vastustuskykyä tauteja vastaan erilaisista sipuleista
Kuva Shutterstock

Sipuli ei tuo vain makua vaan antaa puhtia viruksia ja bakteereita vastaan.

Kaikki sipulilajit sisältävät flavoinoideja. Niitä on käytetty lääkekasveina jo antiikin ajoista.

Useiden tutkimusten mukaan flavonoideilla on osansa syöpien ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ne myös estävät virusten ja bakteerien kasvua ja sitovat itseensä elimistölle haitallisia aineita.

  • Keltasipulin flavonolipitoisuudet ovat suurempia kuin punasipulin. Ärhäkän keltasipulin maku muuttuu kypsennettäessä lempeämmäksi. Punasipulia sopii erityisen hyvin käytettäväksi  paahdettuna, keitettynä ja hillottuna.
  • Valkosipulissa flavonodimäärät ovat hyvin pieniä, mutta siinä – kuten muissakin sipuleissa – on erilaisia rikkiyhdisteitä, joilla on samoja vaikutuksia kuin flavonoideilla.
  • Purjo kannattaa ehdottomasti käyttää kokonaan. Jos pilkkoo ruokaan vain valkean osan, 90 prosenttia sen sisältämistä hyvistä flavonoideista jää saamatta. Valkoinen ja vihreä osa poikkeavat maultaan toisistaan, vaikka kumpaakin osaa voi huoletta käyttää ruoanlaittoon.

FM Tuula Soinisen väitöstutkimuksessa selvisi, että pitkulaisen sipulikasvin flavonolit ovat pääasiassa kemferolijohdannaisia, lisäksi siinä on kversetiiniä.

Kuumentamista flavonoidit kestävät hyvin, huomattavasti paremmin kuin vaikka vitamiinit.

LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

syöpä, ruoka

Jopa puolet syövistä olisi ehkäistävissä viisailla elämäntapavalinnoilla. Mitä ne ovat ja mitä ne eivät ole, kiistellään keskustelupalstoilla. Me kysyimme asiantuntijalta.

Onko valkoinen sokeri on pikaruokaa syöpäsoluille?

Kaikki sokerit – kuten ylipäätään kaikki hiilihydraatit – hajoavat ruoansulatuskanavassa glukoosiksi ja fruktoosiksi, olivatpa ne sitten peräisin porkkanasta tai leivoksesta. Sekä syöpäsolut että terveet solut käyttävät glukoosia eli rypälesokeria energianlähteenään.

Koska syöpäsolut kasvavat yleensä huomattavasti nopeammin kuin terveet solut, niillä on erityisen suuri glukoosin hinku. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi karkkien sokeri ruokkisi nimenomaan syöpäsoluja. Elimistö ei valikoi, mille soluille heltiää glukoosia ja mille ei.

On järkevää rajoittaa lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien käyttöä, koska silloin ruokavaliosi paranee ja vältät lihomista. Ylipainoisuus lisää riskiä sairastua useisiin syöpiin.

Tieteellisen tiedon valossa on virheellistä väittää, että sokeri ruokkisi juuri syöpäsoluja. Sokeri ei saa syöpää kasvamaan nopeammin eikä vähentämällä sokeria voi hidastaa syöpäsolujen kasvua.

Antavatko ravintolisät ekstrasuojaa elimistölle?

Olet varmasti kuullut väitteen, että nykyinen ruokamme on niin köyhää, ettei se pysty suojaamaan elimistömme soluja. Suoja-aineet on sen vuoksi otettava erikseen pillereinä. Tiede ei tue tätäkään myyttiä, vaan päinvastoin moni ravintolisä näyttää olevan jopa vaaraksi.

Esimerkiksi päivittäisellä E-vitamiinin käytöllä on todettu yhteys eturauhassyöpään ja valmisteista saatu beetakaroteeni, eli A-vitamiinin esiaste, saattaa lisätä keuhkosyövän riskiä tupakoitsijoilla.

Tutkimuksen mukaan niillä miehillä, joiden veressä on paljon seleeniä, aggressiivisen eturauhassyövän riski lähes tuplaantui, kun he nauttivat seleenipitoisia ravintolisiä.

Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella saat tavallisesta tasapainoisesta kasvisvoittoisesta ruokavaliosta riittävästi terveytesi kannalta olennaisia ravintoaineita, vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita. Suomessa poikkeus on D-vitamiini, jota suositellaan ravintolisänä talviaikaan.

Tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä siitä, että vitamiinivalmisteita käyttämällä voisi vähentää syövän vaaraa. Joskus ravintolisistä on päinvastoin haittaa.

Lisääkö kahvinjuonti syöpäriskiä?

Sitkeänä elää uskomus siitä, että koska kahvi ärsyttää joidenkin vatsaa, se myös lisää pahanlaatuisten muutosten mahdollisuutta suolistossa. Kahvinjuonnille ei ole olemassa suosituksia syövän näkökulmasta, koska tutkimustietoa aiheesta ei ole vielä riittävästi.

Jonkin verran on näyttöä siitä, että kahvin (myös kofeiinittoman) juonti vähentää kohdunrungon ja eturauhasen syöpäriskiä. Kahvin suojaava vaikutus saattaa syntyä kahvihappojen avulla, sillä ne toimivat voimakkaina antioksidantteina.

Syöpäriskin kannalta olennaista on, mitä kahvin seassa on. Jos kahvissasi on reilusti sokeria ja syöt sen kera paljon makeita leivonnaisia, silloin kahvihetket altistavat ylipainolle ja syöpäriski lisääntyy.

Nykyisen tietämyksen perusteella kohtuullinen kahvittelu on paikallaan. Kahvilla voi jopa olla suojaava vaikutus tiettyjä syöpiä, kuten monia muitakin kroonisia sairauksia, vastaan.

Suojaako punaviini suojaa?

Punaviini sisältää rypäleistä peräisin olevia flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina. Laboratoriossa ne suojaavat soluja hapen vanhentavalta vaikutukselta. Viinin on siksi ajateltu olevan terveellisempää alkoholia. Näin ei kuitenkaan ole.

Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, joka altistaa lihomiselle ja lisää näin syöpäriskiä. Alkoholi sisältää myös etanolia, joka voi toimia liuottimena tupakan tai ympäristön muille karsinogeeneille. Lisäksi etanoli muuntuu elimistössä asetaldehydiksi, joka luokitellaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

Jopa kymmenen gramman päivittäinen alkoholiannos, toisin sanoen lasillinen olutta, viiniä tai väkeviä, kohottaa rintasyöpäriskiä. On myös huomioitava, että juominen ja tupakointi yhdessä lisäävät suun ja nielun alueen syöpäriskiä huomattavasti enemmän kuin kumpikaan erikseen.

Syöpävaaran näkökulmasta ei siis ole eroa sillä, mistä juomasta alkoholisi saat. Ratkaisevampaa on, kuinka paljon juot eli kuinka paljon etanolia elimistöösi kertyy.

Syöpäriskin osalta alkoholi on armoton. Turvarajoja ei ole, vaan riski nousee käytetyn alkoholimäärän myötä. Alkoholin käyttö lisää useiden syöpien vaaraa.

Lisääkö liian ”hapan” ruoka syöpävaaraa?

Joskus kuulee väitettävän, että hapan ruokavalion tekee verestä liian ”hapanta”, mikä lisää syöpäriskiä. Kehoa happamoittavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi liha, maito-ja viljatuotteet sekä sokeri. Tästä syystä ruokavalioon pitäisi lisätä emäksisiä elintarvikkeita, kuten vihanneksia ja hedelmiä.

Todellisuudessa munuaiset pitävät tarkasti huolen siitä, että veri pysyy hieman emäksisenä. Kaikki ylimääräinen happamuus tai emäksisyys yksinkertaisesti poistuu virt-san mukana. Säilyttääkseen oikean tasapainon kehossa munuaiset muuttavat virtsan koostumusta riippuen siitä, mitä olet syönyt.

Vaikka kasvisten ja vihannesten runsas syöminen on erittäin suositeltavaa, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka emäksinen elimistösi on.

Väite happaman ruoan vahingollisuudesta on hölynpölyä. Totta on, että syöpäsolut eivät voi elää liian emäksisessä – tai happamassa – ympäristössä, mutta niin ei voi mikään muukaan elimistön solu.

Asiantuntija: Sanna Ritola, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Syöpäyhdistys ry.

terveellinen ruokavalio, kipu, tulehdus

Elimistön hiljaista tulehdusta hillitsevä ruoka hoitaa myös kipua. Lue miten.

Jo lääketieteen isä Hippokrates oivalsi ravitsemuksen yhteyden kipuun. Kansanparannuksessa on tuhansia vuosia käytetty yrttejä ja ruoka-aineita kipujen lievittämiseen.

– Koska ruoka on välttämätöntä hengissä säilymisen kannalta, olisi erikoista, jos sillä ei olisi mitään tekemistä sairauksien ja kipujen kanssa, kommentoi Pirjo Lindfors, joka tutkii kipua, ravitsemusta ja elämäntapoja.

Uusimpien tutkimusten mukaan kipupotilaan kannattaa suosia erityisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä siemeniä ja pähkinöitä. Marjat, kasvikset ja hedelmät sisältävät soluja suojaavia antioksidantteja, pähkinät ja siemenet välttämättömiä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, joista juuri omega-3-rasvahapot vähentävät tulehduksellisuutta elimistössä.

Vähärasvaiset hapanmaitotuotteet, kala ja valkoinen liha ovat parempia proteiinilähteitä, sillä ne aiheuttavat vähemmän tulehdusta kuin punainen liha ja maito mutta sisältävät kaikki välttämättömät aminohapot. Tällainen ruokavalio lievittää tulehdusta ja parantaa suoliston bakteerikantaa.

Tutkimusten mukaan pitkäaikainen kipu ja D-vitamiinivaje kulkevat käsikkäin.

Esimerkiksi fibromyalgiasta ja lihaskivuista kärsivillä on mitattu tavallista alhaisempia D-vitamiinipitoisuuksia. Riittävän D-vitamiinin määrästä asiantuntijat kuitenkin kiistelevät.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan virallinen suositus on tällä hetkellä 10 µg vuorokaudessa, mutta moni pitää sitä riittämättömänä.

– D-vitamiinia pitäisi ottaa purkista talvella 20–50 µg ja kesällä 20–25 µg päivässä, riippuen muun muassa iästä ja ruokavaliosta, toteaa Pirjo Lindfors.

Asiantuntija: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS.

Vierailija

Millainen ruokavalio helpottaa kipua?

Vierailija kirjoitti: Pyydän , koittakaa gluteiinitonta diettiä. Miltei kaikkea löytää ilman gluteiinia. Itse olen saanut paljon apua gluteiinittomasta. Vaikka minulla ei ole todettu keliakiaa. Oudot vatsavaivat ovat myös parantuneet. Toimii. Heinäkasvit ovat 4 mahaisen märehtijän ruokaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet fytaatteihin. Tarvitaan 4 mahaa tai idätys, jotta hyötyisimme heinäkasvien ravinteista. Siksikin ne ovat ihmiselle edelleen korvikeruokaa, emmekä pysty käsittelemään...
Lue kommentti
viljaton gluteeni vatsavaivat FODMAP hiilihydraatit kuitu

Jos epäilet vatsavaivojesi syyksi viljaa, voit kokeilla venhän karsimista ruokavaliosta. Kaikkia viljoja ei kuitenkaan kannata hylätä ennen lääkärikäyntiä.

Vehnän, ohran ja rukiin gluteeni aiheuttaa yleisimmin vatsan turvotusta, kipuja, ilmavaivoja ja ripulia. Gluteeni ärsyttää kuitenkin muutakin kuin suolta. Se voi lisätä nivelkipuja, ihottumaa tai neurologisia ja hermostollisia oireita. Se saattaa aiheuttaa myös mielialan heittelyä, limakalvojen kuivuutta tai lapsettomuutta.

Gluteeniherkkyyttä on tutkittu kiivaasti pari vuotta. Se aiheuttaa samanlaisia oireita kuin keliakia – olematta kuitenkaan sitä. Gluteenille herkkiä on arvioitu olevan muutamia prosentteja väestöstä.

Aikuinen voi elää ilman vehnää – tai ainakin ilman vaaleaa, puhdistettua vehnää. Vehnän välttämisestä ei ole haittaa, kunhan huolehtii ruokavalion monipuolisuudesta. Joillakin viljan gluteenin aiheuttamat vaivat helpottavat viikossa, osalla kokeilu vaatii jopa vuoden. Täydellisen välttämisen sijaan voi testata myös viljan käytön vähentämistä.

Jos aikoo jättää kaikki gluteenipitoiset viljat pois, kannattaa käydä ensin lääkärissä. Hän selvittää, ettei oireiden syynä ole keliakia tai vilja-allergia. Omin päin aloitettu dieetti voi parantaa suolinukkaa niin, ettei keliakiaa pystytä myöhemmin tunnistamaan edes ohutsuolen koepalasta.

Gluteenittomien vaihtoehtojen ongelma on se, että niissä on kuitua vähemmän kuin kotoisissa viljoissamme. Kuitulisää saa muun muassa vihanneksista, palkokasveista ja siemenistä. Lisäksi pitää huolehtia vitamiinien ja hivenaineiden riittävästä saannista, kuten B-vitamiineista, magnesiumista, sinkistä ja raudasta.

Gluteeniherkkyyden mittaamiseksi ei ole testiä. Asia selviää lääkärin valvonnassa toteutetulla välttämisellä ja altistuskokeilla. Keliakia todetaan tähystyksessä otettavalla koepalalla ohutsuolesta. Keliakiaan on kehitetty luotettava verikoe, jota ei vielä ole hyväksytty virallisesti.

Gluteeniherkkyydessä oma kokemus ratkaisee sopivan ruokavalion ja se voi vaihdella eri elämänvaiheissa. Osa vatsavaivaisista hyötyy laktoosin välttelystä, osalle sopii niin sanottu FODMAP-ruokavalio. Keliakiassa gluteenia on vältettävä tarkasti ja loppuelämä. Lääkettä ei toistaiseksi ole, mutta kehitystyö on kiivasta. Myös rokote on työn alla.

Asiantuntija: Katri Kaukinen, professori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, Tampereen yliopisto.

Vierailija

Näin selvität, sopiiko vilja

Heinäkasvit ovat 4 mahaisen märehtijän ruokaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet fytaatteihin. Tarvitaan 4 mahaa tai idätys, jotta hyötyisimme heinäkasvien ravinteista. Siksikin ne ovat ihmiselle edelleen korvikeruokaa, emmekä pysty käsittelemään niiden proteiineja kunnolla. Kaikilla viljoja syövillä on tulehdusta ohutsuolessaan, niillä joilla tulehdusta on enemmän, syntynyttä ongelmaa kutsutaan keliakiaksi. Suomessa keliakiaa esiintyy n. 2 %:lla väestössä. Ihmisen evoluutio on kestänyt 2...
Lue kommentti
kasium vegaani ruokavalio pähkinät pavut soija tofu

Olen runsaasti liikuntaa harrastava lukiolaistyttö ja olen pikkuhiljaa vähentänyt lihansyöntiä minimiin eettisistä ja ekologisista syistä. Haluaisin karsia myös maitotuotteita, mutta esimerkiksi kalsiumin tarpeellinen saanti ja luuston vahvana pysyminen mietityttää. Miten siis kasvisruokavaliosta voi saada riittävästi hyvin imeytyvää kalsiumia, jos ei käytä maitotuotteita? Imeytyykö esimerkiksi kauramaitoihin lisätty kalsium niin hyvin, että niillä voisi korvata maitotuotteet?

Oikein koostettuna myös maidoton kasvisruokavalio voi turvata riittävän kalsiumin saannin. Saantisuositus on aikuiselle naiselle 800 ja raskaana olevalle 900 mg vuorokaudessa. Kalsiumilla rikastetut kasvipohjaiset maitovalmisteiden tyyppiset tuotteet, esim. soija-, kaura- ja riisimaidot, ovat hyviä riittävän kalsiumin saannin turvaajia. Niissä on usein sama määrä kalsiumia kuin maitovalmisteissa eli 120 mg desilitrassa. Kalsiumilla rikastamattomissa tuotteissa kalsiumia ei juurikaan ole. Muista ruoka-aineista kohtuullisen hyviä kalsiumin lähteitä ovat esim. palkokasvit, tofu ja kuorimattomat seesaminsiemenet. Myös muita siemeniä ja pähkinöitä kannattaa suosia.

Mikäli kysyjä päätyy vegaaniruokavalioon, Vegaaniliiton internet-sivustolta löytyy tietoa ruokavalion monipuolisesta koostamisesta. Huomattavaa on, että luuston kuntoon vaikuttavat myös mm. riittävä D-vitamiinin saanti ja liikunta. Vegaaniruokavaliossa D-vitamiinin saanti voi jäädä liian vähäiseksi. Tällöin suositellaan D-vitamiinia valmisteena 10 mikrogrammaa päivässä. Optimaalisimmillaan valmisteen tulisi olla D3-muotoa, mikä on eläinperäinen. Kasviperäinen D2-muoto ei näyttäisi olevan tutkimusten mukaan yhtä tehokasta.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Wanhaparta

Mistä kalsiumia vegaanille?

Pelkkä kalsium ei takaa vahvoja luita, tieteelliset tutkimukset kertovat että maissa joissa juodaan eniten lehmänmaitoa ja käytetään maitotuotteita (eli saadaan eniten kalsiumia) on väkilukuun suhteutettuna myös enemmän luumurtumia(!). Vegaanisesta ruokavaliosta (kasviksista) saa hyvin K-vitamiinia jolla on olennainen osa kalsiumin siirtymisessä luihin, pelkkä D-vitamiini ei riitä, ellei halua että kalsiumia kerääntyy runsaasti myös pehmytkudoksiin. Mistäs muuten kuvittelette että lehmät sen...
Lue kommentti