Lihottaako pimeys? Ainakin se väsyttää, mutta voiko valo parantaa kaamosmasentuneen? Olisiko parasta tankata valoa vaikka etelänlomalla etukäteen, ettei mieli alkaisi mustua? Akatemiatutkija Timo Partonen Kansaterveyslaitokselta vastaa väitteisiin valon vaikutuksista terveyteen.

1. Valoisaan aikaan nukkuu huonommin kuin pimeään.

Totta ja tarua. Suomessa on tehty selvitys, jonka mukaan unettomuus ja unihäiriöt lisääntyvät valoisaan vuodenaikaan. Valo virkistää ja siksi unen päästä kiinni saaminen voi olla vaikeampaa. Toisaalta talvella nukutaan yleensä pidempään mutta uni muuttuu tutkimusten mukaan katkonaisemmaksi.

2. Valoisaan aikaan ihminen tarvitsee vähemmän unta.

Totta. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että näin on. Pimeään aikaan ihmiset nukkuvat Tilastokeskuksen tekemän ajankäyttötutkimuksen mukaan hieman enemmän kuin valoisaan aikaan. Keskimääräinen ero on vain seitsemän minuuttia, henkilökohtaiset erot voivat toki olla suurempia.

3. Valon puute masentaa kaikkia.

Tarua. Valtaosa eli 85 prosenttia suomalaisista aikuisista huomaa valon puutteen vaikuttavan mielialaansa. 40 prosentille oireet ovat kiusallisia, mutta vain alle prosentti sairastuu kaamosmasennukseen.

4. Kirkasvalolamppu on kaamosmasennuksen käypä hoito.

Totta. Kirkasvalolamppu on kaamosmasennuksen ensisijainen hoito. Kahdeksan kymmenestä kaamosmasentuneesta ei tarvitse muuta hoitoa. Myös niille suomalaisille, joille kaamos aiheuttaa kiusallisia oireita, suosittelen kirkasvalolamppua. Lamppua tulee käyttää aamupäivisin aluksi puoli tuntia kerrallaan vähintään 5 kertaa viikossa. Suoraan valoon ei pidä katsoa. Lampun käyttöohjeesta on tärkeää tarkistaa, millä etäisyydellä lampusta tulisi olla.

5. Valolla vähitellen herättävä sarastuslamppu on humpuukia.

Tarua. Sarastuslampun tehosta on tieteellistä näyttöä. Se auttaa kaamosmasennuksen oireisiin kirkasvalolampun tapaan, mutta valohoito tapahtuu ihmisen nukkuessa. Lisäksi sarastuslamppu helpottaa heräämistä.

6. Kaamos altistaa lihavuudelle.

Totta. Valolla vaikuttaa olevan myönteisiä vaikutuksia aineenvaihduntaan ja se myös hillitsee ruokahalua ja makeannälkää. Tutkimuksissa valolla on pystytty helpottamaan jopa ahmimishäiriön, bulimian, oireita. Jos talvikautena helposti kertyviä muutamaa kiloa ei saa pois kevään ja kesän aikana, vaikutus kertaantuu vuosien mittaan ja aiheuttaa lopulta lihavuutta, joka on riski terveydelle.

Myös kaamoksen yhteyttä metaboliseen oireyhtymään tutkitaan parhaillaan, kaamosoireet näyttävät lisäävän sen riskiä. Metabolinen oireyhtymä on useiden eri sairauksien, kuten aikuistyypin diabeteksen, lihavuuden, verenpainetaudin ja epäedullisten kolesteroliarvojen summa, ja se lisää aivoinfarktin ja aivohalvauksen riskiä.

7. Valoisaan aikaan ulkoilu ehkäisee kaamosmasennusta.

Totta. Liikunta ehkäisee ja hoitaa masennusta ja sitä voidaan käyttää kaamosmasennukseen. Yhdistettynä valoon se on erityisen tehokasta. Kaamosmasentuneen pitäisi kuitenkin tankata valoa erityisesti aamulla ja talvella päivänvaloa on Suomessa tarjolla aamuisin vain niukasti, jos lainkaan.

