Keliakiaan sairastuvilla pikkulapsilla on monenlaisia psyykkisiä oireita kuten masennusta, ahdistuneisuutta, uniongelmia ja aggressiivisuutta, tuore tutkimus osoittaa. Oireilu alkaa jo ennen kuin vanhemmat ovat tietoisia lapsensa sairastumisesta.
Pediatrics-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat osittain suomalaistutkijoiden keräämään aineistoon. Yhteensä mukana oli tutkijoita ja lapsia neljästä eri maasta. Tutkimukseen osallistui 8 700 lasta, joille tehtiin keliakian vasta-aineseulontoja kahden vuoden iästä alkaen. Mukaan valittiin lapsia, jotka olivat geneettisesti suurentuneessa sairastumisvaarassa.
Keliakiaa vasta-ainetestin perusteella sairastavien äidit kertoivat lapsillansa olevan ahdistusoireita, masennusta, aggressiivista käytöstä ja uniongelmia selvästi todennäköisemmin kuin äidit, joiden lapsilla ei ollut keliakiaa. Äidit antoivat arvionsa ennen kuin he tiesivät lastensa testituloksia.
Samanlaisia eroja havaittiin myös verrattuna lapsiin, joiden äidit olivat jo kuulleet lapsensa keliakiasta. Tutkijat uskovat, että keliakian varmistuttua vanhempien huomio saattaa keskittyä lasten fyysisiin oireisiin, jolloin mahdolliset psyykkiset oireet jäävät helposti raportoimatta tutkijoille.
Mielenkiintoisesti yllä kuvatut erot havaittiin lasten ollessa 3,5-vuotiaita, mutta ei enää vuotta myöhemmin. Tutkijat eivät tiedä, mistä tämä johtuu, mutta on mahdollista, että nuorempana sairastuvien oireet nousevat paremmin esiin. Pikkulapset eivät myöskään osaa ilmaista itseään verbaalisesti niin hyvin kuin hieman vanhempana, jolloin epämukavat tuntemukset voivat näkyä mielialassa helpommin.
Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat lastenlääkäreitä harkitsemaan keliakian vasta-ainetestejä psykologisista oireista kärsiville lapsille, joiden perheessä on keliakiaa. Oireet saattavat olla merkki kehittyvästä keliakiasta.
Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa perimältään alttiille henkilölle imeytymishäiriöön johtavan ohutsuolitulehduksen ja nukkarakenteiden vaurioitumisen. Tyypillisiä oireita ovat krooninen ripuli, ilmavaivat, laihtuminen ja lapsilla kasvun hidastuminen. Oireet ja vauriot korjaantuvat noudattamalla gluteenitonta ruokavaliota eli välttämällä vehnää, ruista ja ohraa. Suuri osa keliaakikoista voi käyttää kauraa, mutta osa oireilee siitäkin.
Suomessa keliakiaa sairastaa noin prosentti lapsista ja kaksi prosenttia aikuisista.
Uutispalvelu Duodecim
(Pediatrics 2017;139(3):e20162848)http://dx.doi.org/10.1542/peds.2016-2848

(201747)

Tuoreen tutkimuksen mukaan keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuvat aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan muita todennäköisemmin. Tulokset eivät paljasta, mistä yhteys johtuu, mutta samansuuntaisia havaintoja on saatu aiemminkin.
Stroke-lehdessä julkaistujen tulosten perusteella keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuivat aivoverenkiertohäiriöihin tai dementiaan noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka joivat niitä harvemmin kuin kerran viikossa. Tämä havaittiin kymmenen vuoden seurannassa.
Havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta tutkimuksen luonteesta johtuen tuloksista ei pysty päättelemään onko yhteys syyseurauksellinen. On esimerkiksi mahdollista, että jo valmiiksi sairastumisvaarassa olevat alkavat suosia sokerittomia limuja, koska haluavat pienentää riskejään. Tässä tutkimuksessa sokerittomia juomia suosivilla oli mm. enemmän diabetesta, mikä voi selittää tuloksia.
Tutkimuksen aivoverenkiertohäiriöitä käsittelevä osuus perustui 2 900 yli 45-vuotiaan seurantatietoihin. Dementiatutkimukseen osallistui 1 500 yli 60-vuotiasta.

