Työmatkansa säännöllisesti pyöräilevät välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta ja syövältä muita todennäköisemmin ja myös menehtyvät niihin harvemmin kuin samanikäiset, jotka kulkevat töihin autolla tai julkisilla. Myös työmatkakävely on terveellistä, mutta vaikutukset eivät ole yhtä suuria, tuore tutkimus osoittaa. Havainnot perustuvat yli 260 000 keskimäärin 63-vuotiaan viisivuotiseen seurantaan.
Työmatkansa pyöräilevät sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpään 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin autolla tai julkisilla kulkuvälineillä työmatkansa kulkevat. Myös riski menehtyä kyseisiin sairauksiin tai muihin syihin oli heillä pienempi seurannan aikana.
Kävellen töihin kulkevien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli noin 30 prosenttia pienempi ja riski menehtyä niihin 35 prosenttia pienempi kuin fyysisesti passiivisesti työmatkansa kulkevien.Työmatkaliikunnan hyödyt näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli, etninen tausta, tupakointi, vapaa-ajalla ja työssä tapahtuva liikunta, fyysinen passiivisuus, ruokavalio, painoindeksi ja mahdolliset sairaudet.
Tutkimus ei osoita, mistä vaikutukset tarkalleen johtuvat, mutta hyvin todennäköisesti ne kuvastavat liikunnan monipuolisia terveyshyötyjä. Lähes kaikki työmatkapyöräilijät ylittivät viikoittaiset liikuntasuositukset, kun muista tutkituista siihen ylsi vain joka toinen.
Tutkijat pitävät tuloksiaan uskottavina, ja jos ne varmistuvat lisätutkimuksissa, varsinkin työmatkapyöräilyn edistäminen voisi tuottaa mittavia kansanterveydellisiä hyötyjä.
Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2017;357:j1456)http://www.bmj.com/content/357/bmj.j1456

(2017420)

Fyysisesti raskasta ja rasittavaa työtä tekevät joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle muita todennäköisemmin. Riski näyttäisi kuitenkin olevan pienempi työntekijöillä, jotka harrastavat liikuntaa vapaa-ajallaan. Liikunta ei silti riitä poistamaan koko riskiä, tuore tutkimus osoittaa.
Norjalaistutkijoiden havainnot perustuvat 32 000 norjalaisen 20 - 65-vuotiaan yhdeksänvuotiseen seurantaan, jonka aikana 3 800 heistä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle.

Verrattuna kevyttä istumatyötä tekeviin työkyvyttömyyseläkkeet olivat 26 prosenttia yleisempiä osallistujilla, jotka kävelivät suuren osa työpäivästään, 44 prosenttia yleisempiä, jos työhön kuului lisäksi paljon nostelua ja 48 prosenttia yleisempiä, jos työ oli raskasta ja erittäin fyysistä. Yhteydet koskivat varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta eivät mielenterveysongelmista aiheutuvia.Vapaa-ajan liikuntaharrastukset pienensivät työkyvyttömyyden riskiä sekä fyysistä että istumatyötä tekevillä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät antaneet. Kaikista suurimmassa vaarassa olivat fyysistä työtä tekevät, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Heillä työkyvyttömyyseläkkeet olivat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin liikunnallisilla toimistotyöntekijöillä.
Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet Suomessa edellisten vuosikymmenten aikana ja nykyään noin 152 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Noin 40 prosentissa tapauksista syynä on mielenterveysongelmat ja 30 prosentissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Uutispalvelu Duodecim
(Occupational and Environmental Medicine 2017;DOI:10.1136/oemed-2017-104320)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104320

(2017713) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sähkötupakkaa kokeilevat saattavat aloittaa muita todennäköisemmin myös varsinaisen tupakoinnin, tuore tutkimuskatsaus osoittaa. Tulokset julkaistiin arvostetussa JAMA Pediatrics -lehdessä.
Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen yhdeksän aikaisemman tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 17 000:n 14 - 30-vuotiaan seurantatiedoista.
Analyysin perusteella sähkötupakkaa kokeilleista tai käyttävistä noin 30 prosenttia aloitti tupakoinnin seurantojen aikana, kun samoin kävi vain 8 prosentille osallistujista, jotka eivät olleet edes kokeilleet sähkötupakkaa. Sama havaittiin tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin kuukauden sisällä poltettuja savukkeita.
Tulokset viittaavat siihen, että sähkötupakka voi madaltaa kynnystä aloittaa varsinainen tupakointi, mutta on myös mahdollista, että samat nuoret olisivat kokeilleet savukkeita ilman sähkötupakkaakin.
Sähkötupakkaa on pidetty tupakkaan verrattuna vaarattomana, mutta uusimpien tutkimustulosten perusteella sillä saattaa olla osin samanlaisia haitallisia sydänvaikutuksia kuin varsinaisella tupakalla. Vaikutuksia havaitaan muun muassa sydämen sykevaihtelussa.
Suomalaisista muutama prosentti käyttää sähkötupakkaa, mutta käyttö on yleistymässä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2017;DOI:10.1001/jamapediatrics.2017.1488)http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2634377

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Kolesterolia alentavat statiinilääkkeet ehkäisevät uusia aivoinfarkteja riippumatta siitä poteeko potilas eteisvärinä-rytmihäiriötä vai ei. Olennaista on se, miten hyvin lääkitystä noudattaa, tuore tutkimus osoittaa.Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä ja siihen osallistui runsaat 6 100 aivoinfarktipotilasta, joista joka viides sairasti eteisvärinää. Potilaat saivat statiinilääkkeitä uusien aivoinfarktien ehkäisyyn.
Potilaita seurattiin kolmen vuoden ajan, ja tuona aikana aivoinfarktien riski havaittiin sitä pienemmäksi mitä paremmin potilas noudatti lääkitystään. Tämä havaittiin sekä eteisvärinää sairastavilla että muilla potilailla riippumatta iästä, mahdollisista muista sairauksista, sukupuolesta ja etnisestä taustasta.
Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, että statiineja kannattaa käyttää aivoinfarktien uusiutumisen ehkäisyssä riippumatta siitä onko potilaalla eteisvärinää vai ei.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Aivoinfarktiin sairastuu vuosittain noin 17 000 suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;48:1788 - 1794)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.017343

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Valkosolujen runsaus veressä voi tuoreen tutkimuksen mukaan kertoa, miten todennäköisesti henkilö menehtyy sepelvaltimotautiin tai muihin syihin seuraavien 16 vuoden aikana. Valkosolut puolustavat elimistöä taudinaiheuttajilta ja mm. syövältä, mutta ne saattavat myös osallistua tulehduksellisten sairauksien syntyyn.

Tulosten perusteella suuret valkosolupitoisuudet seurannan alussa sekä kolme vuotta myöhemmin kummatkin liittyivät suurentuneeseen riskiin menehtyä seurannan aikana. Yhteys koski sepelvaltimotaudeista johtuvia kuolemia, mutta myös kokonaiskuolleisuutta.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmissakin tutkimuksissa, mutta niiden perusteella on jäänyt epäselväksi, miten paljon yhteydet johtuvat valkosoluista ja kuinka paljon potilaiden mahdollisista sairauksista ja elintavoista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhteydet havaittiin ainakin riippumatta tupakoinnista ja aikaisemmista sairauksista.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä, ja siihen osallistui 160 000 vaihdevuodet ylittänyttä naista.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Epidemiology 2017;186:63 - 72)http://dx.doi.org/10.1093/aje/kww226

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.