Istuminen ja fyysisesti passiivinen elämäntapa on monissa tutkimuksissa yhdistetty terveysriskeihin, mutta nuo riskit voi pitkälti välttää harrastamalla lisäksi liikuntaa. Tuoreen katsaustutkimuksen mukaan liikuntaa pitää kuitenkin harrastaa paljon ja päivittäin. Tulokset perustuvat kuudentoista aikaisemman tutkimuksen aineistoihin.

Kahdeksan tuntia päivässä istuvien pitää tutkimuksen perusteella harrastaa 60–75 minuuttia kohtalaisen raskasta liikuntaa päivittäin, jotta istumisen terveyshaitat kumoutuvat. Katsauksessa keskityttiin tutkimuksiin, joissa selvitettiin istumisen ja liikunnan yhteyksiä osallistujien kuolleisuuteen.

Verrattuna paljon liikkuviin ja korkeintaan neljä tuntia päivässä istuviin riski menehtyä tutkimusten 2–18-vuotisten seurantojen aikana oli 12–59 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka istuivat paljon ja liikkuivat vähän.

Vaikka runsas liikunta esti istumiseen liittyvän lisäkuolleisuuden, samaa ei havaittu tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin television katseluun käytettyä aikaa. Niiden perusteella yli kolme tuntia päivittäin television ääressä viettävät menehtyivät seurantojen aikana muita todennäköisemmin riippumatta siitä, kuinka paljon he liikkuivat muulloin. Tämä voi selittyä mm. napostelulla, tutkijat kirjoittavat.

Tulokset vahvistavat nykykäsitystä fyysisesti passiivisen elämäntavan haitallisuudesta ja viittaavat siihen, että terveysriskejään pienentävien kannattaisi liikkumisen lisäämisen ohella vähentää television ääressä loikoilua.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä. Analysoituihin tutkimuksiin oli osallistunut yli miljoona miestä ja naista.

UutispalveluDuodecim
(Lancet 2016;388:1302–1310)
http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)30370-1

Eläköityminen on länsimaissa yhdistetty moniin terveysriskeihin, mutta Kiinassa tilanne näyttäisi olevan toinen. Kiinalaisilla eläkkeelle jääminen liittyy mm. verenpainetaudin ja alkoholin suurkulutuksen vähentymiseen.
Tiedot käyvät ilmi yli tuhannen kiinalaisen seitsemäntoistavuotisesta seurantatutkimuksesta, jossa oli käytössä terveystietoja eläköitymistä edeltäviltä ja sitä seuraavilta vuosilta. Tutkimus on ensimmäinen selvitys eläköitymisen terveysvaikutuksista Kiinassa.
Tulosten perusteella osallistujien diastolinen verenpaine laski eläkkeellä, minkä lisäksi verenpaine myös kohosi hitaammin osallistujilla, joiden verenpaine nousi. Samanlainen hidastuminen havaittiin vyötärölihavuudessa. Myös alkoholin suurkulutuksen riski pieneni.
Yhteydet olivat voimakkaampia miehillä ja kaupungeissa asuvilla, mutta tupakointiin tai painoindeksiin eläköityminen ei vaikuttanut.
Kiinalaisten havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa eläkkeelle jääminen on yhdistetty muun muassa sydänkohtausten ja masennuksen lisääntymiseen.
Tutkijat eivät tiedä, mistä erot tarkalleen johtuvat, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Kiinassa eläkkeelle jäädään jo 50–60 vuoden iässä, joten kiinalaiseläkeläiset ovat nuorempia ja mahdollisesti siksi paremmassa kunnossa kuin länsimaiden eläkeläiset. Kiinassa monien työntekijöiden työolot ovat myös huonommat kuin länsimaiden työntekijöiden, joten eläköityminen voi olla heille suurempi parannus. Myös kulttuuriset erot ja iäkkäiden asema perheessä ja suvussa voivat vaikuttaa, tutkijat kirjoittavat. Kiinassa on edelleen hyvin yleistä, että lapset huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan ja ottavat heidät asumaan luokseen.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/aje/kww166)http://dx.doi.org/10.1093/aje/kww166

(2017426)

