Tuoreet hiiritutkimukseen perustuvat havainnot viittaavat unen ja kofeiinin mahdolliseen rooliin kroonisten kipujen lievittämisessä. Vaikutukset nähtiin univajeesta kärsivillä hiirillä.

Arvostetussa Nature Medicine -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa hiiriä valvotettiin joko yhden kerran pitkään tai usean päivän ajan lyhempiä jaksoja. Hiiret pidettiin hereillä tarjoamalla niille mieluisaa tekemistä ja virikkeitä niin, etteivät ne malttaneet levätä. Hiirten unisyklit ja unirytmit mitattiin tutkimuksen alussa.Kun hiiret altistettiin kivulle osana tutkimusta, tutkijat havaitsivat hiirten olevan selvästi herkempiä kivulle univajeisina kuin normaalisti levänneinä.
Yllättäen tutkijat havaitsivat myös, että univajeeseen liittyvä kipuherkkyys ei vähentynyt tavanomaisten kipulääkkeiden avulla, mutta sen sijaan kofeiini ja modafiniili, jolla myös on piristäviä vaikutuksia, lievensivät hiirten kipuja. Normaalisti levänneillä hiirillä tätä ei havaittu.
Havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta vielä on epäselvää, miten hyvin ne yleistyvät kroonisista kivuista kärsiviin ihmisiin. Jos tulokset pätevät myös ihmisiin, moni potilas voisi saada apua tavallisten kipulääkkeiden sijaan keinoista, joilla he nukkuisivat paremmin. Havainnot viittaavat myös siihen, että univajeen takia osa potilaista ei välttämättä saa täyttä hyötyä kipulääkkeistä. Uniongelmat ovat yleisiä kipupotilailla.
Uutispalvelu Duodecim
(Nature Medicine 2017;DOI:10.1038/nm.4329)http://www.nature.com/nm/journal/vaop/ncurrent/full/nm.4329.html

(2017510)

Lyhyitä yöunia nukkuvat koululaiset saattavat brittitutkimuksen mukaan olla muita alttiimpia sairastumaan tyypin 2 diabetekseen. Yhteys pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin.
Pediatrics-lehdessä julkaistujen tulosten perusteella lyhyitä yöunia nukkuvat ovat todennäköisemmin painavampia, heillä on enemmän rasvaa kehossaan ja heidän insuliini- ja glukoosiaineenvaihdunnassaan on todennäköisemmin viitteitä diabetesriskistä. Lapset nukkuivat keskimäärin 10,5 tuntia kouluviikolla. Riskit suurenivat jokaista tunnin vähennystä kohden.
Brittien tulokset ovat alustavia ja yöunien lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa niihin. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa ja vähäiset yöunet osoittautuvat diabetesriskiksi lapsilla, tuohon riskiin on helppo vaikuttaa.
Yksi selitys tuloksille voi olla univajeen ruokahaluvaikutuksissa. Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa univaje on saanut ihmiset syömään enemmän ja suosimaan rasvaisia ruokia.

Tutkimukseen osallistui 4 500 brittiläistä 9–10-vuotiasta.

Uutispalvelu Duodecim (Pediatrics 2017;140:e20170338)http://pediatrics.aappublications.org/content/140/3/e20170338

(2017918) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vaihdevuosioireisiin annettavat hormonikorvaushoidot eivät pitkällä aikavälillä vaikuta niitä käyttävien naisten kuolleisuuteen, tuore tutkimus osoittaa. Havainto on tervetullut, sillä hormonihoitojen kuolleisuusvaikutuksia ei ole tätä ennen tutkittu yhtä kattavasti.
Hormonikorvaushoitoja käytettiin vuosituhannen vaihteeseen saakka hyvin vapaasti, kunnes tutkimukset osoittivat niiden voivan suurentaa vaihdevuosi-ikäisten naisten riskiä sairastua mm. rintasyöpään, laskimoveritulppiin ja sydän- ja verisuonioireisiin.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu samojen WHI-tutkimusten aineistoihin, joiden avulla hormonikorvaushoitojen haitat aikoinaan havaittiin. Toisessa tutkimuksessa 8 500 naista sai progesteroni–estrogeeni-yhdistelmähoitoa kuuden vuoden ajan ja toisessa 5 300 käytti pelkkää estrogeenia seitsemän vuoden ajan. Naisia verrattiin yhtä moneen lumevalmistetta saaneeseen.Yhteensä kahdeksantoista vuoden seurantojen aikana hormonikorvaushoitoa saaneiden kokonaiskuolleisuus, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus tai syöpäkuolleisuus eivät eronneet lumevalmistetta saaneiden verrokkien kuolleisuudesta.
Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleena osoituksena siitä, ettei ainakaan 6–7 vuoden mittainen hormonikorvaushoito suurenna naisen riskiä menehtyä seuraavien 18 vuoden aikana. Näin ollen hoitoja voi hyvin käyttää nykyisten hoitosuositusten mukaisesti.
Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;318:927–938)https://doi.org/10.1001/jama.2017.11217

(2017918) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.