Voimakkaat tunnepurkaukset ja vihaisuus voivat tuoreen tutkimuksen mukaan laukaista sydänkohtauksia. Samoin raskas fyysinen rasitus on sydänkohtausten riskitekijä, tulokset osoittavat.

Vihaisuuden ja rasituksen on tiedetty laukaisevan sydänkohtauksia tätäkin ennen, mutta nyt julkaistut tulokset perustuvat aiempaa suurempaan kansainväliseen aineistoon yli viidestäkymmenestä maasta. Tutkimukseen osallistui yli 12 000 ensimmäisen sydäninfarktinsa sairastanutta.

Voimakkaan vihaisuuden tai tunnepurkauksen jälkeen riski sairastua sydänkohtaukseen oli noin kaksi kertaa suurempi kuin tavallisesti. Fyysinen rasitus sekin liittyi noin kaksinkertaiseen sairastumisriskiin, mutta riskit olivat vielä suurempia, jos rasituksen aikana oli ollut lisäksi vihainen.

Tulokset eivät paljasta, mistä riskit tarkalleen johtuvat, mutta mahdollisia mekanismeja on useita. Vihaisuus, tunnekuohut ja kova rasitus voivat mm. hetkellisesti nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä sekä kiihdyttää veren hyytymistä ja edistää verisuonitukosten syntyä. Viha ja stressi voivat altistaa myös aivoverenkiertohäiriöille, tutkimuksista tiedetään.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2016;DOI:10.1161/CIRCULATIONAHA.116.023142)
http://dx.doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.023142

Fyysisesti raskasta ja rasittavaa työtä tekevät joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle muita todennäköisemmin. Riski näyttäisi kuitenkin olevan pienempi työntekijöillä, jotka harrastavat liikuntaa vapaa-ajallaan. Liikunta ei silti riitä poistamaan koko riskiä, tuore tutkimus osoittaa.
Norjalaistutkijoiden havainnot perustuvat 32 000 norjalaisen 20 - 65-vuotiaan yhdeksänvuotiseen seurantaan, jonka aikana 3 800 heistä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle.

Verrattuna kevyttä istumatyötä tekeviin työkyvyttömyyseläkkeet olivat 26 prosenttia yleisempiä osallistujilla, jotka kävelivät suuren osa työpäivästään, 44 prosenttia yleisempiä, jos työhön kuului lisäksi paljon nostelua ja 48 prosenttia yleisempiä, jos työ oli raskasta ja erittäin fyysistä. Yhteydet koskivat varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta eivät mielenterveysongelmista aiheutuvia.Vapaa-ajan liikuntaharrastukset pienensivät työkyvyttömyyden riskiä sekä fyysistä että istumatyötä tekevillä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät antaneet. Kaikista suurimmassa vaarassa olivat fyysistä työtä tekevät, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Heillä työkyvyttömyyseläkkeet olivat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin liikunnallisilla toimistotyöntekijöillä.
Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet Suomessa edellisten vuosikymmenten aikana ja nykyään noin 152 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Noin 40 prosentissa tapauksista syynä on mielenterveysongelmat ja 30 prosentissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Uutispalvelu Duodecim
(Occupational and Environmental Medicine 2017;DOI:10.1136/oemed-2017-104320)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104320

(2017713) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Joka vuosi lähes 1 300 yhdysvaltalaislasta menehtyy ja 5 800 joutuu sairaalaan ampuma-aseiden aiheuttamien vammojen takia, tuore selvitys osoittaa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 19 tapausta joka päivä. Hurjista luvuista huolimatta tapaukset ovat vähentyneet lähivuosikymmenten aikana.

Pediatrics-lehden julkaiseman selvityksen mukaan valtaosa ampumisten uhreista on poikia, tummaihoisia ja teini-ikäisiä. Tyttöihin verrattuna poikien riski tulla ammutuksi on iästä riippuen 4 - 8 kertaa suurempi. Yli 13-vuotiaiden riski on huomattavasti suurempi kuin nuorempien. Valtaosa alle 12-vuotiaiden ampumakuolemista tapahtui kotona esimerkiksi perheriitojen yhteydessä. Teini-ikäiset joutuvat puolestaan uhreiksi kadulla ja tapaukset liittyvät usein jengeihin tai rikollisuuteen.
Merkittävä osa ampumisvammoista ja -kuolemista seuraa myös lasten aseleikeistä oikeilla aseilla tilanteissa, joissa lapsi vahingossa ampuu kaveriaan.
Yhdysvalloissa lasten ja nuorten ampumakuolemat ja -vammat ovat tasaisesti vähentyneet lähivuosikymmenten aikana, mutta edelleen länsimaissa 91 prosenttia lasten ampuma-asekuolemista tapahtuu Yhdysvalloissa.
Uutispalvelu Duodecim
(Pediatrics 2017;140:e20163486)http://dx.doi.org/10.1542/peds.2016-3486

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sähkötupakkaa kokeilevat saattavat aloittaa muita todennäköisemmin myös varsinaisen tupakoinnin, tuore tutkimuskatsaus osoittaa. Tulokset julkaistiin arvostetussa JAMA Pediatrics -lehdessä.
Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen yhdeksän aikaisemman tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 17 000:n 14 - 30-vuotiaan seurantatiedoista.
Analyysin perusteella sähkötupakkaa kokeilleista tai käyttävistä noin 30 prosenttia aloitti tupakoinnin seurantojen aikana, kun samoin kävi vain 8 prosentille osallistujista, jotka eivät olleet edes kokeilleet sähkötupakkaa. Sama havaittiin tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin kuukauden sisällä poltettuja savukkeita.
Tulokset viittaavat siihen, että sähkötupakka voi madaltaa kynnystä aloittaa varsinainen tupakointi, mutta on myös mahdollista, että samat nuoret olisivat kokeilleet savukkeita ilman sähkötupakkaakin.
Sähkötupakkaa on pidetty tupakkaan verrattuna vaarattomana, mutta uusimpien tutkimustulosten perusteella sillä saattaa olla osin samanlaisia haitallisia sydänvaikutuksia kuin varsinaisella tupakalla. Vaikutuksia havaitaan muun muassa sydämen sykevaihtelussa.
Suomalaisista muutama prosentti käyttää sähkötupakkaa, mutta käyttö on yleistymässä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2017;DOI:10.1001/jamapediatrics.2017.1488)http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2634377

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Kolesterolia alentavat statiinilääkkeet ehkäisevät uusia aivoinfarkteja riippumatta siitä poteeko potilas eteisvärinä-rytmihäiriötä vai ei. Olennaista on se, miten hyvin lääkitystä noudattaa, tuore tutkimus osoittaa.Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä ja siihen osallistui runsaat 6 100 aivoinfarktipotilasta, joista joka viides sairasti eteisvärinää. Potilaat saivat statiinilääkkeitä uusien aivoinfarktien ehkäisyyn.
Potilaita seurattiin kolmen vuoden ajan, ja tuona aikana aivoinfarktien riski havaittiin sitä pienemmäksi mitä paremmin potilas noudatti lääkitystään. Tämä havaittiin sekä eteisvärinää sairastavilla että muilla potilailla riippumatta iästä, mahdollisista muista sairauksista, sukupuolesta ja etnisestä taustasta.
Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, että statiineja kannattaa käyttää aivoinfarktien uusiutumisen ehkäisyssä riippumatta siitä onko potilaalla eteisvärinää vai ei.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Aivoinfarktiin sairastuu vuosittain noin 17 000 suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;48:1788 - 1794)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.017343

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.