Tuntohäiriöitä ja lihasten heikkoutta aiheuttava monihermosairaus kehittyy tavallista helpommin potilaille, jotka potevat metabolista oireyhtymää tai sen osatekijöitä. Varsinkin vyötärölihavuus ja kolesteroliongelmat suurentavat sairastumisriskiä, hollantilaistutkimus osoittaa.

Hollantilaisten havainto on mielenkiintoinen, sillä vaikka diabetes on pitkään tunnettu monihermosairauden riskitekijäksi, metabolisen oireyhtymän vaikutus on jäänyt pitkälti selvittämättä. Tutkimukseen osallistui 1 200 keskimäärin 70-vuotiasta hollantilaista.

Tulosten perusteella metabolista oireyhtymää potevien sairastumisriski oli kaksi kertaa suurempi kuin samanikäisten terveiden. Yhteys voimistui mitä useampia oireyhtymän osatekijöitä potilaalla oli. Varsinkin vyötärölihavuus ja veren suuri triglyseridipitoisuus suurensivat sairastumisen todennäköisyyttä.

Analyysi varmisti myös diabeteksen ja monihermosairauden yhteyden, mutta varsinaista diabetesta lievempi sokeriaineenvaihdunnan häiriintyminen ei liittynyt suurentuneeseen sairastumisriskiin.

Hollantilaisten tulokset osoittavat metabolisen oireyhtymän, vyötärölihavuuden ja kolesteroliongelmien olevan monihermosairauden riskitekijöitä riippumatta siitä sairastaako potilas diabetesta. Havainnot viittaavat metabolisten ongelmien mahdollisesti heikentävän yleisemminkin ääreishermoston toimintaa

Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa yhdistyvät vyötärölihavuus, poikkeava glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunta sekä kohonnut verenpaine. Siihen liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja yleisen kuolleisuuden riski. Metabolista oireyhtymää potee joka kolmas keski-ikäinen suomalainen.

Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry 2016;DOI:10.1136/jnnp-2016-314171)
http://dx.doi.org/10.1136/jnnp-2016-314171

Verenpainetauti oli vielä takavuosina varakkaiden länsimaiden ongelma, mutta vuosikymmenten kuluessa tilanne on muuttunut. Nykyään verenpaineen kohoaminen on mittava terveysongelma varsinkin köyhemmissä maissa eteläisessä Aasiassa ja Afrikassa, mutta myös Itä-Euroopassa ja paikoin Keski-Euroopassa.

Samansuuntaisiin tuloksiin päädyttiin muutama kuukausi sitten tutkimuksessa, joka perustui lähes miljoonan ihmisen terveystietoihin 90 eri maasta. Tutkimuksessa verrattiin vuosia 2000 ja 2010. Nyt julkaistu tutkimus on tätäkin kattavampi, sillä se perustuu yli 19 miljoonan aikuisen verenpainetietoihin 200 maasta vuosilta 1975–2015.

Vaikka varakkaiden maiden verenpaineongelmat ovat tasaisesti vähentyneet vuosien varrella, verenpainetautia potevien globaali kokonaismäärä on kasvanut 90 prosenttia 40 vuoden aikana. Vuonna 1975 verenpainetautisia oli arviolta 600 miljoonaa, kun vuonna 2015 luku oli jo 1,1 miljardia. Pitkälti köyhissä ja keskituloisissa maissa tapahtunut lisäys johtuu väestönkasvusta ja väestön ikääntymisestä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä, ja ne tarjoavat poikkeuksellisen kattavan kuvan verenpainetaudin esiintyvyydestä käytännössä kaikissa maailman maissa.

Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2016;DOI:10.1016/S0140-6736(16)31919-5)
http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)31919-5

Muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymää potevat kärsivät usein myös masennusoireista. Tuoreen tutkimuksen perusteella masennus vaivaa joka kolmatta potilasta.

JAMA Psychiatry -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 57 tutkimuksen ja 21 000 potilaan tietoihin. Luvut vaihtelivat jonkin verran tutkimusten asetelmista riippuen, mutta arviolta 25–40 prosenttia potilaista poti masennusta.

