Narsisti on mielestään täydellinen mutta vähättelee muita, valehtelee ja saa muut voimaan pahoin.

Jos lähelläsi on ihminen, joka on omasta mielestään täydellinen mutta vähättelee muita, valehtelee ja saa sinut voimaan pahoin, olet saattanut kohdata narsistin. Psykoterapeutti Sanna Aulankoski neuvoo, miten vaikeissa ihmissuhteissa kannattaa toimia.

Narsisti kärsii persoonallisuushäiriöstä, jolle on tyypillistä muun muassa näennäisen ylikorostunut omanarvontunto, perusteettomat suuruuskuvitelmat, empatian puute ja toisten hyväksikäyttö.

Kuinka tunnistan narsistin?

Narstistisista pomoista ja kumppaneista kirjoitetaan hurjia tarinoita, mutta itse en ole tällaisiin ihmisiin törmännyt. Jos niin käy, onko jotakin ohjeita, miten heidän kanssaan tulisi toimia, ettei joudu narsistin uhriksi?

Psykoterapeutti Sanna Aulankoski: Narsistisia piirteitä omaavan henkilön seikkaperäinen luokittelu tai ennustaminen ei ole mahdollista. Niin sanottuihin narsistisiin ihmisiin kannattaa soveltaa samaa periaatetta kuin muihinkin: paras tapa suojautua uhriksi joutumiselta on kuunnella omia tunteita, kertoa toiveista ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Jos sinulla on jatkuvasti paha olla jonkun ihmisen kanssa, suhteessa eivät ole asiat kohdallaan. Jos ikäviä tunteita herättävä henkilö on oma kumppanisi, kokemukset kannattaa ottaa puheeksi, pukea ne toiveen muotoon ja antaa toiselle mahdollisuus korjata toimintaansa. On myös hyvä muistaa, että anteeksi pyytämistä arvokkaampia ovat lopulta teot; ne kertovat parhaiten toisen motiiveista ja tarkoitusperistä. Jos hän ei toivestasi huolimatta muuta käytöstään, sinun on syytä arvioida suhteen jatkamisen järkevyyttä.

Esimiehelle tai muuta valtaa käyttävälle toiveiden esittäminen ei ole aina helppoa, mutta se on välttämötöntä, jos hänen toimintaansa halutaan muutosta. Esimiehen tapauksessa on usein tarpeen olla yhteydessä myös esimiehen esimieheen ja ottaa keskusteluun mukaan ulkopuolinen sovittelija.

Syy on aina minussa

Mieheni on muiden silmissä mukava ja avulias, tekee työnsä hyvin ja on huumorintajuinen. Kotona hän on kaikkea muuta. Minä olen syyllinen kaikkeen, itsessään hän ei näe ikinä vikaa. Olen usein kaivannut häntä rinnalleni, mutta hän kääntää julmasti selkänsä. Kun lapseni sairastui vakavasti, mies käski minun lähteä muualle parkumaan. Tilanteessa, jossa eniten toivoisi toisen olevan vierellä, hän ei kykene siihen. Pyytää kyllä jälkeenpäin anteeksi. Hän myös valehtelee paljon, ja jos jää kiinni, kohdistaa vihansa minuun. On minun syyni, että hänen pitää valehdella. Usein kuulen syytöksiä asioista, joita en edes tee. Mutta hän on myös ihana ja mukava. Suunnittelee tulevaisuutta (tosin harvoin toteuttaa lupauksiaan) ja on mitä mukavin seuralainen. Usein hän kyllä peruu viime tingassa menon, jonka olemme sopineet. Pettymyksiä tulee kerta toisensa jälkeen ja voimani ovat aivan lopussa. Olen joutunut jättämään työni, sosiaaliset suhteet ja kaiken. Elämäni pyörii lapsen sairauden ja sairaalan sekä kodin ympärillä. Sen sijaan, että mies tukisi minua tässä asiassa, hän sanoo ”sä olet laiska”.

Psykoterapeutti Sanna Aulankoski: Miehesi kohtelee sinua monella tavalla erittäin huonosti; syyttelee, on välinpitämätön ja valehtelee. Olet kenties elänyt suhteessa pitkään ja todennäköisesti tottunut epätyydyttävään tilanteeseen. On tärkeää, että tiedostat, ettei sinulla ole velvollisuutta sietää miehesi kohtelua.

Et kerro, millä tavoin olet pyrkinyt muuttamaan tilannetta. Saattaa olla, että olet kertonut toiveistasi miehellesi, mutta hän ei ole reagoinut niihin. Jos miehesi ei ole valmis pohtimaan parisuhdettanne ja muuttamaan käytöstään,
sinun kannattaa harkita vakavasti eroa.

