Jos lääkkeen sivuvaikutuksena on lihomisvaara, se mainitaan tuoteselosteessa. Silloin ainoa pätevä konsti on ruokavalion keventäminen.

Nesteen kertyminen on eri asia kuin rasvan kertyminen. Vain rasvan kertyminen on lihomista.

Katukuvassa on kilokaupalla lääkkeiden kerryttämää rasvaa ja nestettä. Jos ajatellaan, että 400 000 suomalaista lääkitsee diabetestaan ja 50 000 käyttää psykoosilääkettä, tusinasta vastaantulijasta ainakin yksi on lihonut lääkkeellä.

Painoa nostavia lääkeaineita tunnetaan satakunta, mutta niistä vain muutamat lihottavat reilusti. Mikäli painonnousu mainitaan lääkkeen haittavaikutuksena, ruokavaliotaan on hyvä keventää heti hoidon alussa.

Yleensä lihomisen aiheuttaa kuitenkin ruokahalun paraneminen ja liikkumisen väheneminen. Jos lääkkeen haittavaikutuksena mainitaan väsymys, pitkä lääkekuuri voi tuoda mukanaan muutaman kilon jo siksi, että olo on liikkumiseen liian raukea.

Naiset saattavat syyttää ylikiloistaan hormoniehkäisyä, vaikka todellinen kilojen kertymisen syy olisi yhdessä syömisen ihanuus. Hormoniehkäisy itsessään ei lihota, mutta naishormonit saattavat lisätä soluissa nestettä. Se tuntuu turvotuksena.

Kertyivätpä kilot sitten lääkehoidon sivussa tai syömisen himossa, läski on samaa. Lääkkeillä saadun ylipainon hyvä puoli on se, että kilot todennäköisesti lähtevät, jos lääkehoidon voi lopettaa.

Proviisorit Kirsti Laitinen ja Petri Kröger Kuopion Lääkeinformaatiokeskuksesta muistuttavat, että lääkkeiden vaikutus on yksilöllinen.

– Jos pakkausselosteessa huomautetaan painonnoususta, se ei tarkoita, että taatusti jokainen lihoo. Toisaalta neljän kilon sijasta joku voi lihoa kymmenen. Kun potilas tietää käyttävänsä ruokahalua lisäävää lääkettä, hän voi syödä kevyesti ja välttää kaloripitoisia juomia.

Diabeetikko keventää

Tyypin 2 diabetes johtuu pääosin lihomisesta, mutta itse taudin hoitaminenkin voi johtaa painonnousuun. Hoito aloitetaan yleensä suun kautta otettavilla lääkkeillä. Niistä useimmat nostavat painoa muutaman kilon.

Uudet diabeteslääkkeet hillitsevät ruokahalua ja tekevät kylläiseksi pienillä annoksilla. Laihduttavatko pistettävät suolistohormonilääkkeet tyypin 2 diabeetikkoa?

- Kyllä laihduttavat. Suomessa on markkinoilla kahdesti päivässä pistettävä eksenatidi (Byetta), kerran päivässä pistettävä liraglutidi (Victoza) sekä kerran viikossa pistettävä pitkävaikutteinen eksenatidi (Bydureon), vastaa professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta.

Uudet lääkkeet vaikuttavat näläntunteeseen ja hillitsevät ruokahalua, toisin sanoen pienempi annoskoko tekee kylläiseksi. Laihtumista edistää myös se, että vatsalaukun tyhjeneminen hidastuu.

Paino putoaa keskimäärin kolme kiloa puolessa vuodessa. Osalla paino putoaa jopa kahdeksan kiloa puolessa vuodessa. Vaikutus painoon jatkuu pitempään, ja runsaan kolmen vuoden aikana parhaiten pärjäävä neljännes laihtuu toistakymmentä kiloa. Kaikki eivät kuitenkaan onnistu laihtumaan suolistohormonilääkkeillä. Vielä ei tiedetä, mistä se johtuu.

Nyt markkinoilla olevat lääkkeet on tarkoitettu nimenomaan tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Niiden tehoa tutkitaan myös muilla kuin diabeetikoilla, ja tulokset ovat varsin lupaavia.
Lääkäreillä on mahdollisuus kirjoittaa lääkkeitä myös muuhun kuin varsinaiseen käyttötarkoituksen. Suolistohormonilääkkeitä voi siis määrätä laihdutuksen tueksi.

Pitkään tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetty metformiini vähentää glukoosintuotantoa maksassa ja pienentää siten veren sokeripitoisuutta. Vanha lääke on kokenut renessanssin. Se on edullinen ja eikä sen ole todettu lihottavan niin kuin uudempien diabeteslääkkeiden. Päinvastoin metformiini saattaa laihduttaa muutaman kilon. Siksi se on nykyisin ylipainoisten diabeetikkojen ensisijainen suun kautta otettava sokerilääke.

