Tupakoinnin lopettaminen onnistuu helpommin, jos tupakan jättää kerralla kokonaan. Asteittainen vähentäminen ennen lopettamista tuottaa huonomman tuloksen, tuore tutkimus osoittaa.

Havainto on tervetullut, sillä monet tupakointia lopettavat suosivat vähittäistä vähentämistä, mutta tutkimusnäyttö sen tehokkuudesta on puuttunut.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa 700 tupakoivaa aikuista satunnaistettiin joko ryhmään, jossa tupakointi lopetettiin kerralla tai ryhmään, jossa poltettujen savukkeiden määrää vähitellen vähennettiin 75 prosenttia varsinaista lopettamista edeltävien kahden viikon aikana. Kaikki osallistujat saivat nikotiinikorvaushoitoa ja ammattilaistukea.

Vähittäisen lopettamisen ryhmästä 39 prosenttia oli savuttomia 4 viikkoa myöhemmin, mutta kerralla lopettaneista samaan oli pystynyt 49 prosenttia. Puolen vuoden kuluttua luvut olivat selvästi huonompia, mutta tällöinkin kerralla lopettaneet olivat pärjänneet paremmin. Heistä 22 prosenttia oli savuttomia puolen vuoden kuluttua, kun vähitellen lopettaneista savuttomia oli vain 16 prosenttia.

Tulokset viittaavat vahvasti siihen, etteivät pikkuhiljaa tupakointiaan vähentävät pysty lopettamaan tupakointia yhtä todennäköisesti kuin kertarysäyksellä tupakan jättävät. Erot ryhmien välillä eivät tosin ole kovin suuria, mutta tupakkariippuvuuden voittamisessa kaikki apu on varmasti tervetullutta.

Tutkimus julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Annals of Internal Medicine 2016;DOI:10.7326/M14-2805)
http://dx.doi.org/10.7326/M14-2805

Trasrasvahappojen kieltäminen ravintolaruoista näyttäisi vähentäneen sydänkohtauksia Yhdysvalloissa, tuore tutkimus osoittaa. Transrasvahappoja on etenkin pikaruoassa kuten ranskalaisissa perunoissa ja leivonnaisissa sekä pieniä määriä luonnostaan maidossa, maitotuotteissa sekä punaisessa lihassa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa transrasvojen vaikutuksia selvitettiin vertaamalla New Yorkin osavaltion piirikuntien sairaalarekistereitä ennen ja jälkeen transrasvakiellon. Kielto tuli voimaan osassa piirikuntia vuonna 2007. Kielto koskee ravintoloita, leipomoita, pikaruokakojuja, kahviloita ja vastaavia ruokapaikkoja.
Tulosten perusteella kolme vuotta voimaantulon jälkeen sydänkohtaukset olivat vähentyneet 6 prosenttia enemmän piirikunnissa, joissa transrasvat kiellettiin. Myös aivoverenkiertohäiriöt vähenivät enemmän, mutta tältä osin tulokset olivat epäselvempiä.
Tulokset viittaavat transrasvakieltojen voivan auttaa sydänoireiden vähentämisessä, mutta kiellon lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa nyt havaittuun kehitykseen. Tämän vuoksi tuloksia on hyvä tulkita varovasti. Yhdysvalloissa transrasvojen käyttöä ollaan todennäköisesti rajoittamassa laajemminkin vuodesta 2018 lähtien.
Suomessa transrasvan saanti on vähentynyt yli puoleen vuoden 1992 jälkeen. Muutos johtuu pitkälti siitä, että 1990-luvulla kotimainen margariiniteollisuus muutti kasvirasvojen kovettamismenetelmiä niin, ettei transrasvoja juurikaan muodostu. Myös muiden rasvaa sisältävien elintarvikkeiden transrasvahappopitoisuudet ovat vähentyneet. Nykyään suuri osa transrasvahapoista saadaan Suomessa maitovalmisteista ja voista. Noin viidennes transrasvoista on peräisin vilja- ja leivontatuotteista ja vajaa viidennes liharuoista.
Tutkimus julkaistiin JAMA Cardiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Cardiology 2017;DOI:10.1001/jamacardio.2017.0491)http://jamanetwork.com/journals/jamacardiology/fullarticle/2618359

(2017427)

Pituus voi vaikuttaa verenpaineeseen – lyhyillä on korkeampi

Suomalaistutkimuksen mukaan ihmisen pituus voi vaikuttaa siihen, miten korkea verenpaine hänellä on. Mitä lyhyempi henkilö, sitä korkeampi verenpaine, tulokset osoittavat.
Turun ja Helsingin yliopiston tutkijat tekivät havaintonsa selvittämällä 534 keskimäärin 61-vuotiaan helsinkiläisen verenpaineet perinteisellä yhden kerran mittauksella sekä vuorokausimittauksella. Kun mittaustulokset yhdistettiin tietoihin osallistujien pituudesta, tutkijat havaitsivat verenpainelukemien suurentuvan tasaisesti sitä enemmän mitä lyhyempi potilas oli. Lisäksi kolesterolitasot olivat korkeammat lyhyillä osallistujilla. Yhteydet havaittiin riippumatta potilaiden painoindekseistä.
Tutkijoiden havainto saattaa osittain selittää, miksi pitkien ihmisten on useissa tutkimuksissa todettu välttyvän sydän- ja verisuonitaudeilta lyhyitä todennäköisemmin. Itse ilmiö saattaa johtua mm. siitä, että lyhyiden ihmisten verisuonet ovat halkaisijaltaan pienempiä, minkä takia verenpaineen on oltava korkeampi, jotta veri kiertää tehokkaasti.
Tuloksista voi olla apua lääkäreille heidän tulkitessaan potilaidensa verenpainelukemia. Tutkittavien pituus voi myös vaikuttaa verenpainetutkimusten tuloksiin. Havainnot julkaistiin arvostetussa Journal of Hypertension -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Hypertension 2017;DOI:10.1097/HJH.0000000000001300)http://dx.doi.org/10.1097/HJH.0000000000001300

(2017427)

Eläköityminen on länsimaissa yhdistetty moniin terveysriskeihin, mutta Kiinassa tilanne näyttäisi olevan toinen. Kiinalaisilla eläkkeelle jääminen liittyy mm. verenpainetaudin ja alkoholin suurkulutuksen vähentymiseen.
Tiedot käyvät ilmi yli tuhannen kiinalaisen seitsemäntoistavuotisesta seurantatutkimuksesta, jossa oli käytössä terveystietoja eläköitymistä edeltäviltä ja sitä seuraavilta vuosilta. Tutkimus on ensimmäinen selvitys eläköitymisen terveysvaikutuksista Kiinassa.
Tulosten perusteella osallistujien diastolinen verenpaine laski eläkkeellä, minkä lisäksi verenpaine myös kohosi hitaammin osallistujilla, joiden verenpaine nousi. Samanlainen hidastuminen havaittiin vyötärölihavuudessa. Myös alkoholin suurkulutuksen riski pieneni.
Yhteydet olivat voimakkaampia miehillä ja kaupungeissa asuvilla, mutta tupakointiin tai painoindeksiin eläköityminen ei vaikuttanut.
Kiinalaisten havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa eläkkeelle jääminen on yhdistetty muun muassa sydänkohtausten ja masennuksen lisääntymiseen.
Tutkijat eivät tiedä, mistä erot tarkalleen johtuvat, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Kiinassa eläkkeelle jäädään jo 50–60 vuoden iässä, joten kiinalaiseläkeläiset ovat nuorempia ja mahdollisesti siksi paremmassa kunnossa kuin länsimaiden eläkeläiset. Kiinassa monien työntekijöiden työolot ovat myös huonommat kuin länsimaiden työntekijöiden, joten eläköityminen voi olla heille suurempi parannus. Myös kulttuuriset erot ja iäkkäiden asema perheessä ja suvussa voivat vaikuttaa, tutkijat kirjoittavat. Kiinassa on edelleen hyvin yleistä, että lapset huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan ja ottavat heidät asumaan luokseen.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/aje/kww166)http://dx.doi.org/10.1093/aje/kww166

(2017426)

Säännöllisesti liikuntaa ennen sairastumista harrastavat pärjäävät muita paremmin aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Liikunta on tässä mielessä parempi ennustekijä kuin lihavuus, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.
Tulosten perusteella kolmesti viikossa liikuntaa harrastavat pärjäsivät arkiaskareissaan muita potilaita paremmin sekä ennen sairastumista että sen jälkeen. Sen sijaan painoindeksi, jolla mitataan lihavuutta, ei vaikuttanut potilaan pärjäämiseen.
Havainnot perustuvat 18 000:n tutkimuksen alussa yli 50-vuotiaan terveen yhdysvaltalaisen kaksitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan aikana potilailta kyseltiin kahden vuoden välein fyysisestä aktiivisuudesta sekä arkiaskareista, kuten pukeutumisesta, sängystä nousemisesta ja raha-asioiden hoitamisesta. Seurannan aikana 1 900 osallistujaa sairastui aivoverenkiertohäiriöön ja heistä 500 menehtyi.
Tulokset ovat mielenkiintoisia, mutta ne viittaavat toisaalta myös siihen, ettei liikunnallinen aktiivisuus välttämättä suojaa aivoverenkiertohäiriön aiheuttamilta vaurioilta. Fyysisesti aktiiviset pärjäävät arkitoimissaan paremmin jo ennen sairastumista ja sama ero muihin näkyy sairastumisen jälkeen. Liikunta joka tapauksessa pienentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja niille altistaviin sairauksiin, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Näistä noin 17 000 on aivoinfarkteja. Neljäsosa sairastuneista on työikäisiä.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2017;DOI:10.1212/WNL.0000000000003888)http://www.neurology.org/content/early/2017/04/05/WNL.0000000000003888.s...

(2017426)