Jännitystä ja ihailua, itseinhoa ja häpeää – uskottomuus kouraisee kunnolla parisuhdetta. Seurauksena voi olla ero tai ikuinen epäluottamus mutta yhtä hyvin entistä rehellisempi kumppanuus. Psykoterapeutti Sanna Aulankoski vastaa uskottomuuskysymyksiin.

1. Aina päästessäni ulos baanalle tyttöjen kanssa ilta päättyy vieraan miehen luona. Sillä hetkellä huomio tuntuu ihanalta ja maailman tärkeimmältä asialta, tunnen todella eläväni mutta aamulla olen vihainen itselleni. En ole uskaltanut puhua näistä syrjähypyistä miehelleni ja joka kerta päätän että nyt riittää, mutta toisin käy. Mitä minun pitäisi tehdä?

Itsensä tunteminen viehättäväksi on mukavaa, ja niinpä viaton flirtti muidenkin kuin oman kumppanin kanssa piristää monien arkea. Syrjähypyt ovat kuitenkin asia erikseen. Voisit miettiä seuraavia kysymyksiä: Jos pettämisen tärkeimpänä motiivina on sinulla huomion saaminen, oletko varma, että sänkyyn päätyminen palvelee parhaiten tätä tarkoitusta? Voisiko olla niin, että saat riittävästi – ja kenties laadukkaampaa – huomiota vain flirttaamalla?

Entä rakentuuko itsearvostuksesi ylikorostuneesti naiselliselle viehätysvoimalle? Viehätysvoiman varaan rakentuva itsetunto on hataralla pohjalla. Jos näin on, ala investoida kestävämpiin asioihin, kuten perheeseen, ystäviin, työhön ja harrastuksiin.

Syrjähypyistä kertomisen kannattavuutta sinun tulee arvioida itse. Tilanne on haastava, koska kertomisessa on aina riskinsä. Käytännöllisesti järkevintä olisi usein olla kertomatta, kun taas rehellisyys on ehkä eettisesti arvokkaampaa.

2. Nuorena minulle sattui yksi yhden yön juttu, jonka tunnustin heti tyttöystävälleni. Olemme olleet naimisissa jo kymmenen vuotta ja meillä on lapsikin mutta aina tuo pettämiseni vedetään esiin, jos vaimollani on pienintäkin syytä epäillä luotettavuuttani. Minusta se on nöyryyttävää mutta vaimoni vastaa, että häntä on nöyryytetty. Pitääkö minun kestää tätä lopun elämääni?

Luottamuksen menetys on hinta, jonka pettämisestä joutuu aina maksamaan. Luottamuksen voi saada palautumaan, mutta se voi viedä vuosia. Aivan ensimmäiseksi neuvoisin sinua tarkastelemaan omaa toimintaasi ja miettimään, oletko ollut kuluneiden vuosien aikana luottamuksen arvoinen. Jos et, nakerrat itse luottamuksenne pohjaa.

Jos tunnet olleesi luotettava, saattaa olla, ettei vaimosi ole antanut sinulle vielä anteeksi. Anteeksi antamisella en tarkoita pettämisen hyväksymistä, vaan irtautumista petetyksi tulemisen herättämistä kielteisistä tunteista, kuten vihasta, katkeruudesta ja kostonhalusta. Niistä vapautuminen on edellytys suhteen onnellisuudelle.

Ota asia avoimesti puheeksi ja kysy vaimoltasi, miten sinä voisit auttaa häntä vapautumaan kielteisistä tunteista. Kysymys ei ehkä ole helppo, mutta se voi olla sinulta tällä hetkellä paras kädenojennus.

3. Minulla on pari miesystävää, joiden kanssa harrastan asioita, joista mieheni ei ole kiinnostunut. Yhden kanssa käyn teatterissa, toisen kanssa osallistun koiranäyttelyihin. Olemme vain kavereita, mutta miehet olisivat kiinnostuneita läheisemmästäkin ystävyydestä. Olen alkanut miettiä, teenkö väärin kaikkia kohtaan pelaamalla tällaista peliä, sillä myönnän nauttivani roolistani. Mieheni on pihalla kuin lumiukko, hänelle riittää työ ja telkkari.

Pohdit tilannettasi moraaliselta kannalta ja mietit, toimitko ”väärin”. Vastaus riippuu, kenen näkökulmasta tarkastelet asiaa. Yksi tapa on ajatella, että toimit väärin sitä tai niitä henkilöitä kohtaan, joille annat virheellisen käsityksen aikeistasi.

Näin ajatellen toimit väärin miespuolista kaveriasi kohtaan, jos annat hänen ymmärtää suhteestanne kehkeytyvän muutakin kuin ystävyyttä, mikäli hän toivoo sitä ja itse et sellaista suunnittele. Miestäsi kohtaan toimit väärin, jos harrastuksesi pääasialliseksi motiiviksi on muodostunut flirtti, jonka viattomuudesta et enää itsekään ole varma.

Pariskunnan kiinnostuksen kohteet menevät harvoin aivan yksiin. Suhteen onnellisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää myös jakaa kiinnostuksen kohteita. Tämän vuoksi suosittelisin, että miettisitte miehesi kanssa, voisitteko löytää jonkin yhteisen harrastuksen.

4. Olin avioliittoni loppuvaiheessa uskoton, ja vaikka liitto on päättynyt eroon, en ole vieläkään antanut tekojani itselleni anteeksi. Neuvoisitko, miten saisin itselleni rauhan.

Se, ettet hyväksy tekojasi on arvoistasi kumpuava ajatus ja sinänsä suotava. Kielteisiin tunteisiin, kuten syyllisyyteen, itsehalveksuntaan tai häpeään juuttuminen ei kuitenkaan palvele ketään.

Kielteiset tunteet sitovat energiaa etenkin jos ne vain vellovat hahmottomina mielessä. Yksinkertainen keino vähentää negatiivisten tunteiden voimaa on pukea niitä sanoiksi puhumalla ja kirjoittamalla. Voisit käydä läpi mitä tunteita ja ajatuksia tekoihisi liittyy jäsentämällä niitä vaikkapa vain paperille.

Lisäksi voisi olla hyödyllistä, että kirjoittaisit ex-miehellesi kirjeen, jossa kerrot kaiken, mitä sinulla on vielä sydämelläsi. Sinun ei tarvitse lähettää kirjettä hänelle, jos et halua. Olennaista on, että kirje voi auttaa sinua vapautumaan tunnetaakasta.

5. Nykyään kaikilla pariskunnilla täytyy olla vapaus tavata ystäviään ja matkustella ilman puolisoa. Luulen, että tämän vuoksi tapahtuu myös paljon ”turhaa” uskottomuutta. Eikö olisi hyvä, jos liitot olivat kuin ennen vanhaan, parikunnat olivat aina yhdessä?

Yhteiskunnassa vaikuttavista arvoista ja ihanteista ei ole useinkaan parhaiksi onnellisuuden ohjenuoriksi – eikä myös omien arvojen vastaista käytöstä selittäviksi alibeiksi. Tästä syystä kannustaisin ottamaan etäisyyttä yleisiin ihanteisiin ja pohtimaan, minkälainen elämäntapa toimii omassa suhteessa parhaiten.

6. Sanotaan, että uskottomuus voi olla parisuhteelle myös hyväksi. Mihin tämä perustuu, en kyllä usko!

Uskottomuus voi tarjota pettäjän elämään jännitystä ja kohottaa itsetuntoa. Kohonnut itsetunto voi heijastua myönteisesti pettäjän parisuhteeseen esimerkiksi piristämällä pettäjän ja petetyn seksielämää. Pettämisen myönteisistä vaikutuksista hyötyminen edellyttää kuitenkin sitä harjoittavalta ihmiseltä tietynlaista arvomaailmaa sekä yleensä sivusuhteen pysymistä salassa.

Toinen tapa, jolla uskottomuus voi olla parisuhteelle hyväksi, liittyy uskottomuuden aiheuttamaan kriisiin. Kriisi kyseenalaistaa suhteen jatkuvuuden ja voi sen myötä auttaa näkemään kumppanissa asioita, joita ei ole osannut arvostaa. 

7. Pitääkö se väite paikkaansa, että pettäjä on aina pettäjä? Poikaystäväni petti exäänsä kanssani, mutta hän väittää jutun olleen silloin jo ihan loppusuoralla. Olemme todella rakastuneita, mutta silti vähän mietityttää, pettääkö hän minuakin.

Ihminen voi oppia pois melkeinpä mistä tahansa käyttäytymismallista, jos siihen löytyy riittävästi motivaatiota. Mitään yleispätevää pettämisestä ei näin ollen voi sanoa. Voithan antaa miehelle mahdollisuuden, vaikka et sokeasti häneen uskoisikaan.

8. Ajattelen kaikkia vastaan käveleviä miehiä sillä tavalla. Ajattelua pitemmälle en asiaa veisi, mutta en voisi ikinä paljastaa asiaa miehelleni. Lasketaanko tuollainen mielikuvitusseksi pettämiseksi?

Kulttuurissamme vallitseva moraalikäsitys vetää melko selvän rajan ajatusten ja tekojen välille; yleensä ihmiset ajattelevat, että vain uskottomuuteen liittyvät teot, eivät ajatukset, ovat tuomittavia.
Myös ajatukset voidaan kuitenkin kokea loukkaavina ja ne herättävät tekojen tapaan mustasukkaisuutta. Omia seksifantasioita ei sen vuoksi kannata aina kertoa toiselle avoimesti.

9. Naapurinrouva alkoi pyykkituvassa flirttailla ja lähennellä minua. Annoin hänen jatkaa melko pitkään ennen kuin pyysin häntä lopettamaan. Nyt en saa häntä mielestäni. Mitä tehdä?

Jos mietit naapurinrouvaa pakonomaisesti, olet todennäköisesti ihastumassa häneen. Jos pelkäät tunteitten ottavan ylivallan, etkä halua suhdetta naisen kanssa, sinun on järkevintä ottaa etäisyyttä häneen. 

10. Miksi huippumallien ja kuvankauniiden prinsessojen miehetkin pettävät?

Vetovoiman syntyminen ja säilyminen ihmisten välillä liittyy moniin muihinkin asioihin kuin ulkonäköön. Petetyksi tulemiselta ei ole suojassa kukaan, koska pettäminen ei riipu petetystä, vaan pettäjästä. Myös kuvankauniiden naisten miehet hakevat elämäänsä jännitystä ja kokemuksia, joita heidän kumppaninsa ei voi antaa.

11. Onko nettiseksi pettämistä vai voiko sitä verrata pornon katsomiseen? Vai onko pornon katsominenkin pettämistä?

Sikäli kun nettiseksissä on kyse vuorovaikutuksesta ihmisten välillä, voidaan se mieltää perustellummin pettämiseksi kuin pelkkä pornon katselu.

12. Kahdenkymmenen avioliittovuoden jälkeen puolisoni kertoi pitäneensä kaksi vuotta rinnakkaissuhdetta. Luottamukseni mureni enkä voinut kuvitellakaan jatkavani liittoa. Miehelleni eron mahdollisuus ei ollut tullut mieleenkään. Nyt olen uudessa avioliitossa, mutta luottamus on kovan työn takana. Epäluuloisuus tekee elämäni raskaaksi. Monesti ajattelen myös ehdotonta käytöstäni; enkö halunnut käsitellä asiaa, halusinko vain paeta? Syytän itseäni myös liiallisesta sinisilmäisyydestä? Nyt uuden avioliiton myötä olen tullut siihen tulokseen, että exä oli mies parhaimmasta päästä. Miksi hyviä asioita ei näe kuin vasta kauempaa?

Kaksi vuotta petetyksi tulemista on pitkä aika, joten on ymmärrettävää, että luottamuksesi mureni. Mietit, olitko liian sinisilmäinen ja oliko ero oikea ratkaisu. Suosittelisin, että olet armollinen itsellesi. Et voi jälkikäteen tietää, olisitko voinut käsitellä miehesi rinnakkaissuhteen herättämät tunteet ja luottamuspulan suhteen jatkuessa niin, etteivät ne olisi sinua enää vaivanneet.
Keskity siis miettimään tätä hetkeä ja pohdi, jaatko nyt elämäsi riittävän oikean ihmisen kanssa. Jos koet niin, jätä mennyt taakse ja panosta uuteen suhteeseen.

Lue lisää:
Pettämisestä
Parisuhteen hoidosta.

Asiantuntijana psykoterapeutti Sanna Aulankoski.

itsetunto, psykoterapia, työelämä

Miten pääsisi eroon toisinaan - ja aika useinkin – tulevista huonommuuden tunteistani? Ne iskevät päälle erityisesti, kun kohtaan ns. pätevämpiä ihmisiä. Olen aivan uupunut sellaisen tapaamisen jälkeen.

En viihdy työssäni, jossa näitä pätijöitä on paljon. En kuitenkaan uskalla hakeutua parempiinkaan töihin, kun tiedän, että toiset ovat kuin ovatkin paremmin koulutettuja varsinkin tällä hoitoalalla.

Syön masennuslääkettä (10 mg Cipralex), mutta en osaa sanoa, auttaako se vain väsyttääkö vain. Sain lääkkeen, kun masennuin kunnolla ollessani työtön, enkä ole uskaltanut lopettaa. Mistä saisin sellaista tukea, että se oikeasti helpottaisi oloani?

NAINEN KOHTA 50 v

Riittämättömyys on tunne, jonka kanssa kamppailemme koko elämämme. Ihmislapsi syntyy täysin avuttomana ja sataprosenttisesti muista ihmisistä riippuvaisena eikä tästä perusasetelmasta pääse koskaan täysin eroon. Kukaan meistä ei selviä ilman toisten läsnäoloa ja tukea, mutta sitä on usein vaikea myöntää.

Vertailu toisiin alkaa jo neuvolakorteista. Ne vilisevät sanoja reipas, taitava ja innokas. Sama jatkuu päiväkodeissa ja kouluissa, joissa palautteiden ja numeroiden taustalla on aina jokin arviointiasteikko: olet joko hyvä, keskinkertainen tai huonompi kuin toiset. Hassuinta tässä on se, että hyvä?huono-akseli on kokonaan meidän keksintömme. Luonnossa se on tarpeeton. Kivet ovat kiviä, ja ruoho ruohoa. Olisi hassua sanoa, että toinen kivi olisi toista huonompi tai parempi. Ihmiset sen sijaan osaamme nopeasti laittaa arvojärjestykseen oli sitten kyse tv:n talent-kisoista tai työpaikan tuloksentekijöistä.

Olet sisäistänyt tämän arvoasteikon turhankin hyvin. Olet kertomasi mukaan valinnut jopa huonomman työpaikan kuin mihin pystyisit välttääksesi pätijöitä. Silti heitä riittää työyhteisössäsi liiaksi. Olet kokenut myös työttömyysjakson, jonka aikana masennuit. Yksi tekijä siinäkin lienee ollut tuo kokemus arvottomuudesta. Huonommuudesta kärsivällä on useimmiten sisällään vaativa puoli, jolle mikään ei riitä. Juuri se puoli arvioi jatkuvasti markkina-arvoasi.

Psykoterapiassa puhutaan usein esille tuomastasi arvottomuudesta. Käyn asiakkaideni kanssa keskustelun, jossa pyydän heitä ajattelemaan pientä vauvaa ja kysyn, onko vastasyntynyt arvottomampi kuin me muut. Kukaan ei ole vielä vastannut että on. Jokainen on arvokas jo syntyessään, eikä arvo laske aikuisuudessakaan. Sinussakin on edelleen tuo sama ydinminuus, joka ei ole muuttunut miksikään. Tähän peruskokemukseen arvokkaasta ihmisestä ja elämästä on hyvä palata aina, kun kohtaamme riittämättömyyden tunteita.

Kysyt, mistä saisit tukea ongelmiisi. Uskon, että hyötyisit psykoterapiasta, jossa voisit uudelleen rakentaa tätä kokemusta arvokkaasta minästä ja opetella taitoja tulla paremmin toimeen masennukseen liittyvien tunteittesi kanssa. Myös lääkitystäsi on mahdollista lähteä purkamaan, kun voimavarasi ja taitosi kasvavat.

Teemaan liittyvä lempikirjani on Iloisen luuserin käsikirja (A. Jemand). Myös Tenavien päähenkilö Jaska Jokunen pohtii aihetta säännöllisesti. Elokuvaklassikko aiheesta on tietenkin Disneyn Dumbo (1941), ja Woody Allenin lähes koko tuotanto käsittelee samaa teemaa. Riittävän hyvää joulua.

Näin eteenpäin

  • Ole yhteydessä sinua hoitavaan lääkäriin, jotta voit alkaa etsiä sinulle sopivaa psykoterapeuttia Kelan tuella.
  • Tutustu eri psykoterapiasuuntauksiin ja pohdi, mikä voisi olla sopiva. Tietoa löytyy esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran sivuilta.
  • Ensiapuna voit myös kokeilla jotakin masennuksen nettihoito-ohjelmaa (esim. Mielenterveystalo).

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Henkinen kasvu itsetuntemus itsetunto

Voisi kuvitella, että elämä olisi helpompaa täydellisenä ja valmiina, viisauskin taattu. Mutta se olisikin tylsää! Keskeneräisyys kannattaa, sanoo psykoterapeutti Katriina Järvinen.

Kukapa ei tuntisi itseään keskeneräiseksi ja joutuisi aika ajoin toteamaan, että tätäkään en vielä hallitse.

Ihmisenä olisi mukava kasvaa, sillä sehän tarkoittaa viisastumista. Kasvaminen tosin tapahtuu usein pakon edessä ja tuskastuttaakin.  

Psykoterapeutti Katriina Järvinen kertoo, miksi keskeneräisyyden hyväksyminen kannattaa.

1. Tulet viisaammaksi

Jos olisit valmis, mitä hyötyä olisi tulevista vuosista? Ne eivät kasvattaisi kohtaamaan eteen tulevaa. Juuri kokemukset meitä koulivat ja viisastuttavat. Help self -kirjoista voi lukea elämänviisauksia, mutta vain elämällä ne myös sisäistää.

2. Pysyt luovana

Välillä on hyvä olla pallo hukassa. Odottamaton tapahtuma voi romahduttaa tulevaisuudenvisiosi ja ajatuksen siitä, millainen olet. Se koettelee, mutta saa näkemään uusia vaihtoehtoja.

3. Valmiina olisit tylsä

Millaisia ovat itseään täydellisinä pitävät ihmiset? Itseriittoisia, aika rasittavia ja usein vaikeasti lähestyttäviä. Kuinka sietäisit sellaisena muiden keskeneräisyyttä? 

4. Saamme nauraa

Tietääkö joku jonkun nauraneen täydellisyydelle? Monista tilanteista tulee hauskoja ja kiinnostavia, koska ihminen on epätäydellinen. Voimme vertailla tapojamme yrittää selviytyä ja oppia toisiltamme.

5. Elämä on mysteeri

Emme elä saadaksemme valmiin CV:n vaan kehittyäksemme. Moni muokkaa uutterasti tietotaitoaan tai ulkonäköään. Viimeistään keski-iässä kannattaa alkaa arvostaa itseään sellaisena kuin on. Vanhana näkee paremmin, mitä ihmeellinen elämä toi tullessaan.

Lisää aiheesta Katriina Järvisen kirjassa Saanko esitellä – monenlaiset minämme. Kirjapaja, 24 e.

Tapio Suominen

Kun urheilutoimittaja Tapio Suominen lähtee hiihtämään, hän nauttii myös maisemista. Tässä Tapion latuvinkit sille, joka retkeilee mielellään laduilla.

Ladun pitää tuntua sopivana rasituksena ruumiissa, maiseman ilona mielessä. Ylen urheilutoimittaja Tapio Suominen tuntee hiihtomaastot ja antaa latuvinkkinsä.

–Pidän eniten ulkolajeista, sillä luonnosta saa esteettistä nautintoa. Mieli virkistyy maisemista, sanoo Suominen.

1. Aulangon ja Ahveniston reitit Hämeenlinnassa

Aulangon ladut kulkevat upeissa kansallismaisemissa. Jylhät näkymät ja hyvät korkeuserot tekevät hiihtolenkistä elämyksellisen. En hiihdä veren maku suussa vaan ympäristöstä nauttien. Ahvenistossa ladut ovat hyvässä kunnossa, vaikka talvi olisi hiihtämisen kannalta huono. Paikallisen linnan työntekijät pitävät tykkilumella ladut priimana joulukuusta huhtikuun puoliväliin.

2. Levitunturin kiertävä latu

Lapin ankaran jylhässä maastossa on mukava tehdä pitkiä päivähiihtoja, jolloin matkaan lähdetään retkeilyvauhdilla ja -ulkoiluasenteella. Vähän evästä ja ehkä vaihtovaatettakin reppuun, sillä taukopaikoilla kuuluu nauttia talvesta. Palvelut ovat erinomaiset, ja ladut pitkälle kevääseen hienossa kunnossa.

3. Vuokatin ensilumenlatu

Koska edellisen talven lunta varastoidaan Vuokatissa suppaan, eli kuoppaan, joka peitetään sahanpurulla, saadaan syksyllä ensimmäinen latu hiihtokuntoon jo lokakuussa. Noin viiden kilometrin latu avataan perinteisesti 10.10. klo 10. Se on kaksi kuukautta aiemmin kuin monessa muussa paikassa. Vuokattiin saapuu ensilumenladun takia myös ulkotreeniä kaipaavia kilpahiihtäjiä.

4. Kivikon hiihtohalli

Latu on halliladuksi kohtalaisen pitkä, noin kilometin, ja siinä on jopa vähän korkeuseroja. Lumi on hyvälaatuista, mikä ei halleissa ole itsestäänselvää. Ladulta pääsee halutessaan kuntosaliin ja saunaan, joten treenistä voi tehdä monipuolisen. Talvet ovat viime vuosina olleet hankalia Etelä-Suomessa hiihtäville, mutta Kivikossa voi sivakoida jo syyskuussa, kun kaverit vielä pelaavat ulkona golfia.

5. Seefeldin hiihtokeskus Itävallassa

Keski-Euroopan maastohiihdon keitaaseen on Munchenin lentokentältä tunnin ajomatka. Alppien kainalossa sijaitsevassa lumivarmassa Seefeltissä riittää satoja kilometrejä hiihdettävää. Lomailija saa unohtaa suomalaiseen kulttuurin kuuluvan ankaran ja totisen menon. Alpeilla retkeillään reppu selässä ja jutellaan taukopaikoilla hiihtokokemuksista. Huikean hienot maisemat takaavat elämyksellisyyden. Pienessä Seefeldin kaupungissa on pittoreskejä ravintoloita ja kylpylöitä, ja puolen tunnin ajomatkan päässä on Innsbruck. Hiihtomatkaan voi näin liittää myös kaupunkikierroksia.

Lisätietoa: hameenlinna.fi/liikunta- ja ulkoilu, hel.fi/ulkoliikunta, levi.fi, vuokattisport.fi, seefeld.com sekä koko Suomen latutilanteesta kertova suomenlatu.fi

Lue lisää Tapio Suomisen hyvän olon eväistä: Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi

Näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatta paiskii töitä Helsingin kaupunginteatterissa ja ensi kesänä kasassa on myös vanha yhtye Ultra Braa. Lue, millainen musiikki puhuttelee häntä nykyään?

Mitä musiikki merkitsee sinulle, Vuokko Hovatta?

–Musiikki on värähtelevä todellisuus, jonka avulla koen ja välitän tunteita. Koska teen työtä musiikin parissa, välillä on kausia, etten kuuntele sitä kotona ollenkaan. Se vähän puhdistaa korvia, ja olen herkempi kuulemaan musiikin töissä. Muulloin kuuntelen monialaisesti varsinkin klassista ja naislaulajia, kuten Joan Baezia, Björkiä ja Joni Mitchelliä.

Miten valitset, mitä kuuntelet?

–En ole mielialakuuntelija, enkä ole koskaan varsinaisesti fanittanut ketään yksittäistä artistia. Joskus on kivaa kuunnella instrumentaalimusiikkia. Se ei määrittele niin paljon kuin sellainen, jossa on teksti, joten omille ajatuksille jää enemmän tilaa. Tyttäreni kautta osallistun välillä hänen päivänpolttavan popin kuunteluunsa. Tällä hetkellä en kuuntele juurikaan radiota. Koska kotona tulee niin vähän kuunneltua musiikkia ylipäätään, haluan itse määritellä mitä kuuntelen, sitten kun siihen on aikaa. Kuuntelen mieluiten koko levyn kerralla.

Mitä levyjä kuuntelet juuri nyt?

–Spotifystä voin aina hakea mitä vain, mutta kirjaimellisten levyjen pinossa näyttää nyt olevan Stevie Wonderia, Abbaa, Joni Mitchelliä, Kate Bushia, Anna-Mari Kähärä Orchestraa, Rufus Wainwrightia, Scott Walkeria, Massive Attackia ja Einojuhani Rautavaaraa.

Lue lisää Vuokko Hovatan ajatuksia Hyvä terveys 3/2017. Tilaajana pääset lukemaan lehden digilehdet.fi