Katja Ståhl oppi terapiassa lempeyttä itseä kohtaan. Käsittelemättömät asiat olivat ponnahtaneet pintaan yllättäen. -Masennuin, kun siihen oli varaa. Ajattelin, että onpa mielenkiintoista, näinkö tämä menee, Ståhl kertoo.

Toimittaja Katja Ståhl, 47, on harrastanut ratsastusta koko elämänsä ja tippunut lukemattomia kertoja hevosen selästä.

- Tärähdykset ovat lujittaneet luustoni vahvaksi. Olen fysiikaltani muutenkin sitkeä. Henkisellä puolella olenkin sitten heiveröinen, Ståhl sanoo.

Toisinaan hän on vain pakottanut itsensä selviämään.

Ainoa lapsi osasi olla yksin

Lapsuudenperheensä ainoana lapsena Katja oli paljon yksin kotona. Äitini oli lento-emäntä.

- Kavereita on ollut aina, mutta muuten on pitänyt aika lailla selvitä itse. Olen seurustellutkin tosi vähän, paitsi lasteni isän kanssa. Muuten tyypit ovat olleet sellaisia, että olisin yhtä hyvin voinut olla yksin. Ståhl sanoo.

Käsittelemättömät asiat ponnahtavat tunnetusti pintaan jossain vaiheessa, monesti silloin, kun elämä tasaantuu ja tuntuu turvalliselta.

- Itsekin masennuin, kun siihen oli varaa.

Pahin vaihe oli 1990-luvun lopulla. Ståhl oli 28-vuotias ja hänen juontamansa Hurja joukko -televisiosarja oli kovassa nosteessa.

- Työskentelin levy-yhtiössä, jolla silläkin meni todella hyvin. Lisäksi olin umpirakastunut. Näytti, että minulla meni helvetin hyvin. Silloin jysähti masennus. Ajattelin, että onpa mielenkiintoista, näinkö tämä menee.

Masennustaan ei ehkä huomaa

Ståhl arvelee, että ehkä hän oli ollut masentunut joskus ennenkin. Ei vain tiennyt silloin, mitä se oli.

- Kävin useamman vuoden terapiassa. Terapeuttini sanoi, että synnyttäminen auttaa melkein kaikkeen. Sainkin kaksi lasta: Topin vuonna 1999 ja Vilman 2002. Se kyllä auttoi, sanoo Ståhl.

- Pienen lapsen kanssa keskittyy johonkin oikeasti merkitykselliseen eikä vain itseensä. Lasten hoitaminen on hyvän tekemistä toisille. Siitä saa itsekin hyvää mieltä.

Välillä hän kävi psykiatrilla tsekkauttamassa tilanteensa. Psykiatri kertoi, että tutkimusten mukaan ulkona kävely auttaa masennukseen. Aloin myös syödä E-EPA-rasvahappoa.

Irti murehtimisesta

Terapian myötä Ståhl oppi paljon itsestään.

- Mietin, miten olin edes pysynyt hengissä niin pitkään niin tyhmänä. Lapsuudessani oli kaikenlaista hässäkkää: vanhempien avioero, alkoholismia ja jatkuvaa muuttamista. Olihan se raskasta. Vaikka ei niistä tilanteista silloin ymmärtänyt muuta kuin sen, että piti vain selviytyä.

Ståhl ajattelee, että itsensä tuntevat yleensä parhaiten ne, jotka ovat joutuneet käymään jotenkin pohjalla.

- Ei sitä voi kenellekään suositella, mutta hyvä, että itselleni kävi niin. Nyt olen lempeä itseäni ja elämää kohtaan. Tajuan, että näillä mennään, mitä on annettu, Ståhl sanoo.

Lue koko juttu: Hyvä terveys 12/2016

Henkinen kasvu itsetuntemus itsetunto

Voisi kuvitella, että elämä olisi helpompaa täydellisenä ja valmiina, viisauskin taattu. Mutta se olisikin tylsää! Keskeneräisyys kannattaa, sanoo psykoterapeutti Katriina Järvinen.

Kukapa ei tuntisi itseään keskeneräiseksi ja joutuisi aika ajoin toteamaan, että tätäkään en vielä hallitse.

