Meidät voidaan jakaa viiteen persoonallisuustyyppiin, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kun tunnistaa oman luonteensa, sitä voi kehittää. Lue miten!

Oman persoonallisuustyypin löytäminen ei ole aivan helppoa. Sillä vaikka tietyt ominaisuudet liittyvät usein tiettyihin persoonallisuustyyppeihin, luonto ottaa myös taiteellisia vapauksia. Niinpä joukossamme on mielenkiintoisia persoonallisuussekoituksia.

Neurootikko on herkkä panikoija

Jos haluat tietää, onko joku ystävistäsi neuroottinen, lähde hänen kanssaan matkalle, ja katso, miten hän pakkaa. Neurootikko nimittäin varautuu kaikkeen. Hän odottaa aina pahinta ja koettaa pitää itsensä suojassa. Kun ventovieras yrittää päästä sisälle, neurootikko miettii kahdesti ennen kuin avaa oven. Tämä kertoo myös, miksi neuroottisuus on ollut hyödyllinen ominaisuus: ventovieraat eivät aina tule hyvin aikein.

Neuroottisuudessa on hyvät ja huonot puolensa. Lapset, joilla on neuroottisia piirteitä, eivät yleensä hölmöile henkensä uhalla. Kääntöpuolena on se, etteivät he ole kovin onnellisia. Neuroottinen huolehtii ja märehtii. Jos tämä puoli saa vallan, seurauksena voi olla ahdistusta ja masennusta.

Neuroottiset kärsivätkin monenlaisista ahdistukseen liittyvistä mielenterveysongelmista. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä mantelitumakkeen pirinä tuntuu oireina muussa kehossa. Paniikkihäiriötä voisi puolestaan verrata siihen, että kaikki yleistyneen ahdistu­neisuus­häiriön oireet lyövät samanaikaisesti päälle.

Koska neuroottiset ovat keskimäärin tietoisempia toisten ihmisten ”katseesta”, he koettavat mukautua ympäristön odotuksiin. He kiinnittävät paljon huomiota toisten sanomisiin ja osaavat lukea myös rivien välistä, mitä joku sanomisellaan oikeasti tarkoitti. He ovat siis sosiaalisesti herkkiä.

Sovinnollinen on tiimipelaaja

Voit testata ystäväsi sovinnollisuutta menemällä hänen kanssaan shoppailemaan. Kun kysyt ystävältäsi, mennäänkö kauppaan vai syömään, sovinnollinen vastaa  ”miten haluat”. Kun sovitat vaatteita, sovinnollisen ystäväsi mielestä ne näyttävät ”tosi hyvältä”. Vähemmän sovinnollinen sen sijaan sanoo suoraan, että vatsamakkara näkyy.

Persoonallisuuspiirteenä sovinnollisuus on jatkumo: On olemassa ihmisiä, joilla ei ole lainkaan sovinnollisia piirteitä. He ovat psykopaatteja, jotka eivät tunne myötätuntoa toisia kohtaan. On olemassa erakkoja ja omantienkulkijoita, jotka eivät etsi hyväksyntää eikä toisten kärsimys hetkauta heitä. Sitten on esimerkiksi Äiti Teresa. Suurin osa sijoittuu psykopaatin ja Äiti Teresan välimaastoon.

Myötätuntoinen suhtautuu asioihin tunteella. Hän on hyvä kuuntelija, ja kun sinulla on vaikeaa, hänelläkin on vaikeaa. Vastaavasti ihminen, jolla on vähän myötätuntoa, elää suojassa maailman kärsimyksiltä. Hyvä esimerkki on poliitikko, joka arvostelee eläintensuojelijoita sanomalla, että ”asioihin ei pitäisi suhtautua tunteenomaisesti”.

