Olen ihmetellen seurannut Hyvä terveys -lehdenkin suosituksia siitä, että mitä rasvaa leivälle. En käsitä enkä löydä selitystä sille, miksi leivän päällä käytettävän rasvan tulisi olla 60–70-prosenttista. Sitä siis suositellaan ennemmin kuin rasvaa alle 60 %. Ymmärrän että rasvaa kyllä tarvitaan, mutta voitteko antaa yksiselitteisen vastauksen, miksi 60–70 % rasva on parempaa ja suositeltavampaa terveyden kannalta?

Suositeltava leipärasva on 60–70 prosenttia rasvaa sisältävä pehmeä margariini siksi, että se turvaa ruokavaliossa riittävän pehmeän rasvan. Pehmeää pitäisi olla vähintään 2/3 kaikesta rasvasta. Meillä on edelleen ruokavaliossamme liian paljon kovaa rasvaa ja liian vähän pehmeää. Jos käytämme leipärasvana kevyttä margariinia, pitäisi kasviöljyä ja muita pehmeän rasvan lähteitä käyttää varsin runsaasti, jotta riittävä pehmeän rasvan osuus tulisi turvattua.

Vielä runsaammin näitä pehmeän rasvan lähteitä pitäisi osata käyttää, jos leipärasvan on maitorasvaa sisältävä vaihtoehto eli esim. voi tai voi-kasviöljyseos. Tällöin vaarana on ruokavalion rasvan määrän suureneminen liiaksi ja painonhallinnan vaikeutuminen.

Suositeltavinta on siis valita leipärasvaksi 60-70 % rasvaa sisältävä pehmeä margariini ja käyttää sitä noin 1 tl/leipäviipale. Lisäksi tulisi käyttää päivittäin öljypohjaista salaatinkastiketta noin 1 rkl/salaattinannos ja valita ruoanvalmistukseen ja leivontaan rasvaksi kasviöljy, pullomargariini tai pehmeä rasiamargariini (sama kuin leivälle).

Kalaa tulisi syödä 2 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Maitovalmisteista tulisi valita nestemäiset maitovalmisteet eli maito, piimä, viili ja jogurtti rasvattomina tai korkeintaan 1 % rasvaa sisältävinä. Sopiva käyttömäärä on 5–6 dl päivässä. Juustoista tulisi valita enintään 17 % rasvaa sisältäviä ja käyttää niitä nestemäisten maitovalmisteiden lisäksi 2–3 siivua päivässä. Lihasta valitaan vähärasvaiset vaihtoehdot ja leikkeleistä vähärasvaiset täyslihaleikkeleet. Näin saamme ruokavalion rasvan laadun kuntoon ja rasvan määräkin pysyy sopivana.

 

Ursula Schwab

ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Kevytlevitteiden haitat?

Ravitsemustieteen dosenttien sekä professorien ja muiden virallista linjaa edustavien asiantuntijoiden (viralliset ravitsemusterapeutit) mielestä suomalaisten tulisi syödä suolatonta, rasvatonta ja runsaasti täysjyväviljaa sisältävää ruokaa margariinilla höystettynä. Nämä ovat työntekijöitä, jotka sanovat, mitä heidän on käsketty sanoa. Nämä virallista linjaa edustavat asiantuntijat kertovat virheellistä tietoa mm. rasvoista ja jopa viljoista. Panosta ruuan laatuun ja kuuntele elimistöäsi...
Lue kommentti
Kari Aihinen

Kari Aihisen Henriikka-vaimon tekemä marjainen tuorepuuro pitää perheen miesten nälän loitolla pitkälle päivään.

 

Rouva Aihisen marjainen tuorepuuro

4 annosta

 

1–2 banaania

1 dl suolaamattomia cashew-, maa- tai saksanpähkinöitä

3 dl marjoja (mansikoita, mustikoita, mustaherukoita tai vadelmia)

1 dl kaurahiutaleita

1 dl kaura- tai ohraleseitä

2–3 dl mantelimaitoa

ruokosokeria tai hunajaa oman maun mukaan

 

Kuori ja pilko banaanit, murskaa pähkinät ja survo marjat. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja nosta puuro jääkaappiin tekeytymään yön ajaksi.

 

Lue lisää Kari Aihisen mietteitä Hyvän terveyden numerosta 9/2017. Tilaajana voi lukea koko lehden ilmaiseksi osoiteessa digilehdet.fi

yösyönti

Kun herään yöllä vessahätään, minulla on tapana käydä keittiössä ottamassa jotain pientä, yleensä piimää tai proteiinijuomaa. Onko yösyömisestä tai -juomisesta haittaa?

Yösyömistä ei pääsääntöisesti suositella, sillä syljen eritys on yöllä vähäisempää kuin päivällä. Syljellä on tärkeä merkitys hampaiston kunnon kannalta, sillä se neutraloi syömisen tai muun kuin veden juomisen aiheuttamaa happamuuden muutosta suussa. Juuri toistuvat happohyökkäykset epäsäännöllisen ateriarytmin ja juomisen aiheuttamina rasittavat hampaistoa. Yöllä olisikin parasta juoda vain vettä.

Sairailla tilanne voi olla toinen, sillä joissakin hoitotilanteissa riittävän ravinnon saannin turvaamiseksi tingitään joksikin aikaa hammasterveydestä ja tarjotaan potilaalle yöpalaa tai energiaa sisältävää juomaa mahdollisuuksien mukaan yölläkin.

Ikääntyneiden ja sairaiden on tärkeää huomioida, että yöpaaston eli iltapalan ja aamiaisen välisen ajan ei tulisi ylittää 11:tä tuntia, jotta elimistön ravitsemustila pysyisi mahdollisimman hyvänä sairaudesta tai ikääntymisestä huolimatta.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

biotiini

Onko biotiinista hyötyä hiusten ja kynsien hyvinvointiin, kuten mainostetaan? Voiko sitä turvallisesti käyttää? Saako biotiinia jostain ruoasta?

Biotiini on vitamiini, jota tarvitaan elimistössä hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaan. Biotiinia saa esimerkiksi lihasta, maitotuotteista, hiivasta, kananmunasta, pähkinöistä, tomaatista, sipulista, lohesta, kaurasta, soijasta, herneistä jne. Oireita aiheuttava biotiinin puutos on erittäin harvinaista. Myös paksusuolen bakteerit syntetisoivat biotiinia normaalisti enemmän kuin päivittäisen biotiinin tarpeen verran. Koska biotiinia siis yleensä saadaan ylenmäärin, mitään saantisuositusta ei ole annettu.

Erittäin yksipuolinen ruoka, harvinaiset synnynnäiset aineenvaihduntahäiriöt, vaikean suolistosairauden aiheuttama imeytymishäiriö tai vaikea suoliston bakteerikannan häiriö voivat johtaa biotiinin puutokseen, etenkin jos näitä riskitekijöitä on useita.

Raaka kananmunanvalkuinen sisältää avidiini-nimistä ainetta, joka sitoo biotiinia ja estää elimistöä käyttämästä sitä hyväkseen, joten jatkuva runsas raakojen kananmunien syöminen voi johtaa biotiinin puutokseen. Avidiini muuttuu kypsennettäessä, eikä enää sido biotiinia, joten haittaa ei ole, jos kananmuna on kunnolla keitetty tai paistettu.

Tieteellistä näyttöä ei ole siitä, että biotiini vahvistaisi hiuksia, ellei ole todettu biotiinin puutosta. Toisaalta ylimääräinen biotiini poistuu elimistöstä virtsan mukana, joten siitä ei ole odotettavissa haittojakaan.

Uskomus, että biotiini vahvistaa hiuksia, liittynee siihen, että biotiinia tarvitaan terveen ihon, kynsien ja hiusten kasvuun. Hiustenlähtöön ja -ohenemiseen on kuitenkin muita tavallisempia syitä kuin biotiinin puutos, kuten ikään liittyvä hiusten oheneminen molemmilla sukupuolilla, raudan puutos ja erilaiset hormonaaliset häiriöt.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Vesi on janojuomista paras, mutta helteellä veden voi vaihtaa laimeaan mehuun ja suosia vesipitoisia hedelmiä.

Helteisenä päivänä tai rankan liikuntasession jälkeen janontunteen huomaa herkästi. On kuitenkin tärkeää juoda tarpeeksi muulloinkin.

Aikuisen nesteen tarve on noin kaksi litraa päivässä. Jopa puolet saa syömällä joka aterialla kourallisen kasviksia, sillä suurin osa kasvisten painosta on vettä. Sydämen vajaatoiminnasta kärsivän tulisi välttää suuria nestemääriä ja noudattaa annettuja ohjeita.

Ihmisen koko, aktiivisuus ja ilman lämpötila vaikuttavat nesteytyksen tarpeeseen. Liikunta lisää tarvetta 0,5–1 litraan tunnissa. Kuntoilijan janojuomaksi riittää vesi tai pitkissä yli 2 tunnin suorituksissa laimea mehu.

Kofeiinipitoisilla juomilla, kuten kahvilla, teellä ja kolajuomilla, on virtsaneritystä kiihdyttävä vaikutus, joten niiden lisäksi pitää juoda vettä. Helteellä veteen tai laimeaan mehuun on hyvä lisätä teelusikan kärjellinen suolaa, jotta elimistön suolojen tasapaino pysyy normaalina. Liikaa tietää juoneensa, jos vessaralli vaivaa.

ASIANTUNTIJA: Ravitsemusterapeutti, liikuntafysiologi Janne Sallinen