Lihottaako pimeys? Ainakin se väsyttää, mutta voiko valo parantaa kaamosmasentuneen? Olisiko parasta tankata valoa vaikka etelänlomalla etukäteen, ettei mieli alkaisi mustua? Akatemiatutkija Timo Partonen Kansaterveyslaitokselta vastaa väitteisiin valon vaikutuksista terveyteen.

1. Valoisaan aikaan nukkuu huonommin kuin pimeään.

Totta ja tarua. Suomessa on tehty selvitys, jonka mukaan unettomuus ja unihäiriöt lisääntyvät valoisaan vuodenaikaan. Valo virkistää ja siksi unen päästä kiinni saaminen voi olla vaikeampaa. Toisaalta talvella nukutaan yleensä pidempään mutta uni muuttuu tutkimusten mukaan katkonaisemmaksi.

2. Valoisaan aikaan ihminen tarvitsee vähemmän unta.

Totta. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että näin on. Pimeään aikaan ihmiset nukkuvat Tilastokeskuksen tekemän ajankäyttötutkimuksen mukaan hieman enemmän kuin valoisaan aikaan. Keskimääräinen ero on vain seitsemän minuuttia, henkilökohtaiset erot voivat toki olla suurempia.

3. Valon puute masentaa kaikkia.

Tarua. Valtaosa eli 85 prosenttia suomalaisista aikuisista huomaa valon puutteen vaikuttavan mielialaansa. 40 prosentille oireet ovat kiusallisia, mutta vain alle prosentti sairastuu kaamosmasennukseen.

4. Kirkasvalolamppu on kaamosmasennuksen käypä hoito.

Totta. Kirkasvalolamppu on kaamosmasennuksen ensisijainen hoito. Kahdeksan kymmenestä kaamosmasentuneesta ei tarvitse muuta hoitoa. Myös niille suomalaisille, joille kaamos aiheuttaa kiusallisia oireita, suosittelen kirkasvalolamppua. Lamppua tulee käyttää aamupäivisin aluksi puoli tuntia kerrallaan vähintään 5 kertaa viikossa. Suoraan valoon ei pidä katsoa. Lampun käyttöohjeesta on tärkeää tarkistaa, millä etäisyydellä lampusta tulisi olla.

5. Valolla vähitellen herättävä sarastuslamppu on humpuukia.

Tarua. Sarastuslampun tehosta on tieteellistä näyttöä. Se auttaa kaamosmasennuksen oireisiin kirkasvalolampun tapaan, mutta valohoito tapahtuu ihmisen nukkuessa. Lisäksi sarastuslamppu helpottaa heräämistä.

6. Kaamos altistaa lihavuudelle.

Totta. Valolla vaikuttaa olevan myönteisiä vaikutuksia aineenvaihduntaan ja se myös hillitsee ruokahalua ja makeannälkää. Tutkimuksissa valolla on pystytty helpottamaan jopa ahmimishäiriön, bulimian, oireita. Jos talvikautena helposti kertyviä muutamaa kiloa ei saa pois kevään ja kesän aikana, vaikutus kertaantuu vuosien mittaan ja aiheuttaa lopulta lihavuutta, joka on riski terveydelle.

Myös kaamoksen yhteyttä metaboliseen oireyhtymään tutkitaan parhaillaan, kaamosoireet näyttävät lisäävän sen riskiä. Metabolinen oireyhtymä on useiden eri sairauksien, kuten aikuistyypin diabeteksen, lihavuuden, verenpainetaudin ja epäedullisten kolesteroliarvojen summa, ja se lisää aivoinfarktin ja aivohalvauksen riskiä.

7. Valoisaan aikaan ulkoilu ehkäisee kaamosmasennusta.

Totta. Liikunta ehkäisee ja hoitaa masennusta ja sitä voidaan käyttää kaamosmasennukseen. Yhdistettynä valoon se on erityisen tehokasta. Kaamosmasentuneen pitäisi kuitenkin tankata valoa erityisesti aamulla ja talvella päivänvaloa on Suomessa tarjolla aamuisin vain niukasti, jos lainkaan.

8. Kaamosmasennus voi kehittyä ”oikeaksi” masennukseksi.

Totta. Kaamosmasennus on toki oikea masennus, mutta se voi myös kehittyä masennukseksi, joka ei noudata vuodenaikarytmiä. Tiedetään, että 40 prosenttia kaamosmasentuneista tarvitsee oireille hoitoa joka vuosi ja 15 prosenttia paranee oireettomiksi. Lopuilla 45 prosentilla sairastuneista kaamosmasennuksen oireet lievenevät tai se kehittyy tavalliseksi masennukseksi.

9. Hämäränäkö huononee iän myötä.

Totta. Ihmisen silmässä linssi sumenee iän myötä ja aiheuttaa hämäränäön huononemisen. Omaa hämäränäköä kannattaa tarkkailla, sillä se vaikuttaa erityisesti turvalliseen autolla ajamiseen.

10. Hämärässä ihminen kadottaa kyvyn nähdä värejä.

Totta. Ihmisen silmässä on kahdenlaisia soluja, tappi- ja sauvasoluja. Värejä erottavat tappisolut eivät toimi hämärässä. Valoisaan aikaan molemmat solut toimivat yhteistyössä.

11. Pimeässä muut aistit vahvistuvat.

Totta. Kun yhtä aistikanavaa pitkin ei enää saada tarpeeksi tietoa, muut aistit vahvistuvat. Alunperin se lienee auttanut puolustautumaan. Erityisesti pimeässä vahvistuu kuulo ja jonkin verran tuntoaisti.

12. Näkö heikkenee, jos lukee hämärässä.

Tarua. Hämärä valaistus saattaa rasittaa ja väsyttää lukijan silmiä, mutta ei vaurioita niitä.

13. Syksyinen lomaviikko etelässä lataa akut pimeään talveen.

Totta ja tarua. Valoloma lataa akut, mutta vaikutus on lyhytaikainen. Jos oleskelee etelässä muutaman viikon, piristävä vaikutus kestää kotiin palattua 2–3 viikkoa, tämän jälkeen valoon pitäisi päästä uudestaan, jotta vaikutukset jatkuisivat.

itsetunto, psykoterapia, työelämä

Miten pääsisi eroon toisinaan - ja aika useinkin – tulevista huonommuuden tunteistani? Ne iskevät päälle erityisesti, kun kohtaan ns. pätevämpiä ihmisiä. Olen aivan uupunut sellaisen tapaamisen jälkeen.

En viihdy työssäni, jossa näitä pätijöitä on paljon. En kuitenkaan uskalla hakeutua parempiinkaan töihin, kun tiedän, että toiset ovat kuin ovatkin paremmin koulutettuja varsinkin tällä hoitoalalla.

Syön masennuslääkettä (10 mg Cipralex), mutta en osaa sanoa, auttaako se vain väsyttääkö vain. Sain lääkkeen, kun masennuin kunnolla ollessani työtön, enkä ole uskaltanut lopettaa. Mistä saisin sellaista tukea, että se oikeasti helpottaisi oloani?

NAINEN KOHTA 50 v

Riittämättömyys on tunne, jonka kanssa kamppailemme koko elämämme. Ihmislapsi syntyy täysin avuttomana ja sataprosenttisesti muista ihmisistä riippuvaisena eikä tästä perusasetelmasta pääse koskaan täysin eroon. Kukaan meistä ei selviä ilman toisten läsnäoloa ja tukea, mutta sitä on usein vaikea myöntää.

Vertailu toisiin alkaa jo neuvolakorteista. Ne vilisevät sanoja reipas, taitava ja innokas. Sama jatkuu päiväkodeissa ja kouluissa, joissa palautteiden ja numeroiden taustalla on aina jokin arviointiasteikko: olet joko hyvä, keskinkertainen tai huonompi kuin toiset. Hassuinta tässä on se, että hyvä?huono-akseli on kokonaan meidän keksintömme. Luonnossa se on tarpeeton. Kivet ovat kiviä, ja ruoho ruohoa. Olisi hassua sanoa, että toinen kivi olisi toista huonompi tai parempi. Ihmiset sen sijaan osaamme nopeasti laittaa arvojärjestykseen oli sitten kyse tv:n talent-kisoista tai työpaikan tuloksentekijöistä.

Olet sisäistänyt tämän arvoasteikon turhankin hyvin. Olet kertomasi mukaan valinnut jopa huonomman työpaikan kuin mihin pystyisit välttääksesi pätijöitä. Silti heitä riittää työyhteisössäsi liiaksi. Olet kokenut myös työttömyysjakson, jonka aikana masennuit. Yksi tekijä siinäkin lienee ollut tuo kokemus arvottomuudesta. Huonommuudesta kärsivällä on useimmiten sisällään vaativa puoli, jolle mikään ei riitä. Juuri se puoli arvioi jatkuvasti markkina-arvoasi.

Psykoterapiassa puhutaan usein esille tuomastasi arvottomuudesta. Käyn asiakkaideni kanssa keskustelun, jossa pyydän heitä ajattelemaan pientä vauvaa ja kysyn, onko vastasyntynyt arvottomampi kuin me muut. Kukaan ei ole vielä vastannut että on. Jokainen on arvokas jo syntyessään, eikä arvo laske aikuisuudessakaan. Sinussakin on edelleen tuo sama ydinminuus, joka ei ole muuttunut miksikään. Tähän peruskokemukseen arvokkaasta ihmisestä ja elämästä on hyvä palata aina, kun kohtaamme riittämättömyyden tunteita.