Hiljattain julkaistiin myös tutkimus, jossa masennusoireiden havaittiin huonontavan lievää mielentoimintojen heikentymää potevien työmuistia, episodista muistia ja toiminnanohjausta, mikä puolestaan näkyi kognitiivisia toimintoja kokonaisuudessaan arvioivissa mittauksissa. Näin ollen masennus voi osittain seurata muistiongelmista, mutta myös pahentaa niitä.

Suomessa kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt arviolta 120 000 henkilöllä ja suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Psychiatry 2016;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2016.3162)
http://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2587078

Naisia kehotetaan usein syömään rautalisiä raskauden aikana, jotta heidän raudansaantinsa olisi varmasti turvattu. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella tämä voi kuitenkin olla haitaksi osalle naisista, sillä korkeat rautatasot saattavat suurentaa raskausdiabeteksen riskiä.

Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 107 raskausdiabetekseen sairastuneen ja 214 terveen verrokin terveystietoihin. Naisten rautatasot arvioitiin mittaamalla hepsidiinin, ferritiinin sekä transferriinireseptorin liukoisen muodon pitoisuudet. Näiden mittausten avulla tutkijat saivat monipuolisen kuvan naisten rautatasoista sekä rauta-aineenvaihdunnasta.

Tulosten perusteella suuret rautavarastot liittyivät yli kaksinkertaiseen raskausdiabetesriskiin, joka näkyi jo raskauden alkupuolella, mutta varsinkin toisesta raskauskolmanneksesta alkaen.

Havainnot ovat huolestuttavia, sillä hyvin monet naiset syövät rautalisiä raskauden aikana, vaikka he eivät välttämättä niitä tarvitsisi. Toisaalta noin kolmanneksella odottavista rautavarastot ovat selvästi liian pienet. Jos nyt julkaistut tulokset varmistetaan lisätutkimuksissa, lääkärien kannattaisi todennäköisesti pidättäytyä rautalisien suosittamisesta kaikille rutiininomaisesti.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2016;DOI:10.1007/s00125-016-4149-3)
http://dx.doi.org/10.1007/s00125-016-4149-3

Tupakoinnin terveyshaitat eivät rajoitu vain askillisen päivässä tupakoiviin, vaan ne koskevat myös muutaman savukkeen päivässä polttavia. Tuoreen tutkimuksen havainnot vahvistavat näkemystä, jonka mukaan tupakka-altistuksessa ei todennäköisesti ole turvallista alarajaa.

Tulokset julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä, ja ne perustuvat 290 000 vuosina 2004–2005 kyselytutkimukseen vastanneen 59–82-vuotiaan seitsemänvuotiseen seurantaan. Osallistujia pyydettiin arvioimaan miten paljon ja missä vaiheessa elämäänsä he olivat tupakoineet.

Verrattuna osallistujiin, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet, riski menehtyä seurannan aikana oli suurentunut jo 1–10 savuketta päivittäin polttaneilla. Myös satunnainen, ei joka päivä tapahtuva tupakointi saattoi liittyä suurentuneeseen kuolleisuuteen.

Tupakointiin liittyvä kuolleisuusriski pieneni vähitellen lopettamisen jälkeen. Suurimmat muutokset nähtiin osallistujilla, jotka olivat lopettaneet tupakoinnin jo nuorina.

Tulokset viittaavat siihen, että pitkään jatkuva vähäinenkin tupakointi altistaa sairauksille ja lyhentää elinikää. Tähän viittaavat myös passiivista tupakointia koskevat tutkimukset, joissa ympäristön tupakansavulle altistuvien on havaittu sairastuvan mm. syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ja hengityssairauksiin.

Suomessa miesten tupakointi on vähentynyt tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan, mutta naisten tupakointi on pysynyt lähes samalla tasolla 1980-luvulta saakka. Miehistä päivittäin tupakoi 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2016.7511)
http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine