Paljon perunaa syövät eivät sairastu tai säästy sydän- ja verisuonitaudeilta yhtään sen todennäköisemmin kuin muutkaan, tuore ruotsalaistutkimus vahvistaa. Ruotsalaiset tutkivat asiaa, koska perunan on ajateltu sekä ehkäisevän että lisäävän sydänoireita.

Ruotsalaisten tulokset perustuvat kahden aikaisemman tutkimuksen aineistoihin, jotka yhteensä koostuvat 69 000 miehen ja naisen tiedoista. Keskimäärin kolmentoista vuoden seurannan aikana heille sattui yhteensä yli 10 000 vakavaa sydän- ja verisuonitautioiretta ja 4 000 osallistujaa menehtyi.

Tulosten perusteella osallistujien riski sairastua tai menehtyä sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan oli samansuuruinen riippumatta siitä, miten paljon henkilö söi perunaa. Vaikutusta ei ollut myöskään sillä oliko perunat keitetty vai paistettu. Myöskään ranskanperunat eivät vaikuttaneet sairastumisriskeihin tässä analyysissa, vaikka monissa tutkimuksissa ne on yhdistetty useisiin sairauksiin.

Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat perunan olevan sydänvaikutuksiltaan käytännössä neutraali, vaikka periaatteessa peruna voisi sekä altistaa että ehkäistä sydänoireita. Perunan sisältämä kalium voi auttaa alentamaan verenpainetta, mikä puolestaan ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja. Toisaalta peruna lukeutuu ns. korkean glykeemisen indeksin ruoka-aineisiin, jotka nostavat nopeasti veren sokeritasoja ja sitä kautta saattavat edistää lihomista ja sydänsairauksia.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2016;DOI:10.3945/ajcn.116.142422)
http://dx.doi.org/10.3945/ajcn.116.142422

Trasrasvahappojen kieltäminen ravintolaruoista näyttäisi vähentäneen sydänkohtauksia Yhdysvalloissa, tuore tutkimus osoittaa. Transrasvahappoja on etenkin pikaruoassa kuten ranskalaisissa perunoissa ja leivonnaisissa sekä pieniä määriä luonnostaan maidossa, maitotuotteissa sekä punaisessa lihassa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa transrasvojen vaikutuksia selvitettiin vertaamalla New Yorkin osavaltion piirikuntien sairaalarekistereitä ennen ja jälkeen transrasvakiellon. Kielto tuli voimaan osassa piirikuntia vuonna 2007. Kielto koskee ravintoloita, leipomoita, pikaruokakojuja, kahviloita ja vastaavia ruokapaikkoja.
Tulosten perusteella kolme vuotta voimaantulon jälkeen sydänkohtaukset olivat vähentyneet 6 prosenttia enemmän piirikunnissa, joissa transrasvat kiellettiin. Myös aivoverenkiertohäiriöt vähenivät enemmän, mutta tältä osin tulokset olivat epäselvempiä.
Tulokset viittaavat transrasvakieltojen voivan auttaa sydänoireiden vähentämisessä, mutta kiellon lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa nyt havaittuun kehitykseen. Tämän vuoksi tuloksia on hyvä tulkita varovasti. Yhdysvalloissa transrasvojen käyttöä ollaan todennäköisesti rajoittamassa laajemminkin vuodesta 2018 lähtien.
Suomessa transrasvan saanti on vähentynyt yli puoleen vuoden 1992 jälkeen. Muutos johtuu pitkälti siitä, että 1990-luvulla kotimainen margariiniteollisuus muutti kasvirasvojen kovettamismenetelmiä niin, ettei transrasvoja juurikaan muodostu. Myös muiden rasvaa sisältävien elintarvikkeiden transrasvahappopitoisuudet ovat vähentyneet. Nykyään suuri osa transrasvahapoista saadaan Suomessa maitovalmisteista ja voista. Noin viidennes transrasvoista on peräisin vilja- ja leivontatuotteista ja vajaa viidennes liharuoista.
Tutkimus julkaistiin JAMA Cardiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Cardiology 2017;DOI:10.1001/jamacardio.2017.0491)http://jamanetwork.com/journals/jamacardiology/fullarticle/2618359

(2017427)

