Poimi ja pistele poskeen monenlaisia marjoja varvuista ja pensaista, torilta ja metsästä. Koska joissakin marjoissa on paljon vitamiineja, toisissa taas muita ravintoaineita, niitä kannattaa syödä monipuolisesti ainakin kesällä.

Marjojen hyvistä aineista tärkeimpiä ovat terveyttä edistävät biologisesti vaikuttavat eli bioaktiiviset aineet,  joista parhaiten tunnetaan antioksidantit.

Nykykäsityksen mukaan ne hidastavat vanhenemista  ja estävät sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän syntyä. Marjojen antioksidantteja ovat C-vitamiini, E-vitamiini, vesiliukoiset B-ryhmän vesiliukoiset vitamiinit eli folaatit, sekä karotenoidit jotka ovat keltaisia, oransseja ja punaisia väriaineita.

Säännöllinen marjojen syönti edistää myös sydämen terveyttä vähentämällä  verihiutaleiden kasaantumisherkkyyttä, alentamalla verenpainetta ja lisäämällä hyvän kolesterolin määrää.

Marjojen bioaktiivisten aineiden on myös todettu vahvistavan elimistön puolustusmekanismeja ainakin sairauksia aiheuttavia suoliston bakteereja vastaan. Tällainen vaikutus on muun muassa karpalomehulla, jonka on todettu vähentävän naisten oireisten virtsatietulehdusten määrää. Itse tulehduksia se ei kuitenkaan paranna.

Monet marjauutteet estävät jopa syöpäsolujen kasvua ainakin soluviljelmissä, ehkä myös paksusuolen syövän riskiä.

Kuitu pitää nälkää

Lisäksi marjoissa on ainakin kolmea erityisen tärkeää ravintoainetta.

Ykkösenä näistä voi pitää vesiliukoista ravintokuitua, joka hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja tasaa verensokeria, sitoo kolesterolia suolesta imeytymättömään muotoon ja alentaa veren rasva-arvoja. Kaikki nämä ominaisuudet ovat hyväksi sydämelle.

Merkityksetöntä ei ole myöskään marjojen sisältämä vesi. Se, kuten vesi ruoka-aineissa yleensäkin, ylläpitää kylläisyyden tunnetta ja tukee osaltaan painonhallintaa. Hanasta laskettu vesi hulahtaa elimistön läpi nopeammin, eikä sillä siis ole tätä samaa vaikutusta.

Lisäksi marjoissa on kaliumia, joka edistää suolan ainesosan, natriumin eritystä ja alentaa siten verenpainetta.

Ei karpaloa kaikille

Vaikka ravintoaineiden pitoisuudet vaihtelevat, yhteistä marjoille on se, että ne kaikki ovat terveellistä, kevyttä syötävää.

Mutta yksi poikekus tästä säännöstä on. Karpalo ja siitä tehtävät valmisteet saattavat muuttaa veren hyytymistä estävien varfariinilääkkeiden, yleisimmin Marevanin, tehoa. Tätä lääkettä käytetään veitulppien ehkäisyyn, jos niiden vaara on tavallista suurempi. Suuri määrä karpalomehua tai muuta karpalovalmistetta voi muuttaa varfariinihoidon tasapainoa ja aiheuttaa vakaviakin verenvuotoja.

Marjojen hyvät vaikutukset tulevat tietysti parhaiten esille, kun syö niitä säännöllisesti, pari, kolme kourallista päivässä ainakin kesällä, kun aromit ovat parhaimmillaan. Ja mikä estää silloin tällöin syömästä talvellakin kotimaisia marjoja etelän hedelmien asemesta.

Kotimaisia marjoja, lähiruokaa, kannattaa tietysti suosia, mutta ravitsemuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, jos silloin tällöin syö rasiallisen ulkomaisia. Se on pisara meressä, sillä kukin meistä syö vuosittain tonnin verran ruokaa, ellei enemmänkin.

