Mikä vikana?

Julkaistu:

Salmonella

salmonella

Nykyään tunnetaan pari tuhatta eri lajin Salmonellaa, joista suurin osa aiheuttaa ripulia. Salmonella on yleensä helppo hoitaa, mutta joidenkin potilaiden elimistöön bakteeri jää pitkiksi ajoiksi. Heistä tulee Salmonellan kantajia. Sekä äkillisen vaiheen että kantajuuden diagnoosi perustuu yleensä bakteerin viljelyyn ulosteessa.

Salmonelloosit ovat Salmonella-bakteerin aiheuttamia infektioita. Niistä lavantauti ja pikkulavantauti ovat yleissairauksia, muut suolistotulehduksen aiheuttamia ripuleita. Salmonellat tarttuvat ulosteen saastuttaman ruoan ja veden välityksellä. Tarttumisvaara riippuu syötyjen bakteereiden määrästä: sadantuhannen lavantautibakteerin annos aiheuttaa taudin joka neljännellä, mutta miljardi bakteeria jo lähes jokaisella.

Salmonella-epidemia syntyy, kun paljon ihmisiä on tekemisissä toistensa kanssa huonoissa hygieniaoloissa. Ennen vuosisadan vaihdetta käydyissä sodissa Salmonellat tappoivat useampia sotilaita kuin aseet, meidän vuosisatamme alussa buurisodassa tilanne oli suurin piirtein tasan ja vasta sen jälkeen sotilaat ovat onnistuneet tappamaan vihollisiksi kutsumiaan kanssaihmisiä enemmän kuin Salmonella.

Suomessa on ollut vuosittain korkeintaan vain muutama kymmenen lavantauti- tai pikkulavantautitapausta, mutta useita tuhansia salmonellooseja. Neljä viidestä potilaasta on saanut taudin ulkomailta, joten kannattaa olla tarkkana, mitä matkalla syö.

Salmonellat kuuluvat niin sanottuihin yleisvaarallisiin tartuntatauteihin, joihin sairastuneen toimintaa voidaan rajoittaa tartuntatautilain perusteella. Sen vuoksi esimerkiksi pakkaamattomien, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistuksen kanssa tekemisissä olevat voidaan velvoittaa tarkastuksiin Salmonellan toteamiseksi ja pidättää työstä, jos heiltä löytyy bakteeria.

Bakteeri löytyy rikastetusta ulosteesta

Salmonellojen laboratoriotutkimus perustuu bakteerien viljelyyn. Tavallisesti ne viljellään pienestä nokareesta ulostetta.

Koska tautibakteerien löytäminen ulosteen normaalien bakteerien joukosta voi olla vaikeaa, viljely tehdään usein kaksivaiheisesti: ensin näytteen Salmonellan määrää lisätään kasvattamalla ulosteen bakteereita oloissa, joissa ne viihtyvät erityisen hyvin. Näin saatua rikastetta levitetään noin kymmenen sentin läpimittaisille pyöreille viljelymaljoille, joihin on valettu elatusainetta. Siitä, millä elatusaineella bakteeri kasvaa parhaiten, voidaan alustavasti päätellä, mitä lajia se on. Lisäksi tarvitaan immunologisia ja biokemiallisia jatkokokeita selvittämään, mikä noin kahdesta tuhannesta Salmonellalajista on kyseessä.

Lavantaudin ja pikkulavantaudin osoittamiseksi on usein tarpeen tehdä viljely verestä tai luuytimestä, sillä etenkin taudin alkuvaiheissa bakteereita on ulosteessa vähän.

Samalla muidenkin syyllisten jäljille

Viljely, jossa ulosteesta tutkitaan vain Salmonellat, sopii elintarviketyöntekijöiden terveystarkastuksiin ja Salmonellan kantajiksi jääneiden seurantaan. Syyltään tuntemattoman ripulin selvittämiseksi kannattaa samalla tutkia muutkin yleiset ripulibakteerit. Useimmat laboratoriomme kutsuvat tällaista tutkimusta ulosteviljely 1:ksi.

Salmonellat aiheuttavat joskus jälkitauteja, esimerkiksi niveltulehduksia. Kun arvioidaan, voivatko potilaan oireet johtua aikaisemmasta mahdollisesti huomaamatta jääneestä salmonelloosista, on tarpeen tutkia Salmonellan vasta-aineet verestä. Analyysitekniikat ovat samantapaisia, joita käytetään hormoneja mitattaessa. Vielä sen jälkeen, kun elimistöstä ei enää löydy bakteereita, vasta-aineiden laadun ja määrän perusteella voidaan päätellä, milloin ja millainen infektio on sairastettu.

Lue lisää turistiripulista.

Kommentit


Keskustelualueen säännöt
Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä

Teemat