Uusia pistoslääkkeitä käyttävänkään ei kannata luopua diabetekseen määrätystä metformiinista. Pistoslääkkeet sopivat erinomaisesti tyypin 2 diabeteksen hoitoon ylipainoisilla ja lihavilla heti metformiinin jälkeen. Ne voivat siirtää insuliinihoidon aloituksen vuosilla eteenpäin.

Suun kautta otettavat insuliiniherkistäjät, pioglitatsoli ja rosiglitatsoli, keräävät nestettä soluihin muutaman kilon verran.

– Nesteen kertyminen on eri asia kuin rasvan kertyminen, Kröger huomauttaa. –Vain rasvan kertyminen on lihomista.

Kerran päivässä suun kautta otettu sitagliptiini tukee elimistön omaa kykyä pienentää veren sokeripitoisuutta. Se on metformiinin kanssa käytettynä tehokas eikä sen tiedetä aiheuttavan painonnousua.

Sekä 1 että 2 tyypin diabeteksen insuliinihoito saattaa lihottaa. Paino nousee pistoshoidon aluksi yleensä 2–4 kiloa, koska sokeri siirtyy verestä solujen energiaksi. Ylimääräinen energia varastoituu aina rasvana. Painonnousu voidaan helposti estää järkevällä ruokavaliolla. Napostelun kanssa kannattaa olla tarkkana.

– Verensokerin vaihtelu ja varsinkin verensokerin liiallinen lasku saattavat pelottaa diabeetikkoja niin paljon, että he turvautuvat turhan tuhteihin välipaloihin, Petri Kröger pelkistää ravitsemusneuvonnan tärkeyden.

Psyykenlääkkeen voi vaihtaa

Lihottavia psykoosilääkkeitä on useita. Ne voivat häiritä nälän ja kylläisyyden tuntemuksia. Tuore tutkimus varmistaa, että psykoosilääkkeet lihottavat, koska ne lisäävät ruokahalua.

Psykoosilääkkeet myös kuivattavat suuta. Jos nahkeaan tunteeseen juo kaloripitoisia juomia, saa litrasta limsaa jo 500 turhaa kilokaloria. Parissa viikossa voi limsanjuonnilla lihoa kilon.

Skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävät lääkkeet rauhoittavat. Liikkuminen saattaa niiden käyttäjillä vähetä. Mielialantasaajista, joita käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, vähiten painoa nostaa karbamatsepiini.

Skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat niin vakavia sairauksia, ettei niiden lääkehoitoa voi lopettaa lihomisen takia. Lääkäri voi ehkä pienentää annosta tai vaihtaa lääkkeen toiseen.
Elämäntapaneuvonta auttaa tiedostamaan, minkä verran mikäkin ruoka sisältää energiaa.

– Lääkärin pitäisi mitata potilaansa verensokeri, paino, vyötärönympärys ja kolesteroliarvot ennen kuin aloitetaan uusi psykoosilääke. Painoa olisi hyvä seurata kuukausittain puolen vuoden ajan, Kirsti Laitinen suosittaa. 

Masennuslääkkeissä on väsyttäviä valmisteita, jotka saattavat verottaa liikkumishaluja. Painoa nostavat eniten trisykliset masennuslääkkeet ja mirtatsapiini, jota käytetään pieninä annoksina myös unilääkkeenä.

Täysin päinvastainen vaikutus kilojen kertymiseen on SSRI-masennuslääkkeillä, serotoniinin takaisinoton estäjillä. Niitä käytetään eniten masennuksen hoidossa ja ne pudottavat potilaan painoa muutaman kilon, kun välittäjäaineiden tasapaino korjaantuu.

Mielialalääkkeillä painonlasku voi juontaa siitäkin, että mieliala nousee ja potilas jaksaa jälleen lähteä liikkeelle. Kivunhoidossa pieninä annoksina käytetyt masennuslääkkeet eivät painoa muuta.
Mikäli psyykenlääkkeitä käytetään pieninä annoksina muihin sairauksiin, kuten masennuslääkkeitä kipuihin, ne eivät lihota.

Kortisoni muuttaa muotoa

Vaikeisiin tulehdussairauksiin pitkiä aikoja suun kautta otettu kortisoni saattaa vaikuttaa käyttäjänsä ulkonäköön, sillä kortisoni muuttaa rasvan paikkaa elimistössä. Glukokortikoidin eli kortisonin ja synteettisten kortikoidien on todettu kasvattavan rasvasoluja varsinkin keskivartalolla ja maksan ympärillä.

Pitkään kortisonia suun kautta käyttävillä rasva siirtyy raajoista keskivartalolle. Samoin kasvot ja niska voivat pyöristyä. Kortisoni myös lisää ruokahalua. Lisämunuaisen tuottaman glukokordikoidin tehtävä on luonnostaankin turvata elimistön energiansaanti kovassakin rasituksessa.

Kun kortisonin käytön lopettaa, myös muutokset palautuvat pikkuhiljaa. Muidenkaan lääkkeiden lihottava vaikutus ei ole ikuinen. Laihtuminen alkaa, kun lääkkeen voi lopettaa.

Lue lisää:

Kortisoni tepsii ja turvottaa

Näin käytät kortsinoa oikein

Syitä painonnousuun

  1. Lääkkeet muuttavat elimistön välittäjäaineita ja aineenvaihduntaa.
  2. Perimä vaikuttaa: sama lääke voi laskea painoa yhdellä, nostaa toisella.
  3. Lääkehoidon aikana ruokahalu voi lisääntyä, liikunta vähentyä.
Vierailija

Lääke lihottaa – aluksi

On kokemusta masennuslääkkeestä jonka seurauksena lihoin pari kiloa per viikko. Painoni oli pysynyt sitä ennen 30 vuotta lähes samana kuten elintavatkin. Lihominen johtui siitä, että lääke esti kylläisyyden tunteen syntymisen aterian jälkeen, jolloin tunsi tarvetta syödä vähän väliä. Kylläisyyden tunne syömisen jälkeen palautui lääkkeen lopettamisen jälkeen, mutta ylimääräisten kilojen pudottaminen oli paljon vaikeampaa. Kyse ei siis ole väsymyksestä ja liikkumattomuudesta vaan lääkkeen...
Lue kommentti
Vierailija

Lääke lihottaa – aluksi

Syöthän ravintolisiä? B:eet C-vitamiinia 500µg/vrk D-vitamiinia 100µg/vrk Magnesium (sitraattimuoto) 400µg/vrk Omega 3 K2-vitamiinia 50-100µg/vrk mm. Citymarket ja iHerb myy edullisesti vitamiineja. Ravinnosta ja ravintolisistä, joilla korjataan ravintoainepuutokset, jotka aiheuttavat myös aivojen toimintahäiriöitä ei saa kuitenkaan sellaisia voittoja kuin uusista synteettisistä lääkkeistä, joita lääketehtaat kehittelevät. Psykiatriasta on tullut lääketeollisuuden kultakaivos. Pitäisi olla...
Lue kommentti
aineenvaihdunta, uni, ruokarytmi, liikunta

Oletpa perinyt "lihavat" tai "laihat" geenit, aineenvaihduntaasi voit aina auttaa toimimaan paremmin.

1. Nuku riittävästi

Univaje hidastaa aineenvaihduntaa ja kerryttää rasvaa erityisesti keskivartaloon, stressihormonien välityksellä. Unenpuute lisää tutkitusti myös näläntunnetta, koska silloin ”kylläisyyshormoni” leptiinin taso laskee samalla, kun ”nälkähormoni” greliinin määrä lisääntyy. Lisäksi univaje heikentää insuliinin normaalia vapautumista.

2. Syö säännöllisesti

Tasainen ateriarytmi pitää aineenvaihdunnan vilkkaana. Hyvä ateriaväli on 3–4 tuntia. Pidempi ”paasto” saa elimistön toimimaan säästöliekillä, koska elimistö itse säätelee energiatasapainoa, eikä luovu hevillä energiavarastoista.

On tärkeää oppia erottamaan oikea nälkä ja mielihalu. Jääkaappinsa voi varustaa yllättävien tilanteiden varalta esimerkiksi porkkanoilla, kurkulla, tomaateilla tai muulla kevyellä naposteltavalla.

3. Liikuta lihaksiasi

Mitä enemmän kehossasi on lihaskudosta, sitä enemmän energiaa kulutat ja vastaavasti saat syödä enemmän. Lihasvoimaa voi parantaa minkä ikäisenä tahansa. Lihaskuntoharjoittelu tai ruumiillinen työ olisi hyvä olla osa päivärutiineja.

Vielä pitkään harjoittelun jälkeenkin aineenvaihduntasi on koholla, koska kehosi suorittaa korjaustoimenpiteitä. Tämä kalorien ”jälkipolte” kestää 3–24 tuntia riippuen harjoittelun tehosta ja kestosta.

Asiantuntija: Satu Aaltonen, laillistettu ravitsemusterapeutti, Mehiläinen.

 

laihdutus, aineenvaihdunta, liikunta

Kilot eivät karise, kun on niin laiska aineenvaihdunta. Totta vai lihava myytti? Lue kuinka asiantuntijamme kumoaa monen totuutena pitämiä uskomuksia painonhallinnasta.

Keho kuluttaa energiaa – eli kaloreita – kaiken aikaa, myös nukkuessa. Ravinnosta saadut aineet muokkautuvat sekä elimistön energiaksi että rakennusaineiksi aineenvaihdunnan avulla.

