raikas ilma auringonvalo bakteerit
Kuva Shutterstock

On olemassa kaksi ikiaikaista lääkettä, joita ei voi taatusti patentoida: auringonvalo ja raikas ilma. Entisaikojen tapaan niillä voisi olla paljon annettavaa potilaiden hoidossa.

Eittämättä vanhin ja halvin mielialahoito on ulkoilu raikkaassa ja aurinkoisessa ilmassa. Auringonvalo ylläpitää vuorokausirytmiä ja tehostaa D3-vitamiinin tuotantoa, mikä taas antaa potkua immuunipuolustukselle.

Kaiken kukkuraksi auringonvalo ja raikas ilma toimivat antimikrobisesti.

Auringonvalo ja hapekas ilma tappavat ilmassa leijuvia bakteereita ja eliminoivat elimistössä majailevia tuberkuloosimikrobeja.

Auringonvalon antimikrobinen teho perustuu UV-säteisiin. Raikkaan ilman terveysvaikutukset ovat puolestaan hapen ansiota. Korkeaa happipitoisuutta osataan hyödyntää ylipainehappihoidoissa tiettyjen anaerobi-infektioiden yhteydessä. Tällaisia voivat olla muun muassa poskiontelo- ja umpilisäkkeen tulehdus, jäykkäkouristus ja keuhkokuume.

Nightingalen opeilla

Historian saatossa auringonvalo ja raikas ilma ovat olleet sairaanhoidon kulmakiviä. Tärkeimpänä pioneerina toimi brittiläinen sairaanhoitaja Florence Nightingale, joka vaikutti raikkaine ideoineen 1800-luvun puolivälissä.

Nightingalen ajatusten siivittämänä sairaalat rakennettiin valoisiksi ja ilmaviksi. Huoneet olivat pitkiä ja kapeita ja niissä oli etelään avautuvat työntöikkunat, jotka ulottuivat kattoon asti. Siten puhdas ilma pääsi virtaamaan huoneen läpi. Tämä järjestely ei ainoastaan laimentanut ilmassa leijuvia taudinaiheuttajia, vaan tappoi niitä.

Sängyt saivat alleen pyörät, jotta potilaat pääsisivät ulos kylpemään aurinkoon ja hapekkaaseen ilmaan. Nämä melko simppelit menetelmät vähensivät sairaalakuolemia merkittävästi.

Vanhojen tautien paluu

Nightingalen opit alkoivat vaipua unholaan 1960-luvulla, kun antibiootteja alkoi tulla markkinoille. Koska ne tarjosivat nopean ja tehokkaan avun, valo ja ilma koettiin tarpeettomiksi. 1960-luvun lääkärien olettamus oli, että antibioottien ansiosta tartuntataudit on pian kokonaan selätetty.

Samalla vaatimukset energiatehokkuudesta kasvoivat — isoista ja avoimista ikkunoista luovuttiin lämpöhukan ehkäisemiseksi. Sairaaloissa suosituiksi tulivat ilmanvaihtojärjestelmät, joissa ilma kiertää suodattimien läpi.

Tänä päivänä energiatehokkuuden tarve on suurempi kuin koskaan, mutta toive siitä, että tartuntataudit olisi selätetty, kuoli kauan sitten. Kasvava määrä taudinaiheuttajia on muuttumassa vastustuskykyisiksi antibiootteja vastaan. Lääkeyhtiöt eivät myöskään kehittele antibiootteja entiseen tahtiin.

Paljon puhuvaa on, että 1960-luvulla helposti hoidettavissa olleet infektiot ovat muuttumassa antibiooteille vastustuskykyisiksi. Näitä ovat muun muassa tuberkuloosi, keuhkokuume ja tippuri. 2000-luvun aikana olemme kohdanneet myös potentiaalisia pandemioita, kuten SARS ja lintuinfluenssa.

Ilmanvaihto vanhoin metodein

Hoitoon liittyvät infektiot ovat nykyisin tavallisia, kertoo osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HYKSin infektioidentorjuntayksiköstä. Sairaalasta riippuen hoitoon liittyviä infektioita esiintyy 6—10 prosentilla potilaista.

On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta hoitoon liittyvään infektioon.

— On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta, joilla on hoitoon liittyvä infektio ilman kuolemanvaaraa aiheuttavaa sairautta, Anttila toteaa.

Raittiilla ilmalla ja auringonvalolla olisi estettävissä huomattava määrä vakavista sairaalainfektioista, väittää mikrobiologi Stephanie Dancer New Scientist -lehdessä. Suomessakin luennoineen Dancerin mukaan sairaalat tulisi suunnitella siten, että ikkunat voisivat olla säännöllisesti auki ja potilaita voitaisiin kuljettaa ulos vuoteissaan.

Vanhoin metodein on mahdollista tyrehdyttää muun muassa tuberkuloosin leviäminen, selviää Lontoon Imperial Collegen tutkimuksista. Perun pääkaupungin Liman vanhemmissa sairaaloissa koneellista ilmanvaihtoa ei ole, uusimmissa sen sijaan on. Tutkijat osoittivat hiilidioksidisammuttimien avulla tehdyllä kokeella, että vanhojen sairaaloiden ilmanvaihto oli yli kaksi kertaa uusia sairaaloita nopeampi.

Myös Anttilan mukaan valon ja ilman ajatukset ovat hyviä. Hän kuitenkin muistuttaa, että nykyiset hoitojen tulokset ovat paljon parempia kuin Nightingalen aikana, koska tänä päivänä on niin paljon enemmän tietoa mikrobeista ja tarttumistavoista.

Täsmävaloa iholle

Auringon UV-säteet nujertavat tehokkaasti haitallisia bakteereita, mutta suurina pitoisuuksina UV-säteily aiheuttaa dna-vaurioita. Käytännössä tämä tarkoittaa selvää ihosyöpäriskiä.

Auringonvalon hyötyjä voi kuitenkin saavuttaa ilman aurinkoa. Columbian yliopiston tutkimuksissa selvisi, että tuottamalla valoa 207 nanometrin aallonpituudella vältytään solukon vaurioittamiselta, mutta voidaan tappaa bakteereita, mukaan lukien MRSA.

— UV-valo vaikuttaa tällä hetkellä mielenkiintoisimmalta ympäristön mikrobeja tuhoavalta menetelmältä. Tähän on jo olemassa sairaaloihin tarkoitettu laite Tru-D, Anttila valaisee.

Muista ei-lääkinnällisistä keinoista Anttila korostaa hyvän käsihygienian merkitystä: sen avulla MRSA-tartunnoista yli 30 prosenttia ja leikkauksen jälkeisistä haavainfektioista noin 30 prosenttia voidaan ehkäistä.

Tärkeitä menetelmiä ovat myös riittävä siivous, asianmukainen hoitoympäristö ja koulutettu henkilökunta, joka osaa ehkäistä infektioita. Anttila muistuttaa, että paranemisessa myös potilaan mielentila on isossa osassa ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka potilas ympäristössään viihtyy.

Vierailija

Aurinko ja raikas ilma nujertavat pahat bakteerit

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Lue kommentti
vaihdevuodet, menopaussi, hormonikorvaushoito

Millä keinoilla sinä helpotat vaihdevuosioireita? Vastaa kyselyymme ja auta meitä keräämään itsehoitokeinoja, jotka helpottavat 50+ -naisen elämää.

Suomalaisten naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.

Kuukautiset jäävät silloin lopullisesti pois, mutta jo sitä ennen hormonitoiminnan muutos tuo monille kuumia aaltoja, katkonaisia yöunia ja muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. 

Kerro, millaisia itsehoitokeinoja sinä käytät tai olet kokeillut vai turvaudutko hormonikorvaushoitoon? Entä millaista apua olet saanut omista keinoistasi?

Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme Emeran Mayerin kirjan Viisas vatsa - kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä (Atena, 2017). 

 

Yhteystiedot

Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
arat rinnat, rintakipu, vaihdevuodet

 

Olen 45-vuotias nainen. Rintani ovat olleet kipeät jo jonkin aikaa, varsinkin nännit. Kun painaa niitä, sattuu. Kuukautisia minulla ei ole ollut kuin kerran vuoden aikana ja vaihdevuosioireet ovat alkaneet. En syö mitään hormoneita enkä lääkkeitä.

Ilmeisesti kysyjää huolettaa eniten rintojen arkuus, ei niinkään kuukautisten harveneminen tai vaihdevuosioireet. Varmuudella ei vielä voi todeta, että menopaussi (eli viimeinen kuukautisvuoto) on ohitettu. Mutta todennäköisesti kovin montaa vuotoa ei ole enää odotettavissa.

Rinnat reagoivat usein kuukautiskierron mukaan. Ennen vuodon alkua ne voivat olla kovin kipeät, turvoksissa ja kosketusarat. Monella tämä helpottaa menopaussin yhteydessä, kun estrogeenitasot ovat laskeneet.

Kysymyksessä kuvattu oire ei viittaa mihinkään vakavaan sairauteen. Oire on molemmin puolinen, rinnat ovat kipeät kun niitä puristaa, eikä eritettä ole tullut. Jos oire häiritsee, kannattaa käydä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Rintojen tunnustelun perusteella voidaan arvioida, onko rintojen kuvantamiseen aihetta.

Jos vaihdevuosioireet haittaavat, kannattaa pohtia lääkärin kanssa, olisiko syytä aloittaa hormonihoito. Hoidon aloittamista puoltaisi keskimääräistä aiemmin alkanut menopaussi.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vesi, jano, laihduttaminen

Maailman vesipäivän kunniaksi ratkomme vesimyyttejä tieteellisen tiedon valossa.

Myytti 1. Pitää juoda, kun janottaa

Jano on fysiologinen reaktio, joka johtuu aivojen janokeskuksen aktivoitumisesta ja nesteen vähentyneestä erityksestä munuaisten kautta.

Janon tunne merkitsee jo nestevajauksen syntymistä, sillä ihmiset tuntevat janoa vasta menetettyään suuria määriä nesteitä. Esimerkiksi jos kuumassa ilmastossa juodaan nestettä pelkästään janon tunteen mukaisesti, kolmasosa nestevajeesta jää korvaamatta.

Liikunnan aikana kropasta häviää nestettä noin 0,5–1 litraa tunnissa. Tänä aikana tulisikin nauttia vettä noin 2–5 desilitraa vajeen korvaamiseksi. Näin myös elimistö pysyy viileämpänä ja vähemmän kuormittuneena.

Jano on pulmallinen nestevajeen määrittäjä. Etenkin liikkuessa on tärkeää juoda vettä jo ennen janon tunnetta!

Myytti 2. Veden juominen piristää

Olet ehkä osannut yhdistää kuivan suun, päänsäryn ja väsymyksen liian alhaiseen vedenjuontiin, mutta tiesitkö, että liian vähäinen veden saanti voi heikentää mielialaa, tehtävistä suoriutumista, muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Ei mikään skarpein olotila.

Yksi keino optimaalisen mielialan ylläpitämiseen on siis yksinkertaisesti veden juomisen muistaminen – mutta miten? Hanki värikäs vesipullo ja ajasta puhelimesi hälyttämään tunnin välein muistuttamaan nestetankkauksesta. Ennen kuin huomaatkaan, veden juomisesta on tullut jo tapa. Eikä paluuta entiseen ole!

Lasi vettä on tehokas pikapiristäjä.

Myytti 3. Veden juomisella kilot karisevat

Kautta aikojen nettipalstat ovat toitottaneet veden juomisen tärkeyttä laihdutuksen yhteydessä – eikä suotta. Eräs yksinkertainen keino on unohtaa kaikki sokeripitoiset juomat ja korvata ne vedellä. Juomien mukana nimittäin kertyy huomaamatta kaloreita, jotka voitaisiin helposti välttää vain veden juomisella.

Elimistön nestevaje voi johtaa vireystilan laskemiseen ja nälän tunteen lisääntymiseen, mikä saattaa viestiä keholle väärää signaalia: ruoan himoa.

Veden todellinen vaikutus laihdutukseen on tutkimusten mukaan pieni, mutta kuitenkin yksi edistävä tekijä muiden joukossa. Jos pelkkä vesi ei kuitenkaan kutkuttele makunystyröitäsi, lisää siihen sitruunaa tai limeä makua tuomaan!

Laihduttajan ei kannata liioitella veden hyötyä eikä  juoda yli suositusten.

Myytti 4. Vettä ei voi juoda liikaa

Valtion ravitsemussuosituksen mukaan jatkuvasta ylimääräisestä vedenjuonnista ei ole hyötyä terveydelle, eikä ylimääräisellä vesimäärällä ole kehoa ”puhdistavaa” vaikutusta. Kohtuuton vedenjuonti voi olla jopa vaarallista.

Terve ihminen voi juoda jopa 5–10 litraa vettä päivässä, mikäli juominen jakautuu usealle tunnille ja munuaiset toimivat normaalisti.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että harva tarvitsee yli 2–3 litraa nestettä päivässä.

 

Normaalipainoisessa naisessa on noin 55 % vettä ja jotta nestetasapaino pysyisi kunnossa, tulisi nestettä nauttia sellaisenaan noin 1–1,5 litraa joka päivä.
Tarvittavaa nestemäärää kuitenkin lisää monet yksilölliset tekijät, kuten ikä, ravitsemus, raskas liikunta ja helle.

atopia, ihotulehdus, kortisoni, kutina, päänahka

Atooppinen iho on paitsi rutikuiva myös tulehtunut. Iho ei parane, ellei tulehdusta saada rauhoittumaan.

Tulehtuneen ihon ongelma ei ratkea pelkillä perusvoiteilla vaan tarvitaan lääkevoiteita. Sekä kortisoni- että muusivoiteet tehoavat, kunhan niitä käyttää oikein.

Kortisonia pelätään. Turhaan, vakuuttaa ihotautien erikoislääkäri.

Oikein käytettynä kortisoni rauhoittaa tulehtuneen ihon, poistaa kutinan eikä ohenna ihoa. Kortisonikuuri pitää aloittaa heti, kun kutina antaa merkkejä ja jatkaa vielä pari päivää tilanteen rauhoituttua.

Sitten pidetään tauko.

Reseptillä saatavaa takrolimuusia karsastetaan kenties vielä kortisoniakin enemmän. Syynä on alkuun monelle tuleva kuumotus ja kirvely. Niitä voi estää ottamalla asetosalisyylihappoa tai parasetamolia tuntia ennen voitelua. Oireet rauhoittuvat yleensä muutamassa päivässä.

Jos on taipumusta uuteen ihotulehdukseen heti hoidon loputtua, lääkevoiteita voi käyttää pari kertaa viikossa jatkuvasti tulehdusherkillä alueilla.

Näin kukistat päänahan kutinan

Kuivan päänahan kutinaa voi helpottaa samoin kuin ihonkin voidepesulla. Korvaa tällöin sampoo kevyellä perusvoiteella (esimerkiksi Aqualan L).

Kutisevalle päänahalle on apteekissa omia sampoosarjoja, kuten Ducray ja ACO. ACOlla on myös kuivaan tukkaan levitettävä geeli, jota voi käyttää useita kertoja päivässä.

Kortisonia saa myös  liuoksena. Se toimii kuten kortisonivoiteet mutta ei rasvoita hiuksia. Lisäksi on syytä käyttää ajoittain hilsesampoota Malassezia-sienen poissa pitämiseksi.

Asiantuntijat: Tapio Rantanen, ihotautien erikoislääkäri, Tampere. Tuire Hastell, kuntoutussuunnittelija, Iholiitto.