Sekoita itse jogurtit

Tuoreet marjat ovat terveellisimpiä, mutta yhtä suositeltavia talvella sulatettuina pakastemarjoina esimerkiksi jogurteissa ja viileissä. Helposti haihtuvaa C-vitamiinia näissä tuotteissa on hieman vähemmän, mutta muita ravintoaineita kuten tuoreissa. Miinusta tulee näihin hapanmaitotuotteisiin lisätystä sokerista ja rasvasta, jotka energiapitoisuutensa takia vähentää marjojen ravitsemuksellista arvoa.

Ravitsemuksellisesti parhaat marjajogurtit ja viilit tietysti saa sekoittamalla ne itse tuoreista tai pakastetuista marjoista ja vähärasvaisista sekä -sokerisista tuotteista.

Poimijan muistilista

Keveytensä ansiosta marjat tukevat painonhallintaa siksikin, että niiden pomiminen luonnosta on hyvää, monipuolista liikuntaa. Poimimisessa on hyvä muistaa muutama sääntö:  vain kypsiä marjoja kuivalla säällä, säilymisen takaamiseksi koriin tai ämpäriin, ei muovipussiin. Ja marjastajan täytyy pysytellä tosiaan metsässä, teiden tai saastuttavien teollisuuslaitosten läheltä ei saa poimia.

Jos kotipakastimeen ei mahdu, kaupan pakastealtaasta voi poimia kotimaisia marjoja ympäri vuoden. Eivätkä ne ole kovin kalliitaakaan, kun ottaa huomioon, että joku on ne sinne poiminut, perannut, pakannut ja pakastanut.

Mustaherukka:
Enemmän kaliumia kuin muissa marjoissa. Kalium edistää suolan ainesosan, natriumin eritystä ja alentaa siten verenpainetta. Lisäksi A-vitamiinin esiasteita karotenoideja ja C-vitamiinia. Estää suoliston bakteerikasvua.

Lakka: Erityisen paljon vesiliukoista kuitua.  Myös karotenoideja, C-vitamiinia, sisältämänsä ellagitanniinin ansiosta tehokkain kaikkia tutkittuja bakteereita vastaan.

Mansikka: Estää suoliston bakteerikasvua, hyvä C-vitamiinin lähde.

Mustikka: Sisältää  runsaasti sinisen värin antavia antosyaaneja, jotka todennäköisesti ovat hyväksi ikääntyville ja näyttöpäätetyön rasittamille silmille. Mustikka voi ehkä myös helpottaa muistiongelmia ja motorisia toimintoja. Estää suoliston bakteerikasvua.

Tyrni: Paljon C-vitamiinia. Tyrnimarjojen sisältämä öljy vähentää verihiutaleiden sakkautumistaipumusta ja ehkä siten ehkäisee veritulppariskiä.

Vadelma: Sisältämänsä ellagitanniinin ansiosta marjoista lakan tavoin tehokkain suolistobakteereja vastaan.

Lue lisää marjoista.

Ruokaan ja lisäaineisiin liittyy paljon myyttejä. Niitä ampuu alas ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.

1. Mitä vähemmän E-koodeja, sitä turvallisempaa ja terveellisempää ruoka on.

Väärin. Säilöntäaineet parantavat ruoan turvallisuutta. Lisäaineiden joukossa on säilyvyyttä parantavia aineita, jotka ehkäisevät haitallisten mikrobien toimintaa.

Terveellisemmäksi lisäaineet tekevät ruoan silloin, kun niiden avulla voidaan vähentää suolan, sokerin tai kovan rasvan määrää.

 

2. Elimistömme on luotu syömään puhdasta, prosessoimatonta ruokaa.

Väärin. Harva ajattelee, mitä prosessointi käytännössä on.Se on ainesten pilkkomista, sekoittamista ja usein kuumentamista eli tavallista ruoan valmistamista. Teollisuuden suurempi mittakaava ei tee siitä huonoa. Ravintoaineetkin muuntuvat prosessoidussa ruoassa paremmin hyväksikäytettäväksi.

 

3. Natriumglutamaatin käyttöä on vähennetty sen aiheuttamien haittojen takia.

Väärin. Lihanjalostajat ovat toimineet vain kuluttajan toiveiden mukaisesti jättäessään natriumglutamaatin pois. Huoli natriumglutamaatista on täysin turha. Sen haitoista ei ole mitään tieteellistä näyttöä, siksi sille ei ole myöskään määritelty suurinta suositeltavaa päiväannosta eli ADI-arvoa.