Sokerilimut eivät tässä tutkimuksessa liittyneet sairastumisriskeihin, mikä saattaa johtua niiden vähäisestä käytöstä aineistossa. Aiemmissa tutkimuksissa ne on kuitenkin liitetty mm. lihomiseen.Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;DOI:10.1161/STROKEAHA.116.016027)http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.116.016027

(2017424)

Lievä kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa mm. väsymystä ja mahdollisesti suurentaa sydänriskejä. Tuoreen brittitutkimuksen perusteella vaivan hoitaminen levotyroksiini-lääkkeellä on kuitenkin todennäköisesti turhaa.
Tutkimuksen tulokset koskevat seitsemänkymppisiä potilaita, joilla oli todettu kilpirauhasen lievä vajaatoiminta, joka ei vielä täyttänyt varsinaisen vajaatoiminnan diagnostisia kriteerejä. Osana tutkimusta heidät satunnaistettiin joko vuoden mittaiselle levotyroksiinilääkitykselle tai lumelääkitykselle. Tutkimukseen osallistui 740 potilasta.
Kun tutkijat vertasivat potilaiden oireita tutkimuksen päätteeksi, he eivät havainneet lainkaan eroja lääke- ja lumeryhmän välillä. Levotyroksiinilääkityksellä ei toisin sanoen ollut suotuisia, mutta ei myöskään haitallisia vaikutuksia potilaiden terveyteen. Näin ollen lääkitystä ei voi suositella näille potilaille ainakaan tämän tutkimuksen perusteella.
Varsinaista kilpirauhasen vajaatoimintaa potee yli 200 000 suomalaista. Se on naisilla noin neljä kertaa yleisempi kuin miehillä.
Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2017;DOI:10.1056/NEJMoa1603825)http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa1603825

(2017424)

Suurten maratonien aikaan sydänkohtauksen saavat voivat tuoreen tutkimuksen perusteella olla tavallista suuremmassa vaarassa menehtyä. Maratonin edellyttämät liikenteen poikkeusjärjestelyt hidastavat hoitoon pääsemistä, mikä todennäköisesti selittää ilmiön, tutkijat kirjoittavat.
New England Journal of Medicinen julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä vaikka maratonin sydänvaikutuksia juoksijoille on tutkittu runsaasti, tapahtuman vaikutuksia sivullisten kaupunkilaisten terveyteen ei ole selvitetty.
Tutkijoiden havainnot perustuvat kymmenen vuoden aikana kertyneisiin potilasrekisteritietoihin yhdestätoista yhdysvaltalaiskaupungista, joissa juostaan vuosittain maraton. Rekistereistä tutkijat selvittivät kaikki yli 65-vuotiaiden saamat sydänkohtaukset ja niiden aiheuttamat kuolemat maratonpäiviltä sekä niitä edeltäviltä ja seuraavilta viideltä viikolta.
Analyysin perusteella maratonpäivänä sairaalaan sydänkohtauksen takia joutuvien riski kuolla kuukauden sisällä sairastumisesta oli noin 15 prosenttia suurempi kuin potilaiden, jotka sairastuivat maratonia ennen tai tapahtuman jälkeen. Käytännössä tämä tarkoitti noin 3–4 lisäkuolemaa sataa potilasta kohden.
Yhteys koski potilaita, jotka asuivat lähellä maratonin reittiä tai vietiin reitin lähellä oleviin sairaaloihin. Ambulansseilla kesti potilaskuljetuksissa maratonin aikana keskimäärin 4,4 minuuttia pitempään kuin tavallisina päivinä.
Tutkijat korostavat, ettei heidän aineistonsa pysty osoittamaan, että havaitut kuolemantapaukset olivat vain ja ainoastaan seuraus maratonista. Aiemmista tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että jo hyvinkin pienet viivästykset hoitoon pääsyssä vaikuttavat potilaiden ennusteeseen. Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2017;DOI:10.1056/NEJMsa1614073)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMsa1614073

(2017421)

Iäkkäiden miesten testosteronivajauksen korjaaminen saattaa mm. vahvistaa miesten luustoa, vähentää anemiaa ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Testosteroni-mieshormonin pitoisuudet pienentyvät iän myötä, mikä voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja. Tiedot käyvät ilmi kolmesta erillisestä tutkimuksesta, jotka julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.
Luuvaikutuksia käsitelleessä tutkimuksessa vuoden mittainen testosteronilääkitys paransi keskimäärin 72-vuotiaiden miesten luiden tiheyttä ja lujuutta verrattuna lumevalmisteeseen. Tulokset eivät tosin riittäneet osoittamaan oliko muutoksilla käytännön merkitystä esimerkiksi luumurtumien kannalta.
Sydän- ja verisuonitaudin oireita testosteronilääkitys vähensi runsaan kolmen vuoden hoidossa, ja anemiaa vuoden mittaisessa hoidossa. Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä joissain tutkimuksissa testosteronilisät on yhdistetty myös suurentuneeseen sydänoireiden riskiin.Nyt julkaistut tutkimukset viittaavat testosteronilääkityksen voivan ehkäistä monenlaisia terveysongelmia iäkkäillä miehillä, joiden testosteronitasot ovat iän myötä laskeneet. On kuitenkin tärkeää, että testosteronikorvaushoitoa käytetään vain silloin, kun testosteronin puute aiheuttaa oireita ja puute on varmistettu laboratoriotutkimuksissa.Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Internal Medicine 2017;177:471–479) http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/26... (JAMA Internal Medicine 2017;177:480–490)http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/26... (JAMA Internal Medicine 2017;177:491–499)http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/26...

(2017420)