Petri Tamminen:
Petri Tamminen

Se alkoi aivan arkisesta tilanteesta: Tervehdin tuttavaa kauppakeskuksen parkkihallissa. Tuttavan tervehdys oli yllättävän niukka, miltei hapan. Oma ilmeeni sen sijaan oli hyvin lämmin ja aurinkoinen.

Mikähän sillä oli, mietin hiljaa mielessäni, samalla kun käännyin autolleni ja näin ilmeeni sivuikkunan heijastuksesta.
Ilmeeni oli yllättävän niukka, miltei hapan.

Tämä hämmästytti minua suuresti. Tunsin nimittäin kasvolihaksissani, etten ollut ehtinyt vielä muuttaa äskeistä aurinkoista tervehdysilmettäni lainkaan.
Jouduin tekemään johtopäätöksen: Silloinkin kun minulla omasta mielestäni on hyvin herttainen ilme, se ei näy ulospäin vielä mitenkään.

 

Asiaa oli pakko tutkia lisää. Tein kokonaisen sarjan kylmänviileitä havaintoja käytöksestäni ja vertasin näitä havaintoja sitten mielikuviin, joita minulla on itsestäni.

Havainto: Kun vien vaimon autolla töihin, katselen hänen uloskampeutumistaan kärsimättömänä, ikään kuin minulla olisi tulenpalava kiire, ja kaasutan sitten paikalta jo siinä vaiheessa, kun auton ovi vasta lennähtää kiinni. Vastaavasti kun otan vaimon kyytiin, ampaisen liikkeelle jo ennen kuin vaimo on ehtinyt kunnolla istuutua.

Mielikuva: Olen mukava aviomies.

Havainto: Kun menemme kaverin kanssa pitkästä aikaa matsiin tai syömään, ajattelen matkalla, että kaikki kiirehtivät samaan matsiin ja samaan ravintolaan ja että me emme millään saa enää paikkoja. Huokailen ja valitan tätä asiantilaa, ja olen vielä perilläkin niin hermostunut, etten osaa keskittyä mihinkään.

Mielikuva: Olen mukavaa seuraa.

Havainto: Kun lähdemme matkalle, pelkään että sairastun juuri ennen lähtöä, ja puhun tästä pelostani. Perillä pelkään, että sairastun matkan aikana, ja puhun siitä.

Mielikuva: Olen mukava matkakumppani.

Havainto: Kun yritän jutella teini-ikäisen kanssa mutta teini-ikäinen tuijottaa puhelintaan, suutun hänelle ja sanon että hänen kanssaan ei voi koskaan keskustella mistään. Kun teini-ikäinen myöhemmin kysyy minulta jotakin läksyihinsä liittyvää, en irrota katsettani koneen näytöltä vaan käännän vain hivenen päätäni ja sanon: "Ihan kohta."

Mielikuva: Olen mukava isä.

 

En jatka listaa, asia kävi jo selväksi: Mielikuvieni ja tekojeni väliin jää niin paljon klappia, että ei menisi katsastuksessa läpi.

Entä voiko ilmiölle tehdä jotakin? Tuskin. Toisten ihmisten teot näkee juuri sellaisina kuin ne ovat - kun ei heistä oikein muutakaan voi nähdä - mutta omassa hahmossa ovat päällimmäisenä aina tuntemukset, ajatukset, aikomukset.

Onneksi ilmiön tunnistaminen ja myöntäminen tarjoaa positiivisia mahdollisuuksia. Poimin vain pari omakohtaista esimerkkiä:

1. Tunnen olevani verrattoman ketterä palloilulajien harrastaja. Toisaalta pelivuoroni päättyvät usein sisäisen selittelijän monologiin: tänään oli huono päivä. Kun myönnän ristiriidan mielikuvieni ja suoritusteni välillä, voin alkaa taas iloita harvinaisista onnistumisen hetkistä.

2. Tunnen olevani aurinkoinen tervehtijä. Toisaalta tervehdysilmeeni on näköjään niukka ja hapan. Kun myönnän ristiriidan, valaistun samalla ymmärtämään, että kauppakeskuksen parkkihallin tuttava saattaa olla vähintään yhtä lämmin ja aurinkoinen ja herttainen ja ihana ihminen kuin minä.

Petri Tamminen on vääksyläinen kirjailija, mjoka tekee taidetta nolostelustaan.

Henkinen kasvu itsetuntemus itsetunto

Voisi kuvitella, että elämä olisi helpompaa täydellisenä ja valmiina, viisauskin taattu. Mutta se olisikin tylsää! Keskeneräisyys kannattaa, sanoo psykoterapeutti Katriina Järvinen.

Kukapa ei tuntisi itseään keskeneräiseksi ja joutuisi aika ajoin toteamaan, että tätäkään en vielä hallitse.

Ihmisenä olisi mukava kasvaa, sillä sehän tarkoittaa viisastumista. Kasvaminen tosin tapahtuu usein pakon edessä ja tuskastuttaakin.  

Psykoterapeutti Katriina Järvinen kertoo, miksi keskeneräisyyden hyväksyminen kannattaa.

1. Tulet viisaammaksi

Jos olisit valmis, mitä hyötyä olisi tulevista vuosista? Ne eivät kasvattaisi kohtaamaan eteen tulevaa. Juuri kokemukset meitä koulivat ja viisastuttavat. Help self -kirjoista voi lukea elämänviisauksia, mutta vain elämällä ne myös sisäistää.

2. Pysyt luovana

Välillä on hyvä olla pallo hukassa. Odottamaton tapahtuma voi romahduttaa tulevaisuudenvisiosi ja ajatuksen siitä, millainen olet. Se koettelee, mutta saa näkemään uusia vaihtoehtoja.

3. Valmiina olisit tylsä

Millaisia ovat itseään täydellisinä pitävät ihmiset? Itseriittoisia, aika rasittavia ja usein vaikeasti lähestyttäviä. Kuinka sietäisit sellaisena muiden keskeneräisyyttä? 

4. Saamme nauraa

Tietääkö joku jonkun nauraneen täydellisyydelle? Monista tilanteista tulee hauskoja ja kiinnostavia, koska ihminen on epätäydellinen. Voimme vertailla tapojamme yrittää selviytyä ja oppia toisiltamme.

5. Elämä on mysteeri

Emme elä saadaksemme valmiin CV:n vaan kehittyäksemme. Moni muokkaa uutterasti tietotaitoaan tai ulkonäköään. Viimeistään keski-iässä kannattaa alkaa arvostaa itseään sellaisena kuin on. Vanhana näkee paremmin, mitä ihmeellinen elämä toi tullessaan.

Lisää aiheesta Katriina Järvisen kirjassa Saanko esitellä – monenlaiset minämme. Kirjapaja, 24 e.

Tapio Suominen

Kun urheilutoimittaja Tapio Suominen lähtee hiihtämään, hän nauttii myös maisemista. Tässä Tapion latuvinkit sille, joka retkeilee mielellään laduilla.

Ladun pitää tuntua sopivana rasituksena ruumiissa, maiseman ilona mielessä. Ylen urheilutoimittaja Tapio Suominen tuntee hiihtomaastot ja antaa latuvinkkinsä.

–Pidän eniten ulkolajeista, sillä luonnosta saa esteettistä nautintoa. Mieli virkistyy maisemista, sanoo Suominen.

1. Aulangon ja Ahveniston reitit Hämeenlinnassa

Aulangon ladut kulkevat upeissa kansallismaisemissa. Jylhät näkymät ja hyvät korkeuserot tekevät hiihtolenkistä elämyksellisen. En hiihdä veren maku suussa vaan ympäristöstä nauttien. Ahvenistossa ladut ovat hyvässä kunnossa, vaikka talvi olisi hiihtämisen kannalta huono. Paikallisen linnan työntekijät pitävät tykkilumella ladut priimana joulukuusta huhtikuun puoliväliin.

2. Levitunturin kiertävä latu

Lapin ankaran jylhässä maastossa on mukava tehdä pitkiä päivähiihtoja, jolloin matkaan lähdetään retkeilyvauhdilla ja -ulkoiluasenteella. Vähän evästä ja ehkä vaihtovaatettakin reppuun, sillä taukopaikoilla kuuluu nauttia talvesta. Palvelut ovat erinomaiset, ja ladut pitkälle kevääseen hienossa kunnossa.

3. Vuokatin ensilumenlatu

Koska edellisen talven lunta varastoidaan Vuokatissa suppaan, eli kuoppaan, joka peitetään sahanpurulla, saadaan syksyllä ensimmäinen latu hiihtokuntoon jo lokakuussa. Noin viiden kilometrin latu avataan perinteisesti 10.10. klo 10. Se on kaksi kuukautta aiemmin kuin monessa muussa paikassa. Vuokattiin saapuu ensilumenladun takia myös ulkotreeniä kaipaavia kilpahiihtäjiä.

4. Kivikon hiihtohalli

Latu on halliladuksi kohtalaisen pitkä, noin kilometin, ja siinä on jopa vähän korkeuseroja. Lumi on hyvälaatuista, mikä ei halleissa ole itsestäänselvää. Ladulta pääsee halutessaan kuntosaliin ja saunaan, joten treenistä voi tehdä monipuolisen. Talvet ovat viime vuosina olleet hankalia Etelä-Suomessa hiihtäville, mutta Kivikossa voi sivakoida jo syyskuussa, kun kaverit vielä pelaavat ulkona golfia.

5. Seefeldin hiihtokeskus Itävallassa

Keski-Euroopan maastohiihdon keitaaseen on Munchenin lentokentältä tunnin ajomatka. Alppien kainalossa sijaitsevassa lumivarmassa Seefeltissä riittää satoja kilometrejä hiihdettävää. Lomailija saa unohtaa suomalaiseen kulttuurin kuuluvan ankaran ja totisen menon. Alpeilla retkeillään reppu selässä ja jutellaan taukopaikoilla hiihtokokemuksista. Huikean hienot maisemat takaavat elämyksellisyyden. Pienessä Seefeldin kaupungissa on pittoreskejä ravintoloita ja kylpylöitä, ja puolen tunnin ajomatkan päässä on Innsbruck. Hiihtomatkaan voi näin liittää myös kaupunkikierroksia.

Lisätietoa: hameenlinna.fi/liikunta- ja ulkoilu, hel.fi/ulkoliikunta, levi.fi, vuokattisport.fi, seefeld.com sekä koko Suomen latutilanteesta kertova suomenlatu.fi

Lue lisää Tapio Suomisen hyvän olon eväistä: Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi

Näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatta paiskii töitä Helsingin kaupunginteatterissa ja ensi kesänä kasassa on myös vanha yhtye Ultra Braa. Lue, millainen musiikki puhuttelee häntä nykyään?

Mitä musiikki merkitsee sinulle, Vuokko Hovatta?

–Musiikki on värähtelevä todellisuus, jonka avulla koen ja välitän tunteita. Koska teen työtä musiikin parissa, välillä on kausia, etten kuuntele sitä kotona ollenkaan. Se vähän puhdistaa korvia, ja olen herkempi kuulemaan musiikin töissä. Muulloin kuuntelen monialaisesti varsinkin klassista ja naislaulajia, kuten Joan Baezia, Björkiä ja Joni Mitchelliä.

Miten valitset, mitä kuuntelet?

–En ole mielialakuuntelija, enkä ole koskaan varsinaisesti fanittanut ketään yksittäistä artistia. Joskus on kivaa kuunnella instrumentaalimusiikkia. Se ei määrittele niin paljon kuin sellainen, jossa on teksti, joten omille ajatuksille jää enemmän tilaa. Tyttäreni kautta osallistun välillä hänen päivänpolttavan popin kuunteluunsa. Tällä hetkellä en kuuntele juurikaan radiota. Koska kotona tulee niin vähän kuunneltua musiikkia ylipäätään, haluan itse määritellä mitä kuuntelen, sitten kun siihen on aikaa. Kuuntelen mieluiten koko levyn kerralla.

Mitä levyjä kuuntelet juuri nyt?

–Spotifystä voin aina hakea mitä vain, mutta kirjaimellisten levyjen pinossa näyttää nyt olevan Stevie Wonderia, Abbaa, Joni Mitchelliä, Kate Bushia, Anna-Mari Kähärä Orchestraa, Rufus Wainwrightia, Scott Walkeria, Massive Attackia ja Einojuhani Rautavaaraa.

Lue lisää Vuokko Hovatan ajatuksia Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi

stressi uupumus väsymys

Pienet valinnat voivat ratkaista, riittävätkö voimasi hyvään arkeen vai uuvutko paineiden alle. Rytmitä päivä hallittavaksi, neuvoo psykologi Kirsi Ahola.

