5- ja 7-vuotiailla tyttärilläni on lähisukulaisia, joita he tapaavat usein ja jotka haluavat tarjota heille hyvää: makeisia ja jäätelöä. En ole itsekään absolutisti makean suhteen, ja lapset saavat kotonamme jossain määrin keksiä ja jäätelöä. Makeisia en harrasta. Olen yrittänyt puhua asiasta herkkujen tarjoajille, mutta viesti ei tunnu menevän perille. Ruoka-ajoista pidämme aika hyvin kiinni, ja tytöt syövät varsin monipuolisesti. Ylipaino-ongelmia ei ole.

Mikä on ”kohtuullinen määrä” makeaa – karkkeja ja jäätelöä – viikossa? Tiedän, ettei niitä tarvittaisi ollenkaan, mutta on vaikeaa olla poliisina tässä asiassa. Kuinka epäterveellistä jäätelö ylipäätään on? Miltä kuulostaa, että lapset syövät useita tuutteja viikossa, siihen karkit ja keksit päälle. Miten saisin sukulaiset ymmärtämään, että se mitä he tekevät, ei välttämättä ole lapsille hyväksi, vaikka he iloisiksi tulevatkin?

Terveyttä edistävään ruokavalioon voi kuulua myös herkkuja, kunhan niiden määrä pysyy kohtuullisena. Suurin ongelma runsaasta makean syönnistä on hampaille. Myös energiaa tulee helposti liikaa, jolloin painoa on vaikea hallita. Runsas makeiden tuotteiden käyttö myös vähentää ravintorikkaampien ruokien syömistä ja siten köyhdyttää ruokavalion ravintosisältöä.

Pääsääntöisesti makeiden tuotteiden käyttö olisi hyvä rajoittaa yhteen – kahteen päivään viikossa. Toki esim. lomareissulla tästä voi joustaa. Jos annoskoko on hyvin pieni, kuten pari palaa suklaata päiväkahvilla, voi tapa olla päivittäinenkin, kunhan ruokavalio muuten on monipuolinen.

Näkisin, että lastenne kohdalla yksi annos herkkuja – makeisia tai jäätelöä – voisi olla sopiva määrä sukuloidessa. Runsaasta makean syönnistä voi tulla huono olokin, joten siksikin hyvin runsasta päivittäistä käyttöä olisi hyvä välttää.

Kekseistä löytyy nykyään täysjyvävaihtoehtoja, joiden valmistuksessa on käytetty pehmeää rasvaa, joten niitä voisi suosia.

Jäätelön ongelmana ovat sokeri ja kova rasva. Myös kasvirasvajäätelön rasva on kovaa. Jos jäätelöä tulee esim. lomaillessa syötyä päivittäin, kannattaa valita pääsääntöisesti kevyempi vaihtoehto eli korkeintaan 4 % rasvaa sisältävä. Soija-, kaura- ja riisipohjaiset jäätelöt ovat rasvan laadultaan huomattavasti maitopohjaisia parempia, mutta sokeria niissäkin varsin reilusti.


Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kari Aihinen

Kari Aihisen Henriikka-vaimon tekemä marjainen tuorepuuro pitää perheen miesten nälän loitolla pitkälle päivään.

 

Rouva Aihisen marjainen tuorepuuro

4 annosta

 

1–2 banaania

1 dl suolaamattomia cashew-, maa- tai saksanpähkinöitä

3 dl marjoja (mansikoita, mustikoita, mustaherukoita tai vadelmia)

1 dl kaurahiutaleita

1 dl kaura- tai ohraleseitä

2–3 dl mantelimaitoa

ruokosokeria tai hunajaa oman maun mukaan

 

Kuori ja pilko banaanit, murskaa pähkinät ja survo marjat. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja nosta puuro jääkaappiin tekeytymään yön ajaksi.

 

Lue lisää Kari Aihisen mietteitä Hyvän terveyden numerosta 9/2017. Tilaajana voi lukea koko lehden ilmaiseksi osoiteessa digilehdet.fi

yösyönti

Kun herään yöllä vessahätään, minulla on tapana käydä keittiössä ottamassa jotain pientä, yleensä piimää tai proteiinijuomaa. Onko yösyömisestä tai -juomisesta haittaa?

Yösyömistä ei pääsääntöisesti suositella, sillä syljen eritys on yöllä vähäisempää kuin päivällä. Syljellä on tärkeä merkitys hampaiston kunnon kannalta, sillä se neutraloi syömisen tai muun kuin veden juomisen aiheuttamaa happamuuden muutosta suussa. Juuri toistuvat happohyökkäykset epäsäännöllisen ateriarytmin ja juomisen aiheuttamina rasittavat hampaistoa. Yöllä olisikin parasta juoda vain vettä.

Sairailla tilanne voi olla toinen, sillä joissakin hoitotilanteissa riittävän ravinnon saannin turvaamiseksi tingitään joksikin aikaa hammasterveydestä ja tarjotaan potilaalle yöpalaa tai energiaa sisältävää juomaa mahdollisuuksien mukaan yölläkin.

Ikääntyneiden ja sairaiden on tärkeää huomioida, että yöpaaston eli iltapalan ja aamiaisen välisen ajan ei tulisi ylittää 11:tä tuntia, jotta elimistön ravitsemustila pysyisi mahdollisimman hyvänä sairaudesta tai ikääntymisestä huolimatta.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

biotiini

Onko biotiinista hyötyä hiusten ja kynsien hyvinvointiin, kuten mainostetaan? Voiko sitä turvallisesti käyttää? Saako biotiinia jostain ruoasta?

Biotiini on vitamiini, jota tarvitaan elimistössä hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaan. Biotiinia saa esimerkiksi lihasta, maitotuotteista, hiivasta, kananmunasta, pähkinöistä, tomaatista, sipulista, lohesta, kaurasta, soijasta, herneistä jne. Oireita aiheuttava biotiinin puutos on erittäin harvinaista. Myös paksusuolen bakteerit syntetisoivat biotiinia normaalisti enemmän kuin päivittäisen biotiinin tarpeen verran. Koska biotiinia siis yleensä saadaan ylenmäärin, mitään saantisuositusta ei ole annettu.

Erittäin yksipuolinen ruoka, harvinaiset synnynnäiset aineenvaihduntahäiriöt, vaikean suolistosairauden aiheuttama imeytymishäiriö tai vaikea suoliston bakteerikannan häiriö voivat johtaa biotiinin puutokseen, etenkin jos näitä riskitekijöitä on useita.

Raaka kananmunanvalkuinen sisältää avidiini-nimistä ainetta, joka sitoo biotiinia ja estää elimistöä käyttämästä sitä hyväkseen, joten jatkuva runsas raakojen kananmunien syöminen voi johtaa biotiinin puutokseen. Avidiini muuttuu kypsennettäessä, eikä enää sido biotiinia, joten haittaa ei ole, jos kananmuna on kunnolla keitetty tai paistettu.

Tieteellistä näyttöä ei ole siitä, että biotiini vahvistaisi hiuksia, ellei ole todettu biotiinin puutosta. Toisaalta ylimääräinen biotiini poistuu elimistöstä virtsan mukana, joten siitä ei ole odotettavissa haittojakaan.

Uskomus, että biotiini vahvistaa hiuksia, liittynee siihen, että biotiinia tarvitaan terveen ihon, kynsien ja hiusten kasvuun. Hiustenlähtöön ja -ohenemiseen on kuitenkin muita tavallisempia syitä kuin biotiinin puutos, kuten ikään liittyvä hiusten oheneminen molemmilla sukupuolilla, raudan puutos ja erilaiset hormonaaliset häiriöt.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Vesi on janojuomista paras, mutta helteellä veden voi vaihtaa laimeaan mehuun ja suosia vesipitoisia hedelmiä.

Helteisenä päivänä tai rankan liikuntasession jälkeen janontunteen huomaa herkästi. On kuitenkin tärkeää juoda tarpeeksi muulloinkin.

Aikuisen nesteen tarve on noin kaksi litraa päivässä. Jopa puolet saa syömällä joka aterialla kourallisen kasviksia, sillä suurin osa kasvisten painosta on vettä. Sydämen vajaatoiminnasta kärsivän tulisi välttää suuria nestemääriä ja noudattaa annettuja ohjeita.

Ihmisen koko, aktiivisuus ja ilman lämpötila vaikuttavat nesteytyksen tarpeeseen. Liikunta lisää tarvetta 0,5–1 litraan tunnissa. Kuntoilijan janojuomaksi riittää vesi tai pitkissä yli 2 tunnin suorituksissa laimea mehu.

Kofeiinipitoisilla juomilla, kuten kahvilla, teellä ja kolajuomilla, on virtsaneritystä kiihdyttävä vaikutus, joten niiden lisäksi pitää juoda vettä. Helteellä veteen tai laimeaan mehuun on hyvä lisätä teelusikan kärjellinen suolaa, jotta elimistön suolojen tasapaino pysyy normaalina. Liikaa tietää juoneensa, jos vessaralli vaivaa.

ASIANTUNTIJA: Ravitsemusterapeutti, liikuntafysiologi Janne Sallinen