Ihmisenä olisi mukava kasvaa, sillä sehän tarkoittaa viisastumista. Kasvaminen tosin tapahtuu usein pakon edessä ja tuskastuttaakin.  

Psykoterapeutti Katriina Järvinen kertoo, miksi keskeneräisyyden hyväksyminen kannattaa.

1. Tulet viisaammaksi

Jos olisit valmis, mitä hyötyä olisi tulevista vuosista? Ne eivät kasvattaisi kohtaamaan eteen tulevaa. Juuri kokemukset meitä koulivat ja viisastuttavat. Help self -kirjoista voi lukea elämänviisauksia, mutta vain elämällä ne myös sisäistää.

2. Pysyt luovana

Välillä on hyvä olla pallo hukassa. Odottamaton tapahtuma voi romahduttaa tulevaisuudenvisiosi ja ajatuksen siitä, millainen olet. Se koettelee, mutta saa näkemään uusia vaihtoehtoja.

3. Valmiina olisit tylsä

Millaisia ovat itseään täydellisinä pitävät ihmiset? Itseriittoisia, aika rasittavia ja usein vaikeasti lähestyttäviä. Kuinka sietäisit sellaisena muiden keskeneräisyyttä? 

4. Saamme nauraa

Tietääkö joku jonkun nauraneen täydellisyydelle? Monista tilanteista tulee hauskoja ja kiinnostavia, koska ihminen on epätäydellinen. Voimme vertailla tapojamme yrittää selviytyä ja oppia toisiltamme.

5. Elämä on mysteeri

Emme elä saadaksemme valmiin CV:n vaan kehittyäksemme. Moni muokkaa uutterasti tietotaitoaan tai ulkonäköään. Viimeistään keski-iässä kannattaa alkaa arvostaa itseään sellaisena kuin on. Vanhana näkee paremmin, mitä ihmeellinen elämä toi tullessaan.

Lisää aiheesta Katriina Järvisen kirjassa Saanko esitellä – monenlaiset minämme. Kirjapaja, 24 e.

Tapio Suominen

Kun urheilutoimittaja Tapio Suominen lähtee hiihtämään, hän nauttii myös maisemista. Tässä Tapion latuvinkit sille, joka retkeilee mielellään laduilla.

Ladun pitää tuntua sopivana rasituksena ruumiissa, maiseman ilona mielessä. Ylen urheilutoimittaja Tapio Suominen tuntee hiihtomaastot ja antaa latuvinkkinsä.

–Pidän eniten ulkolajeista, sillä luonnosta saa esteettistä nautintoa. Mieli virkistyy maisemista, sanoo Suominen.

1. Aulangon ja Ahveniston reitit Hämeenlinnassa

Aulangon ladut kulkevat upeissa kansallismaisemissa. Jylhät näkymät ja hyvät korkeuserot tekevät hiihtolenkistä elämyksellisen. En hiihdä veren maku suussa vaan ympäristöstä nauttien. Ahvenistossa ladut ovat hyvässä kunnossa, vaikka talvi olisi hiihtämisen kannalta huono. Paikallisen linnan työntekijät pitävät tykkilumella ladut priimana joulukuusta huhtikuun puoliväliin.

2. Levitunturin kiertävä latu

Lapin ankaran jylhässä maastossa on mukava tehdä pitkiä päivähiihtoja, jolloin matkaan lähdetään retkeilyvauhdilla ja -ulkoiluasenteella. Vähän evästä ja ehkä vaihtovaatettakin reppuun, sillä taukopaikoilla kuuluu nauttia talvesta. Palvelut ovat erinomaiset, ja ladut pitkälle kevääseen hienossa kunnossa.

3. Vuokatin ensilumenlatu

Koska edellisen talven lunta varastoidaan Vuokatissa suppaan, eli kuoppaan, joka peitetään sahanpurulla, saadaan syksyllä ensimmäinen latu hiihtokuntoon jo lokakuussa. Noin viiden kilometrin latu avataan perinteisesti 10.10. klo 10. Se on kaksi kuukautta aiemmin kuin monessa muussa paikassa. Vuokattiin saapuu ensilumenladun takia myös ulkotreeniä kaipaavia kilpahiihtäjiä.

