Kohtuullista alkoholinkäyttöä pidetään turvallisena ja jopa terveellisenä, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan pitkäaikainen alkoholinkäyttö saattaa edistää myös haitallisia sydänmuutoksia ja altistaa eteisvärinä-rytmihäiriölle.

Osana tutkimusta tutkijat kuvasivat 5 200 keskimäärin 56-vuotiaan yhdysvaltalaisen sydämet ultraäänellä ja havaitsivat tutkittavien vasempien sydäneteisten olevan sitä suurempia mitä enemmän osallistujat joivat alkoholia.

Myös riski sairastua eteisvärinään seurannan aikana suureni 5 prosenttia jokaista päivittäin nautittua alkoholiannosta kohden. Sydäneteisen suurentuminen myös selitti merkittävän osan havaituista eteisvärinöistä.

Yhdysvaltalaisten tulokset kuvastavat alkoholin kahtalaisia sydänvaikutuksia, jotka ovat positiivisia tai negatiivisia riippuen siitä, mitä oireita painotetaan. Kohtuukäyttö saattaakin samaan aikaan suurentaa eteisvärinän vaaraa ja ehkäistä esimerkiksi sydäninfarkteja.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American Heart Association 2016;5:e004060)
http://dx.doi.org/10.1161/JAHA.116.004060

Rauhoittavia ja masennuslääkkeitä käyttävät vanhukset ovat muita alttiimpia kaatuilemaan ja murtamaan lonkkansa, tuore norjalaistutkimus vahvistaa. Verikokeiden perusteella lääkkeet saattavat olla osallisena luultua suuremmassa osassa loukkaantumisia.
Norjalaisten tulokset perustuvat 250 lonkkamurtumapotilaan verinäytteisiin, jotka kerättiin heidän sairaalahoitonsa aikana. Vertailuryhmänä käytettiin 75 000 samanikäistä tervettä.
Tulosten perusteella psykotrooppisia lääkkeitä, mietoja opioidilääkkeitä tai kumpaakin löytyi 63 prosentista murtumapotilaiden verinäytteistä. Lisäksi alkoholia oli noin 8 prosentissa näytteistä.
Lonkkamurtumapotilaiden veressä oli verrokkeihin nähden selvästi useammin rauhoittavaa diatsepaamia tai masennuksen hoidossa käytettäviä selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä tai mirtatsapiinia.
Norjalaisten tulokset ovat tervetullut lisänäyttö psyykkisiin toimintoihin vaikuttavien lääkitysten roolista iäkkäiden kaatumisissa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu samanlaisia yhteyksiä, mutta niissä lääkkeiden käyttöä ei ole varmistettu verikokeilla.
Tutkimus julkaistiin British Journal of Clinical Pharmacology -lehdessä, ja siitä uutisoi British Medical Journal.
Uutispalvelu Duodecim (British Journal of Clinical Pharmacology 2017;DOI:10.1111/bcp.13244)http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bcp.13244/abstract

(2017327)

Paljon television, konsoli- ja tietokonepelien parissa aikaansa viettävät lapset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan muita todennäköisemmin ylipainoisia. Lisäksi heillä todetaan insuliiniresistenssiä tavallista useammin.
Tutkimuksen havainnot koskevat 9–10-vuotiaita lapsia, jotka viettävät ruutujen ääressä vähintään kolme tuntia päivässä. Vertailukohtana olivat korkeintaan tunnin ruutuaikaa saavat samanikäiset. Yhteydet havaittiin riippumatta mm. lasten fyysisestä aktiivisuudesta ja perheen sosioekonomisesta asemasta.
Havainnot viittaavat pitkien fyysisesti passiivisten jaksojen altistavan lapset liikakilojen kertymiselle ja mahdollisesti suurentavan heidän riskiään sairastua diabetekseen myöhemmin elämässään. Samansuuntaisia havaintoja on saatu aikuisilla, mutta lapsia koskevat tutkimustulokset ovat vähäisempiä.
Aikuisilla runsas television katselu on yhdistetty diabetes- ja lihavuusvaaran lisäksi myös muihin terveysriskeihin ja suurempaan kuolleisuuteen. Tutkimukset eivät kerro, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, mutta todennäköisesti ne kuvastavat laajemminkin epäterveellisiä elämäntapoja ja ruokailutottumuksia.
Tulokset perustuvat 4 500 brittiläisen 9–10-vuotiaan lapsen terveystietoihin.
Lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt ympäri maailmaa viime vuosikymmeninä. Suomessa arviolta neljännes yli 12-vuotiaista on ylipainoisia. Aineisto kerättiin vuosina 2004–2007.
Uutispalvelu Duodecim
(Archives of Disease in Childhood 2017;DOI:10.1136/archdischild-2016-312016)http://dx.doi.org/10.1136/archdischild-2016-312016

(2017327)

Terveelliset elämäntavat voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa muistisairauksien välttämisessä ja lykkäämisessä. Elämäntavat vaikuttavat osittain lisäämällä ns. kognitiivista reserviä, jonka ansiosta mielentoiminnot pysyvät pitempään kunnossa.Tutkimus julkaistiin Plos Medicine -lehdessä, ja se perustuu 2 300 yli 65-vuotiaan terveystietoihin. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mitattiin siihen kehitetyillä testeillä.
Testitulokset olivat selvästi parempia osallistujilla, jotka noudattivat terveellisiä elämäntapoja. Kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio, säännöllinen liikunta, kohtuus alkoholin käytössä sekä sosiaalinen ja kognitiivinen aktiivisuus selittivät tulosten perusteella noin 20 prosenttia eroista osallistujien testituloksissa.
Osa havaitusta vaikutuksesta oli todennäköisesti suoraan seuraus terveellisistä elämäntavoista, mutta osa siitä välittyi niin sanotulla kognitiivisella reservillä. Kognitiivisella reservillä tarkoitetaan aivojen kestävyyttä ja kykyä ylläpitää normaaleja toimintoja iän ja sairauksien vaikutuksista huolimatta. Kognitiivista reserviä kerryttää mm. koulutus, kognitiivisesti haastava työ ja halki elämän jatkuva monipuolinen aivojen käyttö.Havainnot ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa, ja ne vahvistavat näkemystä elämäntapojen merkityksestä muistisairauksien ehkäisyssä. Suomessa muisti ja muut kognitiiviset toiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 henkilöllä. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.
Uutispalvelu Duodecim
(Plos Medicine 2017;DOI:10.1371/journal.pmed.1002259)http://dx.doi.org/10.1371/journal.pmed.1002259

(2017324)

Hiirikokeiden tulokset riippuvat eläinten kohtelusta – hyvällä kohtelulla luotettavammat tulokset

Koeläintutkimusten tulokset saattavat riippua siitä, miten tutkijat kohtelevat eläimiä, tuore tutkimus osoittaa. Onkin mahdollista, että ainakin käyttäytymistä mittaavissa kokeissa tällä on huomattava vaikutus tulosten luotettavuuteen.
Tutkimuksen mukaan hiirikokeissa tapa, jolla tutkijat nostavat hiiriä, vaikuttaa merkittävästi koe-eläinten käyttäytymiseen. Käyttämällä erityistä hiiriystävällistä nostotunnelia hiiret ovat aktiivisempia, rohkeampia ja uteliaampia kuin hännästä nostettuna, mikä vaikuttaa myös koetuloksiin.
Tutkijoiden havainnot perustuvat kokeeseen, jossa testattiin hiirten kykyä tunnistaa ja erottaa hajuja. Osana tutkimusta puolet hiiristä nostettiin koeasetelmaan hännästä ja osa käyttämällä erityistä nostotunnelia.
Hännän tyvestä nostaminen on normaali käytäntö laboratorioissa ympäri maailmaa, sillä se on nopea ja turvallinen, mutta myös kivuton tapa nostaa hiiriä. Kivuttomuudesta huolimatta hiiret voivat kokea nostamisen stressaavaksi ja ahdistavaksi.
Läpi tutkimuksen hiiret, jotka nostettiin hännästä, olivat arempia eivätkä halunneet tutkia ympäristöään eivätkä tämän vuoksi usein edes havainneet tunnistettavaksi tarkoitettua hajua. Nostotunnelilla siirretyt hiiret puolestaan alkoivat uteliaasti tutkia ympäristöään ja kiinnostuivat houkutushajusta. Tämän takia hiiret myös myöhemmässä kokeessa tunnistivat hajun ja pystyivät erottamaan sen toisesta hajuärsykkeestä. Hännästä nostetut eivät tehneet hajujen välille eroa.
Tutkimuksen tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä ne vihjaavat hiirillä tehtyjen kognitiivisia taitoja ja käyttäytymistä tarkastelevien kokeiden tulosten riippuvan pitkälti siitä, miten tutkijat hiiriä kohtelevat. Tulevissa tutkimuksissa olisi mielenkiintoista selvittää myös havaitaanko samankaltaisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymistä mittaavissa kokeissa. Esimerkiksi tutkijan tai tutkimusavustajan käytös voi hyvinkin vaikuttaa koehenkilön mielialaan ja sitä kautta tuloksiin.
Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Scientific Reports 2017;DOI:10.1038/srep44999)http://dx.doi.org/10.1038/srep44999

(2017323)