Sydämen vajaatoimintaa sairastavat voivat huoletta juoda kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia, tuore tutkimus varmistaa. Tulosten perusteella kofeiini ei aiheuta heille rytmihäiriötä levossa eikä rasitustestin aikana.

Tutkimukseen osallistui viisikymmentä sydämen systolista vajaatoimintaa potevaa keskimäärin 61-vuotiasta. Heidät satunnaistettiin juomaan viisi kuppia kofeiinitonta kahvia johon oli lisätty kofeiinijauhetta tai lumejauhetta. Juomia nautittiin tunnin välein niin, että koeryhmän kofeiiniannos oli lopulta 500 milligrammaa.

Tutkijat eivät löytäneet viitteitä siitä, että kofeiini olisi vaikuttanut potilaiden sydänterveyteen tai aiheuttanut rytmihäiriöitä. Muutoksia ei havaittu juomien nauttimisen välillä eikä kuntopyörätestissä, joka tehtiin tunti viimeisen juoman nauttimisesta.

Sydämen vajaatoimintaa potevat ovat suurentuneessa rytmihäiriöiden vaarassa ja tämän vuoksi heitä on etenkin takavuosina suositeltu varmuuden vuoksi välttämään kofeiinia. Nyt julkaistujen ja aikaisempien tutkimusten valossa kohtuullinen kofeiinin ja kahvin nauttiminen ei kuitenkaan ole riski sydänpotilaille.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2016.6374)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2016.6374

Tuoreen tutkimuksen mukaan keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuvat aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan muita todennäköisemmin. Tulokset eivät paljasta, mistä yhteys johtuu, mutta samansuuntaisia havaintoja on saatu aiemminkin.
Stroke-lehdessä julkaistujen tulosten perusteella keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuivat aivoverenkiertohäiriöihin tai dementiaan noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka joivat niitä harvemmin kuin kerran viikossa. Tämä havaittiin kymmenen vuoden seurannassa.
Havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta tutkimuksen luonteesta johtuen tuloksista ei pysty päättelemään onko yhteys syyseurauksellinen. On esimerkiksi mahdollista, että jo valmiiksi sairastumisvaarassa olevat alkavat suosia sokerittomia limuja, koska haluavat pienentää riskejään. Tässä tutkimuksessa sokerittomia juomia suosivilla oli mm. enemmän diabetesta, mikä voi selittää tuloksia.
Tutkimuksen aivoverenkiertohäiriöitä käsittelevä osuus perustui 2 900 yli 45-vuotiaan seurantatietoihin. Dementiatutkimukseen osallistui 1 500 yli 60-vuotiasta.

Sokerilimut eivät tässä tutkimuksessa liittyneet sairastumisriskeihin, mikä saattaa johtua niiden vähäisestä käytöstä aineistossa. Aiemmissa tutkimuksissa ne on kuitenkin liitetty mm. lihomiseen.Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;DOI:10.1161/STROKEAHA.116.016027)http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.116.016027

(2017424)

Lievä kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa mm. väsymystä ja mahdollisesti suurentaa sydänriskejä. Tuoreen brittitutkimuksen perusteella vaivan hoitaminen levotyroksiini-lääkkeellä on kuitenkin todennäköisesti turhaa.
Tutkimuksen tulokset koskevat seitsemänkymppisiä potilaita, joilla oli todettu kilpirauhasen lievä vajaatoiminta, joka ei vielä täyttänyt varsinaisen vajaatoiminnan diagnostisia kriteerejä. Osana tutkimusta heidät satunnaistettiin joko vuoden mittaiselle levotyroksiinilääkitykselle tai lumelääkitykselle. Tutkimukseen osallistui 740 potilasta.
Kun tutkijat vertasivat potilaiden oireita tutkimuksen päätteeksi, he eivät havainneet lainkaan eroja lääke- ja lumeryhmän välillä. Levotyroksiinilääkityksellä ei toisin sanoen ollut suotuisia, mutta ei myöskään haitallisia vaikutuksia potilaiden terveyteen. Näin ollen lääkitystä ei voi suositella näille potilaille ainakaan tämän tutkimuksen perusteella.
Varsinaista kilpirauhasen vajaatoimintaa potee yli 200 000 suomalaista. Se on naisilla noin neljä kertaa yleisempi kuin miehillä.
Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2017;DOI:10.1056/NEJMoa1603825)http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa1603825

(2017424)

Suurten maratonien aikaan sydänkohtauksen saavat voivat tuoreen tutkimuksen perusteella olla tavallista suuremmassa vaarassa menehtyä. Maratonin edellyttämät liikenteen poikkeusjärjestelyt hidastavat hoitoon pääsemistä, mikä todennäköisesti selittää ilmiön, tutkijat kirjoittavat.
New England Journal of Medicinen julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä vaikka maratonin sydänvaikutuksia juoksijoille on tutkittu runsaasti, tapahtuman vaikutuksia sivullisten kaupunkilaisten terveyteen ei ole selvitetty.
Tutkijoiden havainnot perustuvat kymmenen vuoden aikana kertyneisiin potilasrekisteritietoihin yhdestätoista yhdysvaltalaiskaupungista, joissa juostaan vuosittain maraton. Rekistereistä tutkijat selvittivät kaikki yli 65-vuotiaiden saamat sydänkohtaukset ja niiden aiheuttamat kuolemat maratonpäiviltä sekä niitä edeltäviltä ja seuraavilta viideltä viikolta.
Analyysin perusteella maratonpäivänä sairaalaan sydänkohtauksen takia joutuvien riski kuolla kuukauden sisällä sairastumisesta oli noin 15 prosenttia suurempi kuin potilaiden, jotka sairastuivat maratonia ennen tai tapahtuman jälkeen. Käytännössä tämä tarkoitti noin 3–4 lisäkuolemaa sataa potilasta kohden.
Yhteys koski potilaita, jotka asuivat lähellä maratonin reittiä tai vietiin reitin lähellä oleviin sairaaloihin. Ambulansseilla kesti potilaskuljetuksissa maratonin aikana keskimäärin 4,4 minuuttia pitempään kuin tavallisina päivinä.
Tutkijat korostavat, ettei heidän aineistonsa pysty osoittamaan, että havaitut kuolemantapaukset olivat vain ja ainoastaan seuraus maratonista. Aiemmista tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että jo hyvinkin pienet viivästykset hoitoon pääsyssä vaikuttavat potilaiden ennusteeseen. Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2017;DOI:10.1056/NEJMsa1614073)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMsa1614073

(2017421)

Iäkkäiden miesten testosteronivajauksen korjaaminen saattaa mm. vahvistaa miesten luustoa, vähentää anemiaa ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Testosteroni-mieshormonin pitoisuudet pienentyvät iän myötä, mikä voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja. Tiedot käyvät ilmi kolmesta erillisestä tutkimuksesta, jotka julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.
Luuvaikutuksia käsitelleessä tutkimuksessa vuoden mittainen testosteronilääkitys paransi keskimäärin 72-vuotiaiden miesten luiden tiheyttä ja lujuutta verrattuna lumevalmisteeseen. Tulokset eivät tosin riittäneet osoittamaan oliko muutoksilla käytännön merkitystä esimerkiksi luumurtumien kannalta.
Sydän- ja verisuonitaudin oireita testosteronilääkitys vähensi runsaan kolmen vuoden hoidossa, ja anemiaa vuoden mittaisessa hoidossa. Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä joissain tutkimuksissa testosteronilisät on yhdistetty myös suurentuneeseen sydänoireiden riskiin.Nyt julkaistut tutkimukset viittaavat testosteronilääkityksen voivan ehkäistä monenlaisia terveysongelmia iäkkäillä miehillä, joiden testosteronitasot ovat iän myötä laskeneet. On kuitenkin tärkeää, että testosteronikorvaushoitoa käytetään vain silloin, kun testosteronin puute aiheuttaa oireita ja puute on varmistettu laboratoriotutkimuksissa.Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Internal Medicine 2017;177:471–479) http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/26... (JAMA Internal Medicine 2017;177:480–490)http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/26... (JAMA Internal Medicine 2017;177:491–499)http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/26...

(2017420)