Säännöllisesti liikuntaa ennen sairastumista harrastavat pärjäävät muita paremmin aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Liikunta on tässä mielessä parempi ennustekijä kuin lihavuus, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.
Tulosten perusteella kolmesti viikossa liikuntaa harrastavat pärjäsivät arkiaskareissaan muita potilaita paremmin sekä ennen sairastumista että sen jälkeen. Sen sijaan painoindeksi, jolla mitataan lihavuutta, ei vaikuttanut potilaan pärjäämiseen.
Havainnot perustuvat 18 000:n tutkimuksen alussa yli 50-vuotiaan terveen yhdysvaltalaisen kaksitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan aikana potilailta kyseltiin kahden vuoden välein fyysisestä aktiivisuudesta sekä arkiaskareista, kuten pukeutumisesta, sängystä nousemisesta ja raha-asioiden hoitamisesta. Seurannan aikana 1 900 osallistujaa sairastui aivoverenkiertohäiriöön ja heistä 500 menehtyi.
Tulokset ovat mielenkiintoisia, mutta ne viittaavat toisaalta myös siihen, ettei liikunnallinen aktiivisuus välttämättä suojaa aivoverenkiertohäiriön aiheuttamilta vaurioilta. Fyysisesti aktiiviset pärjäävät arkitoimissaan paremmin jo ennen sairastumista ja sama ero muihin näkyy sairastumisen jälkeen. Liikunta joka tapauksessa pienentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja niille altistaviin sairauksiin, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Näistä noin 17 000 on aivoinfarkteja. Neljäsosa sairastuneista on työikäisiä.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2017;DOI:10.1212/WNL.0000000000003888)http://www.neurology.org/content/early/2017/04/05/WNL.0000000000003888.s...

(2017426)

Opioidiriippuvaisten tiedetään kuolevan muuta väestöä nuorempina, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella ero saattaa olla luultua suurempi. Yhdysvaltalaisaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella opioidiriippuvaisten riski menehtyä neljän vuoden sisällä on jopa kymmenkertainen.
Yhdysvaltalaisten tulokset julkaistiin Journal of Addiction Medicine -lehdessä, ja ne perustuvat 2 600 perusterveydenhuollon piiriin vuosina 2006–2014 hakeutuneen opioidiriippuvaisen seurantaan.
Neljän vuoden seurannan aikana potilaista 18 prosenttia menehtyi, mikä oli noin kymmenen kertaa enemmän kuin samanikäisessä perusväestössä. Vaikka kymmenkertainen kuolleisuus kuulostaa suurelta, joissain aiemmissa tutkimuksissa riski on arvioitu jopa tätäkin suuremmaksi.
Yliannostusten lisäksi yleisiä kuolinsyitä olivat sydän- ja verisuonitaudit, syöpä sekä hepatiitti C ja muut infektiotaudit.
Suomessa opioidien väärinkäyttäjiä on arviolta 13 000–15 000. Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa on annettu Suomessa vuodesta 1995 ja tällä hetkellä hoidossa on noin 2 700 potilasta. Korvaushoito vähentää merkittävästi potilaiden kuolleisuutta sekä huume- ja omaisuusrikoksia.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Addiction Medicine 2017;DOI: 10.1097/ADM.0000000000000312)http://journals.lww.com/journaladdictionmedicine/Abstract/publishahead/H...

(2017425)

Verenpainelääkitys pienentää potilaiden kuolleisuutta vielä lääkityksen lopettamisen jälkeenkin, japanilaistutkimus osoittaa. Hyödyt kuitenkin heikkenevät ajan myötä. Sama koskee kolesterolilääkkeitä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin 13 verenpainelääketutkimuksen ja 10 kolesterolilääketutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yhteensä yli 120 000 potilaan seurantatiedoista. Potilaita oli seurattu 4–6 vuotta tutkimusten päättymisen jälkeen.
Tulosten perusteella verenpainelääkityksellä olevien riski menehtyä lääkityksen aikana oli 15 prosenttia pienempi kuin verrokkien. Yhteys säilyi lääkityksen lopettamisen jälkeen, mutta tuolloin kuolleisuus oli enää 9 prosenttia vähäisempää. Kolesterolilääkkeitä käyttävien luvut olivat suurin piirtein samanlaiset.
Lääkityksiin liitetty kuolleisuushyöty heikkeni mitä pitempään potilaita seurattiin, mikä viittaa siihen, että vähitellen hyödyt myös katoavat kokonaan. Näin ollen lääkityksen jatkaminen on ainoa varma tapa saada niiden hyödyt jatkossakin.
Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Hypertension 2017;35:905–913)http://dx.doi.org/10.1097/HJH.0000000000001233

(2017425)