Epäitsekkyys eli altruismi on ominaisuuksistamme mielenkiintoisimpia. Biologisesti ei ole järkevää, että uhrautuisimme kenenkään puolesta, joka ei ole meille sukua. Silti epäitsekäs teko saa meidät tuntemaan mielihyvää. Aivotutkimus on paljastanut, että mielihyväkeskuksemme aktivoituu voimakkaammin silloin, kun annamme jotakin, kuin silloin, kun saamme jotakin.

Jos altruismi aktivoi mielihyväkeskuksen, miksi emme kaikki ole uhrautujia? Siksi että epäitsekkyys voi olla meille oikeasti vahingollista ja aivojen tietoisella osalla on vahva ote altruistisista impulsseistamme. Tutkimuksissa ihmisten altruistisiin päätöksiin vaikuttaa se, tekevätkö he päätöksen yksin vai katsooko joku, kun he tekevät sen.

Ekstrovertti on iloinen sählä

Ulospäin suuntautunut eli ekstrovertti on neuroottisen vastakohta. Hän huomaa väkijoukosta iloiset kasvot eikä kiinnitä huomiota vihaisiin. Ekstrovertin mielihyvää ja motivaatiota säätelevä dopamiinijärjestelmä on hieman yliaktiivinen, minkä vuoksi hän näkee mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät niitä näe ja yrittää mahdottomiakin asioita. Ekstrovertti ei siis ole realisti.

Suurin osa ekstroverteista on impulsiivisia; eli puhuu ensin ja ajattelee sitten, ostaa nyt ja katuu myöhemmin. Tylsät rutiinit ovat hänelle yhtä houkuttelevia kuin paksusuolen tähystys. Impulsiivisuudessa on myös hyvät puolensa. Impulsiivinen huomaa kaiken, mitä ympäristössä tapahtuu. Jos miehesi huomaa uuden kampauksesi, hän on todennäköisesti impulsiivinen.

Tarkkaavaisuushäiriöt (ADHD ja ADD) eivät itse asiassa ole sairauksia vaan impulsiivisen persoonallisuuden äärimmäisiä ilmentymiä. Näiden ihmisten ongelmana ei ole se, etteivät he olisi tarkkaavaisia. Päinvastoin, he ovat niin tarkkaavaisia, että he huomaavat kaiken, joten heidän on vaikea keskittyä.

Aktiiviset ekstrovertit etsivät jännitystä ja ottavat riskejä. Tämän vuoksi he ovat hauskoja ja jännittäviä, mutta kolikon kääntöpuolella on se, että he ajautuvat herkästi myös monenlaisiin ongelmiin. Heillä voi olla ongelmia uhkapelaamisen kanssa tai avioliitossa, sillä riskinottoon ja salailuun liittyvä jännitys on heille vastustamatonta.

Vaikka tästä ominaisuudesta koituu nykyisin monenlaista haittaa, siitä on voinut olla hyötyä historiassamme. On ajateltu, että ilman luonteenlaatua, joka viehättyy jännityksestä, lajimme ei olisi koskaan vaeltanut pois Afrikasta, vaan olisimme jääneet kököttämään paikallemme. Elämäniloinen ekstrovertti on ollut se henkilö, joka on johdattanut heimonsa tai perheensä läpi vaikeiden aikojen.

Tänä päivänä, kun elämäniloinen ekstrovertti joutuu irtisanotuksi paperitehtaalta, hän löytää uutta työtä pian, koska hän on ensimmäisenä sitä etsimässä. Vaikka hänet käännytetään pois monelta ovelta, hän tietää, ettei siinä ole mitään henkilökohtaista. Ja vaikka olisi, hän ei myöhemmin muista sitä.

Tunnollinen hoitaa hommat

Tunnollinen säästää rahaa pienestä asti ja ostaa ensiasunnon heti aikuistuttuaan. Kolmekymppisenä hänellä on kaksi lasta, kallis auto ja omakotitalo, jonka hän on itse rakentanut. Tunnollinen ihminen on hyvä vastustamaan kiusauksia. Hän ottaa velvollisuudet vakavasti ja hoitaa ne heti tieltä pois.