Kysyt, mistä saisit tukea ongelmiisi. Uskon, että hyötyisit psykoterapiasta, jossa voisit uudelleen rakentaa tätä kokemusta arvokkaasta minästä ja opetella taitoja tulla paremmin toimeen masennukseen liittyvien tunteittesi kanssa. Myös lääkitystäsi on mahdollista lähteä purkamaan, kun voimavarasi ja taitosi kasvavat.

Teemaan liittyvä lempikirjani on Iloisen luuserin käsikirja (A. Jemand). Myös Tenavien päähenkilö Jaska Jokunen pohtii aihetta säännöllisesti. Elokuvaklassikko aiheesta on tietenkin Disneyn Dumbo (1941), ja Woody Allenin lähes koko tuotanto käsittelee samaa teemaa. Riittävän hyvää joulua.

Näin eteenpäin

  • Ole yhteydessä sinua hoitavaan lääkäriin, jotta voit alkaa etsiä sinulle sopivaa psykoterapeuttia Kelan tuella.
  • Tutustu eri psykoterapiasuuntauksiin ja pohdi, mikä voisi olla sopiva. Tietoa löytyy esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran sivuilta.
  • Ensiapuna voit myös kokeilla jotakin masennuksen nettihoito-ohjelmaa (esim. Mielenterveystalo).

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Henkinen kasvu itsetuntemus itsetunto

Voisi kuvitella, että elämä olisi helpompaa täydellisenä ja valmiina, viisauskin taattu. Mutta se olisikin tylsää! Keskeneräisyys kannattaa, sanoo psykoterapeutti Katriina Järvinen.

Kukapa ei tuntisi itseään keskeneräiseksi ja joutuisi aika ajoin toteamaan, että tätäkään en vielä hallitse.

Ihmisenä olisi mukava kasvaa, sillä sehän tarkoittaa viisastumista. Kasvaminen tosin tapahtuu usein pakon edessä ja tuskastuttaakin.  

Psykoterapeutti Katriina Järvinen kertoo, miksi keskeneräisyyden hyväksyminen kannattaa.

1. Tulet viisaammaksi

Jos olisit valmis, mitä hyötyä olisi tulevista vuosista? Ne eivät kasvattaisi kohtaamaan eteen tulevaa. Juuri kokemukset meitä koulivat ja viisastuttavat. Help self -kirjoista voi lukea elämänviisauksia, mutta vain elämällä ne myös sisäistää.

2. Pysyt luovana

Välillä on hyvä olla pallo hukassa. Odottamaton tapahtuma voi romahduttaa tulevaisuudenvisiosi ja ajatuksen siitä, millainen olet. Se koettelee, mutta saa näkemään uusia vaihtoehtoja.

3. Valmiina olisit tylsä

Millaisia ovat itseään täydellisinä pitävät ihmiset? Itseriittoisia, aika rasittavia ja usein vaikeasti lähestyttäviä. Kuinka sietäisit sellaisena muiden keskeneräisyyttä? 

4. Saamme nauraa

Tietääkö joku jonkun nauraneen täydellisyydelle? Monista tilanteista tulee hauskoja ja kiinnostavia, koska ihminen on epätäydellinen. Voimme vertailla tapojamme yrittää selviytyä ja oppia toisiltamme.

5. Elämä on mysteeri

Emme elä saadaksemme valmiin CV:n vaan kehittyäksemme. Moni muokkaa uutterasti tietotaitoaan tai ulkonäköään. Viimeistään keski-iässä kannattaa alkaa arvostaa itseään sellaisena kuin on. Vanhana näkee paremmin, mitä ihmeellinen elämä toi tullessaan.

Lisää aiheesta Katriina Järvisen kirjassa Saanko esitellä – monenlaiset minämme. Kirjapaja, 24 e.

Tapio Suominen

Kun urheilutoimittaja Tapio Suominen lähtee hiihtämään, hän nauttii myös maisemista. Tässä Tapion latuvinkit sille, joka retkeilee mielellään laduilla.

Ladun pitää tuntua sopivana rasituksena ruumiissa, maiseman ilona mielessä. Ylen urheilutoimittaja Tapio Suominen tuntee hiihtomaastot ja antaa latuvinkkinsä.

–Pidän eniten ulkolajeista, sillä luonnosta saa esteettistä nautintoa. Mieli virkistyy maisemista, sanoo Suominen.

1. Aulangon ja Ahveniston reitit Hämeenlinnassa

Aulangon ladut kulkevat upeissa kansallismaisemissa. Jylhät näkymät ja hyvät korkeuserot tekevät hiihtolenkistä elämyksellisen. En hiihdä veren maku suussa vaan ympäristöstä nauttien. Ahvenistossa ladut ovat hyvässä kunnossa, vaikka talvi olisi hiihtämisen kannalta huono. Paikallisen linnan työntekijät pitävät tykkilumella ladut priimana joulukuusta huhtikuun puoliväliin.

2. Levitunturin kiertävä latu

Lapin ankaran jylhässä maastossa on mukava tehdä pitkiä päivähiihtoja, jolloin matkaan lähdetään retkeilyvauhdilla ja -ulkoiluasenteella. Vähän evästä ja ehkä vaihtovaatettakin reppuun, sillä taukopaikoilla kuuluu nauttia talvesta. Palvelut ovat erinomaiset, ja ladut pitkälle kevääseen hienossa kunnossa.

3. Vuokatin ensilumenlatu

Koska edellisen talven lunta varastoidaan Vuokatissa suppaan, eli kuoppaan, joka peitetään sahanpurulla, saadaan syksyllä ensimmäinen latu hiihtokuntoon jo lokakuussa. Noin viiden kilometrin latu avataan perinteisesti 10.10. klo 10. Se on kaksi kuukautta aiemmin kuin monessa muussa paikassa. Vuokattiin saapuu ensilumenladun takia myös ulkotreeniä kaipaavia kilpahiihtäjiä.

4. Kivikon hiihtohalli

Latu on halliladuksi kohtalaisen pitkä, noin kilometin, ja siinä on jopa vähän korkeuseroja. Lumi on hyvälaatuista, mikä ei halleissa ole itsestäänselvää. Ladulta pääsee halutessaan kuntosaliin ja saunaan, joten treenistä voi tehdä monipuolisen. Talvet ovat viime vuosina olleet hankalia Etelä-Suomessa hiihtäville, mutta Kivikossa voi sivakoida jo syyskuussa, kun kaverit vielä pelaavat ulkona golfia.

5. Seefeldin hiihtokeskus Itävallassa

Keski-Euroopan maastohiihdon keitaaseen on Munchenin lentokentältä tunnin ajomatka. Alppien kainalossa sijaitsevassa lumivarmassa Seefeltissä riittää satoja kilometrejä hiihdettävää. Lomailija saa unohtaa suomalaiseen kulttuurin kuuluvan ankaran ja totisen menon. Alpeilla retkeillään reppu selässä ja jutellaan taukopaikoilla hiihtokokemuksista. Huikean hienot maisemat takaavat elämyksellisyyden. Pienessä Seefeldin kaupungissa on pittoreskejä ravintoloita ja kylpylöitä, ja puolen tunnin ajomatkan päässä on Innsbruck. Hiihtomatkaan voi näin liittää myös kaupunkikierroksia.

Lisätietoa: hameenlinna.fi/liikunta- ja ulkoilu, hel.fi/ulkoliikunta, levi.fi, vuokattisport.fi, seefeld.com sekä koko Suomen latutilanteesta kertova suomenlatu.fi

Lue lisää Tapio Suomisen hyvän olon eväistä: Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi

Näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatta paiskii töitä Helsingin kaupunginteatterissa ja ensi kesänä kasassa on myös vanha yhtye Ultra Braa. Lue, millainen musiikki puhuttelee häntä nykyään?

Mitä musiikki merkitsee sinulle, Vuokko Hovatta?

–Musiikki on värähtelevä todellisuus, jonka avulla koen ja välitän tunteita. Koska teen työtä musiikin parissa, välillä on kausia, etten kuuntele sitä kotona ollenkaan. Se vähän puhdistaa korvia, ja olen herkempi kuulemaan musiikin töissä. Muulloin kuuntelen monialaisesti varsinkin klassista ja naislaulajia, kuten Joan Baezia, Björkiä ja Joni Mitchelliä.

Miten valitset, mitä kuuntelet?

–En ole mielialakuuntelija, enkä ole koskaan varsinaisesti fanittanut ketään yksittäistä artistia. Joskus on kivaa kuunnella instrumentaalimusiikkia. Se ei määrittele niin paljon kuin sellainen, jossa on teksti, joten omille ajatuksille jää enemmän tilaa. Tyttäreni kautta osallistun välillä hänen päivänpolttavan popin kuunteluunsa. Tällä hetkellä en kuuntele juurikaan radiota. Koska kotona tulee niin vähän kuunneltua musiikkia ylipäätään, haluan itse määritellä mitä kuuntelen, sitten kun siihen on aikaa. Kuuntelen mieluiten koko levyn kerralla.

Mitä levyjä kuuntelet juuri nyt?

–Spotifystä voin aina hakea mitä vain, mutta kirjaimellisten levyjen pinossa näyttää nyt olevan Stevie Wonderia, Abbaa, Joni Mitchelliä, Kate Bushia, Anna-Mari Kähärä Orchestraa, Rufus Wainwrightia, Scott Walkeria, Massive Attackia ja Einojuhani Rautavaaraa.

Lue lisää Vuokko Hovatan ajatuksia Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi