Aivotutkija Miia Kivipelto Tukholma

Aivotutkija Miia Kivipelto tapaa viisikymppisiä, jotka valittelevat, ettei muisti pelaa. Syynä voi olla voimat vienyt stressi. Vaikka elimistö olisi muuten palautunut, pää tarvitsee lisäaikaa toipumiseen.

Aivot ovat Miia Kivipellon, 42, mielestä kiehtova elin. Ne ovat tutkijoillekin edelleen aika mystinen juttu, universumin monimutkaisin koneisto. Ne säätelevät elimistön koko toimintaa. Sitä, kuinka reagoimme ärsykkeisiin, käyttäydymme, tunnemme, muistamme, kommunikoimme...

– Tuskin koskaan pystytään täysin ymmärtämään, kuinka aivot toimintaamme säätelevät. Niissä sijaitsee kuitenkin iso osa ihmisyyttä, sanoo geriatrian professori ja palkittu aivotutkija Miia Kivipelto.

Vielä muutama vuosikymmen sitten aivoja pidettiin koneistona, joka raksuttaisi kelvollisesti niin kauan kuin öljyt kiertäisivät mekanismissa eikä pääkoppaan kohdistuisi kovia kolauksia. Nykyisin aivoja pidetään paljon muovautuvampina, ja juuri muovautuvuus kiinnostaa Kivipeltoa.

Ylirasitus on tunnollisen vaiva

Monta vuotta aivotutkijan pitämiin esitelmiin kuului kaksi vakiovalokuvaa. Aivot terveinä, elinvoimasta punertavina ja alzheimerin harmaannuttamina. Kivipelto työskenteli tutkijaryhmineen selvittääkseen, mikä saa aikaan muutoksen. Miten muistisairaus etenee ja mitä sen hidastamiseksi ellei peräti ehkäisemiseksi voidaan tehdä?

Muistin heikkeneminen ei ole pelkästään vanhusten huoli. Viime vuosina Kivipelto on tavannut viisikymppisiä naisia, jotka kertovat muistipoliklinikalla hieman nolostellen, että pää ei tunnu toimivan kuten pitäisi. He ihmettelevät, että päässä pätkii, vaikka muuta vaivaa ei olisi.

On tyypillistä, että nämä naiset käyvät töissä ja hoitavat tunnollisesti velvollisuutensa. Ehkä liiankin tunnollisesti – aivan kuin olisi oltava vaikuttamassa joka kentällä. Mutta moni on väsynyt, alakuloinen, masentunutkin. Joku on palannut äskettäin töihin burn out -lomalta ja todennut, että vaikka hän on muuten palautunut ylirasituksesta, muisti ei pelaa entiseen tapaan.

Stressi vie muistista herkkyyden

Yksi aivotutkimuksen uusista alueista onkin stressihormonien vaikutus muistamiseen. Sitä selvitetään kansainvälisessä tutkimuksessa.

–Muistista voi kadota herkkyys. Pään sisälläkin tarvitaan palautumisaikaa, kun elämään on tullut voimat tyhjentänyt kriisi. Vaikka aivoissa on luontaisesti reservikapasiteettia ja ne joustavat tiukassa paikassa, niin pitkään kestävä stressi muokkaa niitä. Samoin tekee esimerkiksi unettomuus.

Välittäjäaineiden toiminnassa nähdään silloin muutoksia.

–Ehkä aivojen palautuminen vaatiikin pidemmän ajan kuin on ajateltu, ja ehkä palautumista voi edistää omilla toimillaan, mutta millä tavoin ja kuinka paljon? Tätä vielä tutkitaan, sanoo Kivipelto.

Tutkijaa itseäänkin mietityttää varmasti kymmenen-kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kuinka oma pää toimii.

 

Lue koko juttu: Hyvä terveys 12/2016

thefinn

Miia Kivipelto: ”Keski-iän stressi panee muistin koetteille”

Mielestäni vaikea stressi lisää mahdollisuutta kilpirauhasen alitoimintaan. Tämä myös aiheuttaa muistiongelmia. Valitettavasti Suomen terveydenhoito ei tunnista alitoimintaa ja ainoa tapa on käydä yksityisellä endokrinologilla. Mikäli ongelmana on muisti, suolanhimo, väsymys tai jatkuva kylmän tunteminen (tai yksi näistä) suosittelen käymistä endokrinologilla. Myös korkeat sokeri- ja kolesteroliarvot voivat johtua kilpir.alitoiminnasta
Lue kommentti
seksi, vaihdevuodet, parisuhde

Vaihdevuodet tuovat seksiin haasteensa mutta voivat myös aloittaa nautinnon aikakauden. Kirjailija Heli Heino vinkkaa, kuinka seksistä voi puhua rakkaalleen inspiroivasti.

Heli Heino kirjoittaa romaanissaan Venuksen vuosi keski-ikäisten rakkaudesta ja seksistä luontevasti ja täysin ilman tabuja. Hän tähdentää, ettei ole pari- eikä seksuaaliterapeutti vaan kirjailija. Elämä on kuitenkin opettanut keinoja selviytyä haastavistakin tilanteista.

–Vaihdevuodet eivät mitenkään automaattisesti tarkoita, että seksi olisi hankalaa. Seksuaaliseen nautintoon voi yhdessä miehen kanssa tehdä tutkimusmatkoja, sanoo Heino.

Ei kannata jäädä vellomaan epämukavissa tunnelmissa vaan puhua suoraan. Tähän tyyliin:   

1. Ratkaisukeskeisesti

Jos nainen pitää esimerkiksi limakalvo-ongelman omana tietonaan mutta kiljahtaa auts kesken seksin, puoliso säikähtää. Se laskee innostusta. Mieshän haluaisi tehdä hyvää. Ongelma kannattaa ottaa puheeksi muualla kuin sängyssä ja ratkaisuun keskittyen.

2. Oikeilla sanoilla

Jos seksistä ei puhuta muutenkaan, on vaikea löytää sanoja, kun pitäisi jutella omasta hankaluudesta. Yksi keino on lähestyä asiaa yleisellä tasolla, vaikka kiinnostavan lehtijutun kautta. Siitä voi siirtyä toista arvostavassa ilmapiirissä kohti omaa tilannetta.

3. Uteliaisuudella

Vaikka ei haluaisi helpottaa vaihdevuosiaan hormonikorvaushoidolla, monenlaista apua löytyy vaikka apteekista. Puolison kanssa voi miettiä, olisiko tämä se tilanne, jossa käymme ostamassa liukuvoidetta. Ja mitä muuta kivaa voisimme kokeilla?

4. Kokemusasiantuntijana

Kun seksistä puhutaan avoimesti, tiedon määrä lisääntyy ja laatu paranee. Puhuminen on vertaistiedon jakamista. On myös hyvä päästä eroon asenteesta, että vaihdevuodet jotenkin vähentäisivät naisen arvoa.

Lähteenä myös Heli Heinon kirja Venuksen vuosi, Atena, 2017.

Kari Ketonen

Näyttelijä-psykoterapeutti Kari Ketonen, 45, osaa nykyään jopa nauttia esiintymisjännityksestä. Se on vaatinut vuosien siedätyksen.

1. Kohtaa silmästä silmään

”Jännitys on vain nätimpi sana kuvaamaan todellisuutta, joka on pelko. Jotkut tykkäävät pelätä vuoristoradassa, jotkut kauhuelokuvissa. Itse jopa tykkään nykyään pienestä pelosta, joka minut saa valtaansa ennen esiintymistä.

Kun kierrän puhumassa karismasta ja esiintymisestä, painotan, ettei jännitystä kannata paeta. Se kannattaa yrittää kohdata sellaisena kuin se on, niin sen kanssa oppii elämään. Kaikenlaiset metodit, joiden tarkoituksena on esimerkiksi poistaa tai sulkea pelko pois tietoisuudesta, ovat tuhoon tuomittuja.”

2. Aseta mittasuhteisiin

”Pelkoon tottuu helpommin, kun ymmärtää, että esimerkiksi esiintymisen pelkääminen on aika abstraktia. Harvoin tapahtuu mitään kamalan vakavaa, eikä epäonnistuminenkaan ole sellaista, mikä ei unohtuisi parissa viikossa.”

3. Mindfulness ei ole aina mukavaa

”Pelkäämme asioita, joita suljemme pois. Jotta pääsee niiden yli, meidän pitää pakittaa sama polku, eikä se välttämättä ole mukavaa. Ensin on kävellyt hirvittävän pimeän metsän läpi ja päässyt vihdoin jonnekin valoisampaan, ja sitten pitäisi peruuttaa.

Tuntuu, että ihmisille myydään tasaista tietä: kun alat harjoittaa mindfulnessia, asiat muuttuvat paremmiksi. Mutta kun ryhtyy tietoisesti skarppaamaan havaintojaan, se tuottaa myös sellaisia havaintoja, jotka eivät miellytä. Siinä kohtaa moni tarvitsisi tukea: mitä sitten tehdään ja miten edetään, kun tuntuu mahdollisimman väärältä.”

4. Vapauta hengitys

”Toivon, että ihmisten mieleen jäisi jännittämisestä ja esiintymisestä vähintään yksi asia: hengittäminen. Kuinka tärkeää on antaa sen mennä kulkujaan ilman, että tarvitsee ponnistella sitä ’oikein’. Se vaatii kärsivällisyyttä. Vähäkin edistys, mitä olen saavuttanut vapauttamalla hengitystäni, on vaikuttanut dramaattisesti hyvinvointiini. Se vaikuttaa kaikkeen.”

5. Täytä kalenteria

”Olen etukäteen huolestuja. Olen päässyt siitä irti osittain sen avulla, että olen työntänyt itseni niin moneen projektiin. Muistan ajat, jolloin jokainen työ sai hirveän ison merkityksen. Nykyään ei ole kauheasti aikaa miettiä, miten se ja se kuukauden päästä tuleva keikka menee, kun töitä on jatkuvasti. Epäonnistumisen ja onnistumisen kysymykset ovat painuneet taka-alalle.”

6. Hyödynnä energialataus

”Jännitys kertoo siitä, että jollain asialla on itselle merkitystä. Energia on nousemassa ja on menossa antamaan itselleen tuosta energiasta jotain. Se on hyvä lähtökohta, kun sen vain kestää. Ja sen kestää, kun opettelee.”

Lue lisää Kari Ketosesta Hyvä terveys 4/2017. Tilaajana voit lukea lehden digilehdet.fi

 

Kuka?

 

Kari Ketonen, 45

Ura Näyttelijä, valmistunut myös psykoterapeutiksi.

Asuu Helsingissä.

Ajankohtaista Juontaa Hyvät ja huonot uutiset -paneeliohjelmaa, joka alkaa Nelosella 20.3.

Helena Karihtala

Sisustussuunnittelija Helena Karihtala-Koski, 48, tasapainottaa äidin, puolison ja yrittäjän roolit karsimalla turhat rönsyt arjestaan – myös ihmissuhteistaan.

Helenan hyvän olon oivalluksia:

  1.  Positiivisuus ja elämänmyönteisyys kannattavat. Niistä on apua ihmissuhteissa, työssä ja melkein kaikessa.
  2.  Vastoinkäymiset on monesti tarkoitettu kasvun paikoiksi tai opettamaan jotakin. Ne on tehty sitä varten, että niistä selvitään. Ne voivat tuoda parempaa tullessaan.
  3.  Säännöllinen elämä voi kuulostaa tylsältä, mutta tasainen arki on mahtava elämän peruspilari.
  4.  Seuran voi valita. Läheisillä ystävillä ja omalla yhteisöllä on vaikutusta. Valitse siksi ystäviä, joiden kanssa on hyvä olla.

Lue lisää Helena Karihtalasta Hyvä terveys 4/2017. Tilaajana voit lukea lehden digilehdet.fi

 

sairauden pelko

Olen noin 25-vuotias nuori nainen, joka kärsii jatkuvasta vakavien sairauksien pelosta. Käytän googlea usein ja luen eri sairauksista, ja jos minulla on jokin oire (päänsärky, vatsakipu yms.) olen täysin varma, että minulla on vähintään syöpä. Vastikään kainaloni kipeytyi ja sinne ilmestyi patti. Lääkäri totesi sen tulehtuneeksi hikirauhaseksi, ja sain siihen antibioottikuurin.Se helpotti vain hetken, kunnes taas aloin pelätä jotakin vakavampaa.
Pelkoni vaikuttaa koko elämääni. Olen todella hermostunut ja ahdistunut usein, sillä ajattelen aina pahinta. Huomaan tämän tuntemuksen olevan voimakkaimmillaan silloin, kun olen stressaantunut työstä tai jostakin muusta. Miten voin saada mieleni rauhoittumaan?

KUN PELKO ON PAHIN

Jos ongelmasi on jatkunut useita kuukausia, saatat kärsiä sairauksien pelosta eli hypokondriasta. Kuten kuvaat, sen otteessa olevaa piinaavat perusteettomat, usein normaaleista kehon tuntemuksista juontuvat vakavien fyysisten sairauksien pelot. Pakkomielteinen huoli sairastumisesta ajaa häiriöstä kärsivän tutkimusten kierteeseen. Ammattilaisen diagnoosi terveydestä saattaa helpottaa hetken – pian kuitenkin uudet uhat valtaavat mielen.

Muiden psyykkisten häiriöiden tapaan raja normaalin ja sairaan välillä ei ole selvä. Sopiva huoli omasta terveydestä kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja patistelee hoitamaan vaivat ajoissa. Liiallista huoli on aiheuttaessaan suhteetonta ahdistusta tai rajoittaessa elämää pakko-oireisena ajatteluna tai toimintana.

Korostunutta huolta omasta terveydestä on yritetty selittää eri tavoin. On otaksuttu ihmisen kanavoivan siihen muita, vaikeammin käsiteltäviä kielteisiä kokemuksia. Hän on voinut myös oppia kyseisen toimintamallin, koska se tarjoaa huomiota. Ainakin toistaiseksi nämä teoriat ovat arvailua; oireilun taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ei tunneta. Voidaan myös ajatella, että pelot ovat vahvan elämänhalun kääntöpuoli - voihan ihminen, joka haluaa elää, pelätä sairastuvansa ja kuolevansa. Vaikka syitä häiriöön ei tunneta, sen laukaisee usein oma aiemmin sairastettu tai läheisen sairastama vakava sairaus.

Suurin valta hypokondrialla on silloin, kun ihmiseltä puuttuu tietoinen etäisyys ongelmaan. Sinä tiedostat psykologisen vaivasi, mikä auttaa sen voittamisessa. Vaikka häiriö pitää osaa ajatuksistasi otteessaan, osa sinusta näkee sen yli.

Mitä tahansa tiedostettua mielen pulmaa voi ratkoa ulkoistamalla ongelman ja laatimalla suunnitelman sen kukistamiseksi. Ulkoistaminen voidaan tehdä nimeämällä häiriö virallisen diagnoosin mukaan tai leikkimielisesti vaikkapa oman tahdon omaavaksi hahmoksi – riivaajaksi. Tämän jälkeen tehtävänä on kartoittaa ongelmaa ylläpitävät tekijät: Minkälaiset asiat ruokkivat kiusaajaa?

Mitkä pitävät sen poissa? Kannattaa arvioida niin omia ajatuksia ja tunteita kuin ulkomaailman tilanteita. Analyysin jälkeen on mahdollista laatia toimintasuunnitelma kiusaajan karkottamiseksi.

Yksi ongelmaa ylläpitävä olosuhdetekijä sinulla on jo tiedossa: stressi. Jos edellä kuvattu harjoitus ei luonnistu tai auta, keskity minimoimaan vain stressi elämästäsi. Stressin vähentämiseksi voit selvittää, minkälaiset itseen ja ympäristön liittyvät asiat kuormittavat ja mitkä lisäävät rauhallisuutta ja auttavat palautumaan. Rennomman elämäntavan omaksuminen voi vähentää pelkojasi ja on joka tapauksessa kannattava investointi omaan elämään ja terveyteen.
 

Näin eteenpäin

  • Ulkoista sairauksien pelko ja tee suunnitelma sen voittamiseksi.
  • Selvitä stressin aiheuttajat ja laadi suunnitelma rentouden lisäämiseksi.
  • Toteuta edellä mainituista jompikumpi.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta
Lähetä kysymys Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle täältä.