liikunta, unettomuus,
Kuva Shutterstock

Iltakävely käy unilääkkeestä. Entä hikitreeni kuntosalilla? Päivitimme asiantuntijoiden kanssa totuutena pitämämme ajatukset liikunnan ja unen yhteyksistä.

Uni on tärkeää, koska silloin aivojen ja kehon muut kudokset palautuvat rasituksesta. Sopiva annos liikuntaa oikeaan aikaan helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua.

Säännöllinen liikunta lisää elämän hallinnan tunnetta, joka parantaa nukkumista. Liikuntaa harrastavan palautumiskyky kasvaa, joten päivittäiset kiireet eivät kuormita ihan tappiin. Myös stressinsietokyky kehittyy, eikä pienet murheet valvota pikkutunneille.

Parilla kolmella harjoituskerralla viikossa saa napattua liikunnan hyödyt nukkumiseen.

Liikunta auttaa nopeasti unirytmin löytämisessä ja ylläpidossa. Liikkumattomuus puolestaanheijastuu viiveellä: nukahtamisvaikeudet tai yöheräilyt alkavat vasta pari kuukautta liikunnan lopettamisen jälkeen.

Unen kannalta on hyväksi vaihdella keveitä ja raskaita liikuntasuorituksia. Omaa kroppaa kuuntelemalla löytyy parhaat liikuntalajit, treeniajat ja tehot.

MYYTTI 1: Hyväkuntoinen nukkuu paremmin.

Kyllä! Varmaa on, että liikunta lisää tervettä väsymystä. Uni tulee helpommin silmään ja on yhtenäisempää. Tiedetään, että hyvä hapenottokyky auttaa nukkumaan tarpeeksi pitkät yöunet. Tutkimuksissa on havaittu liikunnan lisäävän syvän unen määrää sekä vaikuttavan sisäiseen unirytmiin myöhentämällä ja vähentämällä vilke- eli REM-unen määrää.

Monien tutkimusten mukaan liikunta siis parantaa unta, mutta mekanismi ei ole täysin selvillä. Positiivisten vaikutusten on arveltu johtuvan lihasten väsymisestä, liikunnan aiheuttamista hormoni- ja kehon lämpötilamuutoksista sekä siihen liittyvästä psyykkisestä rentoutumisesta.

Tiedepiireissä uskotaan, että liikunta tahdistaa sisäistä kelloa ja vaikuttaa sitä kautta myönteisesti nukkumiseen.

Kun liikkuu säännöllisesti, unirytmi selkeytyy ja valveilla on virkeä. Aktiivisen liikkujan on helpompi noudattaa luontaista unirytmiä, kun monipuolisen päivän jälkeen väsyttää.

MYYTTI 2: Hikiliikunta illalla pilaa yöunet.

Tavallaan totta. Rankan treenin jälkeen syke on korkealla, elimistö käy kierroksilla ja mieli on virkeä. Ylivireässä tilassa on mahdoton rauhoittua nukkumaan. Kovasykkeisen liikunnan aiheuttama stressi näyttäisi jatkuvat myös unen aikana, erityisesti alkuyöstä. Tämä vaikuttaa sydämen autonomiseen säätelyyn ja huonontaa unen laatua.

Se, mihin aikaan voi vielä treenata kovaa, on yksilöllistä ja riippuu vuorokausirytmistä.

Rasittavan liikunnan ja toivotun nukahtamisajan väliin olisi jätettävä 3–4 tuntia. Treenaaminen kannattaa siis lopettaa jo ilta kuuden pintaan, jos tahtoo nukahtaa kymmenen tienoilla.

Paras hetki rankalle treenille on useimmilla iltapäivä tai alkuilta. Kaikkein kovimman harjoituksen voi säästää viikonloppuun, jolloin hikoilemisen pystyy ajoittamaan tarpeeksi aikaiseen hetkeen.

Englannissa on tehty paljon tutkimuksia liikunnan virkistävästä vaikutuksesta. Tiedetään, että kello 21 jälkeen elimistö alkaa laskeutua uneen. Jos liikkuu rajusti kello 21–22, nukahtamisen ajankohta pakenee ja vielä puoliltaöin voi olla hankala saada unen päästä kiinni.

Jos illan harjoitus tuntuu virkistävän liikaa, maltillinen saunominen voi jouduttaa nukahtamista. Löylyssä elimistö lämpenee ja mieli rentoutuu.

MYYTTI 3: Kaikenlainen liikunta parantaa unta.

Väärin. Vain mieleinen liikuntaharrastus auttaa nukkumaan paremmin. Ikäväksi koetusta liikunnasta voi olla unen kannalta jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Liian suuret urheilutavoitteet saattavat ahdistaa ja siten estää nukahtamista. Jos liikunta aiheuttaa

voimakkaita tunteita, kuten kiukkua ja itsesääliä, unen laatu heikkenee. Runsas nesteen menetys treenin aikana tai urheilusta johtuvat kivut ja säryt valvottavat.

Kun omanoloinen laji löytyy ja sitä on kiva harrastaa, elämä maistuu, stressi vähenee ja itsetunto kasvaa. Tyytyväisyys heijastuu positiivisesti nukkumiseen.

Useimmille unen kannalta parasta on joku kestävyysliikunta, kuten pyöräily, tanssi, lenkkeily, tai toiminnallinen saliharjoittelu.

Mieleinen liikunta suojaa asioilta, jotka tyypillisesti johtavat vakaviin ja pitkäkestoisiin uniongelmiin. Näitä ovat esimerkiksi masennus, päihteiden käyttö ja fyysiset sairaudet, kuten uniapnea.

MYYTTI 4: Väsyneenä ei saa liikkua.

Päinvastoin. Huonosti nukutun yön jälkeen on hyvä pyrkiä liikkumaan, jotta uni tulisi seuraavana yönä nopeasti ja unet olisivat mahdollisimman ravitsevat. Huippusuoritukseen ei kannata tähdätä. Jo liikkeelle lähteminen on erävoitto.

Hieman uupuneena on hyvä harrastaa kevyitä lajeja, joissa loukkaantumisen riski on melko pieni. Monimutkaisen kuntosaliohjelman suorittamisen sijaan voi lähteä kävelylle tai pyöräilemään.

Maiseman vaihtelu ulkosalla virkistää ja reitin pituutta ja liikunnan tehoa on helppo säädellä jaksamisen mukaan. Myös jooga, pilates ja venyttely ovat hyviä valintoja vetämättömämpinä päivinä.

Kovatehoinen aamuliikunta voi olla vaarallista erityisesti sydänja verisuonisairauksista kärsiville, sillä aamulla veren hyytymistaipumus on suurimmillaan. Sydänsairaita kuoleekin eniten juuri kirpeinä pakkasaamuina, jolloin on syöksytty lapionvarteen huhkimaan.

MYYTTI 5: Rääkkitreeni on paras stressinpurkukeino.

Suurimmalle osalle ei. Jos puskee hermoja raastavan päivän jälkeen hampaat irvessä sulkkismatsiin, stressi pikemminkin kasvaa kuin häviää.

Tiedetään, että liikunta on omanlaisensa stressitekijä. Se lisää stressihormonitasoja entisestään ja pitää sykkeen koholla. Kun kroppa käy ylikierroksilla, uni saattaa karata pitkälle yöhön ja olla katkonaista. Vaikka saisikin nukuttua, uni ei aina virkistä ja palauta, mikä johtaa väsymyskierteeseen.

Lempeä liikunta, kuten sauvakävely, minigolf, rauhallinen pyöräily tai melominen, sopii stressaaviin päiviin. Mikä tahansa laji, jonka tekemisestä nauttii, rauhoittaa mieltä ja unikin tulee paremmin.

MYYTTI 6: Iltakävely auttaa nukahtamaan.

Kyllä vain. Mikä vain rauhallinen, mukava liikunta iltasella on hyväksi unen kannalta.

Kevyen harjoituksen voi ajoittaa hyvinkin lähelle toivottua nukahtamisajankohtaa. Esimerkiksi iltakävelyn ja nukkumaanmenon väliin ei tarvitse varata kuin noin tunti iltarutiineille.

Kevyen iltaliikunnan idea on saada veri kiertämään ja kroppa lämpimäksi. Liikkuessa ruumiin ja aivojen lämpötila nousee, mutta alkaa pian suorituksen jälkeen alentua. Tämä lämpötilan laskemisen vaihe on nukahtamisen kannalta paras, koska siinä vaiheessa alkaa tulla väsymys ja sitten uni.

Kävelyn lisäksi hyviä iltalajeja ovat esimerkiksi leppoisa keppivenyttely, putkirullaus tai hathajooga.

Sillä ei ole väliä, liikkuuko ulkona vai sisällä, mutta luonto rauhoittaa myös mieltä. Sen sijaan levoton katu kirkkaine valoineen voi virkistää liikaa.

Nukahtamista helpottaa erityisesti se, että raajat ovat lämpimät. Hyvä tapa onkin tehdä muutaman minuutin iltavenyttely villasukat jalassa tai käydä lämpimässä suihkussa ennen petiin sujahtamista. Paleluun taipuvainen voi vielä pukea puuvillasormikkaat käteen yöksi.

Asiantuntijat: Tiina Hoffman, liikuntafysiologi ja hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat. Timo Partonen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

 

liikunta

Innostus säilyy parhaiten, kun liikunta on mieleistä. Silloin se virkistää mieltä ja lisää jaksamista.

  1. Aloita sillä, minkä osaat. Helpointa on lähteä kävelemään.
  2. Lisää pituutta tai vauhtia lenkkeihin. Jos olet ulkoillut kymmenen minuuttia päivässä, kokeile puolta tuntia.
  3. Pidä vauhti rauhallisena parin ensimmäisen viikon ajan. Into lopahtaa, jos rehkit liikaa. Rankka aloitus voi johtaa jopa ylirasitustilaan, jonka oireita ovat muun muassa väsymys ja nukahtamisvaikeudet.
  4. Pidä myös lepopäiviä, jotta elimistö palautuisi poikkeavasta rasituksesta.
  5. Kaiva esille kellariin unohtuneet välineet, kuten kävelysauvat, käsipainot, tasapainolauta, kuntopyörä. Ne voivat innostaa kokeilemaan.
  6. Lihakset kipeytyvät aina uuden liikunnan alussa, mutta tottuvat, kun säännöllinen liikunta jatkuu. Alkulämmittelyllä ja kevyellä venyttelyllä lihaskipuja voi jonkin verran ehkäistä.
motivaatio, liikuna

Sekö että on kivaa ja tuntuu hyvältä? Vai fiilis joka tulee, kun olo paranee ja muoto muuttuu?

Noin joka kolmatta aikuista ei tarvitse houkutella liikkumaan. Hikoileminen, taitojen karttuminen ja muut positiiviset kokemukset tuottavat niin suurta iloa, että liikunnalle irtoaa aina aikaa.

Mutta miten aloittaa, jos liikunnasta ei ole kokemuksia tai ne ovat ajalta ennen nivelvaivoja tai ylipainoa?

– Pelkät terveyssyyt eivät pidä harrastusta yllä, ellei liikunta anna mieli-hyvää. Terveys- ja kuntovaikutukset sekä ilo niistä tulevat mieluisan harrastuksen sivussa, sanoo erikoistutkija, terveystieteiden tohtori Marjo Rinne UKK-instituutista.

Rinne kuitenkin vakuuttaa, että jokaiselle löytyy sopiva tapa liikkua. Jos esimerkiksi selkävaivat tai runsas ylipaino arveluttavat, voi mennä vertaisryhmään. Selkäyhdistykset pyörittävät niin vesi- ja selkäjumpparyhmiä kuin zumba- ja kehonhuoltotuntejakin. Sydänyhdistykset järjestävät omia liikuntaryhmiään ja kunnatkin järjestävät painonhallintaryhmiä. Kesän korvalla alkavat taas puistojumpat.

Se näkyy olemuksessa

Säännöllinen liikunta kohentaa nopeasti olemusta. Ryhti oikenee, vaatteet istuvat paremmin. Tuntuu mukavalta. kun muut kysyvät, mitä on tapahtunut, kun näytät noin hyvältä.

–Liikkuva on sinut itsensä kanssa, ja se näkyy, Marjo Rinne sanoo.

Liikunta herkistää myös kehon tuntemuksille. Liikkuvalle keho kertoo, milloin se tarvitsee liikettä ja millaista

Vaikka liikunta ilman muita elintapamuutoksia laihduttaa vähän, se kuitenkin auttaa painonpudotuksessa. Mikä parasta, liikunta tuottaa terveysvaikutuksia jo ennen kuin paino putoaa.

Liikunta tasaa näläntunteen säätelyä, jonka vuoksi syöminen kohtuullistuu. Mieliteot myös vähenevät, kun tekeminen itsessään tuottaa mielihyvää.

Jo kevyt liikuskelu kuluttaa energiaa. Mitä reippaammin ja pidempään liikut, sitä enemmän energiaa kulutat. Tehokkainta on kestävyystyyppisen liikunnan ja lihaskuntoharjoittelun yhdistelmä.

Painavamman kehon liikuttaminen kuluttaa enemmän kuin kevyemmän kehon.

Levossa 70-kiloinen kuluttaa 70 kilokaloria, 100-kiloinen 100 kilokaloria. Tunnin kävelyllä kuuden kilometrin tuntivauhdilla 70-kiloinen kuluttaa 420 kilokaloria, 100-kiloinen 590 kilokaloria.

– Säännöllinen liikunta aktivoi myös lepoaineenvaihduntaa, Marjo Rinne sanoo.

Kun rasva vähenee ja lihakset kasvavat, keho käyttää energiaa entistä enemmän ja aineenvaihdunta kiihtyy.

Kun lisäät spurtteja kohtuutehoiseen kävelyyn, niin kehosi käyttää rasvaa energianlähteenä paremmin kuin pelkässä kävelyssä.

Tee siitä itsellesi tärkeä

Mutta mistä aikaa uimiselle, kuntosalille, jumpalle, chi kungille, tanssitunnille tai kimppakävelylenkille, kun aikataulu on täynnä aamusta iltaan?

— Tämä onkin ensimmäinen ratkaistava kysymys, Marjo Rinne sanoo.

Hän neuvoo käymään läpi päivittäiset rutiinit, niihin käytetyn ajan ja katsomaan, missä liikunnalle on saumaa.

Kirjaa ajat kalenteriin ja noudata niitä. Näin teet liikunnasta itsellesi tärkeän asian ja osoitat arvostavasi sille varattua aikaa.

Sohvaperuna

Mikä ihme saisi innostumaan liikunnasta?

Kokeile "sohvaperunan juoksukoulua", löytyy netistä googlaamalla. Itse en liikkunut lainkaan vuosiin ja se alkoi näkyä koko ajan kasvavana keskivartalolihavuutena. Ruoka kun kuitenkin maistuu erinomaisen hyvin. Työpaikalla ruvettiin pari vuotta sitten puhumaan juoksukilpailuun (puolimaraton tai 10 km) ja porukat innostui. Tuntui tylsältä ja ulkopuoliselta kun tiesi ettei ole mahdollisuuksia osallistua. Siemen oli kuitenkin istutettu ja googlailin tapoja aloittaa juoksuharjoittelu. Löysin tuon...
Lue kommentti
Jämä

Mikä ihme saisi innostumaan liikunnasta?

Jaa, olen nyt kuusi vuotta pakottanut itseni liikkumaan. Siis todella pakottanut. Selittänyt itselleni kuinka liikunta tekee koko minälle. Olen lihonut, en ole kertaakaan saavuttanut kuuluisaa hyvän olon tunnetta, nukun huonommin. Ehkä minulla on väärät lajit? Jotain kai teen väärin? Olen yrittänyt puhua asiasta myös työterveyshuollossa, mutta he vain kehoittavat jatkamaan, kyllä se siitä....
Lue kommentti