Pitkäaikainen altistuminen hengitysilman pienhiukkasille voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa verenpainetaudin vaaraa. Myös meluisa asuinympäristö saattaa nostaa verenpainetta, European Heart Journalin julkaisemat tulokset osoittavat.

Tutkimukseen osallistui yli 40 000 aikuista viidestä Euroopan maasta. Osallistujilla ei ollut verenpaineongelmia tutkimuksen alkaessa, mutta 5–9-vuotisen seurannan aikana verenpainetauti todettiin 6 200:lla.

Muun muassa autoliikenteestä peräisin oleville suurille PM2,5-pienhiukkaspitoisuuksille altistuvat sairastuivat verenpainetautiin selvästi todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden asuinalueiden ilma oli puhtaampaa. Vaikutus oli samansuuruinen kuin ylipainoon liittyvä verenpainetaudin riski.

Tutkijat selvittivät myös liikenteen melun mahdollisia vaikutuksia verenpaineeseen. Tulosten perusteella joitain vaikutuksia on, mutta ne sekoittuvat osin ilmansaasteiden vaikutuksiin.

Havainnot vahvistavat jo vahvaa näyttöä ilmansaasteiden ja varsinkin PM2,5-hiukkasten terveyshaitoista, ja osoittavat niiden ulottuvan myös verenpaineeseen. Huomionarvoista on myös se, että verenpainetaudin riski alkoi kohota jo pitoisuuksilla, jotka ovat nykyisten turvarajojen sisällä, mikä viittaa rajojen olevan liian korkeita. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa.

Suomessa suurin osa pienhiukkasista tulee tuulten mukana ulkomailta, mutta myös autoliikenne sekä paikallisesti puun polttaminen ovat pienhiukkasten lähteitä.

Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2016;DOI:10.1093/eurheartj/ehw413)
http://dx.doi.org/10.1093/eurheartj/ehw413

Hyvin ennenaikaisena syntyvät lapset kärsivät monista terveysongelmista ja kehityshäiriöistä, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ne eivät välttämättä haittaa lasten koulun käyntiä. Osa lapsista pärjää jopa tavallista paremmin.
JAMA Pediatrics -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1,3 miljoonan vuosina 1992 - 2002 syntyneen floridalaislapsen testituloksiin. Lapset testattiin 5 - 6 vuoden iässä, koulutien alussa sekä koulun aikana osana yleisiä arviointeja. Lapset olivat syntyneet raskausviikoilla 23 - 41.
Hyvin ennenaikaisena eli raskausviikoilla 23 - 24 syntyneistä 65 prosentin arvioitiin pärjäävään päiväkodissa normaalisti. Koulussa heidän menestyksensä oli johdonmukaisesti heikompaa kuin täysiaikaisena syntyneiden, mutta erot eivät aina olleet kovin suuria. Ero täysiaikaisena syntyneisiin myös pieneni mitä vähemmän ennenaikaisena lapsi oli syntynyt.
Yhdysvaltalaisten tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat erittäin ennenaikaisena syntyvien lasten voivan pärjätä koulussa suhteellisen hyvin, vaikka he eivät aivan samalle tasolle muiden kanssa pääsisikään. Osa lapsista voi vaikeista lähtökodistaan huolimatta olla jopa erityisen lahjakkaita. Tässä tutkimuksessa raskausviikoilla 23 - 24 syntyneistä 2 prosenttia arvioitiin ikätovereitaan lahjakkaammiksi. Täysiaikaisista saman arvion sai keskimäärin 10 prosenttia.
Suomessa noin kuusi lasta sadasta syntyy ennenaikaisena eli ennen 37. raskausviikkoa. Ennenaikaisuus ja varsinkin huomattava ennenaikaisuus voi aiheuttaa mm. motorisia, kielellisiä ja kognitiivisia vaikeuksia, jotka voivat jatkua koko elämän.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2017;DOI:10.1001/jamapediatrics.2017.1020)http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2631768

(2017615) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tasavirtaiskun tarvittaessa antava ja vakavan rytmihäiriön korjaava rytmihäiriötahdistin ei välttämättä ole syy lopettaa urheilua edes kilpailutasolla. Tuoreen tutkimuksen havainto vahvista aikaisemman, mutta lyhemmän tutkimuksen tuloksia.
Circulation-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 440 rytmihäiriötahdistimen saaneen 10–60-vuotiaan nelivuotiseen seurantaan. Osallistujat harrastivat mm. koripalloa, jalkapalloa, juoksua, lumilautailua ja hiihtoa. Monet kilpailivat lajissaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.
Tulosten perusteella 121 potilasta sai laitteistaan yhteensä 183 iskua seurannan aikana. Kaikkiaan 10 prosenttia potilaista sai tahdistimen antaman sähköiskun urheillessaan kisoissa tai harjoituksissa. Sähköiskut olivat yleisempiä urheilun aikana kuin levossa, mutta eivät merkittävästi yleisempiä kuin muunlaisen fyysisen aktiivisuuden aikana.
Yksikään potilas ei menehtynyt rytmihäiriöön liittyvään syyhyn eikä tarvinnut elvytystä urheilun aikana tai sen jälkeen tapahtuneen rytmihäiriön takia. Ainoa potilasryhmä, jonka ei välttämättä kannattaisi urheilla tahdistimen kanssa, olivat oikean kammion arytmogeenista dysplasiaa potevat. Heillä oli muihin potilaisiin verrattuna suurempi riski saada mahdollisesti hengenvaarallisia rytmihäiriöitä urheilun aikana ja he myös tarvitsivat useita sähköiskuja ennen kuin sydämen rytmi palautui normaaliksi.
Rytmihäiriötahdistin tunnistaa sydämen rytmihäiriöt ja korjaa ne antamalla pienen sähköiskun. Laite asennetaan kehoon. Tavallisempia, sähköiskuja antamattomia sydämentahdistimia on hyvin monen tyyppisiä, ja niillä voidaan estää ja hoitaa erilaisia rytmihäiriöitä ja mm. sydämen vajaatoimintaa.

Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017)http://circ.ahajournals.org/

(2017614) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Fyysisesti passiivinen elämäntapa on tunnettu terveysriski, mutta kaikki istuminen ja paikallaanolo ei välttämättä ole yhtä haitallista. Tuoreen tutkimuksen mukaan riskit tuntuvat monilla liittyvän television katseluun.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ovatko television katselu, lukeminen, tietokoneen tai puhelimen parissa vietetty aika tai autossa istuminen terveysvaikutuksiltaan samanlaisia, ja voiko muutokset niihin käytetyissä ajoissa vaikuttaa ihmisten terveyteen. Tutkimus perustuu yhdysvaltalaisen CARDIA-tutkimuksen aineistoihin ja 3 200 potilaan seurantatietoihin.
Tulosten perusteella monet sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten vyötärölihavuus ja kolesteroliongelmat, näyttäisivät olevan yleisiä varsinkin paljon televisiota katsovilla. Nämä terveysriskit pienenivät osallistujilla, jotka vähensivät television katselua ja käyttivät vapautuvan ajan mihin tahansa muuhun fyysisesti passiiviseen toimintaan, jota tutkimuksessa tarkasteltiin.
Yhdysvaltalaisten havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, sillä tutkittujen seikkojen lisäksi myös moni muu tekijä on voinut vaikuttaa yhteyksiin. Samansuuntaisia havaintoja on kuitenkin saatu myös muissa tutkimuksissa. Osa television katseluun liitetyistä haitoista selittyy todennäköisesti napostelulla.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/aje/kwx209)http://dx.doi.org/10.1093/aje/kwx209

(2017614) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Alkoholin tiedetään suurentavan naisten riskiä sairastua rintasyöpään, mutta myös juomatavat voivat vaikuttaa riskiin. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan rintasyövälle alttiita ovat varsinkin humalajuomista harrastavat.

Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä, ja niiden perusteella rintasyöpäriski suurenee mitä enemmän alkoholia käyttää.

Keskimäärin ainakin 19 juomaa kuukaudessa nauttivien sairastumisriski oli noin 30 prosenttia suurempi kuin vain 5 juomaa kuukausittain juovien. Humalahakuisesti juovien sairastumisriski oli puolestaan suurempi kuin alkoholia maltillisesti käyttävien, jotka eivät juoneet kerralla paljoa. Tulokset vahvistavat näyttöä alkoholinkäytön ja rintasyövän yhteydestä ja viittaavat määrän lisäksi myös juomatapojen vaikuttavan tuohon yhteyteen. Alkoholinkäytön lisäksi kuitenkin hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, joten ennen lisätutkimuksia niitä kannattaa tulkita maltillisesti.
Tutkimukseen osallistui 51 000 naista, joiden sisko oli sairastunut rintasyöpään. Naiset olivat 35–74-vuotiaita kuusivuotisen seurannan alkaessa, ja seurannan aikana heistä 1 800 sairastui rintasyöpään.
Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Siihen sairastuu noin joka yhdeksäs nainen.
Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/aje/kwx118)http://dx.doi.org/10.1093/aje/kwx118

(2017613) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.