1. Varaa aikaa unelle

Käy nukkumaan riittävän aikaisin. Sänkyyn on hyvä mennä rauhoittumaan unille noin kahdeksan tuntia ennen heräämistä. Unen tarve on yksilöllistä, senhän me tiedämme, mutta moni yrittää jatkuvasti selviytyä omia tarpeitaan lyhyemmillä unilla. Kun herää aamulla levänneenä, päivä lähtee käyntiin paremmin. Herää niin aikaisin, että ehdit tehdä aamutoimet kiireettä.

2. Valmistaudu päivään

Valitse vaatteet etukäteen, kokoa eväät ajoissa ja perehdy tapaamisiin ja palavereihin kunnolla edellisenä päivänä. Päivää ryhdistää sopivasti rytmitetty aikataulu, mutta sen ei pidä olla liian joustamaton. Päiväohjelmaa voi muokata jo aamupäivällä uudelleen, jos tilanne sitä vaatii.

3. Pidä mikrotaukoja

Ruoka- ja kahvitaukojen lisäksi voi ajatukset irrottaa velvollisuuksista muutaman minuutin tauoilla. Nouse työsi äärestä ja siirry toisenlaiseen tilanteeseen. Venyttele tai kävele kahviautomaatille tai isomman maiseman ääreen. Asiakaspalvelussa olevan on hyvä vetäytyä hiljaiseen paikkaan, itsekseen puurtavan mennä toisten ihmisten luokse.

4. Syö aina lounas

Maistele makuja ja rauhoita tekemisen rytmi. Varaa iltapäiväksi välipala tai kaksi työpisteen lähelle. Kun veren sokeri pysyy tasaisena, jaksat paljon paremmin kuin jos se hyppelee. Fyysinen väsähtely tekee huonon olon, ja mielikin ehkä hyppelehtii silloin turhaan.

5. Tartu epäröimättä epäkohtiin

Onko elämässäsi joku haaste, joka toistuvasti vaivaa mieltäsi tai häiritsee työntekoasi? Olemme hyviä puremaan hammasta ja selviytymään turhauttavistakin haasteista, vaikka haluaisimme keskittyä vain mielekkäisiin. Ainakin kerran viikossa on hyvä tsekata, mitä voisi tehdä mielekkäämmin – ehkä läheisten tai työkavereidenkin kannalta.

6. Lähde töistä ajoissa

On tärkeää ehtiä palautua seuraavaa päivää varten. Etsi itsellesi sopiva rutiinikeino katkaista työmoodi viimeistään alkuillasta. Ajatusten ei enää illalla pidä junnata työasioissa. Vältä työpuheluita ja -sähköpostia sekä työvelvollisuuksia sosiaalisessa mediassa. Jos mieli jumittuu johonkin, tee sopimus itsesi kanssa: tartun asiaan heti huomenna levänneenä ja rauhoittuneena..

7. Panosta hauskaan ja inspiroivaan

Hakeudu aktiivisesti tekemään jotakin innostavaa, vaikka se aluksi tuntuisikin vaativan voimia. Muista joustavuus: uudesta puuhasta, kuten tiukkaa sitoutumista vaativasta harrastuksesta, ei kannata kehittää stressin aihetta. Mikä antoikaan iloa ja tyydytystä, kun voit hyvin? Kokeile vaikka vain kävelylenkkiä tai kiinnostavaa reseptiä, jotain, joka siirtää ajatuksesi pois vaatimuksista tai huolten ketjusta.

8. Juttele puolison tai ystävän kanssa

Keskustelut perheenjäsenten ja ystävien kanssa auttavat elämän paineista palautumisessa. Mikä tahansa kuorma tuntuu pienemmältä, kun sen jakaa toisen kanssa. Jos läheistä juttukaveria ei ole, kokeile kuinka voisit purkaa ajatuksiasi kirjoittaen. Viimeinen tunti ennen nukkumaan menoa on paras rauhoittaa rennolle oleskelulle tai mukavalle visioinnille.

Asiantuntijana dosentti, työterveyspsykologi Kirsi Ahola, Työterveyslaitos. 
 

Lue lisää stressintorjunnasta Hyvä terveys 3/17.