näköhäiriö varoittaa kaksoiskuvat
Kuva Shutterstock

Näköhäiriö pelästyttää, mutta aina se ei ole vaarallinen eikä vaadi välitöntä hoitoa.

Joskus voit nähdä ihan omia luonnonilmiöitä: näkökentässäsi vilahtelee pieniä lentäviä hyönteisiä tai välähtelee salamoita. Näkymä saattaa olla utuinen, vähän kuin katsoisi pilvenhattaroita lentokoneen ikkunasta. Nämä oireet viittaavat lasiaisen irtaumaan.

Lasiainen on silmän sisällä olevaa kirkasta hyytelöä, joka rappeutuu ja vetistyy iän myötä. Se saattaa myös irrota silmänpohjassa olevan verkkokalvon pinnasta. Kaihileikatuilla ja diabeetikoilla näin käy herkemmin. Joskus jopa aivastus tai kompastuminen voi käynnistää irtoamiseen. Likinäköisillä ilmiö on yleisempi. Lasiainen voi ”nykiä” verkkokalvoa, mikä voi antaa välähdysoireen. Lasiaisen irtoaminen ei tunnu miltään, sillä lasiaisessa ei ole kiputuntoa.

— Yli puolella meistä lasiainen irtoaa elämän varrella, mutta se on yleensä vaaratonta. Uusien oireiden ilmaantuessa silmä kannattaa kuitenkin tutkia mustuainen laajennettuna silmälääkärissä. Ns kuvauskoneet eivät välttämättä riitä. Jos oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, niitä ei tarvitse aina edes tutkia, kertoo osastonylilääkäri Timo Tervo HUSin silmätautien poliklinikalta.

Nopeasti hoitoon, jos kuva vääristyy

Joskus lasiainen on niin tiukasti ankkuroitunut verkkokalvoon, ettei se irtoa, vaan repäisee verkkokalvoon reiän ja se voi johtaa verkkokalvon itsensä irtoamiseen silmänpohjasta. Tämä on jo kiireellisempi hoidettava.

— Jos silmissä salamoi paljon, näkyy nokisadetta ja näkökenttään ilmestyy varjoja, pitää mennä nopeasti silmälääkäriin, Timo Tervo sanoo.

Myös vääristyneet viivat viittaavat verkkokalvon irtoamiseen. Voi tuntua siltä, kuin tutkailisi maailmaa vesi lasin tai verhon läpi.

— Viivojen vääristymistä voi testata ottamalla käteensä ruutuvihkon. Jos ruudut näyttävät kiemuraisilta, on syytä hakeutua hoitoon, toteaa Tervo. Tämä oire taas on tyypillinen silloin, kun tarkan näön alueella on ongelmia- esimerkiksi ikärappeuma.

Hoitamattomana verkkokalvon irtoaminen johtaa sokeutumiseen. Nopea leikkaus kuitenkin pelastaa silmän yhä useammin.

— Pitkään ei pidä odotella. Jos verkkokalvo muuttuu jäykäksi suppiloksi, sitä ei pystytä enää kiinnittämään.

Pieni verkkokalvoon tullut reikä voidaan yleensä hitsata umpeen niin, että repeämän ympärille poltetaan laserilla pieniä arpirenkaita.

Verkkokalvoirtaumille altistaa myös tekomykiöleikkaus, johon moni säntää päästäkseen lukulaseista. Toimenpiteestä voi kuitenkin koitua ongelmia.

— Terveiden silmien leikkaamista pitäisi harkita tarkkaan, sillä se ei ole sama asia kuin lehden ostaminen R-kioskilta, Timo Tervo muistuttaa.

Myös kasvovammat voivat vaurioittaa silmää ja verkkokalvoa. Suurin vaurioista johtuu nyrkin iskuista.

— On ikävää, että lyömistä näytetään viihteenä. Ihmiset eivät aina ymmärrä, mitä siitä voi seurata.

Näköhäiriöt voivat paljastaa sairauden

Joskus näköhäiriö viittaa neurologisiin syihin, kuten migreeniin, aivo verenkiertohäiriöihin, aivokasvaimeen tai MS-tautiin.

Aurallista migreeniä potevilla saattaa ennen kohtausta välähtää silmissä kirkkaita läikkiä ja sahalaitoja, joskus myös näkökenttäpuutoksia. Kohtauksille altistavat perimän lisäksi stressi, tuoksut ja muutokset vuorokausirytmissä, kuten valvominen tai liika nukkuminen. Migreenin oireita lievittävät kipu- ja pahoinvointilääkkeet ja täsmälääkkeet.

Myös MS-tautiin liittyy silmäoireita: kaksoiskuvia, vaikeutta kohdentaa katsetta, näön hämärtymistä tai armotonta silmäsärkyä.

— Tavallisin MS-taudin ensioire on näköhermon tulehdus, jossa toisen tai molempien silmien näkö saattaa heikentyä hurjasti tuntien tai muutamien päivien ajaksi. Sitä hoidetaan suurilla kortisoniannoksilla, Tervo sanoo.

MS-taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä, joiden käyttö kannattaa aloittaa heti ensioireiden jälkeen. Myös terveellinen ravinto ja liikunta ovat tärkeitä.

Näkökenttä saattaa kaventua salavihkaa

Näkökenttä voi kaventua myös pikkuhiljaa huomaamatta. Tällainen salakavala silmäsairaus on glaukooma. Moni sairastaakin sitä tietämättään. Entinen nimitys silmänpainetauti on aavistuksen harhaanjohtava, sillä glaukooma voi iskeä normaalipaineiseenkin silmään. Sairaudessa kammionesteen ulosvirtaus vaikeutuu, jolloin näköhermo vaurioituu.

— Jos tautia ei huomata ja hoideta, voi kehittyä niin sanottu putkinäkö. Ihminen saattaa törmäillä ovenpieliin ja autoillessa on vaikea huomata esimerkiksi suojatietä ylittäviä lapsia, Timo Tervo kuvailee.

Näkö menee vasta taudin loppu vaiheessa, kun näköhermo on pahasti vaurioitunut. Glaukooman hoidossa käytetään kammionesteen virtausta parantavia silmätippoja, mutta joskus myös leikkausta.

Kaksoiskuvat vievät kiireesti hoitoon

Jos näkökenttäpuutoksiin liittyy kahtena näkemistä, oksentelua tai päänsärkyä, oireiden aiheuttaja voi olla aivoverisuonen vuoto tai tukos. Silloin käydään minuuttipeliä. Aivovaltimotukoksen liuotuksella on kiire, jottei aivojen hapensaanti kärsi liikaa. Saman tien aloitetaan myös veren hyytymistä vähentävä lääkitys.

Yleisin aivoverenvuodoille altistava seikka on korkea verenpaine. Se ei tunnu miltään, siksi verenpaine

kannattaisi mittauttaa säännöllisesti. Aivoihin syntynyt verenpurkauma voidaan poistaa leikkauksella, jos se ei ole kovin pahassa paikassa ja jos potilaan kunto kestää toimenpiteen.

Näkökenttäpuutoksen taustalla saattaa olla myös kasvain, joka painaa näköhermoa. Aina kasvainta ei pystytä leikkaamaan, mutta joskus sitä voidaan kutistaa sädehoidolla.

Iän myötä voi iskeä rappeuma

Kun viivat vääristyvät ja esimerkiksi ovenpielet, pylväät ja tienvarsiviivat näyttävät kieroilta, syypää on silmänpohjan ikärappeuma (AMD). Myös värit voivat haalistua, kasvojen tunnistaminen vaikeutua ja näkökenttään ilmestyä täplämäisiä samentumia. Lukiessa osa kirjaimista saattaa kadota.

Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisemmin rappeuma tulee. Yli kuusikymppisistä AMD on noin kymmenellä prosentilla ja yli 80-vuotiaista jopa kolmasosalla.

— Tätäkin vaivaa voi testata ruutuvihkolla. Jos ruudut näyttävät kiemuraisilta, on syytä mennä silmälääkäriin, toteaa Tervo.

Rappeumasta tunnetaan kuiva ja kostea muoto, joista ensimmäinen on tavallisempi. Joskus sairaudet sekoittuvat salakavalasti ja kuiva rappeuma onkin osittain kostea.

Kosteassa muodossa verkkokalvon verisuonet alkavat kasvaa villisti ja vuotaa. Syntyy turvotusta, jolloin verkkokalvon tarkan näön alueen kerrokset turpoavat. Kuivassa rappeumassa tarkan näön alueelle kertyy kuona-aineita ja osa siitä tuhoutuu. Näkö heikentyy hitaammin kuin kosteassa rappeumassa.

Vaikka perimällä on näppinsä pelissä tässäkin silmäsairaudessa, sitä voi itse ehkäistä liikkumalla, pysyttelemällä suurin piirtein normaalipainossa sekä popsimalla runsaasti kasviksia ja hedelmiä.

Kostean ikärappeuman hoidossa on viime vuosina otettu isoja harppauksia, mutta kuivaan rappeumamuotoon ei vielä tunneta parantavaa

hoitoa.

— Melko uusi menetelmä kostean ikärappeuman hoidossa ovat lasiaisinjektiot, joissa silmään ruiskutetaan ohuella neulalla verisuonten kasvu tekijöiden estäjiä. Injektioita annetaan yleensä kuukausittain. Osalla rappeuman eteneminen hidastuu tai jopa pysähtyy, kertoo Tervo.

Valoaktivaatiohoidossa käytetään laseria ja suonensisäisesti annettavaa lääkettä, joka hakeutuu verkkokalvolle muodostuneisiin verisuoniin. Tämä hoitomuoto ei kuitenkaan sovi kaikille kosteasta ikärappeumasta kärsiville.

Ongelmien takia aina silmälääkäriin

Timo Tervo korostaa, että jos näköhäiriöitä tulee, pitää hakeutua silmälääkärin, ei optikon tutkimuksiin.

— Silmälääkärillä on oikea käytännön koulutus ja oikeat välineet, linssit ja mikroskoopit silmän tutkimiseen. Hän voi myös laajentaa silmänpohjan tipoilla ja arvioida verkkokalvolla olevan vaurion laajuuden.

Yleisesti ottaen on hyvä käydä silmä lääkärillä, kun näköhäiriöitä ilmaantuu. Onneksi monet oireet ovat kuitenkin melko viattomia, kuten kirkkaan valon jälkikuva tai äkillisesti noustessa tapahtuva näön hämärtyminen.

Näköhäiriöitä voi ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla, kuten välttämättä kovia rasvoja, tupakointia ja alkoholia.

— Silmiä ei pitäisi turhan päiten operoida ja suojalaseja on tärkeä täyttää tarpeen vaatiessa. Myös verisuonisairauksien riskitekijöiden hoitaminen on tärkeää, sillä verisuonten kunto heijastuu myös näköön, Timo Tervo sanoo.

Irronnut verkkokalvo kiinni

Aiemmin kohtalona oli lähes väistämättä sokeutuminen, jos verkkokalvo irtosi. Verkkokalvokirurgia on kehittynyt huimasti, ja HUSissa toimii verkkokalvo kirurgian päivystysrengas, johon kiireelliset verkkokalvon kiinnitysleikkaukset on Suomessa keskitetty.

Leikkauksessa verkkokalvo kiinnitetään takaisin silmämunaan. Kiinnityksessä voidaan käyttää kaasua tai silikonia, joka painaa vyöllä tai silikoni-implantilla verkkokalvoa alustaansa. Kaasu poistuu silmästä vähitellen verenkiertoon. Jopa täysin irronnut verkkokalvo voidaan saada takaisin paikalleen, mutta aina näkö ei palaudu entiselleen.

Aikuisille leikkaus voidaan tehdä silmän paikallispuudutuksessa, lapsille nukutuksessa. Tarvittaessa annetaan kipulääkettä ja rentouttava esilääkitys.

Operaation jälkeen silmä voi olla hetken aikaa valon arka ja vetistävä.

Asiantuntija: Timo Tervo, osastonylilääkäri, silmätautien poliklinikka, HUS.

Mene lääkäriin pian, jos...

  • näkösi katoaa äkillisesti kokonaan.
  • silmissäsi alkaa välkehtiä.
  • näkökenttään ilmestyy varjo.
  • viivat vääristyvät.
  • tuntuu, kuin katsoisit maailmaa vesilasin läpi.
  • näet nokisadetta.
  • näet kaksoiskuvia.
  • silmäsi on vammautunut.
laboratoriokokeet, kolesteroli, verenpaine, sokerirasitus

Ennaltaehkäisy on parasta terveydenhoitoa. Mutta tarvitseeko oireettoman syynätä maksa-arvojaan tai syöpäriskiään – ja voiko terveyttään tarkkailla liikaa?

Mittariin tulee viisikymmentä vuotta, enkä tiedä kolesterolilukemiani. Serkullani todettiin diabetes, pitäisikö minunkin mittauttaa verensokerit?

Oman terveyden tarkkailu on koko ajan helpompaa. Yhä useampia arvoja voi mitata kotitesteillä, ja tieto sairauksien riskitekijöistä lisääntyy vauhdilla. Innokkain käy varmuuden vuoksi vuosittain koko kehon läpivalaisussa, toiselle jo verenpaineen mittaaminen on kauhistus sairauksien pelon vuoksi.

Perusterve pärjää onneksi pitkälle ilman mittauksia. Yleislääketieteen tohtori Osmo Saarelman mukaan on harvinaista, että oireettomalta paljastuisi terveystarkastuksessa tai laboratoriokokeissa yllättäviä, piileviä sairauksia. Poikkeuksia ovat syöpäseulonnat.

– Terveen ihmisen summittainen tarkastaminen on melko lailla hyödytöntä lukuun ottamatta muutamia peruskokeita, kuten kolesterolimittausta — ja siinäkin riittää mittaus kerran elämässä, jos lukema on hyvä.

Kolesteroli ja verenpaine selville

Viimeistään keski-iässä oireettomankin on silti syytä selvittää muutamia arvoja. Nelikymppisenä kannattaa tarkistuttaa kolesteroli. Jos ei omista verenpainemittaria, voi käydä terveysaseman mittauspisteessä. Korkeisiin lukemiin on hyvä puuttua ajoissa. Jos taas on siunattu ihanteellisilla arvoilla, voi huokaista helpotuksesta ja unohtaa mittailut vuosiksi.

Keskustelussa vilahtelevat välillä muutkin arvot. Ehkä yleisimpiä pohdinnan aiheita on se, pitäisikö tulehdusarvot eli lasko tai CRP silloin tällöin tarkistaa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kohonnut CRP voi kieliä sepelvaltimotaudin riskistä vielä korkeaa kolesteroliakin vahvemmin. Saarelman mielestä tämä ei vielä tarkoita, että CRP-arvoa kannattaisi seuloa varmuuden vuoksi. Kohonnut lukema kyllä kertoo kehon tulehdustilasta mutta ei erittele, jyllääkö kehossa kasvain, allergia vai virtsatietulehdus. Terveelle CRP ei siis kerro juuri mitään.

– Jos pelkää sydäntauteja, on hyödyllisempää tutkailla tupakointiaan ja ruokavaliotaan. Hyvä keino on rajoittaa punaisen lihan syöntiä ja tarkistaa, että käyttää riittävästi pehmeitä rasvoja. Hampaistakin kannattaa huolehtia: suun terveys on todistetusti yhteydessä sydäntautiriskiin.

Paastoverensokerin mittaaminen taas sijoittuu välimaastoon: sen voi tarkistuttaa, jos epäilee diabetesta.

– Tosin tällöinkin hyödyllisempää on täyttää riskilaskuri Diabetesliiton sivuilla (diabetes.fi) tai tehdä sähköinen terveystarkastus, jos kuntasi sellaisen tarjoaa. Jos saa korkeat lukemat, verensokeri kannattaa vielä tarkistaa laboratoriossa.

Saarelma painottaa, ettei perusterveen pitäisi pohtia sairauksien ennaltaehkäisyä yksittäisten veriarvojen tai kokeiden kautta. Keho on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kotitestejä vain harkiten

Laktoosi-intoleranssi, PSA, virtsatietulehdus... Apteekkien kotitestivalikoima laajenee kaiken aikaa. Diabeetikolle verensokerin mittaaminen päivittäin on välttämätöntä, mutta perusterveelle Saarelma ei suosittele kotitestejä paria poikkeusta lukuun ottamatta.

– Jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä, klamydiatesti voi olla aiheellinen, sillä sairaus on usein oireeton. Ja toki keliakiakokeen voi ostaa, jos huomaa viljansyöntiin liittyviä suolisto-oireita, kuten vatsakipua tai ripulia.

Jopa kolesterolia voi mitata kotitestillä. Edullisimpien testien heikkous on se, että ne kuvaavat kokonaislukemaa eivätkä erittele hyvää ja huonoa kolesterolia. Siksi ne eivät kerro rasva-arvoista koko totuutta.

– Varsinkin naisilla kokonaiskolesteroli voi olla reippaastikin yli suositusrajan eli viiden tai kuuden, jos hyvän eli HDL-kolesterolin taso on korkea. Omatestauslaitteet, joka erittelevät LDL-ja HDL-kolesterolin, maksavat satoja euroja. Silloin herää kysymys, miksei voisi käydä kerran viidessä vuodessa mittauttamassa kolesteroliaan vaikkapa terveyskeskuksessa.

Kotitestien suurin pulma on  väärintulkinta.

Asiantuntija ei ole vierellä kommentoimassa tuloksia. Jos vaikkapa klamydiatestistä saa negatiivisen tuloksen, se ei silti sulje sairauden mahdollisuutta pois.

Yksi on kuitenkin varmaa: jos vaihtoehtoina on turvautua joko oireiden googlettamiseen tai kotitestiin, jälkimmäinen on pienempi paha. Kotitestistä tulokseksi saa ainakin suhteellisen luotettavan ja yksiselitteisen lukeman.

Vitamiinimittauksista terveyttä?

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan veren alhainen D-vitamiinipitoisuus kielii osteoporoosiriskistä. Samasta syystä lääkäri saattaa määrätä testeihin, joissa selvitetään veren D-vitamiinipitoisuutta.

Puutosepäily on saanut monet oireettomatkin hakeutumaan laboratorioon. Saarelma ei kuitenkaan näe syytä siihen, miksi terveen pitäisi käydä omin päin tarkistuttamassa vitamiinitasot.

– Suomessa pitäisi joka tapauksessa huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista ympäri vuoden. Jos ulkoilee kohtuudella, kesät voi olla D-vitamiinin suhteen huoletta ja talvisin ottaa 10 mikrogramman vitamiinilisän päivittäin, Saarelma sanoo.

Vitamiinitestien kanssa samaan kategoriaan kuuluvat hivenainetestit, joita on markkinoitu ratkaisuksi esimerkiksi jatkuvaan uupumukseen. Varsinaiset imeytymishäiriöt ovat kuitenkin harvinaisia. Usein epämääräiset oireet selittyvät muilla syillä, kuten huonolla nukkumisella, stressillä, ruokavaliolla tai jopa vuodenajalla. Testejä kannattaa harkita vasta siinä vaiheessa, kun elintapamuutokset eivät pure.

Syynää lähisuvun sairaudet

Jos mielii terveyttä ja pitkää ikää, pitääkö koluta läpi oman suvun sairaushistoria? Saarelman mukaan ei ole tarpeen mennä useiden sukupolvien taakse. Riittää, kun käy läpi lähisukulaisten perinnölliset sairaudet.

– Esimerkiksi sydämen johtoratahäiriöistä johtuvat äkkikuolemat ovat olleet paljon esillä. Ne ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Jos äkkikuolemia on sattunut suvussa, kannattaa mieluummin hakeutua lääkäriin kuin tuijotella sukutaulua.

Syöpätutkija Päivi Peltomäki neuvoo laatimaan sukupuun, jos perinnölliset taudit huolettavat. Sukupuussa saisi näkyä ainakin kolme polvea, eli ensimmäisen ja toisen asteen sukulaiset isovanhempiin, setiin ja täteihin saakka. Jotkin taudit hyppivät yhden tai kahden sukupolven yli, joten pelkkä vanhempien sairaushistoria ei kerro koko totuutta.

Liian hätiköityjä johtopäätöksiä ei kuitenkaan kannata tehdä. Vaikka bongaisi lähisuvusta kaksi samanlaista sairastapausta, oma riski ei silti välttämättä ole suuri.

– Esimerkiksi paksusuolen syövistä vain muutama prosentti on selkeästi perinnöllisiä. Vaikka syöpiä esiintyisi suvussa paljon, se ei aina tarkoita, että suvussa kulkisi sairaudelle altistava geenimuunnos. Varsinkaan, jos perhepiirissä on ollut useita eri syöpätyyppejä.

Vahvempi viite perinnöllisyydestä on, jos sairastuneet ovat poikkeuksellisen nuoria. Useampi ennen keski-ikää puhjennut muistisairaus tai sydäninfarkti on jo hyvä syy tutkia sukupuu tavallista tarkemmin.

– Jos lähisuvussa esimerkiksi on tullut sydäninfarkteja alle 50-vuotiaille, se kielii jo aika vahvasti hyperkolesterolemiasta, eli perinnöllisestä, normaalia suuremmasta veren kolesterolitasosta. Silloin voi olla syytä aloittaa kolesterolilääkitys, vaikka sille ei muuten olisi tarvetta, Osmo Saarelma kertoo.

Peili on paras mittari

Ei ole yhtä vastausta siihen, milloin terveydestä huolehtiminen menee liiallisuuksiin. Pakkomielteinen kehon tuntemusten tarkkailu ei kuitenkaan ole normaalia. Silloin ensimmäinen, kymmenes tai edes sadas terveystarkastus ei helpota oloa, vaan tärkeintä olisi puuttua psyykkiseen ongelmaan taustalla.

Toinen ääripää ovat ne, jotka tietävät hyvin, että tipaton tai tumppaaminen tekisi terää, mutta pitävät silti tiukasti kiinni paheistaan.

– Jotkut käyttävät reippaasti alkoholia ja pyytävät lähetettä maksakokeisiin testatakseen, vieläkö elimistö kestää juomista. Siinä kohtaa lähdetään liikkeelle täysin väärästä päästä.

Terveystarkastus voi olla myös kannustin, jos elintavoissa on petrattavaa.

Pohjalla vain pitää olla valmius muuttaa elintapojaan.

– Ei juuri hyödytä, jos terveydenhoitaja tai lääkäri paasaa alkoholinkäytön vähentämisestä ja tupakoinnin lopettamisesta ja potilas vain nyökyttelee ja lähtee pois.

Osmo Saarelman mukaan eniten terveitä vuosia tuo oma-aloitteinen hyvinvoinnin tarkkailu. Tapojen tuunaaminen terveellisemmiksi ehkäisee kaikkia kansantauteja, eikä siihen tarvita lääkärikäyntejä tai testejä.

– Olen tavannut sanoa potilaille, että paras terveystarkastus on peili. Tietyt asiat kannattaa ”mitata” mielessä joka päivä. Niitä ovat paino, tupakointi, alkoholin käyttö, punaisen lihan syönti, liikunta, nukkuminen, stressinhallinta ja onnellisuus.

Veli-Jussi jalkanen

Kertooko terveystesti miten voit?

Ilman muuta kannattaa ottaa ja otattaa testejä. Mikään ei maksa niin paljon kuin sairastaminen tai huonokuntoisuus ja raihnaisuus. Heikentyvät arvot kannustavat elintapamuutoksiin ennenkuin salakavalasti etenevät sairaudet puhkeavat. Silloin ollaan jo myöhässä. Kotíin kannattaa ostaa paras mahdollinen pissatesti josta saa jo 12 arvoa. Tärkeä verenpainemittari on halpa. Unen laadun mittaamiseen on myös halpoja mittareita. Myös ns. terveen mutta ylipainoisen kannattaa ostaa verensokerimittari ja...
Lue kommentti
rintavuoto, maitovuoto

Toisesta rinnasta tulee vuotoa ja kyljessä on kipua. Mammografiassa, ultraäänessä ja papa-kokeessa ei ollut poikkeavaa. Pitäisikö tehdä munasarjatutkimus? Olen 64-vuotias.

Maitovuoto rinnoista on tavallinen oire synnyttäneillä naisilla, synnyttämättömillä harvinainen. Vihertävä tai rusehtava erite tai vuoto useammasta kuin yhdestä nännitiehyestä ei yleensä viittaa syöpään.

Verinen tai toispuoleinen, ei-maitoinen vuoto vaatii selvittämistä. Tutkimuksiin voivat kuulua rintojen tunnustelu, mammografia-, ultraääni- ja duktografiatutkimukset sekä joskus magneettitutkimus.

Tavallisin syy vuotoon on maitotiehyen sisäinen limakalvon kasvain, ns. intraduktaalinen papillooma, joka yksittäin on yleensä hyvänlaatuinen. Rauhastiehyen laajentuma, ns. duktektasia, voi aiheuttaa vihertävää neste-eritystä.

Papa-kokeesta tai munasarjatutkimuksesta ei ole apua vuodon selvittämisessä. Kylkikivullakaan ei välttämättä ole yhteyttä vuotoon.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

väsymysoireyhtymä

Ei hullu, huijari eikä laiska, vaan oikeasti sairas. Väsymysoireyhtymä näkyy muutoksina aivojen magneettikuvissa ja elimistön immuunipuolustuksessa.

Väsymysoireyhtymä on huonosti tunnettu sairaus lääkäreidenkin keskuudessa. Siihen ei myöskään ole tällä hetkellä yhtenäistä hoitopolkua.

Väsymysoireyhtymästä voivat kertoa

  • Väsymys, joka seuraa pientäkin fyysistä tai psyykkistä rasitusta.
  • Huimaus, sydämentykytys ja muut autonomisen hermoston oireet.
  • Unettomuus. Uni on kevyttä ja rikkinäistä.
  • Aivosumu eli keskittyminen, muistaminen ja ajattelut heikkenevät.
  • Infektio-oireet, kuten kurkkukipu, kaulan imusolmukkeiden turpoaminen. Joillakin sairaus alkaa infektiokierteen jälkeen.
  • Kivut lihaksissa ja nivelissä, päänsärky.
  • Masennus ja ahdistus.
  • Lihasheikkous ja voimattomuus.

Lue lisää väsymysoireyhtymästä Hyvä terveys 6/17. Tilaajana lehti on luettavissa digilehdet.fi

Veli-Jussi Jalkanen

Nämä oireet voivat kertoa väsymysoireyhtymästä

Tämä vaiva on elintapatauti. Siihen on yleensä syynä useiden asioiden monivaikutus: - Liian vähän tai huolaatuista unta - Kehon vajaaravitsemus erik. B12, C-vit, ja monet muut. Tiheäravinteinen ruoka ja tukeva lisä suojaravinteita purkista auttavat - Masennus: tämäkin voi suurelta osin johtua elimellisestä ja siten itse korjattavista elintapasyistä. - Liikunnan puute: keho vain ei toimi kunnolla ilman riittävää liikuntaa - Kilpirauhasen vajaatoiminta: tämä yleinen eri asteisena esiintyvä vaiva...
Lue kommentti
vaihdevuosivaivat

Liikunta on lukijoidemme suosituin itsehoitokeino vaihdevuosioireisiin. Toiseksi yleisintä on muokata ruokavaliota. Luontaistuotteita on kokeillut joka kolmas. Mutta myös stressin torjunta ja hyvä seksi mainittiin.

Hyvän terveyden 50+ hyvinvointikysely kertoo, että suomalaisnaiset luottavat keski-iässä liikuntaan hyvän olon tuojana. Kysely suunnattiin vaihdevuosissa oleville. 

Eniten saimme vastauksia 51–55-vuotiailta, toiseksi eniten 56-60-vuotiailta ja loput ikäryhmästä 45–50. Kiitämme kaikkia vastanneita!

1. Liikunta

Suosituin keino helpottaa vaihdevuosioireita on harrastaa liikuntaa. Hyvän terveyden kyselyyn vastanneista niin tekee 68 prosenttia. Osa kertoi turvautuvansa hikiliikuntaan, josta on sekin hyöty, että paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Myös kävely, uinti ja niin sanotut hitaat lajit olivat käytössä.

Muutama mainitsi erityisesti luonnossa liikkumisen: ”Ulkona liikkuminen antaa hyvät yöunet. Tuuletan makuuhuoneen tosi hyvin ja jätän ikkunan hiukan raolleen, jotta hiki ei pääse yllättämään.”

Myös pyöräilystä muistutettiin: ”Nyt pyöräilykauden alkaessa työmatkoista tulee vähän lisälenkkiä.”

2. Ruokavalio

Toiseksi suosituin vaihdevuosien helpotuskeino on muokata ruokavaliotaan. Niin tekee 39 prosenttia vastanneista.

”Punaviinit minimiin, höttöhiilarit on myös pahasta. Ylipaino kuriin. Olo on kuin kolmekymppisellä”, kirjoitti nainen Espoosta.

Kuopiolainen vastaaja totesi: ”Lopetin lihan, makkaroiden ja broilerin syönnin ja lopuksi vielä kahvin juonin. Syön nyt runsaasti vihanneksia eri muodoissa.”

Yksi vastanneista oli huomannut makean vaaran: ”Mitä vähemmän syön suklaata sen paremmin voin. Heti kun syön jotakin makeaa, alkaa mieletön hikikohtaus... Meni monta vuotta tajuta tämä asia.”

3. Luontaistuotteet

Kolmekymmentäkaksi prosenttia vastanneista käyttää luontaistuotteita helpottamaan vaihdevuosioireita. Vastauksissa mainittiin muun muassa salvia- ja melatoniinitabletit, soijavalmisteet ja homeopaattiset tuotteet.

Myös E-vitamiini, apteekkien hormoonittomat vaihdevuosiin tarkoitetut tuotteet sekä akupunktio ja seksi tuotiin esiin.

4. Hormonikorvaushoito

Hormoneihin turvautuu 16 prosenttia vastanneista.

Yksi totesi, ettei hänen hoitonsa tehoa kunnolla – ”ei saa nukuttua” – joten annos on ehkä liian pieni.

Ei mitään

Yhdeksäntoista prosenttia vastanneista ei käytä vaihdevuosioireisiin mitään hoitokeinoja.

Vastauksissa kuitenkin mainittiin sellaisia elämänlaatua parantavia asioita, kuten rentoutuminen, sauna, kylmä suihku, säännöllinen hyvä seksielämä ja stressin minimointi ja ystävien kanssa yhdessä sparraaminen.

 

Vastanneiden kesken on arvottu Emeran Mayerin kirja Viisas vatsa (Atena, 2017).

Lue lisää 50+ naisen elämän haasteista: Hyvä terveys 5 / 2017.