8. Kaamosmasennus voi kehittyä ”oikeaksi” masennukseksi.

Totta. Kaamosmasennus on toki oikea masennus, mutta se voi myös kehittyä masennukseksi, joka ei noudata vuodenaikarytmiä. Tiedetään, että 40 prosenttia kaamosmasentuneista tarvitsee oireille hoitoa joka vuosi ja 15 prosenttia paranee oireettomiksi. Lopuilla 45 prosentilla sairastuneista kaamosmasennuksen oireet lievenevät tai se kehittyy tavalliseksi masennukseksi.

9. Hämäränäkö huononee iän myötä.

Totta. Ihmisen silmässä linssi sumenee iän myötä ja aiheuttaa hämäränäön huononemisen. Omaa hämäränäköä kannattaa tarkkailla, sillä se vaikuttaa erityisesti turvalliseen autolla ajamiseen.

10. Hämärässä ihminen kadottaa kyvyn nähdä värejä.

Totta. Ihmisen silmässä on kahdenlaisia soluja, tappi- ja sauvasoluja. Värejä erottavat tappisolut eivät toimi hämärässä. Valoisaan aikaan molemmat solut toimivat yhteistyössä.

11. Pimeässä muut aistit vahvistuvat.

Totta. Kun yhtä aistikanavaa pitkin ei enää saada tarpeeksi tietoa, muut aistit vahvistuvat. Alunperin se lienee auttanut puolustautumaan. Erityisesti pimeässä vahvistuu kuulo ja jonkin verran tuntoaisti.

12. Näkö heikkenee, jos lukee hämärässä.

Tarua. Hämärä valaistus saattaa rasittaa ja väsyttää lukijan silmiä, mutta ei vaurioita niitä.

13. Syksyinen lomaviikko etelässä lataa akut pimeään talveen.

Totta ja tarua. Valoloma lataa akut, mutta vaikutus on lyhytaikainen. Jos oleskelee etelässä muutaman viikon, piristävä vaikutus kestää kotiin palattua 2–3 viikkoa, tämän jälkeen valoon pitäisi päästä uudestaan, jotta vaikutukset jatkuisivat.

ihmissuhteet, työnjohtaminen

Miksi jonkun ihmisen kanssa tuntuu aina sitä, että puhumme toistemme ohi? Opettele kuuntelemaan omia tunteitasi ja anna tilaa myös toisen kokemuksille, neuvoo Tony Dunderfelt.

Hämmennystä ilmassa. Yritimme puhua, mutta toinen ei sittenkään kuullut. Vuorovaikutus on paitsi sanoja ja eleitä, myös muuta sanatonta. Siihen psykologi Tony Dunderfelt neuvoo paneutumaan, jotta osaisit johtaa itseäsi paremmin kohtaamisissa.

Kohtaamisissa on läsnä kolme sanatonta ohjaajaa:

  1. Intuitiivinen viestintä. Kuuntele toisen sanojen takana olevia kokemuksia ja ideoita. Hän ei ehkä ole saanut sanottua, mitä haluaisi. Ei tarvitse olla samaa mieltä toisen kanssa, mutta jos päättää kuunnella hänen kokemustaan, vaikkapa pettymystä, hän tuntee tulevansa kuulluksi.
  2. Tunneviestintä. Ihmisellä on kyky aistia, tykkääkö toinen hänestä vai ei. Se on tunne, joka kannattaa tiedostaa. Jos toisen kohtaaminen vaikka jännittää, ok! Tunteen päälle rakentuu emootioita, jotka ovat selityksiä hankalalle tilanteelle. Usein puhutaan huonosta ilmapiiristä, vaikka kyse on ikävästä tunteesta. On hyvä kyseenalaistaa selittelynsä.
  3. Voimien viestintä. Lähes joka kohtaamiseen rakentuu johtaja-seuraaja-asetelma. Vaikka puhumme tasavertaisuudesta, joku vie keskustelua ja toinen seuraa perässä. Voimista on kyse silloinkin, kun tuntuu, että aina tietyn ihmisen tavatessasi sinulta hupenevat voimat. On tärkeää ymmärtää olla jämäkkä heti alkuvaiheessa, niin viestintä on tasavertaisempaa.

Tony Dunderfelt: Läsnäoleva kohtaaminen. PS-kustannus, 39 e.

Helpota toisen yksinäisyyttä ja samalla ehkä omaasikin. Iloinen tervehdys on jo hyvää ensihoitoa.

Miten voisi tutustua siihen, joka taas kerran tulee vastaan yksin rappukäytävässä? Ei sano mitään. Emme tervehdi. Hän ei taida tuntea kuuluvansa tänne. Ehkä hän kuitenkin haluaisi.

Miten voisi lähestyä vierasta, joka ilmiselvästi etsii paikkaansa yhteisössämme?

Juulia Jantunen, 29, koordinoi vapaaehtoisille tarkoitettua Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämää Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaa. Jantunen neuvoo tekemään tuttavuutta näin:

1. Sano pari kivaa sanaa

Tutustuminen alkaa tervehtimällä, hymyilemällä ja sanomalla pari sanaa. Voit toivottaa hyvää joulunaikaa, vaikka me suomalaiset erityisesti silloin vetäydymmekin seinien sisään, tai kysyä viettääkö hän joulua. Myös vinkki lähikaupan kahvitarjouksesta särkee jään. Sillä, mitä sanoo, ei ole isoa merkitystä. Keho ja äänensävy kertovat siitä, olemmeko kiinnostuneita tai vastaanottavaisia.

2. Kuuntele rauhassa

Keskity siihen, mitä toinen sanoo. Hän huomaa tahtotilasi, kun annat aikaasi. Puhu itse rauhallisesti ja hyvää suomea, josta vieras saa kiinni. Anna hänen hakea suomen sanoja ja vastata, niin hän vakuuttuu siitä, että todella kuuntelet. Maahanmuuttajat saattavat olla arkoja puhumaan suomea ja vaihtaa englanniksi. Kannusta pysymään suomessa, niin kielimuuri avautuu.

3. Tehkää retki kirjastoon

Mikä olisi yksinäiselle arvokkaampaa kuin se, että joku antaa hänelle aikaansa ja mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia. Niitä on useimmilla ruoasta, lapsista, kodinhoidosta tai vaikka tv-ohjelmista. Jos ei tunnu luontevalta pyytää uutta tuttua kotiin kahville, voi viedä termospullon leikkikentän laidalle tai ehdottaa yhteistä kauppa- tai kirjastoreissua.

+ Vinkki

Vapaaehtoistoiminnassa voit antaa tukeasi toiselle hänen pienessä tai suuressa elämäntilanteessaan. Vastavuoroisessa toiminnassa periaate on: ihmisenä ihmiselle. Vapaaehtoinen ei ole tuettavan ylä- eikä alapuolella, vaan molemmat osapuolet saavat ja antavat.

Lisätietoa: MLL järjestää monenlaista vapaaehtoistoimintaa, muun muassa kylämummi- ja kylävaaritoimintaa sekä perhekummi- ja perhe-keskustoimintaa. Katso: MLL:n paikallisen piirin nettisivut, esimerkiksi Uudellamaalla

 

parisuhde, mies, rakkauskoulu, Keijo Markova

Mies tarvitsee rakkaudessa opastusta, sanoo psykologi Keijo Markova. Ei siksi, että olisi huono vaan tullakseen paremmaksi.

Porasin taulun seinään, siis rakastan. Tunteiden osoittaminen teoilla on miehelle usein luontevaa. Vaikeampaa voi olla halata kumppania ja sanoa, että olet rakas. Puhe kuitenkin kannattaa, sillä se vahvistaa tunneyhteyttä. Jos puoliso joutuu toistuvasti kokemaan, ettei hänen tarpeisiinsa vastata, suhde ajautuu ennen pitkää kriisiin.

Väestöliiton psykoterapeutti ja psykologi Keijo Markovan mukaan tärkein rakkausteko on antaa kumppanille ihailua päivittäin. Tavatessanne voit huudahtaa, että sieltä tulee rakas siippani ja sanoa, että ihanaa, kun olet olemassa.

Rakkautta voi myös opetella. Se ei ole hömppää vaan looginen tieteen muoto ja taito, jota voi oppia. Kukaan ei osaa ajaa autoakaan ilman, että joku ensin ohjaa ja näyttää. Omin avuin pärjäämisestä ei jaeta bonuksia.

Älä ole James Bond

Vaikeinta parisuhteessa on usein oman tarvitsevuutensa kohtaaminen ja sen paljastaminen toiselle. Mieluummin ollaan kuin James Bond, aina pystyviä kaikessa. Puoliso ei supersankaria kaipaa vaan miestä, joka on välillä myös heikko ja haavoittuva. Turvallinen olo tulee siitä, että kumpikin saa suhteessa arvostusta ja rakkautta juuri sellaisena kuin on.

Keijo Markova ja psykologi Elina Nurminen ovat laatineet maksuttoman Miesten rakkauskoulu -nettikurssin, joka kertoo, mistä rakkaudessa on kyse – miehen näkökulmasta. Käy tutustumassa Väestöliiton Miesten rakkauskouluun.

Puoli vuotta homeen takia evakossa kotoa, kolme väliaikaista asuntoa. Onneksi Sanna Stellan tietää, kuinka perhettä tsempataan kriisin keskellä.

Näyttelijä Sanna Stellan, 42, huomasi kotinsa homevaurion myötä, että hän viihtyy katastrofin keskellä.

- Olen kasvanut tsemppaamaan itseäni ja muita, järjestämään ja selviytymään yllättävistä käänteistä. Ehkä minulla on jopa taipumus hankkiutua katastrofeihin, sanoo Stellan.

Vaara onkin kutkuttavasti läsnä myös hänen näyttelijän työssään, monen sorttisissa suorissa lähetyksissä.

- Pidän elämän yllätyksellisyydestä, vaikka voihan taipumukseni olla läheisille vaativaa. Kun tilanteen epävarmuus alkaa lamaannuttaa muita, minä ryhdyn käymään täysillä. Lopulta saatan hermostua itse siitä, että huomaan muiden hermostuvan minun yltiöpäisestä touhuamisestani.

Stellan sanoo, että joskus ikävällä yllätyksellä voi kuitenkin olla hyviä seurauksia.

- Kun mieheni kanssa olimme ennen homehässäkkää ajautuneet etäälle toisistamme, niin kamppailu itiöitä vastaan yhdisti meitä. Pulmia ja ratkaisuja on riittänyt molemmille nautittavaksi.

Avautuminen tekee hyvää

Sanna Stellan sai kolmannen lapsensa viime keväänä. Äskettäin hän kävi vauvan kanssa mammajoogassa ja totesi, että oikea olkapää ja käden voimat eivät enää kanna omaa painoa kuten ennen.

- Ok, olen kolmen raskauden jälkeen fyysisesti vähän rapistunut, mutta asiallehan voi pikkulapsielämänvaiheen jälkeen tehdä jotakin. Tosin en silloinkaan ole valmis hyppimään tiukassa lycra-asussa salissa, jossa harrastetaan epäesteettistä liikehdintää karjunnan tahdissa.

Jooga on kuulunut Stellanin  vuodesta 1995, kun hän Lontoossa päätti kokeilla lajia.

- Uskon, että mieli ja ruumis ovat yhtä ja jooga lajina vahvistaa tätä psykofyysistä kokonaisuutta. Tunnin jälkeen voi aistia, kuinka jokainen ruumiinosa ja sormien niveletkin ovat avautuneet. Mikä virtaus!

Suojakilpi pois niskasta

Jos ei vahdi jaksamistaan, niin niskan seutuville saattaa kehittyä suojakilpi, kuten Stellan on huomannut. 

- Kilpi kasvaa pikkuhiljaa ja huomaamatta niskaan ja yläselkään. Se saa painumaan lysyyn ja unohtamaan, että kun kantaa itseään kauniisti ja ylväästi – kuin kruunu päässä – on avoimempi maailmalle.

- Luulen, että suojakilpi on suomalaisnaisella aika yleinen ilmiö. Kannamme itseämme helposti vähän rumasti. Oma kilpeni sai minut menemään osteopaatin vastaanotolle. Hän avasi yläselän lukkoja ja myi minulle niskatyynyn.

Kotona Stellan leikkasi lehdistä kauniskaulaisten naisten kuvia motivaatiokuvikseen.

Lue koko juttu Sannan Hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 14 / 2016