Energiankulutuksestamme 60–70 prosenttia menee perusaineenvaihduntaan. Se tarkoittaa energiaa, joka kuluu sydämen ja keuhkojen toimintaan.

45-vuotias ja 70 kilogrammaa painava nainen kuluttaa levossa keskimäärin 1 420 kilokaloria päivässä. Saman ikäisellä 80 kilogrammaa painavalla miehellä keskimääräinen päivittäinen lepokulutus on noin 1 800 kilokaloria.

Myytti 1: Hoikilla on tehokkaampi aineenvaihdunta.

Yleisellä tasolla tilanne on juuri päinvastoin. Mitä isompi olet, sitä enemmän sinun tulee polttaa kaloreita, jotta elimistösi suoriutuu perustehtävistään.

Vaikka lihavilla on lähes poikkeuksetta kropassaan enemmän rasvaa, heillä on myös suuremmat elimet. Ja juuri ne ovat merkittäviä polttomoottoreita. Esimerkiksi siinä missä kilo lihasta polttaa 14 kilokaloria päivässä, kilo munuaiskudosta polttaa 440 kilokaloria.

Tutkimukset osoittavat, että monissa tapauksissa lihavat saattavat olla aineenvaihdunnallisesti terveempiä kuin heidän normaalipainoiset verrokkinsa. On myös huomionarvoista, että ihminen voi joutua painoindeksinsä perusteella lihavien sarjaan pelkästään suuren lihasmassansa takia.

Jos painoindeksisi on 18,5–35, ensisijaista on kehittää fyysistä kuntoa, ei välttämättä pudottaa painoa. Kun lihakset voimistuvat, se auttaa antamaan kyytiä ylimääräisille kiloille. Yksi kilo lihasoluja polttaa 5–7 kertaa enemmän verrattuna samaan määrään rasvasoluja.

Myytti 2: Useat ateriat päivässä tehostavat aineenvaihduntaa

Yleisen myytin mukaan aineenvaihduntaansa voisi tehostaa syömällä pieniä annoksia vähintään kuudesti päivän aikana. Ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä siitä, että säännöllisten täyttävien aterioiden korvaaminen epäsäännöllisillä välipaloilla olisi aineenvaihdunnallisesti fiksua.

Päinvastoin, tällaisessa tapauksessa verensokeri heilahtelee helpommin ja nälkä voi iskeä kovemmin. Kun keho on nälissään, se alkaa varastoida rasvaa ”pahan päivän varalle” ja polttaa samalla pois lihassoluja.

Painoaan tarkkailevillekin riittää 2–3 monipuolista ateriaa päivässä ja lisäksi muutama välipala. Kalorien kokonaismäärä on ratkaisevin seikka, olipa ne sitten jaoteltu kolmeen tai kolmeentoista päiväannokseen.

Myytti 3: Ilman kovaa rehkimistä ei synny tuloksia.

Kun vertaillaan juoksua ja kävelyä, ero kalorinpoltossa on kilometriä kohden hyvin pieni. Edes sillä ei ole suurta merkitystä, kuinka rivakalla tahdilla kävelyaskeleesi otat.

Ratkaisevinta on suorituksen kesto. Esimerkiksi 73 kiloinen henkilö polttaa 74 kilokaloria yhtä kilometriä kohti, kun hän juoksee 11 kilometrin tuntivauhdilla. Jos hän kävelee puolta hitaammalla vauhdilla, palaa kilometrin matkalla 52 kilokaloria. Näin ollen esimerkiksi kahden kilometrin matka kävelemällä polttaa 30 kilokaloria enemmän kuin yhden kilometrin juoksu.

Käveleminen vahvistaa pakara- ja reisilihaksia, mikä auttaa lisäämään lepokulutusta. Varsinkin painavalle kävely on suositeltavaa, sillä se kuormittaa hölkkää vähemmän polvia ja nilkkoja.

Tunnin peruskävely vie mennessään noin 300 kilokaloria. Sauvojen tehokas käyttö kasvattaa energiakulutusta tavalliseen kävelyyn verrattuna 10–15 prosenttia.

Myytti 4: Oikeilla hiilihydraateilla tai rasvoilla voi tehostaa aineenvaihduntaa.

Sillä, syökö rasva- vai hiilihydraattipitoista ruokaa, ei ole aineenvaihdunnallisesti suurta merkitystä, jos energiataloutesi on kunnossa. Sen sijaan jos lisäät proteiinin osuutta suhteessa hiilihydraatteihin, energian kulutus kasvaa tutkitusti.

Runsasproteiinista ruokavaliota noudattavat kuluttavat 60–120 ylimääräistä kaloria päivää kohti verrattuna tavalliseen proteiinimäärään. Näin tapahtuu ennen kaikkea siksi, että proteiinit vaativat sulaakseen enemmän energiaa kuin verensokeria nopeasti nostavat hiilihydraatit, joita ovat esimerkiksi vaalea leipä, vaalea riisi ja perunasose.

Proteiinien ruoansulatusprosessiin kuluu noin 25 prosenttia niiden energiasisällöstä. Sen sijaan hiilihydraattien sulattamiseen kuluu vain viisi prosenttia. Rasva sulaa elimistöön vieläkin helpommin. Sen sisältämästä energiasta vain prosentti kuluu sulamiseen.

Proteiinit lisäävät myös kylläisyyden tunnetta niiden sisältämien aminohappojen vaikutuksesta. Varsinkin eläinproteiini antaa täyttävän tunteen. Ensisijaisesti kannattaa suosia kalaa ja siipikarjaa.

Myytti 5: Toistuva laihduttaminen lannistaa pysyvästi aineenvaihduntaa.

Väitteessä on ripaus totuutta, mutta vain ripaus. Laihduttaminen voi hidastaa aineenvaihduntaa, koska silloin saatetaan menettää lihaskudosta, joka on yksi kalorien tärkeimmistä polttolaitoksista.

Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että edes jojomainen painonvaihtelu vaurioittaisi pysyvästi aineenvaihduntaa, jonka takia menetetyt kilot alkaisivat palata helpommin. Tiede kertoo, että pitkällä aikavälillä hitaasti painoaan menettäneet ja ”jojolaihduttajat” saavat samalla todennäköisyydellä kilonsa takaisin.

Kun laihdutus on käynnissä, elimistö pyrkii hanakasti pitämään kiinni kaloreista niiden polttamisen sijaan, mutta tämä varastoinnin osuus on kuitenkin vain noin kolmasosa kalorien kokonaisvähennyksestä.

Jos esimerkiksi 2 000 kilokaloria päivässä syövä kutistaa päiväsaantinsa tuhanteen kaloriin, aineenvaihdunnan voi odottaa hidastuvan noin 330 kalorilla. Tässä tapauksessa vähennys olisi kuitenkin edelleen 670 kilokaloria päivää kohti. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 0,5 kilogramman kevenemistä viikon aikana.

Asiantuntija: Satu Aaltonen, laillistettu ravitsemusterapeutti, Mehiläinen.

sokeri, addiktio, riipuvuus, Patrik Borg

Jos Patrik Borg saisi päättää, kaikki söisivät hyvällä mielellä. – Kunpa ihmiset vain lopettaisivat turhan säätämisen, suosittu ravitsemusasiantuntija sanoo.
 

En ymmärrä, miksi en laihdu, vaikka olen yrittänyt syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Makeanhimo vaan tuntuu lähtevän käsistä.

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgille huolipurkaus on tuttu. Tällä jakkaralla lääkäriasema Dextrassa Helsingin Kampissa aika moni aloittaa tarinansa lähes samoin sanoin. Muutenkin kertomukset muistuttavat toisiaan: syöminen on pahasti solmussa ja päässä kiertävät samat ahdistavat kysymykset ateriasta, viikosta ja vuodesta toiseen.

Pöydän toisella puolella ammattiauttaja näkee onneksi tilanteen paljon kirkkaammin:

–Näissä asioissa ei loppujen lopuksi ole hirveästi mysteerejä, kun tietää tarpeeksi syömiseen ja painoon vaikuttavista tekijöistä. Mutta ymmärrän hyvin, miksi ihmisten on vaikea nähdä itse ratkaisua – vallalla on niin ylilyöviä ja pelkistettyjä ajatuksia syömisestä ja painonhallinnasta, hän rauhoittelee.

Juuri tällaisia huojentavia sanoja Patrik Borgilta on totuttu kuulemaan. Hän on se rennon syömisen saarnamies, jonka Pöperöproffa-blogia luetaan, koska sen kirjoitukset palauttavat mustavalkoista ravitsemuskeskustelua kultaiselle keskitielle. Hän on myös yksi näkyvistä ravitsemusasiantuntijoista, jonka mielipidettä kysytään, kun kaivataan tolkullista kantaa esimerkiksi painonhallintaan.

Patrik Borgin perusvastaus on aina sama: syömällä hyvin laihtuu.

Todellakin: ei siis syömällä vähemmän vaan hyvin. Mitä ihmettä sellainen oikein voi tarkoittaa?

–Olennaisilta osin parempaa syömistä mutta rennolla otteella, Patrik Borg vastaa ja selittää:

Kun ateriarytmi on kunnossa, ruoka pääpiirteissään laadukasta ja kasviksia riittävästi, mieliteot vähenevät itsestään ja painokin ajan kanssa laskee. Perushyvä linja ei kaadu satunnaisiin herkutteluihin, koska mieli on sallinut ne jo valmiiksi. Sitä vastoin tiukoissa dieeteissä niin saattaa käydä.

 

Kun Patrik Borg julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen kirjansa Rentoa painonhallintaa, asenneilmapiiri myös ammattilaisten keskuudessa oli vielä jäykkä. Epäuskoa ja jopa ivaa tuli vastaan. Ei uskottu, että syömällä sen verran kuin haluaa, voisi laihtua. Tavallaan Borg ymmärtää epäuskon.

–Vielä 90-luvulla laihdutusideologiassa elettiin 1200 kilokalorin päiviä ja Painonvartijoiden suosio oli huipussaan.

Löytö se oli hänelle itselleenkin. Iso kuva alkoi hahmottua vuosituhannen vaihteessa Tampereella UKK-instituutin kirjastossa. Viikistä elintarviketieteiden maisteriksi valmistunut Borg oli saanut ensimmäisen työpaikkansa instituutin tutkijana. Espoossa kasvanut ja Helsingissä opiskellut Borg ei tuntenut Tampereelta ketään.

Niinpä hän päätti keskittyä töihin ja oppimiseen. Kirjastosta tuli toinen koti, koska siellä oli lukemattomia tiedejulkaisuja. Muutamassa vuodessa hän luki läpi kaiken kiinnostavan.

–Muistan, kun palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen. Irrallisen tiedon sijalle tuli looginen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tätä auttoi kyllä valtava ymmärtämisen halu ja tiedonjano, joka oli herännyt.

 

Ratkaisevaa Borgille oli huomata, että kiinnostavimmat painonhallintaa koskevat ajatukset löytyivät psykologian ja käyttäytymistieteidenjulkaisuista. Samoihin aikoihin tutuksi tuli tutkijalääkäreitä, jotka tekivät vastaanottotyötä. Se alkoi Patrik Borgistakin vaikuttaa välttämättömältä oman ymmärryksen kannalta. Urheilijoiden ravitsemusneuvonnasta hänellä oli jo kokemusta, mutta nyt hän suuntasi myös laihduttavien asiakkaiden pariin.

Asiakastyössä Patrik Borg huomasi, että ongelmat olivat useimmilla ihan muualla kuin yrityksen puutteessa, itsekurissa tai syömisen ja liikkumisen laadussa. Jos syöminen tempoilee, taustalta löytyy usein jännitteinen ruokasuhde, väkisin puristava yleisote, puutteelliset tiedot siitä, mitä hyvä syöminen on sekä bonuksena usein stressaava elämäntilanne, unettomuutta tai uupumusta.

–Ensin ihmisen pitää ymmärtää oma tarinansa, miksi minulle kävi näin. Usein käy niin, että vaikka vastaanotolle on tultu laihduttamisen vuoksi, se ei lopulta olekaan tärkein motiivi. Moni kaipaa yksinkertaisesti rauhaa syömiseen.

 

Patrik Borg ei ole ravitsemusterapeutti eikä siis terveydenhuollon työntekijä. Niinpä hän ei puhu potilaista vaan asiakkaista ja korostaa tekevänsä hyvinvointityötä. Terveys on tärkeä osa hyvinvointia, mutta vain osa, hän muistuttaa. Stressaamattomuus, maku, sosiaalisuus, elämyksellisyys ja moni muukin asia kuuluu hyvinvointiin. Borg sanoo jopa, että ”hänen mieltään ei lämmitä pätkääkään laihtuminen, joka ei paranna hyvinvointia muutenkin”.

Aika yksinkertaisillakin asioilla voi olla isoja paino- ja hyvinvointivaikutuksia.

Minulla ei ole ollut yhtään laihdutusasiakasta, jonka ateriarytmi olisi ollut kunnossa.

–Ateriarytmi ei tarkoita, että syödään x-kertaa päivässä tai 3–4 tunnin välein. Ateriarytmi on yksilöllinen, ja sen toimivuuden huomaa, jos kammonälkää tai illan mielitekoralleja ei ole. Mutta yleensä on syötävä kunnon aamiainen ja lounas, muuten käy huonosti.

Silloin käy niin kuin kaikki suklaapatukkanaiset ja voileipämiehet hyvin tietävät. Toiset retkahtavat jo kaupassa matkalla kotiin, toiset rakentavat leipävuoria illalla tv:n ääressä.

Oikaistakoon heti perään tämäkin: rennon syömisen opettaja ei kiellä keneltäkään suklaapatukoita tai voileipiä. Hän ei muista ikinä kieltäneensä keneltäkään yhtään mitään syömiseen liittyvää.

–Rennon syömisen ideologia lähtee siitä, että keskitytään mieluummin lisäämään hyvää kuin vähentämään huonoa. Tutkimuksetkin osoittavat, että se toimii kieltoja paremmin.

Eli jos lautasella on pelkkää lihaa ja riisiä, ravitsemusasiantuntija saattaa kysäistä, että mihin se salaatti tuossa mahtuu? Pikkuhiljaa riisivuori pienenee, kun salaatti raivaa siltä tilaa. Tai jos lounaalla syödään isoja annoksia, niin todennäköisemmin asia ratkeaa syömällä paremmin aamiaisella.

Ei voi olla näin yksinkertaista – vai onko?

–Useimmiten on. Kun uskaltaa syödä monipuolisesti, paino alkaa muutaman kuukauden kuluttua laskea. Aika monelle laihtuminen tulee sittenkin yllätyksenä, hän myöntää.

Joskus painokäyrä kyllä hetkellisesti nouseekin. Niin voi käydä tiukalla dieetillä olleelle, jonka elimistö on joutunut säästöliekille, eli puolustustilaan, jossa paino ei hievahdakaan kurituksesta huolimatta.

Nälän mukaan syöminen nostaa hetkellisesti painoa. Kerron sen etukäteen, koska tiukan kontrollin ihmiselle se on kamala paikka.

 

Hyvinvointi ja ruoka. Tavalla tai toisella ne ovat olleet Patrik Borgin maailmassa nuoresta asti. Leivontaa hän harrasti pienestä asti ja lukiolaisena kokkasi kavereiden kanssa. Niinpä hän pisti yhteishaussa Leppävaaran kokkikoulun lukion jälkeen kolmannelle sijalle.

Lukio voitti. Ja lukion jälkeen lääkärihaaveet, mutta lääkäriä Patrikista ei tullut kahdella yrittämälläkään.

–Rahkeet eivät riittäneet, enkä toisella kerralla enää lukenut täydellä sydämellä, hän arvioi.

Mutta elintarviketieteen maisteri hänestä tuli. Opiskeluaikojen nuorelle Patrikille ei silti heru itseltä huikeita pisteitä: Luennoille tuli mentyä vain, kun oli pakko. Mieluummin hän kävi tenteissä ja paiski muut ajat hommia kahviloissa ja kaupoissa.

–En ollut huono opiskelija mutta en myöskään nälkäinen. Tiedonjano heräsi vasta työelämässä, mutta sen jälkeen palo ei olekaan sammunut.

Patrik Borgin väitöskirja painonhallinnasta on venynyt ikuisuusprojektiksi, mutta kyllä hän aikoo sen hoitaa loppuun. Sillä välin hän on tutkinut lihavuuden torjunnan poliittisia ohjauskeinoja, urheilijoiden syömishäiriöitä ja reaktiivista hypoglykemiaa. Suunnitelmia on syömisen hallinnan ja säätelyn psykologisten mittareiden kehittämiseen yhdessä psykologi ja lihavuustutkija Hanna Konttisen kanssa.

–Nämä ovat lähinnä harrastuksia, mutta haluan olla mukana ja tietää, mitä alalla tapahtuu.

 

Uteliaisuus on ajanut Borgia myös ravitsemusalan startup-maailmaan. Hänellä on pieni osakkuus Verso Foodissa, joka valmistaa kotimaisesta härkäpavusta Härkis-kasvisruokatuotetta.

–Vuonna 2010 nuori yritys pyysi mukaan. Tuotekehittelyssä minulla ei ole ollut maistelua lukuun ottamatta mitään tekemistä, sen ovat taitavat tekijät hoitaneet. Hieno oppimiskokemus kaikkinensa.

Nyt Borg on mukana myös kolmessa muussa startupissa. Hän on kaikista innoissaan, vaikka edessä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

–Ketsuppipurkki-efekti. Minähän olin melkein kuusi vuotta kotona lasten kanssa, henkisesti. Siinä ajassa ehtii miettiä paljon. Nyt ajattelun tulokset alkavat realisoitua, kun palasin täysillä töihin, ravitsemusasiantuntija kuittaa.

Kahden lapsen isänä ja yrittäjän puolisona Borg piti työtuntinsa niin minimissä kuin pystyi siihen asti, kunnes lapset täyttivät 7 ja 4. Hän oli päättänyt, että hänen suustaan ei kuultaisi lausetta ”voi kun olisin ollut enemmän lasten kanssa”, eikä ole katunut.

 

Koti-isävuosinakin Borgilla oli aikaa Pöperöproffa-blogilleen. Ravitsemusblogi sai alkunsa vuonna 2013, kun tuntui, että sanomista oli paljon ja netti foorumina kuin tehty siihen. Hänen suosituimmat tekstinsä käsittelevät esimerkiksi järkevää painonhallintaa, verensokerin sahaamista ja säästöliekkiä. Joukossa on myös tuore kirjoitus sokeririippuvuudesta.

Pöperoproffa huokaisee. Aiheesta oli pakko kirjoittaa, koska osa ihmisistä uskoo, että sokeri aiheuttaa addiktiota. Ei aiheuta, sanovat tutkimuksetkin, kumoaa asiantuntija.

Sokeriaddiktiosta tuli ravitsemusdebattien lempiaiheita sen jälkeen, kun Yalen yliopisto julkaisi tähän viittaavan tutkimustuloksen 2009. Sittemmin tutkimusta on tehty paljon ja nykytiede sanoo, ettei sokeri aiheuta riippuvuutta.

–Ymmärrän sokeriaddiktion ihmisten kokemuksena. Syömiselle voi toki tulla addiktiiviseksi. Se ei ole kuitenkaan samanlaista riippuvuutta kuin esimerkiksi alkoholiriippuvuus.

–Ainakin omat makeanhimoiset ja sokeriaddiktiksi itseään kutsuvat asiakkaani muuttuvat sokerin kohtuukäyttäjiksi, kun asioita parannellaan.

Sokeri on juuri niitä yksittäisiä juupas eipäs -aiheita, joiden kanssa asiantuntijat ovat helposti suossa. Netistä löytyy aina vahvistusta myös katteettomalle tiedolle, jos sitä etsii. Kyllä Pöperöproffa silti jaksaa sokerista keskustella. Mieluummin hän kuitenkin keskittyisi olennaiseen: suuriin linjoihin, jotka pitävät ruokavalion kunnossa.

–Yritän välttää kaikenlaista pipertämistä. Jos kirjoitan pikkuasioista, niistä tulee tärkeämpiä kuin ne ovatkaan. Se on ravitsemusideologiani muutenkin: Keskitytään olennaiseen.

Kuka?

Patrik Borg, 46.

Työ Ravitsemusasiantuntija, ETM, Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja. Uusin kirja Lihavuus, Kirsi Pietiläisen ja Pertti Mustajoen kanssa, 2015.

Perhe Yrittäjävaimo, 8-vuotias poika ja 5-vuotias tytär. Kaksi dalmatiankoiraa.

Ajankohtaista Ylen Vaakakapina-kampanjan (yle.fi/vaakakapina) ravintoasiantuntija.

 

Juttu julkaistu Hyvä terveys 2/2017. Tilaajana voi lukea koko lehden digilehdet.fi

Jalkapallo

”Näitä kiksejä en ole saanut muualta. Olin nuorten maajoukkueen kapteeni, mutta pää ei ollut urheilu-ammattilaisen pää ja lopetin. Viime vuonna pelasin kakkosdivisioonassa, mikä on 45-vuotiaalle aika vahvaa jatkoajalla oloa.”

 

Ahvenanmaa

”Ahvenanmaalla on sydämeni ja kesämökkimme – tosin karkaan sinne ympäri vuoden useita kertoja.”

 

Perhe ja pöllöily

”Tietysti perhe on tärkein. Ja hassuttelu. Olen kuullut joiltakin, että minua lapsellisempaa aikuista saa hakea.”

laihdutus dieetit kalorit kaloritiheys

Maha ei tunne kaloreita, vaan syödyn ruoan määrän ja kylläisyyden. Ideana on oppia valitsemaan ruoat niiden kaloritiheyden mukaan.

Tammikuussa monet vannovat paremman elämän – ja laihduttamisen nimeen. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei tiukoilla dieeteillä pötki pitkälle. Pinnistely johtaa vain painon jojoiluun.

Aivomme ja vatsamme elävät edelleen kivikautta, jolloin hengissä pysyäkseen oli vältettävä nälkää ja ahmittava kaikki tarjottu ruoka. Pitkä geneettinen perimä pitäisi opettaa uusille tavoille.

Maha ei tunne kaloreita, vaan syödyn ruoan määrän ja kylläisyyden. Ideana on oppia valitsemaan ruoat niiden kaloritiheyden mukaan. ”Painoneutraaleissa” ruoissa on kaloreita korkeintaan 150/100 g. Ne eivät lihota, kunhan pysyy kohtuudessa ja sopivan kylläisenä.

– Kalorit eivät saisi hallita ajatuksiamme . Ruoka pitäisi syödä leppoisissa tunnelmissa toisten seurasta nauttien, korostaa professori Pertti Mustajoki tuoreessa kirjassaan.

10 vinkkiä painonpudotukseen

  1. Selvitä perusruokien kaloritiheys. Fineli.fi-tietokannasta voi tarkistaa kaloripitoisuuksia.
  2. Sijoita ruoat jääkaappiin kaloreiden mukaan.
  3. Ruokasisusta kotisi hedelmillä.
  4. Vaihda lautaset pienempiin.
  5. Käytä korkeita laseja leveiden sijaan.
  6. Lautaselle saa jättää ruokaa.
  7. Yksi kierros buffapöydässä riittää.
  8. Täytä lautanen puoliksi kasviksilla.
  9. Tee kauppaan ostoslista.
  10. Vältä jättipakkausten ostamista.

Pertti Mustajoki, Vähennä kaloreita – ilman dieettiä, 29 e, Duodecim 2016.

Lisää laihdutusvinkkejä löydät Hyvä terveys 1/20017.