Voimakkaat tunnepurkaukset ja vihaisuus voivat tuoreen tutkimuksen mukaan laukaista sydänkohtauksia. Samoin raskas fyysinen rasitus on sydänkohtausten riskitekijä, tulokset osoittavat.

Vihaisuuden ja rasituksen on tiedetty laukaisevan sydänkohtauksia tätäkin ennen, mutta nyt julkaistut tulokset perustuvat aiempaa suurempaan kansainväliseen aineistoon yli viidestäkymmenestä maasta. Tutkimukseen osallistui yli 12 000 ensimmäisen sydäninfarktinsa sairastanutta.

Voimakkaan vihaisuuden tai tunnepurkauksen jälkeen riski sairastua sydänkohtaukseen oli noin kaksi kertaa suurempi kuin tavallisesti. Fyysinen rasitus sekin liittyi noin kaksinkertaiseen sairastumisriskiin, mutta riskit olivat vielä suurempia, jos rasituksen aikana oli ollut lisäksi vihainen.

Tulokset eivät paljasta, mistä riskit tarkalleen johtuvat, mutta mahdollisia mekanismeja on useita. Vihaisuus, tunnekuohut ja kova rasitus voivat mm. hetkellisesti nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä sekä kiihdyttää veren hyytymistä ja edistää verisuonitukosten syntyä. Viha ja stressi voivat altistaa myös aivoverenkiertohäiriöille, tutkimuksista tiedetään.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2016;DOI:10.1161/CIRCULATIONAHA.116.023142)
http://dx.doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.023142

Nuorena paljon ulkoilevien silmät saattavat pysyä paremmassa kunnossa halki elämän. Tuoreen brittitutkimuksen perusteella ulkoilu voi vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti ihmisestä tulee likinäköinen.

Tutkimuksessa käytettiin 3 200 keskimäärin 72-vuotiaan terveys- ja haastattelutietoja. Heistä 370 oli likinäköisiä.

Kun tutkijat selvittivät, miten paljon osallistujat olivat ulkoilleet eri ikäkausina, he havaitsivat likinäköisyyden noin viidenneksen harvinaisemmaksi 14–39-vuotiaana paljon ulkoilmassa olleilla.

Myös koulutustaso vaikutti tuloksiin, ja likinäköisyys todettiin kaksi kertaa yleisemmäksi korkeasti koulutetuilla kuin vähän kouluja käynneillä.

Likinäköisyys ja ulkoilu on yhdistetty toisiinsa aiemminkin, mutta tutkimuksissa ei ole löydetty tarkkaa mekanismia. Sellaista ei löytynyt nytkään, mutta tulosten perusteella vaikutus ei johdu ainakaan D-vitamiinista. Mahdollinen selitys on suurempi altistus auringon UVB-säteilylle, tutkijat kirjoittavat.

Likinäköisyys on suuri ongelma varsinkin Aasiassa, missä paikoin jopa 80–90 prosenttia koululaisista on likinäköisiä. Ulkoilun ja koulunkäynnin vaikutukset on todettu myös tutkimuksissa, joissa koululaisten likinäköisyyttä on saatu ehkäistyä päivittäistä ulkoilua lisäämällä. Kiinalaistutkimuksessa siihen riitti 40 minuuttia enemmän ulkoilua päivässä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Ophthalmology 2016;DOI:10.1001/jamaophthalmol.2016.4752)
http://jamanetwork.com/journals/jamaophthalmology/fullarticle/2588252

Käyttäjä2152
Seuraa 
Liittynyt2.12.2016

Paljon ulkoilevilla vähemmän likinäköisyyttä

Tästä on muuten ulkomailta tutkimuksia, että raskauden aikana annettavat rokotteet lisäävät keskenmenonriskiä jopa 4300%. Itsekin tiedän Suomesta useita keskeytyneitä raskauksia, kun äiti on ottanut influenssarokotteen. Jenkkilästä on nyt tullut useita eri tutkijoita julkisuuteen tästä ongelmasta, koska tuohan on massamurhaamista, että myöhäisillä viikoilla (rv30+) lapset kuolee kohtuihin muutamia päiviä rokotteen annosta. Rokotteen alumiini, joka on hermomyrkkyä, vaikuttaa suoraan sikiöön kun...
Lue kommentti

Aikuistyypin diabetesta sairastavia kannustetaan harrastamaan liikuntaa, mutta kovin moni potilas ei onnistu liikkumaan suositusten mukaisesti. Tuoreen tutkimuksen perusteella paremmat tulokset voisikin saada keskittymällä liikunnan lisäämisen sijaan istumisen vähentämiseen ja pilkkomiseen.

Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat yhdeksäntoista keskimäärin 63-vuotiaan diabeetikon kokeeseen, jossa istumisjaksojen keskeyttäminen kevyellä kävelyllä ja seisoskelulla paransi potilaiden insuliiniherkkyyttä ja glukoositasoja jopa enemmän kuin kuntopyörällä polkeminen.

Osana tutkimusta potilaat noudattivat neljän päivän jaksoissa kolmea eri ohjelmaa, joiden aikana heidän ruokavalionsa kontrolloitiin ja veren insuliini- ja glukoosipitoisuuksia mitattiin toistuvasti. Yhden jakson aikana potilaat istuivat 14 tuntia päivässä, toisen aikana yksi tunti istumisesta käytettiin kuntopyörällä polkemiseen ja kolmannen aikana viisi tuntia istumista korvattiin ja keskeytettiin kävelyllä ja seisoskelulla. Jaksojen välillä oli kymmenen päivän tauko.

Istuminen on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty diabeteksen lisäksi sydänriskeihin ja lihomiseen ja nuo vaikutukset näkyvät riippumatta siitä harrastaako ihminen lisäksi liikuntaa. Tämän vuoksi istumisen vähentäminen ja sen pilkkominen jaloittelulla voi olla erityisen kätevä keino parantaa terveyttä. Tämä sopii varsinkin potilaille, joille varsinaiset liikuntaharrastukset ovat hankalia.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2016;DOI:10.1007/s00125-016-4161-7)
http://link.springer.com/10.1007/s00125-016-4161-7

Verenpainetautia potevat voivat mahdollisesti pienentää riskiään sairastua aivoverenkiertohäiriöihin syömällä verenpainelääkkeiden lisäksi foolihappolisiä. Tämä suotuisa vaikutus saattaa tosin koskea vain potilaita, joilla on verenpaineongelmien lisäksi myös korkea kolesteroli.

Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samansuuntaisia havaintoja on saatu aiemminkin. Viime vuonna pitkälti sama tutkijaryhmä julkaisi tutkimuksen, jossa vastaava vaikutus havaittiin riippumatta potilaiden kolesterolitasoista.

Foolihappolisiä verenpainelääkkeiden lisäksi syövät sairastuivat aivoverenkiertohäiriöön noin kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin potilaat, jotka saivat vain verenpainelääkkeitä. Tämä havaittiin viisivuotisen seurannan aikana, mutta yhteys rajoittui vain potilaisiin, joiden kokonaiskolesteroli oli korkea eli yli 5 mmol/l.

Käytännössä tulokset tarkoittavat sitä, että estääkseen yhden aivoverenkiertohäiriön foolihappolisiä pitää antaa 78 potilaalle, tutkijat kirjoittavat.

Foolihappo eli folaatti lukeutuu B-ryhmän vitamiineihin. Sitä saa mm. tuoreista kasviksista, hedelmistä, marjoista, pavuista, täysjyväviljasta ja maksasta.

Suomalaissuositusten mukaan foolihappoa tulisi saada päivittäin 300 mikrogrammaa ja raskauden aikana 400 mikrogrammaa. Suuri osa suomalaisista saa foolihappoa niukasti, mutta tarpeeksi.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Stroke-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2016;DOI:10.1161/STROKEAHA.116.014578)
http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.116.014578

Kognitiivinen psykoterapia on keskeinen ja tehokas hoito unettomuuteen, mutta kaikki unettomat eivät pääse terapeutin potilaiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan ongelman voi kuitenkin kiertää käyttämällä automatisoitua internetpohjaista terapiaohjelmaa. Tulosten perusteella kognitiivis-behavioraalinen nettipsykoterapia on jopa yhtä tehokasta kuin kasvotusten annettu hoito.

Tutkimuksessa automatisoituun nettiterapiaan kuuden viikon ajan osallistuneet nukahtivat nopeammin, heräilivät vähemmän ja muutenkin nukkuivat paremmin kuin verrokit, jotka saivat vain internetpohjaista räätälöimätöntä valistusta ja itsehoitovinkkejä.

Automatisoitu kognitiivinen nettiterapia auttoi 70 prosenttia potilaista ja heistä valtaosan katsottiin parantuneen kokonaan. Vaikutus näkyi vielä vuoden kuluttua. Hoitotulos on verrattavissa kasvotusten annettavaan kognitiiviseen psykoterapiaan, tutkijat kirjoittavat.

Kognitiiviset menetelmät ovat laajalti käytössä unettomuuden hoidossa, mutta nyt julkaistut tulokset osoittavat niiden tehon välittyvän myös automatisoidun internetohjelman välityksellä. Jos tulokset vahvistuvat lisätutkimuksissa, nettipohjaiset terapiamuodot voivat tuoda kognitiivisen psykoterapian ennennäkemättömän monien unettomuuspotilaiden saataville.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Psychiatry 2016;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2016.3249)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2016.3249