Maitotuotteiden terveysvaikutukset saattavat riippua siitä, onko tuote hapatettu vai ei, tuore ruotsalaistutkimus vihjaa. Piimä, viili, juusto ja muut hapatetut maitotuotteet näyttäisivät olevan terveellisempiä kuin tavallinen maito, tulokset osoittavat.
Ruotsalaisten tulokset perustuvat yli 100 000 pohjoisruotsalaisen miehen ja naisen 14-vuotiseen seurantaan. Seurannan aikana menehtyi 7 100 osallistujaa.
Tavallista maitoa joka päivä käyttävät menehtyivät seurannan aikana noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka joivat maitoa harvemmin kuin kerran viikossa. Myös voita päivittäin käyttävien kuolleisuus oli suurempaa, mutta ero ei ollut yhtä suuri. Yhteys koski kaikkia hapattamattomia maitotuotteita, mutta yhteys oli voimakkain täysrasvaisia tuotteita käyttävillä verrattuna esimerkiksi kevytmaitoa juoviin.
Kuolleisuusvaikutukset kääntyivät toiseen suuntaan analyysissa, jossa keskityttiin hapatettuihin maitotuotteisiin. Juustoa, piimää, viiliä, jukurttia tai muita hapatettuja maitotuotteita paljon käyttävien riski menehtyä seurannan aikana oli noin 10 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka söivät niitä vain harvoin. Yhteydet heikkenivät jonkin verran, kun analyysissa huomioitiin osallistujien muut elintavat, mutta tulokset pysyivät silti samansuuntaisina.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2017;DOI:10.3945/ajcn.116.140798)http://ajcn.nutrition.org/content/early/2017/05/10/ajcn.116.140798.abstract

(2017512)

Lyhyitä yöunia nukkuvat koululaiset saattavat brittitutkimuksen mukaan olla muita alttiimpia sairastumaan tyypin 2 diabetekseen. Yhteys pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin.
Pediatrics-lehdessä julkaistujen tulosten perusteella lyhyitä yöunia nukkuvat ovat todennäköisemmin painavampia, heillä on enemmän rasvaa kehossaan ja heidän insuliini- ja glukoosiaineenvaihdunnassaan on todennäköisemmin viitteitä diabetesriskistä. Lapset nukkuivat keskimäärin 10,5 tuntia kouluviikolla. Riskit suurenivat jokaista tunnin vähennystä kohden.
Brittien tulokset ovat alustavia ja yöunien lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa niihin. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa ja vähäiset yöunet osoittautuvat diabetesriskiksi lapsilla, tuohon riskiin on helppo vaikuttaa.
Yksi selitys tuloksille voi olla univajeen ruokahaluvaikutuksissa. Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa univaje on saanut ihmiset syömään enemmän ja suosimaan rasvaisia ruokia.

Tutkimukseen osallistui 4 500 brittiläistä 9–10-vuotiasta.

Uutispalvelu Duodecim (Pediatrics 2017;140:e20170338)http://pediatrics.aappublications.org/content/140/3/e20170338

(2017918) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vaihdevuosioireisiin annettavat hormonikorvaushoidot eivät pitkällä aikavälillä vaikuta niitä käyttävien naisten kuolleisuuteen, tuore tutkimus osoittaa. Havainto on tervetullut, sillä hormonihoitojen kuolleisuusvaikutuksia ei ole tätä ennen tutkittu yhtä kattavasti.
Hormonikorvaushoitoja käytettiin vuosituhannen vaihteeseen saakka hyvin vapaasti, kunnes tutkimukset osoittivat niiden voivan suurentaa vaihdevuosi-ikäisten naisten riskiä sairastua mm. rintasyöpään, laskimoveritulppiin ja sydän- ja verisuonioireisiin.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu samojen WHI-tutkimusten aineistoihin, joiden avulla hormonikorvaushoitojen haitat aikoinaan havaittiin. Toisessa tutkimuksessa 8 500 naista sai progesteroni–estrogeeni-yhdistelmähoitoa kuuden vuoden ajan ja toisessa 5 300 käytti pelkkää estrogeenia seitsemän vuoden ajan. Naisia verrattiin yhtä moneen lumevalmistetta saaneeseen.Yhteensä kahdeksantoista vuoden seurantojen aikana hormonikorvaushoitoa saaneiden kokonaiskuolleisuus, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus tai syöpäkuolleisuus eivät eronneet lumevalmistetta saaneiden verrokkien kuolleisuudesta.
Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleena osoituksena siitä, ettei ainakaan 6–7 vuoden mittainen hormonikorvaushoito suurenna naisen riskiä menehtyä seuraavien 18 vuoden aikana. Näin ollen hoitoja voi hyvin käyttää nykyisten hoitosuositusten mukaisesti.
Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;318:927–938)https://doi.org/10.1001/jama.2017.11217

(2017918) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.