkaminen on ainoa varma tapa saada niiden hyödyt jatkossakin.
Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Hypertension 2017;35:905–913)http://dx.doi.org/10.1097/HJH.0000000000001233

(2017425)

Tuoreen tutkimuksen mukaan keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuvat aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan muita todennäköisemmin. Tulokset eivät paljasta, mistä yhteys johtuu, mutta samansuuntaisia havaintoja on saatu aiemminkin.
Stroke-lehdessä julkaistujen tulosten perusteella keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuivat aivoverenkiertohäiriöihin tai dementiaan noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka joivat niitä harvemmin kuin kerran viikossa. Tämä havaittiin kymmenen vuoden seurannassa.
Havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta tutkimuksen luonteesta johtuen tuloksista ei pysty päättelemään onko yhteys syyseurauksellinen. On esimerkiksi mahdollista, että jo valmiiksi sairastumisvaarassa olevat alkavat suosia sokerittomia limuja, koska haluavat pienentää riskejään. Tässä tutkimuksessa sokerittomia juomia suosivilla oli mm. enemmän diabetesta, mikä voi selittää tuloksia.
Tutkimuksen aivoverenkiertohäiriöitä käsittelevä osuus perustui 2 900 yli 45-vuotiaan seurantatietoihin. Dementiatutkimukseen osallistui 1 500 yli 60-vuotiasta.

Sokerilimut eivät tässä tutkimuksessa liittyneet sairastumisriskeihin, mikä saattaa johtua niiden vähäisestä käytöstä aineistossa. Aiemmissa tutkimuksissa ne on kuitenkin liitetty mm. lihomiseen.Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;DOI:10.1161/STROKEAHA.116.016027)http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.116.016027

(2017424)

Lievä kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa mm. väsymystä ja mahdollisesti suurentaa sydänriskejä. Tuoreen brittitutkimuksen perusteella vaivan hoitaminen levotyroksiini-lääkkeellä on kuitenkin todennäköisesti turhaa.
Tutkimuksen tulokset koskevat seitsemänkymppisiä potilaita, joilla oli todettu kilpirauhasen lievä vajaatoiminta, joka ei vielä täyttänyt varsinaisen vajaatoiminnan diagnostisia kriteerejä. Osana tutkimusta heidät satunnaistettiin joko vuoden mittaiselle levotyroksiinilääkitykselle tai lumelääkitykselle. Tutkimukseen osallistui 740 potilasta.
Kun tutkijat vertasivat potilaiden oireita tutkimuksen päätteeksi, he eivät havainneet lainkaan eroja lääke- ja lumeryhmän välillä. Levotyroksiinilääkityksellä ei toisin sanoen ollut suotuisia, mutta ei myöskään haitallisia vaikutuksia potilaiden terveyteen. Näin ollen lääkitystä ei voi suositella näille potilaille ainakaan tämän tutkimuksen perusteella.
Varsinaista kilpirauhasen vajaatoimintaa potee yli 200 000 suomalaista. Se on naisilla noin neljä kertaa yleisempi kuin miehillä.
Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2017;DOI:10.1056/NEJMoa1603825)http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa1603825

(2017424)