raikas ilma auringonvalo bakteerit
Kuva Shutterstock

On olemassa kaksi ikiaikaista lääkettä, joita ei voi taatusti patentoida: auringonvalo ja raikas ilma. Entisaikojen tapaan niillä voisi olla paljon annettavaa potilaiden hoidossa.

Eittämättä vanhin ja halvin mielialahoito on ulkoilu raikkaassa ja aurinkoisessa ilmassa. Auringonvalo ylläpitää vuorokausirytmiä ja tehostaa D3-vitamiinin tuotantoa, mikä taas antaa potkua immuunipuolustukselle.

Kaiken kukkuraksi auringonvalo ja raikas ilma toimivat antimikrobisesti.

Auringonvalo ja hapekas ilma tappavat ilmassa leijuvia bakteereita ja eliminoivat elimistössä majailevia tuberkuloosimikrobeja.

Auringonvalon antimikrobinen teho perustuu UV-säteisiin. Raikkaan ilman terveysvaikutukset ovat puolestaan hapen ansiota. Korkeaa happipitoisuutta osataan hyödyntää ylipainehappihoidoissa tiettyjen anaerobi-infektioiden yhteydessä. Tällaisia voivat olla muun muassa poskiontelo- ja umpilisäkkeen tulehdus, jäykkäkouristus ja keuhkokuume.

Nightingalen opeilla

Historian saatossa auringonvalo ja raikas ilma ovat olleet sairaanhoidon kulmakiviä. Tärkeimpänä pioneerina toimi brittiläinen sairaanhoitaja Florence Nightingale, joka vaikutti raikkaine ideoineen 1800-luvun puolivälissä.

Nightingalen ajatusten siivittämänä sairaalat rakennettiin valoisiksi ja ilmaviksi. Huoneet olivat pitkiä ja kapeita ja niissä oli etelään avautuvat työntöikkunat, jotka ulottuivat kattoon asti. Siten puhdas ilma pääsi virtaamaan huoneen läpi. Tämä järjestely ei ainoastaan laimentanut ilmassa leijuvia taudinaiheuttajia, vaan tappoi niitä.

Sängyt saivat alleen pyörät, jotta potilaat pääsisivät ulos kylpemään aurinkoon ja hapekkaaseen ilmaan. Nämä melko simppelit menetelmät vähensivät sairaalakuolemia merkittävästi.

Vanhojen tautien paluu

Nightingalen opit alkoivat vaipua unholaan 1960-luvulla, kun antibiootteja alkoi tulla markkinoille. Koska ne tarjosivat nopean ja tehokkaan avun, valo ja ilma koettiin tarpeettomiksi. 1960-luvun lääkärien olettamus oli, että antibioottien ansiosta tartuntataudit on pian kokonaan selätetty.

Samalla vaatimukset energiatehokkuudesta kasvoivat — isoista ja avoimista ikkunoista luovuttiin lämpöhukan ehkäisemiseksi. Sairaaloissa suosituiksi tulivat ilmanvaihtojärjestelmät, joissa ilma kiertää suodattimien läpi.

Tänä päivänä energiatehokkuuden tarve on suurempi kuin koskaan, mutta toive siitä, että tartuntataudit olisi selätetty, kuoli kauan sitten. Kasvava määrä taudinaiheuttajia on muuttumassa vastustuskykyisiksi antibiootteja vastaan. Lääkeyhtiöt eivät myöskään kehittele antibiootteja entiseen tahtiin.

Paljon puhuvaa on, että 1960-luvulla helposti hoidettavissa olleet infektiot ovat muuttumassa antibiooteille vastustuskykyisiksi. Näitä ovat muun muassa tuberkuloosi, keuhkokuume ja tippuri. 2000-luvun aikana olemme kohdanneet myös potentiaalisia pandemioita, kuten SARS ja lintuinfluenssa.

Ilmanvaihto vanhoin metodein

Hoitoon liittyvät infektiot ovat nykyisin tavallisia, kertoo osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HYKSin infektioidentorjuntayksiköstä. Sairaalasta riippuen hoitoon liittyviä infektioita esiintyy 6—10 prosentilla potilaista.

On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta hoitoon liittyvään infektioon.

— On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta, joilla on hoitoon liittyvä infektio ilman kuolemanvaaraa aiheuttavaa sairautta, Anttila toteaa.

Raittiilla ilmalla ja auringonvalolla olisi estettävissä huomattava määrä vakavista sairaalainfektioista, väittää mikrobiologi Stephanie Dancer New Scientist -lehdessä. Suomessakin luennoineen Dancerin mukaan sairaalat tulisi suunnitella siten, että ikkunat voisivat olla säännöllisesti auki ja potilaita voitaisiin kuljettaa ulos vuoteissaan.

Vanhoin metodein on mahdollista tyrehdyttää muun muassa tuberkuloosin leviäminen, selviää Lontoon Imperial Collegen tutkimuksista. Perun pääkaupungin Liman vanhemmissa sairaaloissa koneellista ilmanvaihtoa ei ole, uusimmissa sen sijaan on. Tutkijat osoittivat hiilidioksidisammuttimien avulla tehdyllä kokeella, että vanhojen sairaaloiden ilmanvaihto oli yli kaksi kertaa uusia sairaaloita nopeampi.

Myös Anttilan mukaan valon ja ilman ajatukset ovat hyviä. Hän kuitenkin muistuttaa, että nykyiset hoitojen tulokset ovat paljon parempia kuin Nightingalen aikana, koska tänä päivänä on niin paljon enemmän tietoa mikrobeista ja tarttumistavoista.

Täsmävaloa iholle

Auringon UV-säteet nujertavat tehokkaasti haitallisia bakteereita, mutta suurina pitoisuuksina UV-säteily aiheuttaa dna-vaurioita. Käytännössä tämä tarkoittaa selvää ihosyöpäriskiä.

Auringonvalon hyötyjä voi kuitenkin saavuttaa ilman aurinkoa. Columbian yliopiston tutkimuksissa selvisi, että tuottamalla valoa 207 nanometrin aallonpituudella vältytään solukon vaurioittamiselta, mutta voidaan tappaa bakteereita, mukaan lukien MRSA.

— UV-valo vaikuttaa tällä hetkellä mielenkiintoisimmalta ympäristön mikrobeja tuhoavalta menetelmältä. Tähän on jo olemassa sairaaloihin tarkoitettu laite Tru-D, Anttila valaisee.

Muista ei-lääkinnällisistä keinoista Anttila korostaa hyvän käsihygienian merkitystä: sen avulla MRSA-tartunnoista yli 30 prosenttia ja leikkauksen jälkeisistä haavainfektioista noin 30 prosenttia voidaan ehkäistä.

Tärkeitä menetelmiä ovat myös riittävä siivous, asianmukainen hoitoympäristö ja koulutettu henkilökunta, joka osaa ehkäistä infektioita. Anttila muistuttaa, että paranemisessa myös potilaan mielentila on isossa osassa ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka potilas ympäristössään viihtyy.

Vierailija

Aurinko ja raikas ilma nujertavat pahat bakteerit

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Lue kommentti

Olen 62 v. nainen. Kärsin voimakkaista hikoilupuuskista päivittäin ja usein aamuöisin. Tätä on jatkunut jo useita vuosia ja oireet ovat vähitellen pahentuneet. Käytän Thyroxin-tabletteja kilpirauhasen vajaatoimintaan. Aiemmin hikoilua on hoidettu hormonihoidolla, mutta lopetin estrogeenilaastarin käytön puoli vuotta sitten. En ollut näistä oireista vapaa lääkkeen käytön aikanakaan. Oireilu häiritsee paitsi yöuntani myös asiointia, automatkoja, konserteissa ja teattereissa vierailujani.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa hikoilu on tyyppioire. Kysyjällä on kuitenkin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja sen oireisiin hikoilu ei yleensä kuulu. Vaihdevuosiin eli kuukautisten loppumiseen liittyy varsin usein kuumotuksia ja hikipuuskia. Ne voivat toki jatkua jopa parikymmentä vuotta, mutta kyllä lievittyvät vuosien kuluessa. Vaihdevuosien hikoiluaallot näkyvät kasvoilla ja rinnalla, ilman edeltävää rasitusta. Estrogeeni auttaa niihin tehokkaasti.

Yöhikoilu on suhteellisen tavallinen vaiva, jolle ei tutkimuksissa yleensä löydy mitään syytä. Kysyjän tapauksessa hikoilu on ilmeisesti pahempi päivällä eikä se liity rasitukseen. Hikoilun takaa voi joskus löytyä sairauksia, joihin useimmiten liittyy muitakin oireita, jotka auttavat syiden selvittelyissä.

Tietyt sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasten liikatoiminta, krooninen infektio ja syöpä, voivat lisätä hikoilua. Sama vaikutus saattaa olla ylipainolla. Rasvakudos toimii eristeenä ja nostaa sisäistä ruumiinlämpöä, mikä puolestaan altistaa hikoilulle. Tupakointi altistaa hikoilulle, samoin kahvi ja voimakkaat mausteet.

Silloin kun hikoiluun ei löydy syytä, siihen ei tunneta mitään tehokasta hoitoa. Kotikonsteina voi kokeilla huonelämpötilan alentamista ja vaatetuksen keventämistä. Liikahikoilun hoidossa on kokeiltu lääkkeitä, kuten ns. antikolinergivalmisteita, rauhoittavia lääkkeitä ja ns. beetasalpaajia.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Hikinenä

Miksi vaihdevuosioireet eivät lopu?

Olen yli 70-vuotias ja vasta nyt alkaa hikoilu helpottaa: enää vain öisin herään hikoilupuuskiin. Ensimmäiset vaihdevuosioireeni sain 43-vuotiaana, joten 30-vuotta on tullut kärsittyä. Estrogeeni olisi ehkä auttanut, mutta rintasyövän vuoksi en saanut sitä. On se kumma, kun vaihdevuosivaivoihin ei ole keksitty kunnollisia lääkkeitä (estrogeenia lukuunottamatta). Maailman väestöstä noin puolet on naisia, joten kaupallisia mahdollisuuksia olisi vaikka usemmallekin lääkeyhtiölle.
Lue kommentti
murrosikä, väsymys, masennus

15-vuotiaaan poikamme koulunkäynti on repsahtanut: hän käy koulussa mutta alisuoriutuu ja on väsynyt. Jonkinasteinen keskittymisvaikeus on todettu ja tukea on yritetty antaa. Mikään ei tunnu auttavan. Yöt poika nukkuu mutta aamupala ei maistu, päivän mittaa makea kylläkin. Mitään ikävää koulussa tapahtunutta ei ole paljastettu – kavereitakin tuntuu olevan. Vanhempina alamme olla neuvottomia, mikä avuksi?

Viidentoista vuoden ikä on usein rankkaa aikaa. Nuoren on löydettävä paikkansa joukosta ja hän miettii identiteettiään, omaa kelpaavuuttaan, seksuaalisuuttaan, arvojaan ja tavoitteitaan. Lapsuuden jättäminen taakse pelottaa ja kiehtoo. Moni erheellisesti kuvittelee, ettei hänen enää pitäisi tukeutua omiin vanhempiin niin kuin aiemmin. Ajatukset ja murheet ovat harvoin tietoisia.

Ikätovereiden seurassa tapahtuu monenlaista, niin jännittäviä kuin ikäviäkin asioita. Nuoren tuntosarvet ovat pystyssä. Moni käyttää paljon energiaa ilmeiden, eleiden ja äänensävyjen tulkitsemiseen. Aikuisen mielestä mitätön tapahtuma saattaa aiheuttaa nuoressa huomattavia tunnekuohuja.

Opiskelu on armotonta, koska nuori ei voi ottaa siitä lomaa. Jos jäät pois, jäät jälkeen. Osa nuorista kohdistaa itseensä epärealistisia odotuksia, ja kun ei yllä niihin, kokee epäonnistuneensa.

Se, miten yksilö reagoi, riippuu temperamentista. Osa nuorista käy innokkaasti väittelyihin tai pohdintoihin, osa haluaa purkaa kiihkeät tunteet rajun fyysisesti. Osa käsittelee mielenmyllerrystään unessa, josta tulee rauhatonta. Osa vetäytyy ja vaikuttaa jatkuvasti väsyneeltä.

Nuori ei valehtele, jos hän sanoo, ettei hän tiedä, mikä häntä vaivaa, tai ettei häntä vaivaa mikään. Nuori osaa harvoin kertoa tunteistaan . Hän voi kertoa tietystä tapahtumasta, jonka aiheuttamat kuohut ovat ehkä mielessä.

Opettajilla on yleensä hyvä käsitys siitä minkälainen on normaalia käytöstä ja milloin tarvittaisiin tutkimuksia. Koulunumeroiden lasku on yksi signaali siitä, että kaikki ei ole hyvin.

Selvittelyn voi kuitenkin alkaa ihan yksinkertaisilla asioilla. Ei varmasti haittaisi, jos ruokailurytmiä saa parannettua. Napostelun kautta verensokeri nousee mutta myös laskee nopeasti, ja verensokerin heittelyt väsyttävät. Jos elintavat saadaan kuntoon, mutta vetämättömyys jatkuu, sairauksien lisäksi mm. mahdolliset mielialapulmat, ahdistus ja oppimisvaikeudet kannattaa kartoittaa, koska kaikkiin näihin on tarjolla hyviä apuja.

Selvittelyt voi hyvin alkaa vaikkapa kouluterveydenhuollossa. Tärkeintä olisi saada nuori itse haluamaan muutosta tilanteeseen.
 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

luuliikunta nivelrikko fibromyalgia

54-vuotiaalla äidilläni todettiin fibromyalgia ja nivelrikko polvissa kolmisen vuotta sitten. Isoäidillänikin on nivelrikkoa. Ovatko nämä sairaudet periytyviä? Olen itse 30-vuotias.

Fibromyalgiaan liittyy laaja-alaista tuki- ja liikuntaelimistön kipua ja jäykkyyttä, uupumusta, univaikeuksia, mielialan laskua ja moninaisia vaivoja, joille ei tutkimuksissa löydy muuta selittävää syytä . Fibromyalgian syytä ei vielä tunneta. Maailmanlaajuisesti sitä esiintyy noin 2-4 %:lla . Suomalaisesta kaksostutkimuksesta saatujen tietojen perusteella periytyvyyden on arvioitu selittävän noin puolet fibromyalgiaan sairastumisen riskistä.

Fibromyalgiaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Liikunnalla, terveellisillä elintavoilla, ylipainon välttämisellä ja tietyillä mielialaan ja kipuun vaikuttavilla lääkkeillä voidaan lievittää oireita.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jossa niveltä suojaava rustopinta vaurioituu ja vuosien kuluessa tuhoutuu aiheuttaen kipua nivelissä, tavallisimmin polvissa, lonkissa, sormissa ja selässä. Nivelrikko voi saada alkunsa nivelen vammasta mutta suurimmalla osalla nivelrikko ilmenee ilman selvää syytä. Nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat ikä, ylipaino, poikkeava nivelen kuormitus, nivelten kehityshäiriöt ja perimä. Nivelrikkoonkaan ei ole parantavaa hoitoa.

Oireita voidaan lievittää sopivalla liikunnalla, kipulääkkeillä ja joskus niveliin pistettävillä kortisonilla ja hyaluronihapolla. Normaalipainoon pyrkiminen on tärkeää etenkin lonkka- ja polvinivelrikossa. Suun kautta otettavilla nivelrikkolääkkeillä (glukosamiini ja kondroitiini) ei ole tutkimuksissa voitu osoittaa merkittävää tehoa. Mikäli muut hoidot eivät riitä, tehdään tekonivelleikkaus.

Nivelrikko periytyy selvemmin kuin fibromyalgia. Normaalipaino, säännöllinen liikunta ja terveet elämäntavat auttavat nivelrikon ehkäisyssä, mutta perintötekijöiden vuoksi se ei ole näillä keinoillakaan täysin vältettävissä.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

kyynärpääkipu

Olen 50-vuotias nainen ja kärsin oikean käsivarren puutumisesta erityisesti nukkuessa ja pyöräillessä. Minulla on todettu diabeteksen esiaste ja verisuonten rappeutumia päässä.

Oireisto vie ajatukset kyynärhermon ongelmaan. Sille on ominaista kyynärvartta pitkin pikkurilliin säteilevä puutumisen tunne. Tavallisimmin hermo ärtyy tai vahingoittuu kyynärpään kohdalla. Jokainen on varmasti joskus tuntenut sähköiskumaisen kivun, kun tuohon kohtaan on osunut isku. Nukuttaessa kyljellään kämmen posken alla hermo usein venyy kyynärpään ja joskus myös rannekanavan kohdalta. Käsi voi tuntua pitkään puutuneelta. Ranteen yliojennus pyöräilyn aikana voi myös ärsyttää hermoa.

Hoitona on nukkuma-asennon muuttaminen ja kyynärpään käytön vähentäminen. Joskus voidaan tarvita leikkausta. Kyynärhermon ärsytys tai vaurio on yleinen ilman muuta neurologista sairautta, mutta voi joskus olla osa laajempaa ääreishermojen rappeutumista.
Käsivarren puutuminen rasituksessa ei siis aina olen sepelvaltimo-oire. Sydänoireiksi ei sovi yöllinen puutuminen eikä oireilu vain pyöräillessä.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.