Lisäainekäyttöön verrattuna natriumglutamaattia saa tavallisesta ruoasta moninkertaisen määrän, esimerkiksi syömällä possua tai parmesanjuustoa.

 

4. Nitriitin takia kannattaa välttää teollisesti prosessoituja lihajalosteita, erityisesti makkaroita.

Osittain väärin. Muutama makkara viikossa ei ole haitaksi, nitriitin sallittu päiväannos ei siitä täyty. Lasten kohdalla tilanne on toinen: heidän nitriittiannoksensa täyttyy kahdesta nakista tai muutamasta kinkkuleivästä viikossa. Mutta jo suolan ja rasvan takia makkara ei kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon, ei lapsilla eikä aikuisilla. Tarjolla on myös nitriittömiä tuotteita.

 

5. Aspartaamilla makeutetut kevyttuotteet lisäävät ruokahalua.

Väärin. Aspartaamilla makeutetut tuotteet eivät lisää ruokahalua eivätkä syömistä. Aikuisten osalta näyttö on selvä, lapsista tutkimustietoa on vain vähän. Kevyttuotteet ovat painonhallinnan kannalta parempi vaihtoehto kuin runsassokeriset tuotteet.

 

6. Natriumbentsoaatti tekee lapsista ylivilkkaita ja aiheuttaa allergiaa.

Väärin. Natriumbentsoaatista ei ole annettu varoitusta, toisin kuin joistain atsoväreistä. Natriumbentsoaatti ei aiheuta ylivilkkautta eikä allergiaa mutta esimerkiksi astmaatikot voivat saada siitä yliherkkyysoireita, kuten iho-oireita. Bentsoaattia käytetään muun muassa ketsupissa, leivissä ja levitteissä. Sitä saa tavallisesta ruoastakin, esimerkiksi puolukkamehusta.

Atsovärejä (E102, 110, 122—124, 129, 155 ja 180) välttää vähentämällä karkinsyöntiä, kakunkoristeita tuskin kukaan syö kovin usein.

 

7. Vuoden tai ylikin säilyvä ruoka ei voi olla ihmiselle hyväksi.

Väärin. Purkkihernekeitto ja näkkileipä eivät ole luonnotonta ruokaa vaikka säilyvätkin vuosia. Hyvä säilyvyys ei tee ruoasta huonoa, päinvastoin. Säilyvyyttä voidaan parantaa monin keinoin, kuten aseptisella pakkaamisella, vähentämällä veden määrää, käyttämällä säilöntäaineita tai erilaisia pakkausmateriaaleja ja -kaasuja.

 

 

Ruoan tekeminen kotona ja kotimaisen ostaminen vähentävät ympäristömyrkkyjen määrää, ravitsemusterapeutti Sari Aalto neuvoo.

OSTA PERUSELINTARVIKKEITA

 Jos haluat karttaa myös lisäaineita, kannattaa ostaa tuotteita, jotka ovat lähellä alkuperäistä raaka-ainetta. Valitse tuoretta lihaa, kalaa, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, kanamunia ja maitoa. Luomutuotteet eivät nykytiedon mukaan poikkea ravintosisällöltään tavanomaisista mutta lisäaineita niissä sallitaan vähemmän.

SUOSI KOTIMAISTA

Kotimaisuus on tae tuotantoon ja valmistukseen liittyvien säädösten noudattamisesta sekä puhtaammasta ympäristöstä. Valitse kotimaisina ainakin liha, kala, kananmunat ja maitovalmisteet. Myös rasvaisissa tuotteissa kotimaisuus kannattaa, sillä monet vierasaineet, kuten raskasmetallit, jäävät rasvaliukoisina tuotteisiin. Joutsenkuvioinen Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että elintarvike on valmistettu ja pakattu Suomessa, tuoteryhmästä riippuen joko kokonaan tai vähintään 75-prosenttisesti kotimaisista raaka-aineista.

NOUDATA RUOKAPYRAMIDIA

Kun syöt ravitsemussuositusten mukaan, vähennät huomaamatta vierasaineiden saantia. Ruokapyramidin perustana ovat täysjyvävilja, marjat, hedelmät ja kasvikset. Niistä tulisi saada noin puolet päivän energiasta. Lisäaineitakin on eniten ruokapyramidin huipulla olevissa tuotteissa: kekseissä, sipseissä, karkeissa ja limuissa, joissa on myös eniten sokeria, suolaa ja rasvaa. Alkoholijuomissakin on yllättävän paljon lisäaineita.

TEE ITSE

Kun raaka-aineet ovat helppoja ja edullisia. Marinoi itse lihat, samalla saat säädettyä suolan ja rasvan määrää. Luonnonjogurtti maustuu kotimaisilla marjoilla, valmiin sitruunarahkapurkin sijasta voit sekoittaa perusrahkaan sitruunamehua ja sokeria. Voit säästää aikaa käyttämällä esimerkiksi pakastevihanneksia. Niissä ovat ravintoaineet tallella, eikä niihin ole lisätty mitään, ei edes suolaa. Mahdollisia vierasaineita vältät valitsemalla pussin, jonka raaka-aineet ovat kotimaisia.

LIITY RUOKAPIIRIIN

Kun ostat lähiruokaa, tiedät, kuinka ruokasi on tuotettu, ja ruokapiirissä tutustut muihin samanmielisiin.

Sitruunapippuri

Artikkelissa mainittu väittämä, ettei luomutuotteiden ravintosisältö poikkea normaaliruoasta ei pidä ihan paikkaansa. Luomutuotteita on tutkittu ja niiden on todettu sisältävän niin sanottuun normaaliruokaan nähden korkeampia vitamiinipitoisuuksia. Moni väittää myös, että niiden maku on parempi. Sitä en osaa sanoa, makuasioista kun ei voi kiistellä, mutta tällä saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, ettei luomutuotannossa saa käyttää kasvisuojelumyrkkyjä, joka onkin monella se syy luomutuotteiden käyttämiseen.

Vaikka kotimaisuutta ja lähiruokaa pitäisikin työllisyyden näkökulmasta suosia, ei se yksin valitettavasti ole mikään tae puhtaudesta. Jos syö niin sanottua normiruokaa, kotimaisessa tai pikemminkin eu:n sisällä tuotetussa ruoassa on havaittu vähemmän kasvisuojelumyrkkyjäämiä kuin eu:n ulkopuolelta tulevissa. Lisäksi on elintarvikkeita, kuten vaikka kahvi, joista näitä kasvisuojelumyrkkyjäämiä ei seurata. Ainakin tällaisten elintarvikkeiden osalta luomuversio saattaa olla turvallisempi valinta. Mikäli lisäaineista on huolissaan pärjää pitkälle sillä, että valmistaa mahdollisimman paljon itse ruokansa alusta loppuun, kuten artikkelissakin jo mainittiinkin.

Ruokakirjailija Mari Moilanen nauttii ruokalahjojen antamisesta. Tässä kaksi vinkkiä syksyisten kaveritapaamisten iloksi. Mallaspatongit iltaan, suklainen granola vaikka brunssille.

Mari Moilanen kertoo syyskuun Hyvän terveyden (11/2016) Hyvää tekevät -palstalla ruokalahjavinkkinsä. Tässä ohjeet kahden vinkin valmistukseen.

Mallaspatongit

Taikinasta valmistuu 2 patonkia.

Mallasiirappi:

2 1/2 dl vettä

2 dl ruokosokeria

1/2 dl kaljamaltaita

Patongit:

1 1/2 dl tummaa olutta, esim. porteria

3 dl vettä

1 ps kuivahiivaa

1 rkl mallassiirappia

1 tl suolaa

10 1/2 dl spelttijauhoja

1 rkl kaljamaltaita

1/4 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä

Valmista ensin mallassiirappi. Mittaa kattilaan vesi, ruokosokeri sekä kaljamaltaat. Anna kiehua reippaasti 5 minuuttia, siivilöi ja jäähdytä. Säilytä siirappia puhtaassa lasipurkissa.

Lämmitä olut sekä vesi hieman kädenlämpöä kuumemmaksi. Lisää hiiva ja mallassiirappi. Anna seoksen kuplia noin viiden minuutin ajan. Lisää suola.

Sekoita jauhoihin maltaat. Vaivaa jauhot erissä taikinaan. Lisää lopuksi rypsiöljy. Kohota taikina kaksinkertaiseksi.

Leivo taikinasta kaksi patonkia ja nostata niitä patonkipellillä liinan alla 10-15 minuuttia. Voitele patonkien pinta vedellä ja paista ensin 225 asteessa 15 minuuttia, laske lämpö 200 asteesee ja paista vielä 10 minuuttia.

 

After eight -granola

Tällä ohjeella granolaa valmistuu noin litra.

1 dl kaurahiutaleita

1 rkl kanelia

1 rkl kardemummaa

ripaus ruususuolaa

1 1/2 dl kookosöljyä

1 dl vaahterasiirappia

1 vaniljatanko

Lisäksi:

150 g suklaarouhetta

3-4 tl piparminttuöljyä

kaakaonibsejä

Sekoita kaurahiutaleet, kaneli, kardemumma ja ripaus suolaa kulhossa. Sulata kookosöljy. Sekoita kookosöljyyn vaahterasiirappi ja yhden vaniljatangon siemenet. Sekoita neste kaurahiutaleseokseen.

Levitä seos tasaisesti uunipellille ja rapeuta seosta 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Sekoita granolaa muutaman kerran paahtumisen aikana.

Kun granola on valmis, ota se uunista ja sekoita kuuman seoksen joukkoon 100 grammaa rouhittua suklaata sekä piparminttuöljy. Sekoita niin, että suklaa sulaa granolaan.

Lisää lopuksi jäähtyneeseen granolaan kaakaonibsit ja loppu suklaarouhe.

 

Katso Mari Moilasen muut ruokalahjavinkit:  Hyvä terveys 11 / 2016.

Hölmistynyt

Hei! Miten on mahdollista että kaurahiutaleita tulee vain 1 dl ?? Ja kookosöljyä 1 1/2 dl ja vaahterasiirappia 1 dl ?? Tein tällä ohjeella ja oli TODELLA nestemäistä, jouduin lisäämään huomattavasti kaurahiutaleita + cashew-pähkinöitä. Ohjeessa on varmaankin virhe ??

Syömisiimme lyödään leimoja herkästi. Lue mitä ovat esimerkiksi luomu-, lähi- tai superruoka?

LUOMURUOKA tuotetaan ilman väkilannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Pellot ovat kauempana teollisuudesta kuin muut pellot. Lisäaineita sallitaan 48, kun muussa elintarvikkeiden valmistuksessa sallittuja on yli 300.

LÄHIRUOKA on lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Tuotantotapa voi olla tavanomainen tai luomu.

SUPERFOOD on markkinoinnissa käytetty termi ravintotiheistä elintarvikkeista. Se ei tarkoita, että tuotteella olisi tieteellisesti osoitettua vaikutusta terveyteen tai että se automaattisesti olisi luomua tai lisäaineetonta.

LISÄAINE on tarkoituksella lisätty aine, jonka turvallisuuden viranomaiset tarkistavat ja jonka käyttöä säädellään laeilla. Joillekin lisäaineille on määritelty korkein sallittu päiväannos eli ADI-arvo. Lisäaineet muun muassa sakeuttavat, makeuttavat, värittävät ja säilyttävät ruokaa.

VIERASAINE on vahingossa ruokaan joutunut haitallinen aine, kuten raskasmetalli, ympäristömyrkky tai eläintenhoidossa käytetyn lääkeaineen jäämä. Niitä ei tuoteselosteista löydy. Vierasaineita voi olla niin tavanomaisessa kuin luomuruoassakin.

 

ASIANTUNTIJAT: Marina Heinonen, elintarviketieteiden tohtori, ravinnon turvallisuuden professori, Helsingin yliopisto. Sari Aalto, ravitsemusterapeutti, ravitsemustieteen lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu