Mikä vikana?

Julkaistu:

Geenimuuntelu, totta vai tarua?

Katarina Malmberg

Syömmekö jo tänä jouluna muuntogeenistä kinkkua? Ylitarkastaja Erkki Vesanto Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta vastaa väitteisiin geenimuuntelusta.

1. Olemme syöneet muuntogeenistä ruokaa tietämättämme jo vuosia.

Tarua. Muuntogeenisen aineksen käytöstä on ollut pakko ilmoittaa elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä jo vuodesta 1997 lähtien. 2004 lähtien muuntogeenisten elintarvikkeiden tuoteselosteissa on täytynyt olla tuotteen muuntogeenisyydestä kertova merkintä, jos tuote tai jokin sen ainesosa sisältää yli 0,9 prosenttia muuntogeenistä ainesta. Tällaisia tuotteita ei Suomessa kuitenkaan ole myynnissä juuri lainkaan, myös elintarvikevalvonnassa on vain harvoin löydetty elintarvikkeita, joissa olisi muuntogeenistä ainesta.

2. Suomesta ei vielä saa muuntogeenisiä elintarvikkeita.

Osittain totta. Toistaiseksi Suomessa on ollut vain rajoitetussa myynnissä eräillä kuntosaleilla muuntogeenisistä raaka-aineista valmistettuja proteiinipatukoita. Suomessa ja koko Euroopassa muuntogeeniset elintarvikkeet ovat harvinaisia. Yleisimmin käytössä ovat eläinten ruokinnassa käytettävät muuntogeeniset rehut.

3. Kun jo suomalaisille possuille syötetään muuntogeenistä soijaa, niin syömmekö me itse asiassa muuntogeenistä kinkkua joulupöydässämme.

Tarua. Muuntogeenisen ravinnon syöminen ei tee siasta tai sen lihasta muuntogeenistä. Ruoan sisältämät geenit pilkkoutuvat aineenvaihdunnassa, siirretty geeni aivan samalla tavalla kuin muutkin geenit.

4. Muuntogeenisessä ruoassa on vähemmän vitamiineja ja muita ravintoaineita kuin perinteisesti tuotetussa.

Tarua. Muuntogeeninen ruoka sisältää samat ravintoaineet kuin vastaavat perinteiset tuotteet. Kasvilajikkeiden ravintoaineiden koostumus tutkitaan tarkasti ennen kuin ne hyväksytään EU:ssa ja muuntogeeniset lajikkeet ovat koostumukseltaan vastaavia kuin perinteiset lajikkeet.

5. Geenimuuntelu tarkoittaa, että kasviin istutetaan geenejä, jotka lisäävät vastustuskykyä tuhohyönteisiä ja torjunta-aineita vastaan.

Osaksi totta. Yleisimpiin muuntogeenisiin kasveihin eli maissiin ja soijaan on siirretty geenejä, jotka kehittävät vastustuskyvyn tiettyä torjunta-ainetta tai tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Lähitulevaisuudessa kaupalliseen levitykseen voi tulla esimerkiksi kasveja, joissa geenitekniikan avulla on muutettu hiilihydraatti- tai rasvahappokoostumusta tai sammutettu jokin luontainen allegisoivaa proteiinia tuottava geeni.

6. Muuntogeeninen ruoka voi vaikuttaa ihmisten lisääntymiskykyyn.

Tarua. Tästä ei ole tieteellistä näyttöä. Kaikki muuntogeeniset ainekset käyvät läpi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tekemän turvallisuustarkastelun. Hyväksytyt muuntogeeniset ainekset eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisen, eläimen tai ympäristön terveyteen.

7. Esimerkiksi pähkinän allergisoivaa proteiinia tuottava geeni voi siirtyä jonkin toisen geenin mukana muokattavaan kasviin.

Tarua. Geenitekninen kasvinjalostus on täsmäjalostusta, jossa kohdekasviin siirretään vain jokin tietty, haluttu geeni. Lisäksi geeninsiirron onnistuminen varmistetaan lukuisilla eri tutkimuksilla. Hyväksymismenettelyssä tutkitaan myös muuntogeenisen aineksen mahdolliset allergiaa aiheuttavat ominaisuudet. Allergisen vaikutuksen lisääntymistä ei hyväksytä.

8. Geenimuuntelulla voisi poistaa esimerkiksi soijasta sen proteiinin, joka aiheuttaa allergisen reaktion.

Osittain totta. Monesti allergisoivia proteiineja on kuitenkin useita, joten yhden geeni sammuttaminen saattaa vain pienentää mahdollisuutta saada allerginen reaktio. Tällöin kasvin jalostusta on jatkettava ja sammutettava kaikki pahimmat allergiageenit.

9.  Muuntogeeninen vilja ei tarvitse yhtä paljon torjunta-aineita tuottaakseen satoa kuin tavallinen vilja.

Osittain totta. Kun rikkaruoho-ongelma on paha, pellolla joudutaan käyttämään torjunta-ainetta, joka tappaa kaikki vihreät kasvit. Tällaisia aineita voidaan käyttää tavallisen viljan viljelyssä vain satokauden jälkeen, koska viljakin tuhoutuisi. Kuitenkin niiden teho olisi paras viljelykaudella.

Esimerkiksi muuntogeeninen soija on kehitetty kestämään yhtä tällaista tehotorjunta-ainetta. Sitä viljeltäessä torjunta-ainetta voidaan käyttää oikeaan aikaan ja vähemmän kuin perinteisen soijan viljelyssä. Näin kannattavuus paranee ja torjunta-aineiden haitalliset ympäristövaikutuksia vähenevät. Jotta uudet torjunta-aineelle vastustuskykyiset kasvigeenit eivät leviäsi luontoon, jokainen muuntogeeninen viljalajike on kehitetty kestämään vain yhtä torjunta-ainetta.

10. Muuntogeeninen ruoka aiheuttaa syöpää ja epämuodostumia.

Tarua. Hyväksytyt muuntogeeniset ainekset eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisen, eläimen tai ympäristön terveyteen. Lisäksi usein on voitu havaita, että hyönteistuholaisia kestävissä muuntogeenisissä maisseissa on vähemmän homemyrkkyjä kuin perinteisissä maisseissa.

Muuntogeeniset kasvit testataan ja tutkitaan tarkasti, ennen kuin ne hyväksytään. Tieteellisistä tutkimuksista tehtyjen johtopäätösten perusteella muuntogeeniset tuotteet vastaavat koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavia perinteisiä tuotteita.

11.  Ihmisessä muuntogeenisen elintarvikkeen sisältämät geenit voivat siirtyä suolistossa eläviin bakteereihin, ja sillä on vakavia seurauksia terveyteen.

Tarua. Kaikki elintarvikkeet sisältävät geenejä, eivätkä muuntogeeniset elintarvikkeet eroa tässä suhteessa muista elintarvikkeista. Ruoan sisältämien geenien pieniä osia voi siirtyä suoliston bakteereihin, mutta tällä ei ole todettu mitään terveydellisiä vaikutuksia, koska vain kokonainen geeni voi toimia. Lisäksi suoliston bakteerit uusiutuvat hyvin nopeasti. Siirtogeeni ei eroa muista geeneistä, joita ihmisen normaalissa ateriassa on miljardeja.

12. Muuntogeeniset elintarvikkeet ovat tavallista turvallisempia, koska niitä valvotaan tarkemmin kuin muita elintarvikkeita.

Osittain tarua. Muuntogeeniset elintarvikkeet pääsevät markkinoille sen jälkeen, kun niiden turvallisuus on arvioitu ja ne on hyväksytty. EU:ssa hyväksymismenettely on erittäin tiukka. Hyväksymisen jälkeen muuntogeenisiä elintarvikkeita valvotaan samalla tavalla kuin perinteisiä elintarvikkeita. Hyväksytyt muuntogeeniset elintarvikkeet ovat yhtä turvallisia kuin muutkin elintarvikkeet.

13. Muuntogeeninen ruoka ei poikkea olennaisesti muusta ruoasta.

Toistaiseksi totta. Tieteellisten tutkimusten mukaan muuntogeeninen ruoka vastaa koostumukseltaan vastaavia perinteisiä elintarvikkeita. Tilanne muuttuu, kun markkinoille tulee ravitsemuksellisesti parannettuja elintarvikkeita.

14. On samantekevää, muokkaako tiedemies vai evoluutio kasvien geenejä.

Totta. Kasvinjalostusta tarvitaan, sillä se on ihmisen ohjaamaa evoluutiota, luonnon evoluutio ei jalosta kasveja ihmisen vaan kasvilajin tarpeisiin. Geenitekniikka on vain yksi kasvinjalostajan käyttämä tekniikka, jolla voidaan muuttaa kasvin ominaisuuksia.

Lue lisää elintarvikkeiden täydentämisestä

Kommentit

Keskustelualueen säännöt
Tähdellä merkitys ovat pakollisia kenttiä
Kommentoidaksesi nimimerkillä kirjaudu sisään

Teemat