Tutkijat ovat tunnistaneet kantasoluja, joiden avulla on mahdollista korjata nivelvaurioita ja kasvattaa uutta rustoa. Kantasolut sijaitsevat leukanivelessä, Nature Communications -lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Useiden kokeiden sarjalla tutkijat onnistuivat eristämään rustokantasoluja ja osoittivat niiden voivan muodostaa uutta rustoa ja luuta laboratorio-oloissa ja koe-eläimiin siirrettynä. Kantasolut lähtivät kehittymään spontaanisti ilman ulkopuolista apua.

Tutkimuksissa löytyi myös molekulaarinen Wnt-signaali, joka kuluttaa kyseisiä rustokantasoluja ja aiheuttaa ruston rappeumaa. Tämän molekyylin toiminnan estäminen kuitenkin käynnisti parantumisen ja uuden ruston kasvun koehiirissä, joiden leukanivelet olivat surkastuneet.

Nykyiset keinot hoitaa leukanivelten sairauksia ovat hyvin rajoittuneita, joten rustoa ja nivelvaurioita korjaavalle hoidolle olisi suuri tarve. Seuraavaksi tutkijat aikovat etsiä lisää molekyylejä, joilla rustokantasolujen toimintaa voisi edistää. Tulevaisuudessa saattaa myös olla mahdollista tunnistaa vastaavia kantasoluja ja signaalimolekyyleja muista nivelistä, tutkijat kirjoittavat.

Uutispalvelu Duodecim
(Nature Communications 2016)
http://www.nature.com/articles/ncomms13073#abstract

Yleisimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät suurentavat tuoreen tutkimuksen mukaan myös riskiä sairastua dementiaan. Tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä sydänriskitekijöiden ja muistisairauksien yhteyksistä.
Tulosten perusteella dementiariskiä suurentavat diabetes, ylipaino, tupakointi ja korkea verenpaine, mutta myös lievästi kohonnut verenpaine liittyi suurentuneeseen sairastumisriskiin. Lisäksi geneettinen dementia-alttius, korkeampi ikä, tummaihoisuus ja alhainen koulutustaso altistivat sairastumisille.
Tulokset perustuvat 16 000 seurannan alkaessa 44–66-vuotiaan 25-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 1 500 osallistujaa sairastui dementiaan. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja arvioitiin viidesti tutkimuksen aikana.
Nyt tutkitut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat pitkälti ehkäistävissä, joten moni potilas voisi hyvin todennäköisesti pienentää dementiariskiään muuttamalla elämäntapojaan terveellisemmiksi keski-iässä. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voi sanoa, kuinka suuri vaikutus tällä mahdollisesti on.
Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Neurology 2017;DOI.10.1001/jamaneurol.2017.1658)https://dx.doi.org/10.1001/jamaneurol.2017.1658

(2017816) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hedelmäsokerin käyttäminen juomissa ja ruoissa muiden sokerien sijaan voisi auttaa monia paremmin hallitsemaan veren glukoositasoja. Tutkijoiden mukaan erityisesti aikuistyypin diabetesta sairastavat ja heikentyneestä glukoosi- tai insuliiniaineenvaihdunnasta kärsivät voisivat hyötyä tästä.
Tiedot käyvät ilmi kahdesta American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta meta-analyysitutkimuksesta, joissa analysoitiin aiempia tutkimuksia. Tutkimuksissa terveiden ja diabetesta sairastavien koehenkilöiden ruokavalioista glukoosi ja sakkaroosi oli korvattu fruktoosilla.
Muiden sokerien korvaaminen fruktoosilla eli hedelmäsokerilla johti toisessa tutkimuksista selvästi alhaisempiin ruoanjälkeisiin veren sokeri- ja insuliinitasoihin varsinkin koehenkilöillä, jotka sairastivat diabetesta tai joilla oli ns. esidiabetes. Fruktoosin saannin lisääminen ei suurentanut triglyseridipitoisuutta, mikä sekin oli positiivinen havainto.
Toisessa tutkimuksessa vaikutukset olivat heikompia, mutta silti samansuuntaisia.
Yhdessä meta-analyysien tulokset viittaavat siihen, että hedelmäsokerin käyttö ruokien ja juomien makeuttamiseen voi olla sokeriaineenvaihdunnan kannalta parempi kuin muiden sokerien käyttäminen. On silti hyvä muistaa, että liiallinen sokereiden ja varsinkin lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien nauttiminen edistää mm. lihomista ja on muillakin tavoin epäterveellistä.
Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2017;DOI:10.3945/ajcn.116.145151)https://dx.doi.org/10.3945/ajcn.116.145151 (American Journal of Clinical Nutrition 2017;DOI:10.3945/ajcn.116.145169)https://dx.doi.org/10.3945/ajcn.116.145169

(2017816) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huono näkökyky voi tuoreen tutkimuksen perusteella olla merkki heikentyvästä yleiskunnosta ja toimintakyvystä. Aiemmissa tutkimuksissa näkökyvyn heikkeneminen on yhdistetty myös kuolleisuuteen.
Tutkimukseen osallistui 2 800 kotonaan asuvaa yli 60-vuotiasta, joita seurattiin neljän vuoden ajan. Osallistujien kävelykykyä, käsien voimaa, painonkehitystä ja yleisvointia arvioitiin tutkimuksen alussa sekä seurannan lopuksi. Kun tiedot toimintakyvystä yhdistettiin osallistujien omiin arvioihin heidän näkökyvystään, tutkijat havaitsivat huononäköisten toimintakyvyn heikentyneen noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujien, jotka kokivat näkökykynsä hyväksi. Yhteys koski vain osallistujia, joiden toimintakyky oli hyvä tutkimuksen alussa. Huono näkökyky on yhdistetty iäkkäiden toimintakyvyn heikkenemiseen aiemminkin, mutta tutkimusten perusteella on vaikea päätellä onko heikentyminen seuraus huononäköisyydestä vai osa laajempaa fyysistä haurastumista. Oli mekanismi mikä tahansa, säännölliset näkötarkastukset voisivat auttaa monien vanhusten toimintakykyä. Näön heikentyminen voi mm. kaventaa elinpiiriä ja vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoa.
Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim (Journal of Epidemiology & Community Health 2017;DOI:10.1136/jech-2017-209207)https://dx.doi.org/10.1136/jech-2017-209207

(2017815) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psoriaasia potevien valtimot huonossa kunnossa – tilanne kuitenkin paranee hoidoilla

Psoriaasi-ihosairautta potevien valtimot ovat yhtä huonossa kunnossa kuin kymmenen vuotta vanhempien kolesteroliongelmaisten, tuore tutkimus osoittaa. Havainto todennäköisesti selittää, miksi psoriaasia potevat sairastuvat mm. sydänkohtauksiin tavallista herkemmin.

Tutkimuksessa sadan psoriaasipotilaan sepelvaltimovaltimot kuvattiin tietokonekerroskuvauksella, ja niitä verrattiin 25 terveen verrokin ja sadan kolesteroliongelmaisen valtimoihin. Kuvausten perusteella psoriaasia sairastavien sepelvaltimoissa oli rasvakovettumia enemmän kuin terveillä verrokeilla. Sama havaittiin verrattuna kolesteroliongelmaisiin, jotka olivat myös psoriaasipotilaita iäkkäämpiä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin rasvakovettumien kokonaismäärää sekä suuressa repeämisvaarassa olevien kovettumien ja pehmeiden, kalkkiutumattomien kovettumien määriä. Psoriaasi liittyi niihin kaikkiin, mutta joitain eroja kuitenkin ilmeni. Kolesteroliongelmaisiin verrattuna psoriaasia potevilla oli enemmän kalkkiutumattomia kovettumia, mutta yhtä paljon suuren riskin kovettumia.
Tutkijat löysivät myös viitteitä siitä, että psoriaasiin liittyvät valtimomuutokset voivat peruuntua, jos psoriaasia saadaan hillittyä. Tämä havaittiin potilailla, joiden iho-oireita saatiin paikallisesti vähennettyä vuoden mittaisen seurannan aikana. Samansuuntaisia tuloksia on saatu mm. tutkimuksissa, joissa on selvitetty lääkehoitojen vaikutuksia psoriaasipotilaiden valtimoiden kalkkeutumiseen. Sekä psoriaasi että sydänsairaudet ovat taustaltaan tulehduksellisia, ja todennäköisesti tulehduksen vähentyminen selittää vaikutukset.
Psoriaasi on ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi tuntua mm. arkuutena ja aamujäykkyytenä.

Uutispalvelu Duodecim (Circulation 2017;136:263–276)https://dx.doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.026859

(2017815) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.