Influenssarokotteen ottavat diabeetikot sairastuvat aivoverenkiertohäiriöihin ja sydämen vajaatoimintaan selvästi epätodennäköisemmin kuin muut potilaat, brittitutkimus vahvistaa. Influenssarokotukset ovat Suomessa ilmaisia diabeetikoille ja muille riskiryhmäläisille.

Brittien tulokset perustuvat runsaan 120 000 tyypin 2 diabetesta sairastavan aikuisen rekisteritietoihin seitsemän vuoden ajalta.

Kun tutkijat vertasivat influenssarokotuksen ottaneita potilaita muihin potilaisiin, rokotettujen riski sairastua influenssakauden aikana sairaalahoitoa vaativaan aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan havaittiin 20–30 prosenttia pienemmäksi. Myös keuhkokuume ja influenssa ja kuolemantapaukset olivat heillä harvinaisempia seurannan aikana.

Brittien tulokset ovat tervetulleita, sillä vaikka influenssarokotusten tehokkuus on osoitettu monissa tutkimuksissa, niiden vaikutuksia diabetesta sairastavilla on tutkittu suhteellisen vähän.

Suomessa influenssarokotus on maksuton yli 65-vuotiaille, riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6–35 kuukauden ikäisille lapsille ja raskaana oleville. Myös terveydenhuollossa työskentelevät, vakavalle sairastumisella alttiiden läheiset sekä varusmiespalvelukseen astuvat saavat ilmaisen rokotuksen. Ilmaisuudesta huolimatta rokotus jää valtaosalta ottamatta.

Tutkimus julkaistiin Kanadan lääkäriliiton CMAJ-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(CMAJ 2016;DOI:10.1503/cmaj.1510599
http://dx.doi.org/10.1503/cmaj.151059

Eteisvärinä-rytmihäiriö näyttäisi kehittyvän tavallista herkemmin vyötäröltään lihaville. Myös perinteinen painoindeksillä mitattu lihavuus liittyy suurentuneeseen sairastumisriskiin, tuore tutkimus osoittaa.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä, ja ne perustuvat yli 500 000 eteläkorealaisen keskimäärin 48-vuotiaan miehen ja naisen nelivuotiseen seurantaan.
Seurannan aikana eteisvärinä todettiin 3 400 osallistujalla, mutta riski vaihteli riippuen osallistujien painosta. Verrattuna normaalipainoisiin ylipainoisten sairastumisriski oli 21 prosenttia suurempi ja lihavien 52 prosenttia suurempi. Myös alipainoisuus liittyi suurentuneeseen sairastumisriskiin.
Painoindeksin lisäksi eteisvärinäriskiä ennusti osallistujien vyötärön ympärys. Riski sairastua oli 18 prosenttia suurempi vyötärölihavuuden kriteerit täyttävillä normaalipainoisilla sekä ylipainoisilla. Lihavien riskiä vyötärölihavuus ei enää suurentanut.
Tässä tutkimuksessa vyötärölihavuuden rajana pidettiin miehillä yli 90 cm:n vyötäröä ja naisilla yli 80 cm:n. Suomessa raja on naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm. Suomessa nämä kriteerit täyttää ainakin kolmannes yli 30-vuotiaista.
Vyötärölihavuus tarkoittaa ylipainon kertymistä keskivartaloon, missä suuri osa rasvasta kertyy vatsaontelon sisään niin sanotuksi viskeraaliseksi rasvaksi. Vyötärölihavuus altistaa mm. diabetekselle, verenpainetaudille, sydänsairauksille ja uniapnealle.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American Heart Association 2017;DOI:10.1161/JAHA.116.004705)http://dx.doi.org/10.1161/JAHA.116.004705

(000.000) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Raskaudenaikainen kuumeilu saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa lapsen autismiriskiä. Riski havaitaan varsinkin silloin, kun kuumeita on useita ja ne ajoittuvat keskiraskauteen.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Molecular Psychiatry -lehdessä, ja ne perustuvat 96 000 vuosina 1999 - 2009 syntyneen lapsen ja heidän äitiensä terveystietoihin. Kaikkiaan 16 000 lapsen äiti oli sairastanut vähintään yhden kuumeen raskauden aikana. Autismikirjon häiriö todettiin hieman alle 600 lapsella.
Tulosten perusteella lapsella todettiin autismikirjon häiriö noin 30 prosenttia todennäköisemmin, jos hänen äitinsä oli sairastanut kuumeen raskauden aikana. Riski oli vielä suurempi, jos kuume oli ajoittunut raskauden keskivaiheisiin. Tuolloin autismiriski oli 40 prosenttia suurempi kuin lapsilla, joiden äideillä ei ollut kuumetta missään vaiheessa raskautta.
Riskit myös suurenivat tasaisesti mitä useampia kuumeita äiti oli sairastanut. Kolme kuumejaksoa liittyi jo yli kolminkertaiseen autismiriskiin, tulokset osoittivat.
Nyt julkaistut tulokset vahvistavat näyttöä siitä, että raskaudenaikaiset infektiot todennäköisesti ovat yksi autismikirjon häiriöille altistava tekijä. Ne eivät kuitenkaan selitä kaikkia tapauksia eikä tarkkaa syntymekanismia tiedetä tämänkään tutkimuksen jälkeen.
Autismi on yleensä alle kolmevuotiaana ilmenevä aivojen kehityshäiriö, joka mm. vaikeuttaa ilmeiden ja eleiden ja niillä välitettävien tunteiden tulkitsemista. Pelkän autismin sijaan nykyään puhutaan laajemmin autismin kirjosta, johon lukeutuvat muun muassa Aspergerin oireyhtymä ja epätyypilliset autismin muodot. Autismi on noin 10 000 suomalaisella.
Uutispalvelu Duodecim
(Molecular Psychiatry 2017;DOI:10.1038/mp.2017.119)http://www.nature.com/mp/journal/vaop/ncurrent/full/mp2017119a.html

(000.000) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hyvin ennenaikaisena syntyvät lapset kärsivät monista terveysongelmista ja kehityshäiriöistä, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ne eivät välttämättä haittaa lasten koulun käyntiä. Osa lapsista pärjää jopa tavallista paremmin.
JAMA Pediatrics -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1,3 miljoonan vuosina 1992 - 2002 syntyneen floridalaislapsen testituloksiin. Lapset testattiin 5 - 6 vuoden iässä, koulutien alussa sekä koulun aikana osana yleisiä arviointeja. Lapset olivat syntyneet raskausviikoilla 23 - 41.
Hyvin ennenaikaisena eli raskausviikoilla 23 - 24 syntyneistä 65 prosentin arvioitiin pärjäävään päiväkodissa normaalisti. Koulussa heidän menestyksensä oli johdonmukaisesti heikompaa kuin täysiaikaisena syntyneiden, mutta erot eivät aina olleet kovin suuria. Ero täysiaikaisena syntyneisiin myös pieneni mitä vähemmän ennenaikaisena lapsi oli syntynyt.
Yhdysvaltalaisten tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat erittäin ennenaikaisena syntyvien lasten voivan pärjätä koulussa suhteellisen hyvin, vaikka he eivät aivan samalle tasolle muiden kanssa pääsisikään. Osa lapsista voi vaikeista lähtökodistaan huolimatta olla jopa erityisen lahjakkaita. Tässä tutkimuksessa raskausviikoilla 23 - 24 syntyneistä 2 prosenttia arvioitiin ikätovereitaan lahjakkaammiksi. Täysiaikaisista saman arvion sai keskimäärin 10 prosenttia.
Suomessa noin kuusi lasta sadasta syntyy ennenaikaisena eli ennen 37. raskausviikkoa. Ennenaikaisuus ja varsinkin huomattava ennenaikaisuus voi aiheuttaa mm. motorisia, kielellisiä ja kognitiivisia vaikeuksia, jotka voivat jatkua koko elämän.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2017;DOI:10.1001/jamapediatrics.2017.1020)http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2631768

(2017615) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tasavirtaiskun tarvittaessa antava ja vakavan rytmihäiriön korjaava rytmihäiriötahdistin ei välttämättä ole syy lopettaa urheilua edes kilpailutasolla. Tuoreen tutkimuksen havainto vahvista aikaisemman, mutta lyhemmän tutkimuksen tuloksia.
Circulation-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 440 rytmihäiriötahdistimen saaneen 10–60-vuotiaan nelivuotiseen seurantaan. Osallistujat harrastivat mm. koripalloa, jalkapalloa, juoksua, lumilautailua ja hiihtoa. Monet kilpailivat lajissaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.
Tulosten perusteella 121 potilasta sai laitteistaan yhteensä 183 iskua seurannan aikana. Kaikkiaan 10 prosenttia potilaista sai tahdistimen antaman sähköiskun urheillessaan kisoissa tai harjoituksissa. Sähköiskut olivat yleisempiä urheilun aikana kuin levossa, mutta eivät merkittävästi yleisempiä kuin muunlaisen fyysisen aktiivisuuden aikana.
Yksikään potilas ei menehtynyt rytmihäiriöön liittyvään syyhyn eikä tarvinnut elvytystä urheilun aikana tai sen jälkeen tapahtuneen rytmihäiriön takia. Ainoa potilasryhmä, jonka ei välttämättä kannattaisi urheilla tahdistimen kanssa, olivat oikean kammion arytmogeenista dysplasiaa potevat. Heillä oli muihin potilaisiin verrattuna suurempi riski saada mahdollisesti hengenvaarallisia rytmihäiriöitä urheilun aikana ja he myös tarvitsivat useita sähköiskuja ennen kuin sydämen rytmi palautui normaaliksi.
Rytmihäiriötahdistin tunnistaa sydämen rytmihäiriöt ja korjaa ne antamalla pienen sähköiskun. Laite asennetaan kehoon. Tavallisempia, sähköiskuja antamattomia sydämentahdistimia on hyvin monen tyyppisiä, ja niillä voidaan estää ja hoitaa erilaisia rytmihäiriöitä ja mm. sydämen vajaatoimintaa.

Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017)http://circ.ahajournals.org/

(2017614) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.