Pallolaajennuspotilaiden ennuste on käytännössä yhtä hyvä riippumatta siitä asennetaanko heille tavallinen metallistentti vai lääkeaineita vapauttava stentti. Norjalaistutkimuksen havainto on mielenkiintoinen, sillä lääkestenttejä pidetään parempina, mutta tutkimusnäyttö nykyaikaisten menetelmien pitkäaikaisvaikutuksista on vähäistä.

Norjalaisten tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä, ja sen perusteella pallolaajennuspotilaista noin 16–17 prosenttia menehtyi tai sairastui uuteen sydäninfarktiin riippumatta siitä saivatko he lääkestentin vai paljaan metallistentin. Tämä havaittiin kuuden vuoden seurannassa.

Joitain eroja potilaiden välillä kuitenkin oli, sillä lääkestentin saaneet säästyivät uusilta pallolaajennuksilta muita potilaita todennäköisemmin, vaikka tämä ei vaikuttanutkaan kuolleisuuteen. Uuden pallolaajennuksen tarvitsi 20 prosenttia metallistentin saaneista ja 17 prosenttia lääkestentin saaneista.

Tulokset perustuvat 9 000 pallolaajennuspotilaan kuusivuotiseen seurantaan. Osana tutkimusta puolet potilaista satunnaistettiin saamaan tavalliset metallistentit tai everolimuusia tai tsotarolimuusia sisältävät stentit.

Pallolaajennuksessa sydänpotilaan sepelvaltimon ahtauma avataan ja ahtaumakohtaan asennetaan stenttiverkko, joka pitää verisuonta auki ja vähentää uusia ahtaumia. Joskus itse stentti kuitenkin aiheuttaa verisuonen sisäkerrokseen liikakasvua ja ahtautumista, mutta tätä voidaan vähentää lisäämällä stenttiin solujen jakautumista estäviä lääkeaineita.

Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2016;375:1242–1252)
http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa1607991