Tunnollinen on harvinaisen ongelmaton, koska mitä tahansa harmeja hänen tielleen tulee, hän tarttuu niihin päättäväisesti. Vähemmän tunnolliselle saattaa sen sijaan tulla roppakaupalla ongelmia, kun nopeat palkinnot maistuvat liian hyvä­ltä. Mitä vähemmän tunnollinen ihminen on, sitä suurempi riski hänellä on tulla riippuvaiseksi päihteistä ja muista mielihyvän tuottajista.

Järjestelmällisyys liittyy usein tunnollisuuteen. Matto ei saa olla vinossa eikä asiat rempallaan. Järjestelmällisen ihmisen vastakohta on kaoottinen. Hän jättää tavarat lojumaan ja laskut maksamatta. Jos järjestelmällisyys menee äärimmäisyyksiin, se voi tehdä elämän vaikeaksi, jopa sairastuttaa. Silloin ei voi istua pöytään, ellei sitä ole katettu symmetrisesti. Kaapin ovet pitää sulkea yhä uudelleen, kunnes ne sulkeutuvat symmetrisesti. Jos rituaalit vievät tuntikausia, puhutaan pakko-oireisesta häiriöstä.

Yleisesti ottaen järjestelmällisestä luonteesta on paljon hyötyä. Järjestelmälliselle ihmiselle ei riitä pelkästään se, että kerätään polttopuita. Hän menee vielä pidemmälle, ja kokoaa ne sateensuojaan niin siistiksi pinoksi, että se miellyttää silmää.

Avoin kutsuu maailman sisään

Avoin ihminen innostuu uusista ideoista silloinkin, kun ne ovat ristiriidassa hänen vanhojen käsitystensä kanssa. Muutokset eivät häntä haittaa. Avoin muistuttaa ekstroverttiä, mutta heissä on yksi tärkeä ero. Siinä missä ekstrovertti avaa kaikki ovet ja kulkee niistä itse, avoin kutsuu maailman sisään.

Älykkyys liittyy usein avoimuuteen. Samalla tavalla kuin jotkut nauttivat siitä, että he saavat käyttää lihaksiaan, älyllisesti suuntautuneet nauttivat siitä, että he saavat käyttää aivojaan. Älykkyys on yhteiskunnassamme haluttu ominaisuus, mutta näin ei välttämättä ole ollut aina. Eläimillä älykkyys on pitkälti sama asia kuin uteliaisuus, ja uteliaisuus on tappanut monta kissaa.

Mielikuvitusta voi pitää tapana järjestää informaatiota. Aistimme ottavat informaatiota vastaan erittelemättä, mutta aivomme koettavat järjestää sen sellaiseksi, että se on johdonmukainen maailmankuvamme ja kokemuksiemme kanssa. Ilman tällaista järjestelyä kaikki informaatio olisi samanarvoista, emmekä osaisi panna sitä tärkeysjärjestykseen.

Ihmiset kuitenkin poikkeavat toisistaan suuresti siinä, miten he tämän aineiston järjestelevät. Osa näkee kaavoja, kuvioita ja merkityksiä sielläkin, missä niitä ainakaan muiden mielestä ei ole. Yhdelle pilvi on pilvi, toinen näkee siinä kasvot, ja kolmannelle ne muodostavat viestejä toisesta todellisuudesta.

Lue lisää: Erilaiset temperamentit töissä, Persoonallisuutta ei voi muuttaa, vai voiko? Tunne itsesi, ymmärrät muita

Kauan sitten ajattelin, että persoonallisuuteni on kuin Kuu — täynnä kraatereita, jotka ulkoiset törmäykset ovat minuun pommittaneet. Kokemukset, solvaukset ja kehut ovat osuneet ja muovanneet minusta ihmisen, joka olen.

Sitten erehdyin metsään hollantilaisen lintututkijan kanssa. Hän väitti, että persoonallisuus on biologisesti määräytynyt ominaisuus. Hän pyydysti päivän aikana useita sinitiaisia ja laittoi ne yksitellen lintuhäkkiin, jonka keskelle oli ripustettu pinkki kylpylelu.  

Miten erilaisia sinitiaiset olivat! Arat linnut vetäytyivät nopeasti häkin nurkkaan ja tyytyivät lähinnä tarkkailemaan tilannetta. Rohkeat sen sijaan nokkivat kylpylelua raivopäisinä.

Tutkijan mukaan linnuilla arka ja rohkea vastaavat ihmisten neurootikkoa ja ekstro­verttia. Linnutkin syntyvät näiden persoonallisuuksien kanssa, ne pysyvät koko elämän ja periytyvät jälkeläisille.

Eläimet paljastavat myös sen, miksi on erilaisia persoonallisuuksia. Jos ympäristössä on paljon vihollisia, alueella elää enemmän arkoja lintuja. Ei siksi, että linnut olisivat muuttuneet vaarallisessa ympäristössä aroiksi, vaan siksi, että vain arat linnut ovat selviytyneet. Vastaavasti ympäristössä, jossa ruokaa on niukalti, rohkeat yksilöt selviytyvät paremmin. Ne tutkivat ympäristöä, löytävät ravintoa ja muuttavat uusille elinalueille. Persoonallisuudet ovat siis olleet selviytymistrategioita.

Ihmisten persoonallisuuksissa on kysymys samasta asiasta. Matka alkukodistamme savannilta on ollut pitkä, ja siihen on mahtunut ympäristönvaihdoksia, jääkausia ja vihollisuuksia. Olemme selvinneet, koska meitä on ollut moneksi — varovaisia, seikkailunhaluisia, sovinnollisia ja omantunnontarkkoja. Jokainen piirre on vahvuus tietyissä tilanteissa ja heikkous toisissa. Siksi menestyneet yhteisöt ovat tarvinneet niitä kokonaisen sikermän.

Vierailija

Tunnista persoonallisuustyyppisi, niin voit kehittyä

Missä on todistettu että add ja adhd ovat fyysisiä sairauksia? Ihmiset kyllä tänä päivänä kehittävät asialle kuin asialle diagnoosin. Olisiko alkoholismi fyysinen sairaus jos maailmassa ei olisi tippaakaan alkoholia? Milloin laiskuus lisätään neurologisten vammojen listaan? Ehkä jotkut ihmiset vain osaavat käsitellä eteen tulevia asioita paremmin kuin toiset. Tässä maailmassa on oikeastikin vammaisia ihmisiä, joiden vamman syntyyn ei vaikuttanut oma järjenkäyttö, kasvatus tai ympäristö. Ainahan...
Lue kommentti
itsetunto, psykoterapia, työelämä

Miten pääsisi eroon toisinaan - ja aika useinkin – tulevista huonommuuden tunteistani? Ne iskevät päälle erityisesti, kun kohtaan ns. pätevämpiä ihmisiä. Olen aivan uupunut sellaisen tapaamisen jälkeen.

En viihdy työssäni, jossa näitä pätijöitä on paljon. En kuitenkaan uskalla hakeutua parempiinkaan töihin, kun tiedän, että toiset ovat kuin ovatkin paremmin koulutettuja varsinkin tällä hoitoalalla.

Syön masennuslääkettä (10 mg Cipralex), mutta en osaa sanoa, auttaako se vain väsyttääkö vain. Sain lääkkeen, kun masennuin kunnolla ollessani työtön, enkä ole uskaltanut lopettaa. Mistä saisin sellaista tukea, että se oikeasti helpottaisi oloani?

NAINEN KOHTA 50 v

Riittämättömyys on tunne, jonka kanssa kamppailemme koko elämämme. Ihmislapsi syntyy täysin avuttomana ja sataprosenttisesti muista ihmisistä riippuvaisena eikä tästä perusasetelmasta pääse koskaan täysin eroon. Kukaan meistä ei selviä ilman toisten läsnäoloa ja tukea, mutta sitä on usein vaikea myöntää.