4. Kivikon hiihtohalli

Latu on halliladuksi kohtalaisen pitkä, noin kilometin, ja siinä on jopa vähän korkeuseroja. Lumi on hyvälaatuista, mikä ei halleissa ole itsestäänselvää. Ladulta pääsee halutessaan kuntosaliin ja saunaan, joten treenistä voi tehdä monipuolisen. Talvet ovat viime vuosina olleet hankalia Etelä-Suomessa hiihtäville, mutta Kivikossa voi sivakoida jo syyskuussa, kun kaverit vielä pelaavat ulkona golfia.

5. Seefeldin hiihtokeskus Itävallassa

Keski-Euroopan maastohiihdon keitaaseen on Munchenin lentokentältä tunnin ajomatka. Alppien kainalossa sijaitsevassa lumivarmassa Seefeltissä riittää satoja kilometrejä hiihdettävää. Lomailija saa unohtaa suomalaiseen kulttuurin kuuluvan ankaran ja totisen menon. Alpeilla retkeillään reppu selässä ja jutellaan taukopaikoilla hiihtokokemuksista. Huikean hienot maisemat takaavat elämyksellisyyden. Pienessä Seefeldin kaupungissa on pittoreskejä ravintoloita ja kylpylöitä, ja puolen tunnin ajomatkan päässä on Innsbruck. Hiihtomatkaan voi näin liittää myös kaupunkikierroksia.

Lisätietoa: hameenlinna.fi/liikunta- ja ulkoilu, hel.fi/ulkoliikunta, levi.fi, vuokattisport.fi, seefeld.com sekä koko Suomen latutilanteesta kertova suomenlatu.fi

Lue lisää Tapio Suomisen hyvän olon eväistä: Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi

Näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatta paiskii töitä Helsingin kaupunginteatterissa ja ensi kesänä kasassa on myös vanha yhtye Ultra Braa. Lue, millainen musiikki puhuttelee häntä nykyään?

Mitä musiikki merkitsee sinulle, Vuokko Hovatta?

–Musiikki on värähtelevä todellisuus, jonka avulla koen ja välitän tunteita. Koska teen työtä musiikin parissa, välillä on kausia, etten kuuntele sitä kotona ollenkaan. Se vähän puhdistaa korvia, ja olen herkempi kuulemaan musiikin töissä. Muulloin kuuntelen monialaisesti varsinkin klassista ja naislaulajia, kuten Joan Baezia, Björkiä ja Joni Mitchelliä.

Miten valitset, mitä kuuntelet?

–En ole mielialakuuntelija, enkä ole koskaan varsinaisesti fanittanut ketään yksittäistä artistia. Joskus on kivaa kuunnella instrumentaalimusiikkia. Se ei määrittele niin paljon kuin sellainen, jossa on teksti, joten omille ajatuksille jää enemmän tilaa. Tyttäreni kautta osallistun välillä hänen päivänpolttavan popin kuunteluunsa. Tällä hetkellä en kuuntele juurikaan radiota. Koska kotona tulee niin vähän kuunneltua musiikkia ylipäätään, haluan itse määritellä mitä kuuntelen, sitten kun siihen on aikaa. Kuuntelen mieluiten koko levyn kerralla.

Mitä levyjä kuuntelet juuri nyt?

–Spotifystä voin aina hakea mitä vain, mutta kirjaimellisten levyjen pinossa näyttää nyt olevan Stevie Wonderia, Abbaa, Joni Mitchelliä, Kate Bushia, Anna-Mari Kähärä Orchestraa, Rufus Wainwrightia, Scott Walkeria, Massive Attackia ja Einojuhani Rautavaaraa.

Lue lisää Vuokko Hovatan ajatuksia Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi

stressi uupumus väsymys

Pienet valinnat voivat ratkaista, riittävätkö voimasi hyvään arkeen vai uuvutko paineiden alle. Rytmitä päivä hallittavaksi, neuvoo psykologi Kirsi Ahola.

1. Varaa aikaa unelle

Käy nukkumaan riittävän aikaisin. Sänkyyn on hyvä mennä rauhoittumaan unille noin kahdeksan tuntia ennen heräämistä. Unen tarve on yksilöllistä, senhän me tiedämme, mutta moni yrittää jatkuvasti selviytyä omia tarpeitaan lyhyemmillä unilla. Kun herää aamulla levänneenä, päivä lähtee käyntiin paremmin. Herää niin aikaisin, että ehdit tehdä aamutoimet kiireettä.

2. Valmistaudu päivään

Valitse vaatteet etukäteen, kokoa eväät ajoissa ja perehdy tapaamisiin ja palavereihin kunnolla edellisenä päivänä. Päivää ryhdistää sopivasti rytmitetty aikataulu, mutta sen ei pidä olla liian joustamaton. Päiväohjelmaa voi muokata jo aamupäivällä uudelleen, jos tilanne sitä vaatii.

3. Pidä mikrotaukoja

Ruoka- ja kahvitaukojen lisäksi voi ajatukset irrottaa velvollisuuksista muutaman minuutin tauoilla. Nouse työsi äärestä ja siirry toisenlaiseen tilanteeseen. Venyttele tai kävele kahviautomaatille tai isomman maiseman ääreen. Asiakaspalvelussa olevan on hyvä vetäytyä hiljaiseen paikkaan, itsekseen puurtavan mennä toisten ihmisten luokse.

4. Syö aina lounas

Maistele makuja ja rauhoita tekemisen rytmi. Varaa iltapäiväksi välipala tai kaksi työpisteen lähelle. Kun veren sokeri pysyy tasaisena, jaksat paljon paremmin kuin jos se hyppelee. Fyysinen väsähtely tekee huonon olon, ja mielikin ehkä hyppelehtii silloin turhaan.

5. Tartu epäröimättä epäkohtiin

Onko elämässäsi joku haaste, joka toistuvasti vaivaa mieltäsi tai häiritsee työntekoasi? Olemme hyviä puremaan hammasta ja selviytymään turhauttavistakin haasteista, vaikka haluaisimme keskittyä vain mielekkäisiin. Ainakin kerran viikossa on hyvä tsekata, mitä voisi tehdä mielekkäämmin – ehkä läheisten tai työkavereidenkin kannalta.

6. Lähde töistä ajoissa

On tärkeää ehtiä palautua seuraavaa päivää varten. Etsi itsellesi sopiva rutiinikeino katkaista työmoodi viimeistään alkuillasta. Ajatusten ei enää illalla pidä junnata työasioissa. Vältä työpuheluita ja -sähköpostia sekä työvelvollisuuksia sosiaalisessa mediassa. Jos mieli jumittuu johonkin, tee sopimus itsesi kanssa: tartun asiaan heti huomenna levänneenä ja rauhoittuneena..

7. Panosta hauskaan ja inspiroivaan

Hakeudu aktiivisesti tekemään jotakin innostavaa, vaikka se aluksi tuntuisikin vaativan voimia. Muista joustavuus: uudesta puuhasta, kuten tiukkaa sitoutumista vaativasta harrastuksesta, ei kannata kehittää stressin aihetta. Mikä antoikaan iloa ja tyydytystä, kun voit hyvin? Kokeile vaikka vain kävelylenkkiä tai kiinnostavaa reseptiä, jotain, joka siirtää ajatuksesi pois vaatimuksista tai huolten ketjusta.

8. Juttele puolison tai ystävän kanssa

Keskustelut perheenjäsenten ja ystävien kanssa auttavat elämän paineista palautumisessa. Mikä tahansa kuorma tuntuu pienemmältä, kun sen jakaa toisen kanssa. Jos läheistä juttukaveria ei ole, kokeile kuinka voisit purkaa ajatuksiasi kirjoittaen. Viimeinen tunti ennen nukkumaan menoa on paras rauhoittaa rennolle oleskelulle tai mukavalle visioinnille.

Asiantuntijana dosentti, työterveyspsykologi Kirsi Ahola, Työterveyslaitos. 
 

Lue lisää stressintorjunnasta Hyvä terveys 3/17.