Paras ostoskassi kesällä on kylmälaukku. Sen ansiosta saat ruoat pilaantumattomana perille ja vältyt turhilta vatsanväänteiltä.

Kylmäketjun alkupää löytyy kaupasta. Ja sinne kannattaa mennä järkevästi laaditun kauppalistan kanssa.

– Viimeiseksi ostoskoriin poimitaan kylmäsäilytystä vaativat tuotteet, tuotesuunnittelija ja ravitsemusterapeutti Tarja Heikkinen Palmiasta neuvoo.

– Ota kesäkuumalla kauppaan mukaan kylmäkalleilla varustettu kylmälaukku, jonne pakkaat ainakin pilaantuvimmat ostokset.

Herkästi pilaantuvat paljon proteiinia sisältävät ruoat, kuten tuore liha ja kala sekä niistä tehdyt jalosteet, maitotuotteet, kermaa sisältävät ruoat sekä majoneesi- ja kananmunapohjaiset valmisteet.

– Ruoan pilaantuminen alkaa kesäaikaan monissa tuoreaineissa välittömästi, jos kylmäketju jostain syystä pettää.

Vikkelästi jääkaappiin

Ostoskassin kanssa ei etenkään kesällä kannata jäädä kylille haahuilemaan. Mitä nopeammin saat ruoat kylmään, sen parempi.

– Pääsääntö kotisäilytyksessä on, että ainekset, jotka kaupassakin ovat olleet kylmässä, on syytä laittaa nopsaan jääkaappiin. Huoneenlämmössä säilyvät esimerkiksi leivät ja tomaatti sekä avaamattomina erilaiset täyssäilykkeet ja monet mehut.

Sen sijaan avatut ruokaöljyt kannattaa panna kylmään, vaikka esimerkiksi oliiviöljy siellä saostuukin. Viileässä ja pimeässä öljyjen maku ja tuoksu säilyvät parempina.

– Osa bakteereista pärjää myös kylmässä ja hapettomissa oloissa, kuten graavi- ja kylmäsavukaloissa viihtyvä listeria. Vakuumiin tai suojakaasuun pakatut tuotteet säilyvät kylmässä toki hieman paremmin, mutta jääkaappiin ei kuitenkaan kannata luottaa liikaa.

Kypsennä kunnolla

Elämme mikrobien täyttämässä ympäristössä, siksi niitä löytyy aina myös ruoasta. Useimmat mikrobeista tuhoutuvat 70 asteen lämpötilassa – uunissa, hellalla tai mikrossa silloin, kun ruoka on kuumaa myös keskeltä.

– Raaka-aineita ei kannata ottaa jääkaapista kovin aikaisin ennen kypsentämistä. Esimerkiksi jauheliha saattaa pöydänkulmalle unohtuessaan olla jo kahden tunnin kuluttua syötäväksi kelpaamatonta.

Kypsennetty ruoka on yleensä jonkin verran säilyvämpää kuin kypsentämätön. Esimerkiksi makaronilaatikko säilyy jääkaapissa muutaman päivän kauemmin kuin raaka jauheliha.

Valmista ruokaa aina puhtailla välineillä. Jos leikkaat raakaa lihaa, puhdista veitsi ja leikkuulauta huolella ennen kuin pilkot niillä salaattia. Vielä parempi vaihtoehto on hankkia eri leikkuulaudat lihalle ja kasviksille.

Jäähdytä nopeasti

Jäähdytys on sekin tehtävä vikkelään, jotteivät mikrobit pääse jylläämään. Hyvä keino viilentää vaikkapa höyryävän kuuma uunipata on upottaa astia toviksi kylmään veteen. Ota kansi pois, jotta lämpö pääsee haihtumaan. Jäähtyminen nopeutuu, kun ruokaa sekoittaa tai sen jakaa pienempiin eriin.

– Kuumaa ruokaa ei pidä panna suoraan jääkaappiin, jottei jääkaapin lämpötila nouse liikaa ja muiden ruokatavaroiden pilaantumisprosessi pääse vauhtiin. Energiataloudellisestikin se on huono juttu.

Hyvä yleisohje kesäkokille kuuluu: tarjoa kylmät ruoat kylminä ja kuumat kuumina. Jos kauppaan on matkaa, kylmälaukku on paras ostoskassi kesällä. Niin saat kaikki ruoat kotiin pilaantumattomina.

Lämpö ja lika pilaavat

Huoneenlämmössä bakteerien, virusten, homeiden ja hiivojen lisääntyminen kiihtyy. 8–60 asteessa helposti pilaantuvia ruokia pitäisi säilyttää mahdollisimman lyhyen aikaa.

Pilaantunutta ruokaa ei pysty aina aistein havaitsemaan. Mädättäjäbakteerit tosin haistaa ja osa mikrobeista muodostaa limaa tai hometta elintarvikkeen pinnalle, mutta esimerkiksi listerian pilaamaa kalaa ei aistein erota. Pullistuneet säilykepurkit ja paisuneet tyhjiöpakkaukset on myös syytä jättää kauppaan tai heittää ne kotona roskiin. Pullistumat voivat olla merkki vaarallisesta clostridium botulinum -bakteerista.

Ruokamyrkytysoireita alkaa ilmetä, kun bakteereja on ruoassa paljon tai kun bakteeri on tuottanut myrkyllisiä toksiineja. Viruksetkin voivat levitä ruoan välityksellä. Homeisissa ruoissa sairaaksi tekevät homemyrkyt, joita ei saa pois kaapimalla.

Huono keittiöhygienia aiheuttaa myös ruokamyrkytyksiä. Flunssaa tai ripulia potevan ei koskaan pitäisi valmistaa muille syötävää. Terveenkin ruoanlaittajan pitää aina muistaa pestä kädet huolellisesti.

Ruokamyrkytysten aiheuttajia ovat norovirus, listeria monocytogenes, salmonella, clostridium perfringens, bacillus cereus ja stafylokokit. Vanhuksilla, lapsilla, kroonisesti sairailla sekä odottavilla äideillä ruokamyrkytys voi olla sairaalareissun paikka. Listeriamyrkytys saattaa aiheuttaa jopa keskenmenon.

Ruokamyrkytys

Mitkä ovat tyypilliset oireet?

– Oksennus, ripuli, päänsärky ja mahakipu sekä vetämätön olo. Tavallisessa oireet alkavat 4–24 tuntia ruokailusta ja kestävät noin vuorokauden. Jos aiheuttaja on suolistossa lisääntyvä bakteeri, oireet alkavat myöhemmin, 1-6 vrk:n kuluessa, tauti kestää päiviä ja oireena usein myös kuumetta.

Mistä sen voi saada?

– Alun perin sen saa bakteerien, kuten salmonella tai kampylobakteerin, tai virusten, kuten noroviruksen, saastuttamasta ruoasta. Usein ruokamyrkytyksissä on kyse epidemioista, jolloin isompi joukko sairastuu. Viimetalvinen norovirusepidemia levisi kylpylöissä kosketuksen välityksellä.

Miten sitä hoidetaan?

– Kotihoidoksi riittää juominen, limpparia tai vissyvettä, sekä suolainen purtava. Suola- kuten nestetasapainostakin on syytä pitää huolta, vaikkei ruoka maistuisikaan. Pahassa, kuumeettomassa ripulissa voi ottaa suolta lamaa lääkettä, jota saa reseptittä apteekista. Yleensä lääkäriä ei tarvita.

Lue lisää:

Evira: ruokamyrkytykset

monivitamiini, urheilu, laihdutus

Monivitamiini-kivennäisainepilleri on hyvä ”vakuutus”, jos epäilee syövänsä yksipuolisesti. Siitä saa kerralla kaikki tärkeät ravintoaineet. Kenen kannattaisi mennä purkille?

Apteekeissa ja suomalaisissa verkkoapteekeissa myytävät valmisteet ovat turvallisia, sillä niissä ei ole mitään mega-annoksina. Purkin ohjeen annosta ei pidä ylittää eikä käyttää useita valmisteita samaan aikaan.

Laihduttajalle täydennystä

Laihtujan kannattaa muistaa, että pikkulinnun annos ruokaa sisältää myös vähemmän ravintoaineita.

Alle 1 600 kilokalorin dieetillä monivitamiini on hyvä lisä.

Muihin pillereihin laihiksella ei ole tarvetta.

Kasvisten, hedelmien ja marjojen roima lisääminen korjaa tilannetta. Pehmeitä rasvoja, siis kalaa, kasviöljyjä ja pähkinöitä, ei kilojen karistajankaan kannata unohtaa.

Erittäin niukkaenergiseen dieettiin tarkoitetut pussiateriat sisältävät useimmiten kaikki tärkeät ravintoaineet.

Urheilijalle lisäpotkua

Voimistelija, taitoluistelija tai muun sellaisen lajin harrastaja, jossa painoa tarkkaillaan, saattaa tarvita monivitamiinitabletin.

Se ehkäisee puutoksia, jos syö terveellisesti mutta niukasti.

Naisurheilijan raudan saanti voi jäädä vajaaksi, jos kuukautiset ovat runsaat. Raudan vähyyttä, kuten muitakaan ravinnepuutoksia, ei yleensä huomaa voinnista. Asian voi tarkistaa hemoglobiinin tai seerumin varastoraudan mittauksella.

Asiantuntija: Sari Niinistö, erikoistutkija, Turun yliopisto.

Veli-Jussi jalkanen

Monivitamiinia varmuuden vuoksi, kenelle?

Kotieläimille syötetään paljon parempaa ruokaa kuin ihmiset syövät. Tyhjiä kalereita ei ole ollenkaan, rehu on hyvin tutkittu ja ruokintasuunnitelmat tehty. sen lisäksi lisäravinteita joissa on vitamiineja ja kivennäisiä syötetään suuria määriä ja elimet syövät niitä halukkaasti ja vapaaehtoisesti. Ihmiset syövät suuren osan ruuastaan tyhjinä tai vähäarvoisina (tai jopa haitallisina, kuten sokeri) kaloreina ja silti sanotaan että lisäravinteista ei ole hyötyä. Meillä Suomessakin on kehon...
Lue kommentti
Vierailija

Monivitamiinia varmuuden vuoksi, kenelle?

" Apteekeissa ja suomalaisissa verkkoapteekeissa myytävät " Ihan vastaavia myydään ruokakaupoissa, nettikaupoissa ja luontaistuotekaupoissa. Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Moni suomalainen (vauvasta vaariin) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se...
Lue kommentti
kaurakerma, kolesteroli

Olen 70-vuotias nainen ja minulla on sepelvaltimotauti. Olen onnistunut alentamaan kolesteroliarvoni hyviin lukemiin välttämällä eläinrasvoja. Käytän vain kaurakermaa. Nyt minulla on todettu osteopenia. Onko kaurakerma hyvästä, jos silloin ei syö maitotuotteita?

Onnittelut kysyjälle onnistuneista ruokavaliomuutoksista! Osteopenian ravitsemushoidossa on tärkeää saada riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia.

Tavallisten kermojen käyttö ruoanvalmistuksessa ei juurikaan tätä asiaa edistä, joten kaurapohjaisten ruoanvalmistustuotteiden käyttöä kannattaa edelleenkin jatkaa. Ne ovat hyvä apu ruoanvalmistuksessa kolesterolia alentavassa ruokavaliossa erinomaisen rasvakoostumuksensa vuoksi. Haittaa luustolle niistä ei ole.

Kalsiumin riittävän saannin turvaamiseksi suositellaan terveelle väestölle nestemäisiä maitovalmisteita (maito, piimä, viili, jogurtti) korkeintaan 1 % rasvaa sisältävinä 5-6 dl päivässä ja lisäksi 2-3 viipaletta juustoa (rasvaa korkeintaan 17 %). Kysyjän tapauksessa käyttömäärät voivat olla vähän suurempiakin, kun luun kunto ei ole enää normaali. Osteoporoosipotilaalle suositellaan 1 000–1 500 mg kalsiumia päivässä, joten tuota määrää ei kysyjän tarvitse ylittää. Tieto tuotteiden kalsiumpitoisuudesta löytyy myyntipäällysmerkinnöistä.

Maitovalmisteisiin lisätään nykyään D-vitamiinia. Tiedon siitä, onko tuotteessa D-vitamiinia, löytää myös myyntipäällysmerkinnöistä. Lisäksi D-vitamiinia saa kalasta, D-vitaminoiduista margariineista ja joistakin sienistä.

D3-vitamiinivalmistetta suositellaan 75 vuotta täyttäneille 10-20 mikrogrammaa päivässä ruokavalion D-vitamiinipitoisuudesta riippuen. Kysyjän kannattaisi harkita D-vitamiinivalmisteen käyttöä jo nyt, jotta sen saanti olisi riittävää.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko kaurakermasta haittaa?

No eiköhän se syy osteopenialle käy ilmi itse kysymyksestä. Kolesterolin alentaminen elänrasvaa välttämällä ei auta sydän- ja verisuonitautien tapahtumiin. Tämän kertoo satunnaistetut tutkimukset, mistä ilmenee syy-seuraussuhde, tai sen puuttuminen. No, ravitsevat eläintuotteet kun jää pois, niin kaikenlaista puutosta alkaa ilmetä. Tässä tapauksessa K2-vitamiinin puutos voi hyvinkin olla luusto-ongelmien taustalla. Sitä saa nimenomaan eläntuotteista, erityisesti maksasta. Myöskään rasvaisissa...
Lue kommentti
Vierailija

Onko kaurakermasta haittaa?

Verisuonissa on vähäisen tulehduksen ja kolesterolin lisäksi huomattavan paljon kalkkia, verisuonet kalkkeutuvat. Tukkeava valtimotauti (valtimokovetustauti, sepelvaltimotauti, ateroskleroosi, atherosclerosis, atherothrombosis) on valtimoiden yleissairaus. Suonten seinämiin kerääntyy kolesterolia ja kalkkia aiheuttaen verisuonen seinämän paksuuntumisen (oireeton tauti) ja lopulta sen ahtautumisen tai tukkeutumisen kokonaan. Plakki koostuu pääosin kalkista, ei rasvasta tai kolesterolista. Jos...
Lue kommentti
viljellyt sienet

Viljeltyjä sieniä voi käyttää metsäsienten tapaan monipuolistamaan ruokien makuja ja ravintopitoisuutta.

Kaupan vihannesosastolle voi tehdä sieniretkiä ympäri vuoden. Viljellyt sienet ovat terveellistä ja kevyttä syötävää: Sadassa grammassa on vain 20–30 kaloria mutta runsaasti kuitua, D-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja ja kivennäisaineita.

Sienten makua korostavat kirveli, meirami, oregano, rakuuna ja rosmariini. Sitruunasta ja viinietikasta saa sieniruokiin hapokkuutta. Myös sipulit toimivat hyvin sienten kanssa.
 

HERKKUSIENIÄ saa nappimaisista aina jumbokokoisiin. Valkoinen tuoksuu mantelilta ja maistuu pähkinäiseltä. Ruskea on sisartaan vielä aromaattisempi ja kiinteämpi.

PORTOBELLO on pihvimäisen kookas ja kiinteämaltoinen ruskea herkkusieni. Sen lakin voi täyttää ja gratinoida uunissa.

SIITAKESIENI tuo mieleen metsäsienet. Sen maussa on aavistus savua. Sienet suositellaan kuumentamaan, jolloin makukin voimistuu.

OSTERIVINOKAS vaihtelee väriltään kermanvaaleasta ruskeaan ja violettiin. Maku on pehmeän mieto, ja sieni on parhaimmillaan kypsennettynä.

KUNINGASOSTERI on sienten aatelia, suuri ja lihaisa, maultaan hienon pähkinäinen. Sientä voi syödä niin raakana kuin kypsennettynä.

SHIMEJIE-SIENIÄ myydään kasvurihmastossaan kiinni olevina kimppuina. Mieto sieni sopii mainiosti aasialaistyyppisiin ruokiin.

 

kasviöljy, pähkinät, siement, mantelit, hyvät rasvahapot, omega-rasvahapot

Kuinka paljon päivässä tarvitaan välttämättömiä rasvahappoja? Jos ei syö kalaa, miten saa omega-rasvahappoja?

Välttämättömiä rasvahappoja ovat kasvikunnan linolihappo (omega-6) ja alfalinoleenihappo (omega-3). Niitä saadaan vain kasvirasvoista. Kalan sisältämät rasvat eivät ole välttämättömiä, sillä elimistö osaa valmistaa kasvirasvoista kalassa esiintyviä rasvoja.

Välttämättömien rasvahappojen hyviä lähteitä ovat kasviöljyt, pähkinät, siemenet ja mantelit. Pääasiassa näissä on linolihappoa. Rypsi- ja rapsiöljyssä on sekä linoli- että alfalinoleenihappoa. Myös pellavansiemen-, camelina-, soija-, saksanpähkinä- ja hampunsiemenöljyt sekä saksanpähkinät sisältävät alfalinoleenihappoa. Alfalinoleenihapon saanti on usein suositeltua vähäisempää.

Kohtuullisesti liikkuvalla työikäisellä naisella esimerkiksi 20-25 grammaa (noin 25-30 ml) ja miehellä 30-35 grammaa (noin 35-40 ml) rypsiöljyä riittää turvaamaan suositellun alfalinoleenihapon saannin. Margariinin ja rypsiöljyn yhdistelmällä suositus toteutuu naisella 4 teelusikallisella runsaasti alfalinoleenihappoa sisältävää margariinia ja 10 grammaa rypsiöljyä. Miehellä vastaavat määrät ovat 6 teelusikallista ja 15 grammaa. Jos haluaa kattaa alfalinoleenihapon tarpeensa pähkinöillä, naisella 25 grammaa ja miehellä 40 grammaa saksanpähkinöitä turvaa suositeltavan saannin.

Kun valitsee leipärasvaksi margariinin (rasvaa 60 %), salaatinkastikkeeksi kasviöljypohjaisen salaatinkastikkeen ja ruoanvalmistukseen kasviöljyn, pullomargariinin tai leipärasvan, saa linolihappoa riittävästi. 2 rkl pähkinöitä, siemeniä ja manteleita täydentää linolihapon saantia. Alfalinoleenihapon saanti tulee turvatuksi, kun suosii edellä mainittuja kasviöljyjä ja margariineja. Saksanpähkinät täydentävät alfalinoleenihapon saantia.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Oikeasti hyvät

Paljonko hyviä rasvoja päivässä?

Ursula tarjoaa yhä vanhaa uskomustaan, ilman tieteellistä näyttöä. Rypsiöljy ei ole hyvää rasvaa. Siinä on aivan liikaa omega-6:sia ja omega-3:setkin siinä muodossa, että niistä elimistö voi hyödyntää vain muutaman prosentin. Rypsiöljy on teollisuusöljyä, jossa ei ole mitään muuta luonnnollista, kuin alunperin ennen geenijalostusta myrkyllinen raaka-aine. Lisäksi kasvisöljyllä alennettu kolesteroli EI satunnaistettujen tutkimusten mukaan vähennä sydäntapahtumia tai -kuolemia. Päinvastoin...
Lue kommentti
Vierailija

Paljonko hyviä rasvoja päivässä?

" Kalan sisältämät rasvat eivät ole välttämättömiä " ???? Kasviöljyissä oleva omega-3 (ALA) muuttuu aktiiviseen muotoon ihmisen maksassa erittäin huonolla hyötysuhteella. Ihminen kykenee muuttamaan ALA:sta vain 4-10% tarvittavaan muotoon (EPA, DPA ja DHA). Sen sijaan esim. rasvaisessa kalassa olevat pitkäketjuiset omega-3 rasvahapot ovat jo valmiiksi sellaisessa muodossa, että ihminen voi ne käyttää. Tervemenoa labraan mittaamaan, saako alasta epa ja dha rasvahappoja.
Lue kommentti