Pituus voi vaikuttaa verenpaineeseen – lyhyillä on korkeampi

Suomalaistutkimuksen mukaan ihmisen pituus voi vaikuttaa siihen, miten korkea verenpaine hänellä on. Mitä lyhyempi henkilö, sitä korkeampi verenpaine, tulokset osoittavat.
Turun ja Helsingin yliopiston tutkijat tekivät havaintonsa selvittämällä 534 keskimäärin 61-vuotiaan helsinkiläisen verenpaineet perinteisellä yhden kerran mittauksella sekä vuorokausimittauksella. Kun mittaustulokset yhdistettiin tietoihin osallistujien pituudesta, tutkijat havaitsivat verenpainelukemien suurentuvan tasaisesti sitä enemmän mitä lyhyempi potilas oli. Lisäksi kolesterolitasot olivat korkeammat lyhyillä osallistujilla. Yhteydet havaittiin riippumatta potilaiden painoindekseistä.
Tutkijoiden havainto saattaa osittain selittää, miksi pitkien ihmisten on useissa tutkimuksissa todettu välttyvän sydän- ja verisuonitaudeilta lyhyitä todennäköisemmin. Itse ilmiö saattaa johtua mm. siitä, että lyhyiden ihmisten verisuonet ovat halkaisijaltaan pienempiä, minkä takia verenpaineen on oltava korkeampi, jotta veri kiertää tehokkaasti.
Tuloksista voi olla apua lääkäreille heidän tulkitessaan potilaidensa verenpainelukemia. Tutkittavien pituus voi myös vaikuttaa verenpainetutkimusten tuloksiin. Havainnot julkaistiin arvostetussa Journal of Hypertension -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Hypertension 2017;DOI:10.1097/HJH.0000000000001300)http://dx.doi.org/10.1097/HJH.0000000000001300

(2017427)

Eläköityminen on länsimaissa yhdistetty moniin terveysriskeihin, mutta Kiinassa tilanne näyttäisi olevan toinen. Kiinalaisilla eläkkeelle jääminen liittyy mm. verenpainetaudin ja alkoholin suurkulutuksen vähentymiseen.
Tiedot käyvät ilmi yli tuhannen kiinalaisen seitsemäntoistavuotisesta seurantatutkimuksesta, jossa oli käytössä terveystietoja eläköitymistä edeltäviltä ja sitä seuraavilta vuosilta. Tutkimus on ensimmäinen selvitys eläköitymisen terveysvaikutuksista Kiinassa.
Tulosten perusteella osallistujien diastolinen verenpaine laski eläkkeellä, minkä lisäksi verenpaine myös kohosi hitaammin osallistujilla, joiden verenpaine nousi. Samanlainen hidastuminen havaittiin vyötärölihavuudessa. Myös alkoholin suurkulutuksen riski pieneni.
Yhteydet olivat voimakkaampia miehillä ja kaupungeissa asuvilla, mutta tupakointiin tai painoindeksiin eläköityminen ei vaikuttanut.
Kiinalaisten havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa eläkkeelle jääminen on yhdistetty muun muassa sydänkohtausten ja masennuksen lisääntymiseen.
Tutkijat eivät tiedä, mistä erot tarkalleen johtuvat, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Kiinassa eläkkeelle jäädään jo 50–60 vuoden iässä, joten kiinalaiseläkeläiset ovat nuorempia ja mahdollisesti siksi paremmassa kunnossa kuin länsimaiden eläkeläiset. Kiinassa monien työntekijöiden työolot ovat myös huonommat kuin länsimaiden työntekijöiden, joten eläköityminen voi olla heille suurempi parannus. Myös kulttuuriset erot ja iäkkäiden asema perheessä ja suvussa voivat vaikuttaa, tutkijat kirjoittavat. Kiinassa on edelleen hyvin yleistä, että lapset huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan ja ottavat heidät asumaan luokseen.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/aje/kww166)http://dx.doi.org/10.1093/aje/kww166

(2017426)

Säännöllisesti liikuntaa ennen sairastumista harrastavat pärjäävät muita paremmin aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Liikunta on tässä mielessä parempi ennustekijä kuin lihavuus, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.
Tulosten perusteella kolmesti viikossa liikuntaa harrastavat pärjäsivät arkiaskareissaan muita potilaita paremmin sekä ennen sairastumista että sen jälkeen. Sen sijaan painoindeksi, jolla mitataan lihavuutta, ei vaikuttanut potilaan pärjäämiseen.
Havainnot perustuvat 18 000:n tutkimuksen alussa yli 50-vuotiaan terveen yhdysvaltalaisen kaksitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan aikana potilailta kyseltiin kahden vuoden välein fyysisestä aktiivisuudesta sekä arkiaskareista, kuten pukeutumisesta, sängystä nousemisesta ja raha-asioiden hoitamisesta. Seurannan aikana 1 900 osallistujaa sairastui aivoverenkiertohäiriöön ja heistä 500 menehtyi.
Tulokset ovat mielenkiintoisia, mutta ne viittaavat toisaalta myös siihen, ettei liikunnallinen aktiivisuus välttämättä suojaa aivoverenkiertohäiriön aiheuttamilta vaurioilta. Fyysisesti aktiiviset pärjäävät arkitoimissaan paremmin jo ennen sairastumista ja sama ero muihin näkyy sairastumisen jälkeen. Liikunta joka tapauksessa pienentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja niille altistaviin sairauksiin, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Näistä noin 17 000 on aivoinfarkteja. Neljäsosa sairastuneista on työikäisiä.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2017;DOI:10.1212/WNL.0000000000003888)http://www.neurology.org/content/early/2017/04/05/WNL.0000000000003888.s...

(2017426)