Eroaminen voi olla vaikeaa. On haastavaa luopua suhteen hyvistä hetkistä ja paremman suhteen toivosta. On kuitenkin hyvä nähdä kokonaisuus: jos suhde aiheuttaa jatkuvasti enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita, siinä on vaikea olla onnellinen.

Haastavaksi eron tekee myös se, että olet rajoittanut sosiaalista elämääsi paljon. Sinun on hyvä muistaa, että halutessasi voit saada apua ammattiauttajilta ja esimerkiksi vertaisryhmässä saman kohtalon kokeneilta.

Kerronko lapsille?

Olen eronnut lasteni isästä, joka on narsisti. Pitäisikö minun jollain lailla kertoa lapsille (10 ja 12  vuotta) isän persoonallisuushäiriöstä, jotta lapset saisivat selitystä isän omituiselle käytökselle?

Psykoterapeutti Sanna Aulankoski: Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkälaisesta käytöksestä ex-miehesi kohdalla on ollut kyse tai onko hänellä virallista, psykiatrin asettamaa persoonallisuushäiriödiagnoosia. Mikäli lastesi isä on selvästi laiminlyönyt tai vahingoittanut lapsianne, persoonallisuushäiriöstä kertominen — ehkä myös pelkän mahdollisuuden esiin tuominen — voi olla paikallaan, jotta lapset ymmärtävät paremmin saamaansa kohtelua eivätkä syyllistä itseään isän käytöksen vuoksi.

Jos lastesi isän käytös ei ole ollut vahingollista, pikemminkin erikoista, ei persoonallisuushäiriöstä kertominen ole välttämättä tarpeellista. Ajatus isän narsismista voi johtaa siihen, että lapset suhtautuvat tarpeettoman kielteisesti häneen. He eivät välttämättä ymmärrä, että narsistisia piirteitä omaava ihminenkin voi tehdä asioita oikein ja ongelmistaan huolimatta rakastaa läheisiään.

Pomotusta ja kiusaa

Onko oikein, että narsistia ”hyysätään”, jotta hän viihtyy töissään vaikka ei tunne minkäänlaista vastuuta? Narsistin uhri mieluummin väistyy tilanteesta kuin menee ehdoin tahdoin suden pesään. Jos narsisti puhuu työsuorituksista, jotka muut tekevät, onko oikein, että hän saa niistä kunnian? Onko mitään keinoa saada pahoinvoiva työyhteisö tervehtymään, kun johto on sokaistunut eikä näe ongelmaa? Kun uskalsin lopettaa narsistin harjoittaman pomotuksen, minut leimattiin työpaikkakiusaajaksi.

Psykoterapeutti Sanna Aulankoski: Hyvässä työyhteisössä työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja palkitaan ansioittensa mukaan. Hyvä pomo pystyy myös laittamaan epäreilusti käyttäytyvät työntekijät aisoihin. Taitavinkaan esimies ei kuitenkaan näe kaikkea, mitä työyhteisössä tapahtuu, ja siksi työntekijöiden on hyvä ottaa puheeksi epäkohtia.

Tietyt periaatteet auttavat vaikeista asioista puhumista. Ensinnäkin häiritsevästä käyttäytymisestä tulee keskustella asianomaisen itsensä kanssa ja siten, että kaikki ongelman osapuolet osallistuvat yhdessä keskusteluun. Toisekseen
asioista kannattaa keskustella mahdollisimman suoraan, eli kertoa mitä häiritsevästi toimineelta henkilöltä jatkossa toivotaan. Vasta seikkaperäisen keskustelun jälkeen tilannetta voidaan seurata ja taata muutoksen toteutuminen. Tällöin voidaan myös paremmin välttyä jäämästä leimojen kuten ”narsisti” tai ”työpaikkakiusaaja” ansaan — toisin kuin teidän kohdallanne näyttää harmillisesti käyneen.

 

Narsismi on persoonallisuushäiriö

  • Rajanvetoa muihin häiriöihin tai normaaliin ole helppo tehdä. Niinpä esimerkiksi Euroopassa käytössä olevassa diagnoosiluokittelussa (ICD–10) narsismia ei ole lainkaan omana häiriönään, vaan se kuuluu luokkaan ”muut persoonallisuuden häiriöt”. 
  • Narsismista kirjoitetaan paljon. On hyvä huomioida, että aiheeseen liittyvät kirjoitukset ovat usein maallikkojen tekemiä tai perustuvat tieteellisen tutkimuksen sijaan tietyn psykologisen teorian mukaisesti työskentelevien kliinikkojen kokemuksiin.
  • Puhe narsismista johtaa helposti narsistiksi epäiltyjen ihmisten jäljittämiseen ja heidän demonisointiinsa. Kun ihminen on leimattu narsistiksi, kaikki hänen toimintansa nähdään helposti kielteisessä valossa.
  • Narsismin sijaan on parempi puhua narsistisista luonteenpiirteistä tai narsistisuudesta, joka voi ilmetä eri tavoin. Yhdellä narsistisuus voi näkyä lähinnä huvittavana itsekeskeisyytenä kun se toisella lähentelee psyko­patiaa, jota leimaa häikäilemätön piittaamattomuus toisista ihmisistä.
  • Narsistisia piirteitä omaavalle ihmiselle persoonallisuushäiriö-diagnoosin saaminen voi olla hyödyllinen henkisen kasvun lähtökohta. Muita ihmisiä se voi auttaa näkemään, minkälaista käytöstä itseään kohtaan ei tarvitse sallia.
Vierailija

Narsisti ei näe virheitään

Sosiaalitoimi hyväksyy lapseen kohdistuvan väkivallan Joensuussa Narsistilta "Pelkään, että tyttärestäni tulee seuraava Eerika ", sanoo joensuulainen äiti loppuvuonna 2014. Hän tuli lastensuojelun asiakkaaksi seitsemän vuotta sitten, joulukuussa 2007 hänen miehensä pahoinpideltyä hänet. Pariskunnan tytär oli tuohon aikaan kolmikuinen vauva. http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sosiaalitoimi-hyvaksyy-lapseen-kohdistuvan-vakivallan-joensuussa1
Lue kommentti
Vierailija

Narsisti ei näe virheitään

Naisten, kuten miestenkin kannattaa olla tarkkana jo ensitreffeillä, niin välttyvät näiltä suhteilta. Ihminen, joka täynnä halveksuntaa tai vihaa haukkuu aiemman/aiemmat kumppaninsa, on todennäköisesti tyyppi joka ei suostu kohtaamaan omia vikojaan, vaan löytää aina kaiken vian vain muista. Pahimmassa tapauksessa nuo ihmiset laittavat välit tietoisesti poikki myös omiin lapsiinsa ja syyttävät siitäkin päätöksestä vain kaikkia muita.
Lue kommentti

Hyvää kemiaa, molemmille sopivasti omaa tilaa, luottamusta ja yhteiset arvot. Kun nämä asiat osuvat kohdallaan kahden tuntemattoman  kohdatessa, treffit saattavat onnistua yli odotusten.    

Oikeanlaisen kumppanin löytäminen on onnenkauppaa, paitsi ei ehkä enää.

Parisuhdetta etsivä voi nettipalstoilla pyörimisen lisäksi tavata asiantuntijan, joka etsii hänelle sopivan deitin. Psykologi Teija Vuorinen kartoittaa ensin tarpeesi ja tavoitteesi.

Entä mitkä asiat ennustavat, kuinka hyvin kaksi tuntematonta viihtyy toistensa seurassa? Vuorinen listaa neljä asiaa, joiden hän uskoo ennustavan onnistumisen mahdollisuuksia.

1. Yhteistä kemiaa on mahdoton ennustaa

Sitä sekottavat niin feromonit ja hormonit kuin psykologiset tekijätkin. Ulkonäkö vaikuttaa tilanteessa vain osaksi. Tunnetta ”samalla tasolla” olemisesta pidetään tärkeänä.

2. Tiiviisti vai tilavasti?

Toiset kaipaavat tiivistä yhdessä oloa ja toivovat puolisonsa olevan saatavilla. Toiset tarvitsevat enemmän omaa tilaa ja tunteen, ettei heitä sidota liikaa. Liika erilaisuus tässä asiassa ennustaa hankaluuksia.

3. Perusturvallisuus olisi säilytettävä

Kun tulee erimielisyyksiä, asioista pitäisi riidellä ja sopia järkyttämättä toisen perusturvallisuutta. Varhaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka turvallisuudentunne pysyy. Jos se rikkoutuu, luottamus toiseen hyvänä puolisona rapistuu.

4. Yhteiset arvot helpottavat yhteiseloa

Elämänarvojen ei kuitenkaan tarvitse olla kaikilta osin samanlaisia. Toinen voi olla urasuuntautunut, toinen perhekeskeinen, mutta juttuun tullaan, jos tämä sopii molemmille ja puolisot tuntevat täydentävänsä toisiaan.

 

Lisätietoa sinkkujen henkilökohtaisesta matchmaking-palvelusta: heilamatchmaking.fi

 

 

tunnelukko, trauma

Psykologit puhuvat tunnelukoista. Ne ovat lapsuuden traumoja, jotka aktivoivat, kun oikea ärsyke sattuu kohdalle. Silloin tunteemme nousevat pintaan yhtä paljaina ja vahvoina kuin lapsella.

Tunnelukko on lapsuudessa ja nuoruudessa opittu tapa reagoida, kokea, ajatella ja käyttäytyä. Kun meissä virittyy lapsuutemme tunnetila, lukitumme tiedostamattamme toimimaan näiden opittujen mallien mukaan. Siksi voimme aivan yllättäen toimia järjettömästi kuin kaksivuotias.

Tunnelukot panevat meidät lapsenkaltaisesti välttelemään, antautumaan ja hyökkäämään mitä omituisemmissa tilanteissa. Nämä keinot ovat aikuisiällä haitallisia ja toimivat itseään vastaan.

Tunnelukot saavat meidät myös uhrautumaan ihmissuhteissamme, koska haluamme välttää syyllisyyttä. Ne saavat meidät alistumaan vaativien ihmisten kanssa, koska pelkäämme ikäviä seurauksia, tai panevat meidät mukautumaan ryhmätilanteissa, jottemme jäisi ulkopuolelle.

Tunnelukkojemme vuoksi murehdimme menneitä liikaa, väheksymme itseämme ja vertaamme itseämme toisiin. Näin elämäämme tulee huolia ja pelkoja, jotka eivät pohjaudu todelliseen vaaraan. Eli juuri tunnelukkojen takia olemme varuillamme emmekä uskalla elää täysillä. Pahimmillaan kontrolloimme myös ympäristöämme, jottei mitään pahaa pääsisi tapahtumaan.

Meillä jokaisella on tunnelukkoja, ja juuri ne estävät meitä tarkastelemasta omia motiivejamme analyyttisesti ja vapautumaan niiden aiheuttamista taakoista.

Vaikka terapeutti näkee usein jo kaukaa ihmisen ongelman, hänen pitäisi osata syöttää se takaisin niin, että ihminen itse näkisi oman toimintansa syy- ja seuraussuhteet

Se, että motiivimme ovat itsekkäät tai piilossa, ei tee meistä pahoja ihmisiä – ihmisiä vain. Itseensä tutustuneen ihmisen kanssa on kuitenkin helpompi tulla toimeen. Siksi omia motiiveja kannattaa pyrkiä tarkastelemaan rehellisesti.

Asiantuntija: psykoterapeutti Tuula Kuittinen, Helsinki.

Sirpa Selänne on asunut 21 vuotta Kaliforniassa kotiäitinä ja kiekkoilijan puolisona. Aikaa on yhä enemmän itselle, mikä vaatii totutteluakin.

Liikunta ja lasten harrastukset ovat rytmittäneet Sirpa Selänteen arkea viimeiset parikymmentä vuotta. Nyt vanhimmat lapset ovat jo nuoria aikuisia, Eemil 21-, Eetu 19- ja Leevi 17-vuotias. Kuopus Veera on 9. Äiti ei tarvita ihan niin paljon enää.

– Vaatii totuttelua, että lapset kasvavat ja menevät omissa menoissaan. Minun ei tarvitse siivota muiden sotkuja ja järjestellä alinomaa kotona. Tunnen vähän luopumisen tuskaakin, ettei perhe ole niin paljon enää yhdessä.

Arkea muutti sekin, kun puoliso Teemu lopetti jääkiekkoilijan ammattilaisuransa vuonna 2014. Nyt Sirpa ja Teemu vievät joka aamu Veeran yhdessä kouluun ja jatkavat siitä omiin harrastuksiinsa. Teemu golfaa ja pelaa tennistä.

–  Onneksi on Veera. Olisin aika yksin, jos häntä ei olisi. Teemulla on paljon omia menojaan.

Pää lepää hotjoogassa

Selänteiden kotialueella Coto de Cazassa monet viettävät aktiivista ja liikunnallista elämää. Sirpa pelaa tennistä nelinpelijoukkueessa ja käy hotjoogassa kolme kertaa viikossa. Ne ovat tärkeää omaa aikaa, jolloin ei tarvitse huolehtia muiden asioista. Hotjoogaan hän on suorastaan hurahtanut.

–  Minä voin olla kerrankin kotona se, joka sanon, että sori, en ole tänään käytettävissä, koska minulla on tennismatsi. En voi joukkueesta olla poiskaan.

Elämä on Kaliforniassa ulkonäkökeskeistä ja on tärkeää näyttää hyvältä. Monet jäävät koukkuun ihonhoidossa täyteaineisiin ja botoxiin.

– Ystävien kesken keskustelu pyörii usein ruoan ja kaloreiden ympärillä. Se on joskus aika rasittavaakin, Sirpa puuskahtaa.

Sirpa täyttää pian 48 vuotta. Ikä on tuonut tervettä itsevarmuutta.

– En jaksa enää miettiä, mitä muut minusta ajattelevat.

Shhh, äiti lukee kirjaa

Suurta mielihyvää tuo uppoutuminen hyvään kirjaan. Yleensä kädessä on kotimainen dekkari. Nautinto on maksimoitu, jos samalla voi napsia paloja Fazerin Sinisestä.

Kun tarina vie mennessään, äitiin on vaikea saada kontaktia.

– Se haittaa jo perhe-elämääkin. Olen ihan muissa maailmoissa. Siksi pyrin säännöstelemään lukuhetkiä ja luen lähinnä lomilla.

Joskus Sirpa miettii, millaista perheen arki olisi Suomessa. Hän uskoisi sopeutuvansa hyvin.

– En tosin tajua, miten työssäkäyvät äidit ehtivät täällä harrastaa liikuntaa. Kun iltaisin on pimeää, kylmää ja sateista, pitäisi silti jaksaa lähteä urheilemaan. Se vaatii paljon itsekuria.

Katso Myös video: Sirpa Selänne, oletko supernainen?

 

Lue lisää Sirpan hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 8/2017. Tilaajana voit lukea lehden maksutta osoitteessa digilehdet.fi

jury

Sirpa Selänne: ”Tunnen haikeutta, kun lapset kasvavat”

Suomessa naiset kouluttautuvat pitkälle, käyvät töissä, hoitavat kodin ja lapset ja vielä harrastavat ja tapaavat ystäviään. Ihan tavallista. Kodin- ja lastenhoitoon osallistuu myös mies, jos ei osallistu, hänet laitetaan ulkoruokintaan. Ylimääräistä lasta perheeseen ei kaivata. Täyttä elämää. On surullista, jos naisen elämä Amerikassa on pelkästään omaan ulkonäköön keskittymistä ja perheen piikana olemista. Sirpa voisi tehdä sielunsa hyvinvoinniksi työtä muiden auttamiseksi, saisi tylsään...
Lue kommentti
Työssäkäyvä nuori leski

Sirpa Selänne: ”Tunnen haikeutta, kun lapset kasvavat”

Miten suomalaiset äidit ehtivät harrastaa? Ei hyvää päivää! Tietysti American ihmemaassa asia toisenlainen, ja puolisolla pätäkkää vaikka lampaat söis ja päivät täyttyvät vain harrastuksista. Ei ole pakko opiskella, ei käydä töissä. Hyvin täällä Suomessa ehditään harrastaa ja sivistää itseämme vaikka opiskelemalla (kaverini kolmen lapsen äiti tekee väitöskirjaa ja käy vaativassa työssä) ja harrastamalla kansalaisopistossa, avoimessa yliopistossa ja muussa. Ajankäyttö- ja asennekysymys!...
Lue kommentti
Esko Roine

Näyttelijä Esko Roineen mökkibravuuri on klassikkoherkku, lampaasta tehty rosvopaisti.

”Saimaan mökilläni olen tehnyt rosvopaistia kalliolla, koska siellä ei ole maata johon kaivaa kuoppa. Rakennan kallion päälle tekokuopan tulenkestävistä tiilistä. Kanneksi käy peltilevy, jota voi vahvistaa vielä foliolla peitetyllä styroksilla”, Esko Roine sanoo.

Eskon rosvopaisti

  • Sopiva pala lammasta
  • Kokonaisia valkosipuleita
  • Sipulia ja juureksia paloina
  • Mausteeksi rosmariinia, pippuria ja suolaa

Rakenna kuoppamainen tila tiilistä kallion päälle ja etsi sopiva kansi. Polttele kuopassa puita pitkin päivää, ainakin muutama tunti. Lopuksi anna palaa hiillokselle asti. Kääri maustettu liha ja kasvikset folioon ja peitä koko paketti vielä märällä sanomalehdellä. Laske kuopan pohjalle, peitä hiilillä ja paista neljästä kuuteen tuntia. Nauti hyvän salaatin ja perunoiden kera.

Lue lisää Esko Roineen mietteitä Hyvän terveyden numerosta 8/2017. Tilaajana voi lukea koko lehden ilmaiseksi osoiteessa digilehdet.fi