Kauneusleikkaukseen ryhdyttäessä pitäisi olla hyvin totuudenmukainen kuva siitä, mitä leikkauksella voi saada. Päätös leikkauksesta pitää olla oma.

Tutkimus ja leikkaus

Kauneusleikkaukseen haluavalle potilaalle kerrotaan ensimmäisellä vastaanotolla, mitä voidaan tehdä ja mikä leikkauksessa voi mennä pieleen. Potilaalla pitää ennen leikkausta olla hyvin totuudenmukainen kuva siitä, mitä hän haluaa ja mitä voi leikkauksella saada. Päätös leikkauksesta pitää olla oma, eikä esimerkiksi puolison halusta lähtevä. Kirurgin konsultaation jälkeen onkin vielä ainakin parin viikon pituinen miettimisaika.

Vastaanotolla saattaa käydä niinkin, ettei kirurgi puolla leikkausta. Joskus muut eivät näe potilaan tarkoittamaa kauneusvirhettä, potilaalla on hyvin erikoinen kauneuskäsitys tai hänellä on selvästi psyykkisiä ongelmia. Tällöin kirurgi joutuu miettimään tarkkaan, onko oikeasti syytä leikkaukseen.

Kauneusleikkauksissa kasvonpiirteet yritetään usein palauttaa sellaisiksi kuin ne ovat joskus olleet. Koska ihonalainen rasva vähenee vanhetessa, nuorekkuutta palautetaan pikemminkin pyöristämällä piirteitä rasvaa silottamalla tai muualta otetulla rasvalla. Lähinnä vain leuan alta rasvaa poistetaan. Velttoutta puolestaan poistetaan kohottamalla ihon alla olevia kudoksia. Ihoa ei siis kiristetä, ainoastaan ylimääräinen poistetaan.

Toipuminen

Kauneusleikkauksen lopputulokseen vaikuttavat ihon kimmoisuus ja ikä. Ikääntyessä ihokudokset löystyvät eikä iho pienen venytyksen jälkeen enää helposti palaudu entiselle paikalleen. Yläikärajaa kauneusleikkauksille ei ole, mutta heikentynyt yleiskunto ja sairaudet voivat asettaa esteitä nukuttamiselle. Nukutus on tarpeen ainakin rintojen suurennuksessa ja pienennyksessä, kasvojen kohotuksissa ja vartalon rasvaimussa. Näiden toimenpiteiden jälkeen on myös lähes aina parasta viettää yksi yö sairaalassa.

Leikkausta seuraavat kivut eivät johdu leikkausarvista vaan useimmiten siitä, että leikkauksessa on irrotettu ihoa tai lihassäikeitä. Tavallisimmat kauneusleikkaukseen liittyvät riskit ovat tuntopuutokset, verenpurkaumat tai jälkivuoto ja tulehdus. Rintojen silikoniproteesien ympärille kehittyy aina sidekudoskuori, joka voi paksuuntua ja kovettua. Rasvaimussa tulos taas voi olla epätasainen. Lisäksi leikkauksesta jää arpia oman arpitaipumuksen mukaan, mutta niitä voidaan korjata.

Jos leikkauksessa ei ole kyse pelkästään esteettisestä haitasta vaan sairauden hoidosta, kuten näkökenttää rajoittavan yläluomen leikkauksesta tai rintojen pienennyksestä, saa potilas Kelan tukemaa sairauslomaa ja korvausta leikkauskuluista. Kelan taksat ovat tosin huomattavasti alhaisemmat kuin leikkauksen hinnat yksityisillä klinikoilla.
 

Jos olet menossa kauneuskirurgiseen hoitoon, tarkista vielä nämä.

Kuka hoitaa?

Hoidon tasosta voi varmistua parhaiten menemällä asiakkaaksi suurimmille lääkäriasemille, joissa injektio-, kuorinta- ja laserhoitoja tekevät lääkärit tai hoitoihin koulu­tetut sairaanhoitajat.

Täyteaineita saa lain mukaan toistaiseksi pistää kuka vain. Täyttö- ja kuorintahoitoja tekevät myös jotkut maahantuojien kouluttamat kosmetologit. Halvimman injektion perään lähteminen voi olla vaarallista, sillä pistoksen antajan koulutuksen ja kokemuksen sekä aineen sisällön tarkistaminen on hankalaa.

Tutustu etukäteen paikan nettisivuihin ja mahdollisesti myös klinikkaan. Netin keskustelupalstoilta voi löytyä kommentteja edellisten asiakkaiden tyytyväisyydestä, mutta myös piilomainontaa.

Esteettistä kirurgiaa tekevät kuuluvat kansainväliseen ISAPS:iin ja Suomen Esteettiset Plastiikkakirurgit ry:hyn. Kirurgin pätevyys kannattaa tarkistaa suomenplastiikkakirurgit.fi tai suomenplastiikkakirurgiyhdistys.fi -nettisivujen jäsenluetteloista.

Kosmeettinen tai esteettinen lääkäri (cosmetic/esthetic doctor) ei ole kirurgi eikä plastiikkakirurgi vaan esteettistä koulutusta hankkinut yleislääkäri.

Mitä ruiskutetaan?

Suomen lain mukaan täyteaineet luokitellaan lääkintälaitteiksi eikä lääkkeiksi, jonka vuoksi niitä voi ostaa ja pistää kuka tahansa.

Täyteaineet jaetaan kahteen ryhmään: elimistöstä pois sulaviin sekä pysyviin, eli sulamattomiin aineisiin. Yleisin täyteaine on hyaluronihappo, joka sulaa pois elimistöstä reilussa puolessa vuodessa.

Pahimmassa tapauksessa täyteaineita voi tilata netistä ja ne voivat sisältää mitä tahansa ainetta, joka ei häviä elimistöstä. Ulkomailla hankituista pysyvistä täyteaineista (mm. Dermalive, ArteFill, Artecoll) voi saada vuosien päästä vaikean, kasvot tuhoavan vierasesinereaktion.

Plastiikkakirurgiyhdistys on toivonut injektiohoitojen antamista lääkäreiden käsiin, koska niiden aiheuttamat komplikaatiot voivat olla vakavia.

Lääkärikoulutus auttaa ymmärtämään esimerkiksi sen, miten jotkut täyteaineet reagoivat lääkeaineiden kanssa. Siitä voi aiheutua esimerkiksi allerginen reaktio, joka pahimmassa tapauksessa johtaa hengen­vaaralliseen anafylaktiseen sokkiin.

Mihin suostut?

Tarkista minkälaiseen sopimukseen suostut, sillä hoitajan ja asiakkaan näkemyseroista johtuvia korjaushoitoja ei yleensä tehdä. Joillakin lääkäriasemilla voi olla esimerkiksi takuu rintaimplanteissa. Riippuu firmasta, miten takuu- ja muihin korjausasioihin suhtaudutaan. Niistä kannattaa ottaa selvää.

Klinikoilla hoidot käydään etukäteen läpi sekä kirjallisesti että suullisesti, jotta asiakas tietää, mitä on odotettavissa, eivätkä odotukset ole liian suuret. Ennen toimen­pidettä asiakas yleensä allekirjoittaa suostumuksen hoitoon.

 Kuka korjaa?

Leikkaava lääkäri hoitaa normaalisti myös komplikaatiot, jos ne aiheuttavat terveydellistä haittaa, kuten verenvuotoa tai vaikean kuumeisen infektion.

   Jos toimenpide on tehty ulkomailla, terveydenhoidon julkisella puolella hoidetaan terveyttä uhkaavat komplikaatiot. Vähäisempiä oireita, kuten rintaimplanttien epämukavuutta, ei korjata.

 Mitä maksaa?

Suurempiin plastiikkakirurgisiin operaatioihin kuuluu konsultaatiokäynti, jossa tehdään hoitosuunnitelma ja käydään operaatio läpi yhdessä leikkaavan kirurgin kanssa. Konsultaatiokäynnillä on oma hintansa paikasta ja operaatiosta riippuen. Pienempiin hoitoihin, kuten kevyisiin kuorintoihin, ei erillistä konsultaatiokäyntiä välttämättä tarvita, vaan hoitosuunnitelma käydään läpi hoitotilanteessa.

Klinikkojen nettisivuilla pääset vertailemaan hintoja. Alkaen-hinnat harvoin kattavat koko toimenpiteen, ja vasta kokonaiskustannuksia voi kunnolla verrata.

Kuinka pysyvää?

Esimerkiksi hyaluronihapolla tehty juonteiden täyttöhoidon teho kestää noin vuoden, botoliinitoksiinin vaikutus lakkaa 4—6 kuukauden päästä. Säännöllisen botuliinihoidon jälkeen ryppyjä aiheuttavat lihakset heikentyvät eivätkä palaudu yhtä vahvoiksi kuin aikaisemmin. Tulokset pysyvät toisella myös pidempään kuin toisella, sillä jokaisen iho on yksilöllinen.

Esteettiset hoidot eivät kuitenkaan pysäytä ihon ikääntymistä.

 

Moni haluaa parannella ulkonäköään vähän enemmän kuin mitä kosmetologi voi tehdä. Selvitimme, mistä kevyessä kauneuskirugiassa on kyse.

Kuminaamoiksi kasvonsa kiristäneet julkkikset eivät enää anna todellista kuvaa kauneusklinikkojen asiakaskunnasta. Todennäköisesti operaatiossa on käynyt naapurin tavallisen näköinen nainen tai viereisen konttorin mies, joka tänään vaikutti vähän viimeviikkoista virkeämmältä.

Yksittäisten juonteiden lisäksi huomiota kiinnitetään ihon napakkuuteen ja tasaiseen sävyyn. Näin siksi, että vuosia sitten runsaasti aurinkoa ottaneiden asiakkaiden kasvoilla valovauriot näkyvät tummina pigmenttimuutoksina ja ihon velttoutena.

Kiinnostusta herättävät myös veitsettömät ”kauneusleikkaukset”, joista ei jää arpia.

— Nyt halutaan mieluummin rasvansiirto tai hionta kuin kasvojenkohotus, kertoo plastiikkakirurgian ja kirurgian erikoislääkäri Hilkka Peltoniemi.

Mutta olipa kauneusoperaatio mikä tahansa, toive on yleensä sama.

— Minulta kysytään jatkuvasti, että eiväthän muut tule huomaamaan, että jotakin on tehty, Hilkka Peltoniemi sanoo.

Esteettisten hoitojen buumi on nyt valtava ja toimenpiteet on tehty houkutteleviksi: niitä mainostetaan nopeudella ja helppoudella. Useimmat

vaativat korkeintaan parin päivän toipumisajan, jos sitäkään.

Kalliidenkaan hoitojen tulokset eivät kuitenkaan ole pysyviä ja niitä on uusittava, jos vaikutusten haluaa kestävän.

Toimenpiteisiin sisältyy myös riskejä. Tekijöiden sekä heidän käyttämiensä aineiden ja laitteiden taso vaihtelee, ja pahimmillaan ulkonäön parannus­yritys voi johtaa pysyviin vaurioihin tai hengenvaaralliseen allergiseen reaktioon. Tekijän taustoja kannattaakin tutkia huolella ja perehtyä hoitoihin ennen kuin antaa kasvonsa tai kehonsa jonkun käsiin.

 

Termit selväksi

Esteettiset hoidot Yleis­käsite injektio-, laite- ja kuorintahoidoille. Joissakin paikoissa näitä kutsutaan nimellä kevytkirurgiset toimenpiteet, vaikka hoidot eivät ole kirurgisia.

Pistos- eli injektiohoidot Ihon alle pistetään joko juonteita täyttäviä aineita, esimerkiksi hyaluronihappoa tai kasvolihasten toiminnan lamauttavaa botuliinitoksiinia.

Plastiikkakirurgia Jaetaan kahteen: Esteettisessä plastiikkakirurgiassa korjataan normaaliksi katsottavia muotovirheitä ja iän tuomia muutoksia terveillä ihmisillä. Yksityiseen terveydenhuoltoon keskittynyttä alaa kutsutaan myös kosmeettiseksi tai kauneuskirurgiaksi.

Rekonstruktiivisen plastiikka­kirurgian tarkoitus on palauttaa ruumiinmuoto ja -osien toiminta mahdollisimman normaaliksi sairauden, vamman tai kehitys­häiriön jäljiltä. Nämä korjaukset tehdään julkisessa terveydenhuollossa sekä yksityisellä puolella.

 

Olen kärsinyt ripsikadosta yli puoli vuotta. Aamuisin  silmäni ovat hiekkaisen tuntuiset ja ripsien tyvessä on keltaista karstaa. Myös luomet ovat joinakin aamuina turvoksissa ja kutisevat. Ripsiä irtoilee päivittäin ja toisen silmän ripsirivistössä on nytkin aukkoja. Optikon mukaan minulla on kuivat silmät. Käytän kostutustippoja. Kilpirauhasarvot ja perusverenkuva ovat kunnossa. Yleislääkärin mukaan silmissä ei ole tulehdusta ja ripsien lähtö on ihan normaalia. En käytä meikkiä ja minulla on terveet elämäntavat. Olen alkanut epäillä tali-ihottumaa. Kysymykseni kuuluukin, onko kyse kuivasilmäisyydestä vai sopivatko oireet johonkin muuhun. Jos varaan ajan erikoislääkärille, menenkö silmälääkärille vai ihotautilääkärille?

Kuvaamasi oire viittaa ensisijaisesti pitkäaikaiseen silmäluomitulehdukseen ja siihen liittyvään ripsikatoon. Mikäli kasvoissa ei ole ihottumaa, suosittelen varamaan ajan silmälääkärille. Hän tarkistaa silmän tilanteen ja neuvoo tarvittaessa silmäluomien hoito- ja puhdistustekniikat.

Joskus luomitulehdus voi liittyä myös ihosairauksiin, kuten taliköhnäihottumaan tai ruusufinniin, joten saatat tarvita myös ihotautilääkärin arviota. Tulehduksen hoidon jälkeen ripsien kasvu voi korjaantua itsestään. Ripsien kasvua voidaan jossain määrin vahvistaa myös ripsiseerumeilla.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Ruusufinni on kiusallinen ja hankala ihosairaus, joka saa naaman näpyille ja silmät punoittamaan kypsässä iässä. Nyt siihen on tarjolla uusi hoito.

Vanhenemisessa on se hyvä puoli, että näppylävuodet ovat takanapäin. Ei koskaan enää finnimäisiä patteja naaman täydeltä!

Niinhän sitä toivoisi. Keski-iässä moni havahtuu kuitenkin outoihin iho-oireisiin. Ykskaks tulee kutinaa, kuumotusta ja kirvelyä. Kasvot lehahtavat punaisiksi pienimmästäkin ärsykkeestä. Poskipäihin, otsaan, nenään ja leukaan puhkeaa aknemaisia näppylöitä, jotka voivat olla kipeitä ja niin tulehtuneen näköisiä, että hävettää.

Rosacea eli ruusufinni on ihosairaus, joka puhkeaa tavallisesti 30-50-vuotiaana. Ensioire on yleensä kasvojen äkillinen punoitus. Ihon pienet hiussuonet tulevat näkyviin ja taudin pahentuessa myös märkiviä näppyjä voi nousta.

Tyypillistä on aaltoilevuus - välillä iho on pahana, välillä oireilu laantuu.

 

 Aurinko tekee pahaa viiveellä

Tarkkaa syytä ruusufinnin synnylle ei tunneta. Altistavia tekijöitä arvellaan olevan useita, yhtenä suurimmista auringon UV-säteily.

- Ruusufinni puhkeaa juuri niihin kohtiin kasvoissa, jotka saavat eniten aurinkoa, ihotautien erikoislääkäri Kari Saarinen sanoo.

Ruusufinnin lievin muoto muistuttaa couperosaa. Saarisen mukaan näin onkin.

 - Kosmetologit käyttävät sanaa couperosa, vaikka kyseessä on usein ruusufinnin ensioire. On mahdollista, että hoitamalla couperoottista ihoa hyvin voidaan estää varsinaisen ruusufinnin puhkeaminen.

Kaiken a ja o on ennalta ehkäisy. Kesällä, kun aurinko kunnolla porottaa, iho tulee suojata riittävän suurella suojakertoimella, sillä UV-säteily on ruusufinnille ehdottoman petollista.

- Jos ruusufinni on aktiivisessa vaiheessa, auringonsäteily voi rauhoittaa tulehdusta. Mutta haittavaikutukset näkyvät viiveellä ja tauti pahenee.

Vastaanotolla käy eniten potilaita syys-lokakuussa, Saarinen sanoo.

 

Vältä saunaa ja stressiä

Herkkä ruusufinni-iho ei pidä muistakaan lämpötilan vaihteluista: pakkasesta, viimasta tai saunasta. Lähes jokainen ruusufinniä sairastava tuntee löylyn haitat nahoissaan.

- Kun verisuonet toistuvasti laajenevat kuumassa ja niihin kohdistuu ärsytystä, tauti pikkuhiljaa pahenee. Silti ymmärrän, jos ei halua luopua saunomisesta. Silloin voi lauteilla istuessaan viilentää kasvoja vaikka kostealla pyyhkeellä. Kovia löylyjä en suosittele.

Kaikki, mikä kiihdyttää verisuonien toimintaa, pahentaa ruusufinniä. Esimerkiksi punaviinilasillisen tai mausteisen ruoan nauttimisen jälkeen iho voi lehahtaa hetkessä tulipunaiseksi. Myös stressaantuneena pintaverisuonet aktivoituvat ja iholle voi nousta läikkiä. Iho rauhoittuu, kun ärsytys loppuu.

- Jos täysin kielletään punaviini, se on ihmisen kiusaamista. Mikäli kahdesta lasillisesta tulee punoitus, voi vähentää yhteen. Sama mausteiden kanssa. Ei tauti sillä parane kuitenkaan, että lopettaa chilin syömisen.

 

Punaiset silmät, muhkurainen nenä

Joskus ruusufinni iskee ensimmäiseksi silmiin. Ne alkavat punoittaa ja verestää. Luomien reunat voivat turvota ja hilseillä. Näärännäpyn näköisiä pieniä patteja alkaa nousta silmien ympärille.

Silmät ovat usein valonarat ja kuivat, minkä vuoksi silmärosaceaa saatetaan hoitaa virheellisesti kuiva­silmäisyytenä.

- Silmistä alkanutta rosaceaa ei ole helppo tunnistaa. Kuitenkin jopa puolella potilaista on silmäoireita. Tavallisesti ruusufinni leviää ennen pitkää myös muualle kasvoihin, mutta on niitäkin potilaita, joilla on oireita vain silmissä, Kari Saarinen sanoo.

Harvinaisin ruusufinnin muoto ilmenee useimmiten nenään kohdistuvana sidekudoksen ja talirauhasten liikakasvuna. Nenästä tulee muhkurainen, epäsymmetrinen ja suuri. Kyseessä on hankala kosmeettinen haitta, mutta onneksi perin harvinainen.

Lievänäkin ruusufinni voi olla vaikea seuralainen. Punaiset kasvot voivat harhaanjohtavasti kieliä siitä, että on tissutellut viikon putkeen. Turvonneet silmät saavat näyttämään siltä, kuin olisi itkeä vollottanut päiväkausia.

- Ruusufinni huonontaa elämänlaatua, rajoittaa elämää ja koettelee itsetuntoa. On vaikea hakea vaikka töitä silloin, kun iho on pahana.

Henkiseltä kuormitukseltaan ruusufinniä voi verrata vaikeaan akneen, joka voi aiheuttaa masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta.

Iho-oireet ovat kuitenkin erilaiset.

- Aknessa tulee komedoja, ruusufinnissä ne puuttuvat.

 

Uutta apua punoitukseen

Vaikka ruusufinni on krooninen ja parantumaton sairaus, taudin kanssa voi oppia elämään sulassa sovussa. Ihotautilääkärin kanssa kannattaa etsiä itselle parhaiten sopiva hoito. Moni saa kivuliaisiin tulehdusnäppyihin avun antibiootti tetrasykliinista, jota syödään kuuriluontoisesti muutaman kuukauden ajan. Usein oireet häviävät kuukausiksi tai jopa vuosiksi ennen kuin tarvitaan uusi kuuri.

Tuorein lääkehoito ruusufinniin on ivermektiinivoide. Kyseessä on ikivanha lääkeaine, jota on käytetty tablettimuodossa mm. syyhyn hoitoon. Sillä on tulehdusta poistava vaikutus sen lisäksi, että se tuhoaa ihon talipunkkeja.

- Pitkään on tiedetty, että ruusufinni-ihon talirauhasissa on paljon enemmän talipunkkeja kuin terveessä ihossa. Ei kuitenkaan olla varmoja onko tämä ilmiö syy vai seuraus.

Ivermektiinivoidetta levitetään kerran päivässä iltaisin ja hoitoa voi jatkaa kuukausien ajan tarvittaessa. Kyseessä on reseptilääke.

Punoitusta tetrasykliini tai ivermektiini  ei yleensä  poista. Brimonidiini on verisuonia supistava geeli, jolla voidaan kiusallinen kasvojen punotus saada jopa 12 tunniksi häipymään.

- Se on ainoa valmiste, joka auttaa punoitukseen. Geeliä levitetään iholle aamulla. Se imeytyy nopeasti ja jo puolen tunnin päästä punoitus alkaa heiketä selvästi.

Kyseessä on kosmeettinen reseptilääke, joka ei paranna ruusufinniä mutta voi tuoda helpotusta, kun iholle ei tarvitse enää kasata pakkelikerrosta punoitusta peittämään.

Yksi vaihtoehto punoituksen poistoon on mekaaninen laserhoito, mutta silläkin on varjopuolensa:

- Yksi hoitokerta maksaa satoja euroja ja yleensä hoitokertoja tarvitaan 2-4, Saarinen sanoo.

 

Unohda kortisoni

Jos ruusufinni ei rajoitu vain punoitukseen vaan oireilee pahoina näppylöinä tai talirauhasten liikakasvuna, pitää ottaa käyttöön järeämmät keinot.

Ihotautilääkäri voi määrätä kuukausia kestävän A-vitamiinihappokuurin, joka usein auttaa. A-vitamiinihappo on kuitenkin raju lääkeaine, jolla on monia sivuvaikutuksia. Siihen turvaudutaan vasta, kun muut hoidot eivät ole tehonneet.

Kortisonivoiteet tulee unohtaa ruusufinnin hoidossa kokonaan, sillä ne pahentavat oireita.

- Kortisoni on susi lammasten vaatteissa. Se supistaa verisuonia, jolloin ruusufinniä sairastava voi ajatella, että tämähän vaalentaa ihoa ja vie ärsytyksen pois. Pitkällä aikavälillä tämä kostautuu taudin pahenemisena.

 

 Asiantuntija: Kari Saarinen, ihotautien ylilääkäri, Päijät-Hämeen keskussairaala.

 

 

 

Mikä ruusufinni?

 Ruusufinni on krooninen ihosairaus, jonka voi jakaa neljään alatyyppiin.

  1. Ruusufinnin esiaste. Iho punoittaa ja hiussuonet ovat laajentuneet. Tunnetaan myös couperosana.
  2. Iholla on punaisia, kutiavia ja kirveleviä märkänäppyjä, jotka voivat olla kipeitä.
  3. Pääoireena talirauhasten voimakas liikakasvu yleensä nenän alueella. Yleensä vain miehillä.
  4. Silmiin iskevä rosacea, joka aiheuttaa punoitusta, turvotusta, kuivumista ja toistuvia silmätulehduksia.