Vertailu toisiin alkaa jo neuvolakorteista. Ne vilisevät sanoja reipas, taitava ja innokas. Sama jatkuu päiväkodeissa ja kouluissa, joissa palautteiden ja numeroiden taustalla on aina jokin arviointiasteikko: olet joko hyvä, keskinkertainen tai huonompi kuin toiset. Hassuinta tässä on se, että hyvä?huono-akseli on kokonaan meidän keksintömme. Luonnossa se on tarpeeton. Kivet ovat kiviä, ja ruoho ruohoa. Olisi hassua sanoa, että toinen kivi olisi toista huonompi tai parempi. Ihmiset sen sijaan osaamme nopeasti laittaa arvojärjestykseen oli sitten kyse tv:n talent-kisoista tai työpaikan tuloksentekijöistä.

Olet sisäistänyt tämän arvoasteikon turhankin hyvin. Olet kertomasi mukaan valinnut jopa huonomman työpaikan kuin mihin pystyisit välttääksesi pätijöitä. Silti heitä riittää työyhteisössäsi liiaksi. Olet kokenut myös työttömyysjakson, jonka aikana masennuit. Yksi tekijä siinäkin lienee ollut tuo kokemus arvottomuudesta. Huonommuudesta kärsivällä on useimmiten sisällään vaativa puoli, jolle mikään ei riitä. Juuri se puoli arvioi jatkuvasti markkina-arvoasi.

Psykoterapiassa puhutaan usein esille tuomastasi arvottomuudesta. Käyn asiakkaideni kanssa keskustelun, jossa pyydän heitä ajattelemaan pientä vauvaa ja kysyn, onko vastasyntynyt arvottomampi kuin me muut. Kukaan ei ole vielä vastannut että on. Jokainen on arvokas jo syntyessään, eikä arvo laske aikuisuudessakaan. Sinussakin on edelleen tuo sama ydinminuus, joka ei ole muuttunut miksikään. Tähän peruskokemukseen arvokkaasta ihmisestä ja elämästä on hyvä palata aina, kun kohtaamme riittämättömyyden tunteita.

Kysyt, mistä saisit tukea ongelmiisi. Uskon, että hyötyisit psykoterapiasta, jossa voisit uudelleen rakentaa tätä kokemusta arvokkaasta minästä ja opetella taitoja tulla paremmin toimeen masennukseen liittyvien tunteittesi kanssa. Myös lääkitystäsi on mahdollista lähteä purkamaan, kun voimavarasi ja taitosi kasvavat.

Teemaan liittyvä lempikirjani on Iloisen luuserin käsikirja (A. Jemand). Myös Tenavien päähenkilö Jaska Jokunen pohtii aihetta säännöllisesti. Elokuvaklassikko aiheesta on tietenkin Disneyn Dumbo (1941), ja Woody Allenin lähes koko tuotanto käsittelee samaa teemaa. Riittävän hyvää joulua.

Näin eteenpäin

  • Ole yhteydessä sinua hoitavaan lääkäriin, jotta voit alkaa etsiä sinulle sopivaa psykoterapeuttia Kelan tuella.
  • Tutustu eri psykoterapiasuuntauksiin ja pohdi, mikä voisi olla sopiva. Tietoa löytyy esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran sivuilta.
  • Ensiapuna voit myös kokeilla jotakin masennuksen nettihoito-ohjelmaa (esim. Mielenterveystalo).

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Henkinen kasvu itsetuntemus itsetunto

Voisi kuvitella, että elämä olisi helpompaa täydellisenä ja valmiina, viisauskin taattu. Mutta se olisikin tylsää! Keskeneräisyys kannattaa, sanoo psykoterapeutti Katriina Järvinen.

Kukapa ei tuntisi itseään keskeneräiseksi ja joutuisi aika ajoin toteamaan, että tätäkään en vielä hallitse.

Ihmisenä olisi mukava kasvaa, sillä sehän tarkoittaa viisastumista. Kasvaminen tosin tapahtuu usein pakon edessä ja tuskastuttaakin.  

Psykoterapeutti Katriina Järvinen kertoo, miksi keskeneräisyyden hyväksyminen kannattaa.

1. Tulet viisaammaksi

Jos olisit valmis, mitä hyötyä olisi tulevista vuosista? Ne eivät kasvattaisi kohtaamaan eteen tulevaa. Juuri kokemukset meitä koulivat ja viisastuttavat. Help self -kirjoista voi lukea elämänviisauksia, mutta vain elämällä ne myös sisäistää.

2. Pysyt luovana

Välillä on hyvä olla pallo hukassa. Odottamaton tapahtuma voi romahduttaa tulevaisuudenvisiosi ja ajatuksen siitä, millainen olet. Se koettelee, mutta saa näkemään uusia vaihtoehtoja.

3. Valmiina olisit tylsä

Millaisia ovat itseään täydellisinä pitävät ihmiset? Itseriittoisia, aika rasittavia ja usein vaikeasti lähestyttäviä. Kuinka sietäisit sellaisena muiden keskeneräisyyttä? 

4. Saamme nauraa

Tietääkö joku jonkun nauraneen täydellisyydelle? Monista tilanteista tulee hauskoja ja kiinnostavia, koska ihminen on epätäydellinen. Voimme vertailla tapojamme yrittää selviytyä ja oppia toisiltamme.

5. Elämä on mysteeri

Emme elä saadaksemme valmiin CV:n vaan kehittyäksemme. Moni muokkaa uutterasti tietotaitoaan tai ulkonäköään. Viimeistään keski-iässä kannattaa alkaa arvostaa itseään sellaisena kuin on. Vanhana näkee paremmin, mitä ihmeellinen elämä toi tullessaan.

Lisää aiheesta Katriina Järvisen kirjassa Saanko esitellä – monenlaiset minämme. Kirjapaja, 24 e.

Tapio Suominen

Kun urheilutoimittaja Tapio Suominen lähtee hiihtämään, hän nauttii myös maisemista. Tässä Tapion latuvinkit sille, joka retkeilee mielellään laduilla.

Ladun pitää tuntua sopivana rasituksena ruumiissa, maiseman ilona mielessä. Ylen urheilutoimittaja Tapio Suominen tuntee hiihtomaastot ja antaa latuvinkkinsä.

–Pidän eniten ulkolajeista, sillä luonnosta saa esteettistä nautintoa. Mieli virkistyy maisemista, sanoo Suominen.

1. Aulangon ja Ahveniston reitit Hämeenlinnassa

Aulangon ladut kulkevat upeissa kansallismaisemissa. Jylhät näkymät ja hyvät korkeuserot tekevät hiihtolenkistä elämyksellisen. En hiihdä veren maku suussa vaan ympäristöstä nauttien. Ahvenistossa ladut ovat hyvässä kunnossa, vaikka talvi olisi hiihtämisen kannalta huono. Paikallisen linnan työntekijät pitävät tykkilumella ladut priimana joulukuusta huhtikuun puoliväliin.

2. Levitunturin kiertävä latu

Lapin ankaran jylhässä maastossa on mukava tehdä pitkiä päivähiihtoja, jolloin matkaan lähdetään retkeilyvauhdilla ja -ulkoiluasenteella. Vähän evästä ja ehkä vaihtovaatettakin reppuun, sillä taukopaikoilla kuuluu nauttia talvesta. Palvelut ovat erinomaiset, ja ladut pitkälle kevääseen hienossa kunnossa.

3. Vuokatin ensilumenlatu

Koska edellisen talven lunta varastoidaan Vuokatissa suppaan, eli kuoppaan, joka peitetään sahanpurulla, saadaan syksyllä ensimmäinen latu hiihtokuntoon jo lokakuussa. Noin viiden kilometrin latu avataan perinteisesti 10.10. klo 10. Se on kaksi kuukautta aiemmin kuin monessa muussa paikassa. Vuokattiin saapuu ensilumenladun takia myös ulkotreeniä kaipaavia kilpahiihtäjiä.

4. Kivikon hiihtohalli

Latu on halliladuksi kohtalaisen pitkä, noin kilometin, ja siinä on jopa vähän korkeuseroja. Lumi on hyvälaatuista, mikä ei halleissa ole itsestäänselvää. Ladulta pääsee halutessaan kuntosaliin ja saunaan, joten treenistä voi tehdä monipuolisen. Talvet ovat viime vuosina olleet hankalia Etelä-Suomessa hiihtäville, mutta Kivikossa voi sivakoida jo syyskuussa, kun kaverit vielä pelaavat ulkona golfia.

5. Seefeldin hiihtokeskus Itävallassa

Keski-Euroopan maastohiihdon keitaaseen on Munchenin lentokentältä tunnin ajomatka. Alppien kainalossa sijaitsevassa lumivarmassa Seefeltissä riittää satoja kilometrejä hiihdettävää. Lomailija saa unohtaa suomalaiseen kulttuurin kuuluvan ankaran ja totisen menon. Alpeilla retkeillään reppu selässä ja jutellaan taukopaikoilla hiihtokokemuksista. Huikean hienot maisemat takaavat elämyksellisyyden. Pienessä Seefeldin kaupungissa on pittoreskejä ravintoloita ja kylpylöitä, ja puolen tunnin ajomatkan päässä on Innsbruck. Hiihtomatkaan voi näin liittää myös kaupunkikierroksia.

Lisätietoa: hameenlinna.fi/liikunta- ja ulkoilu, hel.fi/ulkoliikunta, levi.fi, vuokattisport.fi, seefeld.com sekä koko Suomen latutilanteesta kertova suomenlatu.fi

Lue lisää Tapio Suomisen hyvän olon eväistä: Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi

Näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatta paiskii töitä Helsingin kaupunginteatterissa ja ensi kesänä kasassa on myös vanha yhtye Ultra Braa. Lue, millainen musiikki puhuttelee häntä nykyään?

Mitä musiikki merkitsee sinulle, Vuokko Hovatta?

–Musiikki on värähtelevä todellisuus, jonka avulla koen ja välitän tunteita. Koska teen työtä musiikin parissa, välillä on kausia, etten kuuntele sitä kotona ollenkaan. Se vähän puhdistaa korvia, ja olen herkempi kuulemaan musiikin töissä. Muulloin kuuntelen monialaisesti varsinkin klassista ja naislaulajia, kuten Joan Baezia, Björkiä ja Joni Mitchelliä.

Miten valitset, mitä kuuntelet?

–En ole mielialakuuntelija, enkä ole koskaan varsinaisesti fanittanut ketään yksittäistä artistia. Joskus on kivaa kuunnella instrumentaalimusiikkia. Se ei määrittele niin paljon kuin sellainen, jossa on teksti, joten omille ajatuksille jää enemmän tilaa. Tyttäreni kautta osallistun välillä hänen päivänpolttavan popin kuunteluunsa. Tällä hetkellä en kuuntele juurikaan radiota. Koska kotona tulee niin vähän kuunneltua musiikkia ylipäätään, haluan itse määritellä mitä kuuntelen, sitten kun siihen on aikaa. Kuuntelen mieluiten koko levyn kerralla.

Mitä levyjä kuuntelet juuri nyt?

–Spotifystä voin aina hakea mitä vain, mutta kirjaimellisten levyjen pinossa näyttää nyt olevan Stevie Wonderia, Abbaa, Joni Mitchelliä, Kate Bushia, Anna-Mari Kähärä Orchestraa, Rufus Wainwrightia, Scott Walkeria, Massive Attackia ja Einojuhani Rautavaaraa.

Lue lisää Vuokko Hovatan ajatuksia Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi