Anna-Stina Nykänen:
Anna-Stina Nykänen

”Liskoenergiaa olen oppinut välttämään.”

Kahvilassa kuului kiljahdus. Vanha ystäväni siellä iloitsi, kun näki minut. Hän oli juuri työkaverinsa kanssa pohtinut, mikä on tyttöenergian ja tätienergian ero – ovatko ne vastakkaisia? Tämähän on minun ydinosaamisaluettani.

Helppo kysymys, sanoin. Eivät tyttö- ja tätienergia tietenkään ole ristiriidassa, minussakin on molempia. Niin, hiuksissani oli iso ruusuke, samaa vihreää kuin sifonkimekkoni. Silkkaa tyttöenergiaa. Mutta jalassa oli mustat trikoot ja lenkkarit. Tanakkaa tätienergiaa. Ystävääni nauratti.

Toki minussa on myös äijä-, poika- ja liskoenergiaa. Kaikissa ihmisissä on.

Tyttöenergia on minulle koristusta, kikatusta ja kepeyttä. Vaalin tyttöenergiaa, kun koristelen kynsiäni tv-uutisia katsoessani.

Parasta aikuista tyttöenergiaa on elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaassa. Kuvatessaan tv-sarjaa hän letitti joka päivä tukan eri tavalla ja jakoi siitä kuvan somessa. Ja postasi uimaselfien yli sadasta järvestä kesän aikana. Tyttöys on hänelle sitä, että on aina uteliaana oppimassa uutta. Esimerkiksi viininmaistajaisissa.

Tyttöenergia murtaa jään, ihminen on helposti lähestyttävä eikä vaikuta tärkeilijältä. Kun lomalla ostin sadeviitan, jossa on vaaleanpunaisella pohjalla tummanpunaisia ruusuja, kadulla hymyiltiin ja tultiin juttelemaan.

Tätienergia on työtä mutta myös lepoa: Se vapauttaa kauneuden ja hauskuuden ja miellyttämisen paineesta. Saa olla totinen, arkinen ja järkevä.

Tätienergialla pidetään jöötä ja hoidellaan hommat, jotka eivät ole pätkääkään eksoottisia, rahakkaita tai inspiroivia. Rutiinit ja rubiinit, molempia on hyvä olla.

Äijäenergiaa opettelen, sitä tarvitaan. Kerron esimerkin. Puistossa minua ja koiraa lähestyi pelottava, sekava, iso nuorimies. Otin äijäasennon. Seisoin leveästi. Puristin leuan alas niin, että kaula näytti paksulta. Pullistin vatsaa. Olin totinen. Olin valmis.

Puhuin äijäkieleltä: ”Nee. Mekä hätänä?” Hän pyysi puhelinta. Heilautin vasemman koukun hänen nenänsä eteen, siinä oli haiseva pussi. ”Eio ku kakka ja koira”, sanoin. Tyyppi kavahti ja lähti.

Puhelimessakin äijäilen. Kun kysyn putkirempan edistymistä, käytän itsestäni vain sukunimeä, enkä puhu kodista, vaan asunnosta, jonka omistan – ikään kuin omistaisin niitä monta ja pyyhältäisin niiden väliä. ”Nykänen täs törrve...”

Kaikki miehetkään eivät osaa tätä.

Tyttöenergiaa näen miehessäni. Hän on köriläs, metsästää ja seikkailee. Mutta tykkää myös romanttisista leffoista ja itkee niitä katsoessaan. Hän ostaa kotiin kukkia ja polttaa kynttilöitä, koska itse tykkää niistä.

Ennen mieheni saattoi sanoa, että osti jonkun taulun tai kirjan, kun hänellä oli kuukautiset. Eli alakuloa. Minä sanoin, että ei ole kiva puhua julkisesti kuukautisista. Nyt kaduttaa. Mieheni oli radikaalimpi kuin minä.

Poikaenergiaa haluaisin lisää. Kimmoisuutta, jolla pogotaan ja sinkoillaan toimintaseikkailujen energiaa. Sitä on vain sielussani.

Liskoenergiaa olen oppinut välttämään. Se tulee esiin vaaratilanteissa, paniikissa – ja humalassa. Voi tapahtua kamalia.

Yhden energian varassa ei voi elää. Pelkkä tyttöenergia näyttää aikuisella naurettavalta, liika tätienergia tekee tylyksi, äijäenergiaan juuttuminen juntiksi. Sopiva energioiden sekoitus tuo säteilyä ja seksikkyyttä.

Anna-Stina Nykänen on porvoolainen toimittaja, joka ihastelee arjen rumuutta.

seksi, vaihdevuodet, parisuhde

Vaihdevuodet tuovat seksiin haasteensa mutta voivat myös aloittaa nautinnon aikakauden. Kirjailija Heli Heino vinkkaa, kuinka seksistä voi puhua rakkaalleen inspiroivasti.

Heli Heino kirjoittaa romaanissaan Venuksen vuosi keski-ikäisten rakkaudesta ja seksistä luontevasti ja täysin ilman tabuja. Hän tähdentää, ettei ole pari- eikä seksuaaliterapeutti vaan kirjailija. Elämä on kuitenkin opettanut keinoja selviytyä haastavistakin tilanteista.

–Vaihdevuodet eivät mitenkään automaattisesti tarkoita, että seksi olisi hankalaa. Seksuaaliseen nautintoon voi yhdessä miehen kanssa tehdä tutkimusmatkoja, sanoo Heino.

Ei kannata jäädä vellomaan epämukavissa tunnelmissa vaan puhua suoraan. Tähän tyyliin:   

1. Ratkaisukeskeisesti

Jos nainen pitää esimerkiksi limakalvo-ongelman omana tietonaan mutta kiljahtaa auts kesken seksin, puoliso säikähtää. Se laskee innostusta. Mieshän haluaisi tehdä hyvää. Ongelma kannattaa ottaa puheeksi muualla kuin sängyssä ja ratkaisuun keskittyen.

2. Oikeilla sanoilla

Jos seksistä ei puhuta muutenkaan, on vaikea löytää sanoja, kun pitäisi jutella omasta hankaluudesta. Yksi keino on lähestyä asiaa yleisellä tasolla, vaikka kiinnostavan lehtijutun kautta. Siitä voi siirtyä toista arvostavassa ilmapiirissä kohti omaa tilannetta.

3. Uteliaisuudella

Vaikka ei haluaisi helpottaa vaihdevuosiaan hormonikorvaushoidolla, monenlaista apua löytyy vaikka apteekista. Puolison kanssa voi miettiä, olisiko tämä se tilanne, jossa käymme ostamassa liukuvoidetta. Ja mitä muuta kivaa voisimme kokeilla?

4. Kokemusasiantuntijana

Kun seksistä puhutaan avoimesti, tiedon määrä lisääntyy ja laatu paranee. Puhuminen on vertaistiedon jakamista. On myös hyvä päästä eroon asenteesta, että vaihdevuodet jotenkin vähentäisivät naisen arvoa.

Lähteenä myös Heli Heinon kirja Venuksen vuosi, Atena, 2017.

Kari Ketonen

Näyttelijä-psykoterapeutti Kari Ketonen, 45, osaa nykyään jopa nauttia esiintymisjännityksestä. Se on vaatinut vuosien siedätyksen.

1. Kohtaa silmästä silmään

”Jännitys on vain nätimpi sana kuvaamaan todellisuutta, joka on pelko. Jotkut tykkäävät pelätä vuoristoradassa, jotkut kauhuelokuvissa. Itse jopa tykkään nykyään pienestä pelosta, joka minut saa valtaansa ennen esiintymistä.

Kun kierrän puhumassa karismasta ja esiintymisestä, painotan, ettei jännitystä kannata paeta. Se kannattaa yrittää kohdata sellaisena kuin se on, niin sen kanssa oppii elämään. Kaikenlaiset metodit, joiden tarkoituksena on esimerkiksi poistaa tai sulkea pelko pois tietoisuudesta, ovat tuhoon tuomittuja.”

2. Aseta mittasuhteisiin

”Pelkoon tottuu helpommin, kun ymmärtää, että esimerkiksi esiintymisen pelkääminen on aika abstraktia. Harvoin tapahtuu mitään kamalan vakavaa, eikä epäonnistuminenkaan ole sellaista, mikä ei unohtuisi parissa viikossa.”

3. Mindfulness ei ole aina mukavaa

”Pelkäämme asioita, joita suljemme pois. Jotta pääsee niiden yli, meidän pitää pakittaa sama polku, eikä se välttämättä ole mukavaa. Ensin on kävellyt hirvittävän pimeän metsän läpi ja päässyt vihdoin jonnekin valoisampaan, ja sitten pitäisi peruuttaa.

Tuntuu, että ihmisille myydään tasaista tietä: kun alat harjoittaa mindfulnessia, asiat muuttuvat paremmiksi. Mutta kun ryhtyy tietoisesti skarppaamaan havaintojaan, se tuottaa myös sellaisia havaintoja, jotka eivät miellytä. Siinä kohtaa moni tarvitsisi tukea: mitä sitten tehdään ja miten edetään, kun tuntuu mahdollisimman väärältä.”

4. Vapauta hengitys

”Toivon, että ihmisten mieleen jäisi jännittämisestä ja esiintymisestä vähintään yksi asia: hengittäminen. Kuinka tärkeää on antaa sen mennä kulkujaan ilman, että tarvitsee ponnistella sitä ’oikein’. Se vaatii kärsivällisyyttä. Vähäkin edistys, mitä olen saavuttanut vapauttamalla hengitystäni, on vaikuttanut dramaattisesti hyvinvointiini. Se vaikuttaa kaikkeen.”

5. Täytä kalenteria

”Olen etukäteen huolestuja. Olen päässyt siitä irti osittain sen avulla, että olen työntänyt itseni niin moneen projektiin. Muistan ajat, jolloin jokainen työ sai hirveän ison merkityksen. Nykyään ei ole kauheasti aikaa miettiä, miten se ja se kuukauden päästä tuleva keikka menee, kun töitä on jatkuvasti. Epäonnistumisen ja onnistumisen kysymykset ovat painuneet taka-alalle.”

6. Hyödynnä energialataus

”Jännitys kertoo siitä, että jollain asialla on itselle merkitystä. Energia on nousemassa ja on menossa antamaan itselleen tuosta energiasta jotain. Se on hyvä lähtökohta, kun sen vain kestää. Ja sen kestää, kun opettelee.”

Lue lisää Kari Ketosesta Hyvä terveys 4/2017. Tilaajana voit lukea lehden digilehdet.fi

 

Kuka?

 

Kari Ketonen, 45

Ura Näyttelijä, valmistunut myös psykoterapeutiksi.

Asuu Helsingissä.

Ajankohtaista Juontaa Hyvät ja huonot uutiset -paneeliohjelmaa, joka alkaa Nelosella 20.3.

Helena Karihtala

Sisustussuunnittelija Helena Karihtala-Koski, 48, tasapainottaa äidin, puolison ja yrittäjän roolit karsimalla turhat rönsyt arjestaan – myös ihmissuhteistaan.

Helenan hyvän olon oivalluksia:

  1.  Positiivisuus ja elämänmyönteisyys kannattavat. Niistä on apua ihmissuhteissa, työssä ja melkein kaikessa.
  2.  Vastoinkäymiset on monesti tarkoitettu kasvun paikoiksi tai opettamaan jotakin. Ne on tehty sitä varten, että niistä selvitään. Ne voivat tuoda parempaa tullessaan.
  3.  Säännöllinen elämä voi kuulostaa tylsältä, mutta tasainen arki on mahtava elämän peruspilari.
  4.  Seuran voi valita. Läheisillä ystävillä ja omalla yhteisöllä on vaikutusta. Valitse siksi ystäviä, joiden kanssa on hyvä olla.

Lue lisää Helena Karihtalasta Hyvä terveys 4/2017. Tilaajana voit lukea lehden digilehdet.fi

 

sairauden pelko

Olen noin 25-vuotias nuori nainen, joka kärsii jatkuvasta vakavien sairauksien pelosta. Käytän googlea usein ja luen eri sairauksista, ja jos minulla on jokin oire (päänsärky, vatsakipu yms.) olen täysin varma, että minulla on vähintään syöpä. Vastikään kainaloni kipeytyi ja sinne ilmestyi patti. Lääkäri totesi sen tulehtuneeksi hikirauhaseksi, ja sain siihen antibioottikuurin.Se helpotti vain hetken, kunnes taas aloin pelätä jotakin vakavampaa.
Pelkoni vaikuttaa koko elämääni. Olen todella hermostunut ja ahdistunut usein, sillä ajattelen aina pahinta. Huomaan tämän tuntemuksen olevan voimakkaimmillaan silloin, kun olen stressaantunut työstä tai jostakin muusta. Miten voin saada mieleni rauhoittumaan?

KUN PELKO ON PAHIN

Jos ongelmasi on jatkunut useita kuukausia, saatat kärsiä sairauksien pelosta eli hypokondriasta. Kuten kuvaat, sen otteessa olevaa piinaavat perusteettomat, usein normaaleista kehon tuntemuksista juontuvat vakavien fyysisten sairauksien pelot. Pakkomielteinen huoli sairastumisesta ajaa häiriöstä kärsivän tutkimusten kierteeseen. Ammattilaisen diagnoosi terveydestä saattaa helpottaa hetken – pian kuitenkin uudet uhat valtaavat mielen.

Muiden psyykkisten häiriöiden tapaan raja normaalin ja sairaan välillä ei ole selvä. Sopiva huoli omasta terveydestä kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja patistelee hoitamaan vaivat ajoissa. Liiallista huoli on aiheuttaessaan suhteetonta ahdistusta tai rajoittaessa elämää pakko-oireisena ajatteluna tai toimintana.

Korostunutta huolta omasta terveydestä on yritetty selittää eri tavoin. On otaksuttu ihmisen kanavoivan siihen muita, vaikeammin käsiteltäviä kielteisiä kokemuksia. Hän on voinut myös oppia kyseisen toimintamallin, koska se tarjoaa huomiota. Ainakin toistaiseksi nämä teoriat ovat arvailua; oireilun taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ei tunneta. Voidaan myös ajatella, että pelot ovat vahvan elämänhalun kääntöpuoli - voihan ihminen, joka haluaa elää, pelätä sairastuvansa ja kuolevansa. Vaikka syitä häiriöön ei tunneta, sen laukaisee usein oma aiemmin sairastettu tai läheisen sairastama vakava sairaus.

Suurin valta hypokondrialla on silloin, kun ihmiseltä puuttuu tietoinen etäisyys ongelmaan. Sinä tiedostat psykologisen vaivasi, mikä auttaa sen voittamisessa. Vaikka häiriö pitää osaa ajatuksistasi otteessaan, osa sinusta näkee sen yli.

Mitä tahansa tiedostettua mielen pulmaa voi ratkoa ulkoistamalla ongelman ja laatimalla suunnitelman sen kukistamiseksi. Ulkoistaminen voidaan tehdä nimeämällä häiriö virallisen diagnoosin mukaan tai leikkimielisesti vaikkapa oman tahdon omaavaksi hahmoksi – riivaajaksi. Tämän jälkeen tehtävänä on kartoittaa ongelmaa ylläpitävät tekijät: Minkälaiset asiat ruokkivat kiusaajaa?

Mitkä pitävät sen poissa? Kannattaa arvioida niin omia ajatuksia ja tunteita kuin ulkomaailman tilanteita. Analyysin jälkeen on mahdollista laatia toimintasuunnitelma kiusaajan karkottamiseksi.

Yksi ongelmaa ylläpitävä olosuhdetekijä sinulla on jo tiedossa: stressi. Jos edellä kuvattu harjoitus ei luonnistu tai auta, keskity minimoimaan vain stressi elämästäsi. Stressin vähentämiseksi voit selvittää, minkälaiset itseen ja ympäristön liittyvät asiat kuormittavat ja mitkä lisäävät rauhallisuutta ja auttavat palautumaan. Rennomman elämäntavan omaksuminen voi vähentää pelkojasi ja on joka tapauksessa kannattava investointi omaan elämään ja terveyteen.
 

Näin eteenpäin

  • Ulkoista sairauksien pelko ja tee suunnitelma sen voittamiseksi.
  • Selvitä stressin aiheuttajat ja laadi suunnitelma rentouden lisäämiseksi.
  • Toteuta edellä mainituista jompikumpi.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta
Lähetä kysymys Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle täältä.