Keliakiaan sairastuvilla pikkulapsilla on monenlaisia psyykkisiä oireita kuten masennusta, ahdistuneisuutta, uniongelmia ja aggressiivisuutta, tuore tutkimus osoittaa. Oireilu alkaa jo ennen kuin vanhemmat ovat tietoisia lapsensa sairastumisesta.
Pediatrics-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat osittain suomalaistutkijoiden keräämään aineistoon. Yhteensä mukana oli tutkijoita ja lapsia neljästä eri maasta. Tutkimukseen osallistui 8 700 lasta, joille tehtiin keliakian vasta-aineseulontoja kahden vuoden iästä alkaen. Mukaan valittiin lapsia, jotka olivat geneettisesti suurentuneessa sairastumisvaarassa.
Keliakiaa vasta-ainetestin perusteella sairastavien äidit kertoivat lapsillansa olevan ahdistusoireita, masennusta, aggressiivista käytöstä ja uniongelmia selvästi todennäköisemmin kuin äidit, joiden lapsilla ei ollut keliakiaa. Äidit antoivat arvionsa ennen kuin he tiesivät lastensa testituloksia.
Samanlaisia eroja havaittiin myös verrattuna lapsiin, joiden äidit olivat jo kuulleet lapsensa keliakiasta. Tutkijat uskovat, että keliakian varmistuttua vanhempien huomio saattaa keskittyä lasten fyysisiin oireisiin, jolloin mahdolliset psyykkiset oireet jäävät helposti raportoimatta tutkijoille.
Mielenkiintoisesti yllä kuvatut erot havaittiin lasten ollessa 3,5-vuotiaita, mutta ei enää vuotta myöhemmin. Tutkijat eivät tiedä, mistä tämä johtuu, mutta on mahdollista, että nuorempana sairastuvien oireet nousevat paremmin esiin. Pikkulapset eivät myöskään osaa ilmaista itseään verbaalisesti niin hyvin kuin hieman vanhempana, jolloin epämukavat tuntemukset voivat näkyä mielialassa helpommin.
Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat lastenlääkäreitä harkitsemaan keliakian vasta-ainetestejä psykologisista oireista kärsiville lapsille, joiden perheessä on keliakiaa. Oireet saattavat olla merkki kehittyvästä keliakiasta.
Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa perimältään alttiille henkilölle imeytymishäiriöön johtavan ohutsuolitulehduksen ja nukkarakenteiden vaurioitumisen. Tyypillisiä oireita ovat krooninen ripuli, ilmavaivat, laihtuminen ja lapsilla kasvun hidastuminen. Oireet ja vauriot korjaantuvat noudattamalla gluteenitonta ruokavaliota eli välttämällä vehnää, ruista ja ohraa. Suuri osa keliaakikoista voi käyttää kauraa, mutta osa oireilee siitäkin.
Suomessa keliakiaa sairastaa noin prosentti lapsista ja kaksi prosenttia aikuisista.
Uutispalvelu Duodecim
(Pediatrics 2017;139(3):e20162848)http://dx.doi.org/10.1542/peds.2016-2848

(201747)

Fyysisesti raskasta ja rasittavaa työtä tekevät joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle muita todennäköisemmin. Riski näyttäisi kuitenkin olevan pienempi työntekijöillä, jotka harrastavat liikuntaa vapaa-ajallaan. Liikunta ei silti riitä poistamaan koko riskiä, tuore tutkimus osoittaa.
Norjalaistutkijoiden havainnot perustuvat 32 000 norjalaisen 20 - 65-vuotiaan yhdeksänvuotiseen seurantaan, jonka aikana 3 800 heistä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle.

Verrattuna kevyttä istumatyötä tekeviin työkyvyttömyyseläkkeet olivat 26 prosenttia yleisempiä osallistujilla, jotka kävelivät suuren osa työpäivästään, 44 prosenttia yleisempiä, jos työhön kuului lisäksi paljon nostelua ja 48 prosenttia yleisempiä, jos työ oli raskasta ja erittäin fyysistä. Yhteydet koskivat varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta eivät mielenterveysongelmista aiheutuvia.Vapaa-ajan liikuntaharrastukset pienensivät työkyvyttömyyden riskiä sekä fyysistä että istumatyötä tekevillä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät antaneet. Kaikista suurimmassa vaarassa olivat fyysistä työtä tekevät, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Heillä työkyvyttömyyseläkkeet olivat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin liikunnallisilla toimistotyöntekijöillä.
Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet Suomessa edellisten vuosikymmenten aikana ja nykyään noin 152 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Noin 40 prosentissa tapauksista syynä on mielenterveysongelmat ja 30 prosentissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Uutispalvelu Duodecim
(Occupational and Environmental Medicine 2017;DOI:10.1136/oemed-2017-104320)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104320

(2017713) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Joka vuosi lähes 1 300 yhdysvaltalaislasta menehtyy ja 5 800 joutuu sairaalaan ampuma-aseiden aiheuttamien vammojen takia, tuore selvitys osoittaa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 19 tapausta joka päivä. Hurjista luvuista huolimatta tapaukset ovat vähentyneet lähivuosikymmenten aikana.

Pediatrics-lehden julkaiseman selvityksen mukaan valtaosa ampumisten uhreista on poikia, tummaihoisia ja teini-ikäisiä. Tyttöihin verrattuna poikien riski tulla ammutuksi on iästä riippuen 4 - 8 kertaa suurempi. Yli 13-vuotiaiden riski on huomattavasti suurempi kuin nuorempien. Valtaosa alle 12-vuotiaiden ampumakuolemista tapahtui kotona esimerkiksi perheriitojen yhteydessä. Teini-ikäiset joutuvat puolestaan uhreiksi kadulla ja tapaukset liittyvät usein jengeihin tai rikollisuuteen.
Merkittävä osa ampumisvammoista ja -kuolemista seuraa myös lasten aseleikeistä oikeilla aseilla tilanteissa, joissa lapsi vahingossa ampuu kaveriaan.
Yhdysvalloissa lasten ja nuorten ampumakuolemat ja -vammat ovat tasaisesti vähentyneet lähivuosikymmenten aikana, mutta edelleen länsimaissa 91 prosenttia lasten ampuma-asekuolemista tapahtuu Yhdysvalloissa.
Uutispalvelu Duodecim
(Pediatrics 2017;140:e20163486)http://dx.doi.org/10.1542/peds.2016-3486

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sähkötupakkaa kokeilevat saattavat aloittaa muita todennäköisemmin myös varsinaisen tupakoinnin, tuore tutkimuskatsaus osoittaa. Tulokset julkaistiin arvostetussa JAMA Pediatrics -lehdessä.
Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen yhdeksän aikaisemman tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 17 000:n 14 - 30-vuotiaan seurantatiedoista.
Analyysin perusteella sähkötupakkaa kokeilleista tai käyttävistä noin 30 prosenttia aloitti tupakoinnin seurantojen aikana, kun samoin kävi vain 8 prosentille osallistujista, jotka eivät olleet edes kokeilleet sähkötupakkaa. Sama havaittiin tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin kuukauden sisällä poltettuja savukkeita.
Tulokset viittaavat siihen, että sähkötupakka voi madaltaa kynnystä aloittaa varsinainen tupakointi, mutta on myös mahdollista, että samat nuoret olisivat kokeilleet savukkeita ilman sähkötupakkaakin.
Sähkötupakkaa on pidetty tupakkaan verrattuna vaarattomana, mutta uusimpien tutkimustulosten perusteella sillä saattaa olla osin samanlaisia haitallisia sydänvaikutuksia kuin varsinaisella tupakalla. Vaikutuksia havaitaan muun muassa sydämen sykevaihtelussa.
Suomalaisista muutama prosentti käyttää sähkötupakkaa, mutta käyttö on yleistymässä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2017;DOI:10.1001/jamapediatrics.2017.1488)http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2634377

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Kolesterolia alentavat statiinilääkkeet ehkäisevät uusia aivoinfarkteja riippumatta siitä poteeko potilas eteisvärinä-rytmihäiriötä vai ei. Olennaista on se, miten hyvin lääkitystä noudattaa, tuore tutkimus osoittaa.Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä ja siihen osallistui runsaat 6 100 aivoinfarktipotilasta, joista joka viides sairasti eteisvärinää. Potilaat saivat statiinilääkkeitä uusien aivoinfarktien ehkäisyyn.
Potilaita seurattiin kolmen vuoden ajan, ja tuona aikana aivoinfarktien riski havaittiin sitä pienemmäksi mitä paremmin potilas noudatti lääkitystään. Tämä havaittiin sekä eteisvärinää sairastavilla että muilla potilailla riippumatta iästä, mahdollisista muista sairauksista, sukupuolesta ja etnisestä taustasta.
Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, että statiineja kannattaa käyttää aivoinfarktien uusiutumisen ehkäisyssä riippumatta siitä onko potilaalla eteisvärinää vai ei.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Aivoinfarktiin sairastuu vuosittain noin 17 000 suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;48:1788 - 1794)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.017343

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.