haimatulehdus alkoholi
Kuva Shutterstock

Äkillinen haimatulehdus voi iskeä jo yhden illan rajun juomisen jälkeen.

Paljonko alkoholia voi juoda turvallisesti? Sitä toisinaan kysytään ylilääkäri Ari Leppäniemeltä. Varmaa vastausta ei kuitenkaan voi antaa, sillä haima saattaa tulehtua jo pienestä alkoholiannoksesta. Sen kestokyky riippuu osittain perimästä.

— Melko usein sairastumista edeltää viikkojen ryyppyputki, mutta joskus haima ”ottaa nokkiinsa” jo yhden illan juomisen jälkeen.

Tulehdus alkaa usein oireilla vatsavaivoilla ja pahoinvoinnilla.

— Monella potilaalla on ollut pari päivää vyömäistä ylävatsakipua ja oksentelua, mutta usein he lähtevät lääkäriin vasta puolison patistamana, Meilahden sairaalan päivystyskirurgian yksikön ylilääkärinä toimiva Leppäniemi kertoo.

Tunnusteltaessa potilaan vatsanpeitteet ovat kovat ja pinkeät, joskus myös suoliston liikkeet ovat pysähtyneet. Vaikeaan tulehdukseen saattaa liittyä yleisinfektio, joka voi johtaa verenmyrkytykseen ja tajunnantason laskuun.

Haimatulehdus saattaa kehittyä vikkelästi, mutta harvoin se iskee kerralla tajuttomaksi. Joskus potilas on kuitenkin niin huonossa kunnossa, että hänet viedään suoraan teho-osastolle. Toisinaan sairastunut kärsii kansankielellä juoppohulluudesta. Hän saattaa olla harhainen, kiihtynyt, hikinen ja tuskainen, ei tiedä kuka ja missä on.

Noin 70—80 prosenttia äkillisistä haimatulehduksista johtuu alkoholista, viidesosa sappikivistä. Joskus harvoin sairastumisen aiheuttaa virusinfektio, mutta aina syy ei selviä.

Osa pyytää katkaisuun

Lievä haimatulehdus, jollaisia valtaosa akuuteista tulehduksista on, tokenee muutamassa päivässä vuodeosastolla kipulääkkeillä ja nesteytyksellä, ja lähes kaikki selviävät hengissä.

— Potilaat ovat usein kovin kuivuneita ryyppyputkenkin takia. Joskus suolaliuosta joudutaan tiputtamaan laskimoon litratolkulla, jopa kymmenen litraa vuorokaudessa.

Alkoholihaimatulehdus on miesten sairaus, sillä suurkuluttajien joukko on miesvoittoinen. Potilaiden keski-ikä asettuu 40—50 vuoteen, mutta nuoruus ei suojaa juomisen vaaroilta. Hoidettavana on ollut jopa parikymppisiä.

Sairaalassa alkoholinkäyttö otetaan puheeksi heti, kun potilas on niin hyvässä kunnossa, että pystyy käsittelemään asiaa. Monet kysyvät itsekin katkaisuhoidosta. Joskus ongelmaa on silti vaikea myöntää.

— Toiset yllättyvät saadessaan paljon pisteitä alkoholinkäyttöä seulovasta AUDIT-kyselystä. Oma arvio tuppaa menemään alakanttiin, Leppäniemi sanoo.

Syrjäytyneistä johtajiin

Alkoholin aiheuttamia haimatulehduksia on Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Helsingin yliopistolliseen sairaalaan tulee päivittäin pari tapausta, vuosittain koko maassa hoidetaan 4 000—5 000 potilasta.

Sairastuneiden joukossa on syrjäytyneitä mutta yhtä lailla korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia.

Ari Leppäniemen mukaan ei ole tavatonta, että sama ihminen saapuu päivystykseen kymmeniä kertoja. Joskus niin käy jo parin viikon kuluttua kotiuttamisesta.

Myös matkoilla juominen saattaa ryöstäytyä käsistä, ja joskus sairastunut tuodaan lentokentältä päivystykseen.

— Osa säikähtää ja lopettaa juomisen siihen. Jotkut sinnittelevät hetken, mutta retkahtavat.

Niiden, jotka pystyvät lopettamaan kokonaan, elämänlaatu muuttuu yhtä hyväksi kuin muun väestön.

Sisäelimet vaarassa

Haimalla on elimistössä tärkeä tehtävä: se erittää verensokeria säätelevää insuliinia sekä ruoansulatusentsyymejä, jotka pilkkovat ravinnon sokereita, valkuaisaineita ja rasvoja. Jos ravintoaineet eivät imeydy kunnolla, ihmiselle tulee turvotusta, vatsakipuja ja puutostiloja.

Haimanesteen entsyymit heräävät toimimaan ohutsuolessa. Kun haima tulehtuu, näin ei käykään, vaan entsyymit alkavat tuhota itse haimaa. Toisinaan myös haimakudosta ympäröivä rasvakudos menee kuolioon. Jos kuolioon tulee bakteeri-infektio, se täytyy leikata, ja haimakudostakin joudutaan poistamaan.

— Jos tulehdus on äksy, vatsaonteloon syntyy ylipainetta. Tällöin sisäelimet turpoavat ja niille tulee niin tiukat paikat, että vatsaontelo täytyy avata, päälle laitetaan muovikalvo ja alipainesidos. Joskus voi mennä parikin viikkoa, että vatsanpeitteet voidaan kuroa uudelleen umpeen, toteaa Leppäniemi.

Viidesosa akuuteista haimatulehduksista on vaikeita. Silloin vaarana on juuri sisäelinten pettäminen, yleisinfektiot, verenkiertohäiriöt ja munuaistoiminnan hiipuminen.

— Joskus potilas joudutaan nukuttamaan ja kytkemään hengityskoneeseen. Jos virtsaneritys ei käynnisty, tarvitaan keinomunuaishoitoa. Joskus tehohoidossa vierähtää useita viikkoja.

Haimatulehdus ei ole halpa sairaus. Yksi tehohoitojakso nielee likimain 100 000 euroa.

Ennuste parantunut

Aiemmin haimatulehdukseen sairastuneen kohtalo oli karu. 1970-luvulla sairastuneista menehtyi 90 prosenttia ja vielä 20—30 vuotta sitten yli puolet. Vaikka mitään taikalääkettä ei ole keksitty, silti enää vain muutama

prosentti kuolee. Erityisesti keuhkoja säästävä hengityskonehoito on pelastanut monen hengen.

— Nestettäkin on opittu annostelemaan sopivasti: ei liikaa eikä liian vähän. On myös ymmärretty, että ravitsemushoito on tärkeää infektioiden ehkäisyssä. Ennen ajateltiin, että haiman pitää levätä ja ravintoliuosta tiputettiin vain laskimoon. Tällöin suolinukka alkoi lakastua ja bakteerit pääsivät

villiintymään. Potilaan vastustuskyky saattoi romahtaa ja pienikin infektio koitua kohtalokkaaksi, Leppäniemi kertoo.

Krooninen tulehdus ei parane

Jos haima tulehtuu usein, se saattaa muuttua sidekudokseksi. Silloin ihmiselle puhkeaa diabetes ja tulee rasvaripulia. Insuliini pitää ottaa pistoksina ja ruoansulatusentsyymit tabletteina. Pitkäaikaista tulehdusta sairastava voi muuttua myös keltaiseksi, jos kovaksi muuttunut haima ahtauttaa sappiteitä.

— Krooninen haimatulehdus on kuitenkin paljon äkillistä harvinaisempi. Sairastuneiden ongelmina ovat kivut ja ruoansulatuspulmat. Oikean ruokavalion löytäminen auttaa, mutta yksilölliset vaihtelut ovat suuria. Joskus kipuja voidaan lievittää laittamalla haimatiehyeeseen putki, joka pitää sen auki, kertoo Leppäniemi.

Elämäntavoilla on haiman terveyteen iso merkitys. Jos haima on kerran tulehtunut, se kestää huonommin ”uusintaotteluita”. Tämä tarkoittaa, että tulehduksen sairastanut ei saisi enää koskaan käyttää alkoholia.

Syynä voi olla sappikivet

Noin joka viides haimatulehdus johtuu sappikivistä. Sappikivet koostuvat lähinnä kolesterolista ja sappisuoloista. Joskus kivi saattaa lähteä liikkeelle sappirakosta ja jumittua sappi- ja haimatiehyen yhteisen laskukohdan suulle.

– Tällöin ruoansulatusentsyymit eivät pääse suolistoon vaan jäävät haimaan tuhoamaan sitä. Mikäli kivi ei pääse itsestään suoleen, se poistetaan usein suun kautta tehtävällä tähystyksellä (ERCP). Sappirakko kivineen poistetaan sitten, kun haimatulehdus on rauhoittunut.

Sappikivitauti on yleinen vaiva, jolle on tunnusomaista ylävatsalle paikantuva kipu erityisesti rasvaisten aterioiden syömisen jälkeen.

– Entinen viiden äffän sääntö eli se, että sappikivitauti on yleisempi naisilla (female), ylipainoisilla (fat), yli 40-vuotiailla (forty), hedelmällisessä iässä olevilla (fertile) ja vaaleilla (fair) on edelleen hyvä muistisääntö, mutta tautia tavataan melko usein muillakin, Ari Leppäniemi sanoo.

 

Asiantuntija: Ari Leppäniemi, ylilääkäri, HUS, Meilahden päivystyskirurgian yksikkö.

päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky

Migreeniä poteva ei suinkaan aina makaa sängynpohjalla viileä kääre otsalla, oksenna tai näe sahalaitoja.

Joskus migreeni voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, ajatusten takkuamisena ja toimintakyvyn laskuna.

– Edes pahoinvointi ei liity kaikilla migreeniin, vahvistaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo Kampista.

Migreeni sekoitetaan usein jännityspäänsärkyyn, sillä niskojen ja hartioiden jännittyminen kuuluu migreeniin. Yksi keino erottaa migreeni jännityspäänsärystä on pohtia, haluaisiko lähteä kohtauksen aikana urheilemaan. Migreenikolla jo pienikin liike tekee yleensä olosta sietämättömän.

Migreenialttius on vahvasti perinnöllistä. Naisilla migreeni on miehiä yleisempi ja puhkeaa usein teini-iässä, kun hormonitoiminta käynnistyy.

Jos migreenikohtauksia on useammin kuin 3–4 kertaa kuukaudessa, suositellaan estolääkitystä. Ne ovat alun perin muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä eivätkä aina kovin tehokkaita. Kroonisesta migreenistä puhutaan, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Täsmälääkkeet eli triptaanit supistavat laajentuneita verisuonia ja hidastavat kipuimpulssien etenemistä aivoissa. Niiden tukena voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa. Toisinaan käytetään myös kipulääkkeiden imeytymistä parantavia pahoinvointilääkkeitä. Etukäteen ei voi tietää, mikä lääke kullekin tepsii, joten kärsivällisyyttä kysytään.

Keski-Säntti on harmissaan siitä, että ihmisiä pelotellaan lääkeriippuvuudella.

–Jos särkyä on paljon, ei voi sanoa, että älä ota lääkettä. Moni alkaa sitten pihtailla lääkkeissä ja toteaa, että otin vain puolikkaan. Huonosti hoidettu kohtaus voi kestää kolmekin vuorokautta.

Pitää tarjota vaihtoehtoja. Yksi hoitokeino on stimuloida migreenin synnyssä keskeisen kolmoishermon haaraa otsalla. Sähköärsytys vaikuttaa aivojen syviin osiin ja estää kipuryöpyn liikkeelle lähtöä.

–Se on hyvä kohtaushoitona silloin, jos lääkkeet eivät auta tai niillä on sivuvaikutuksia.

Botuliinitoksiiniin, joka salpaa kipuhermopäätteitä, turvaudutaan erityisesti kroonisessa migreenissä. Pistoksia annetaan 3 kuukauden välein otsaan, ohimoille, takaraivoon ja hartioihin. Botuliinitoksiinilla on Kela:n peruskorvattavuus.

Joskus kipukierre pitää katkaista kortisonikuurilla. Jos migreenikohtaus ei ota muuten laantuakseen, annetaan päivystyksessä voimakkaita kipu- ja pahoinvointilääkkeitä tippana suoneen.

Markkinoille on tulossa myös uudentyylinen lääke, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli  CGRP:n estäjä. Se saattaa olla uusi toivo erityisesti niille, joille käytössä olevan estolääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä käyttää. CGRP tunnetaan välittäjäaineena, joka villitsee tulehdusta verisuonten seinämissä ja voimistaa kipua.

Migreeniyhdistyksen kyselyssä selvisi, että työssä migreeniä laukaisevat tekijät olivat stressi, näyttöpäätetyö ja kiire. Myös työpaikan ilmapiiri ja esimiehen tuki vaikuttivat kohtausten määrään.

–Usein migreenipotilas ei uskalla olla töistä pois pelätessään leimautumista tai irtisanomista, mikä taas pahentaa särkykierrettä. Migreeni vaatii makuulle, kun ei enää itse tajua pysähtyä, toteaa työterveyslääkäri Rea Lagerstedt.

Pienetkin kevennykset työssä saattavat helpottaa migreenikon elämää. Voisiko esimerkiksi tehdä osan töistä etänä? Jo se, että malttaa pitää kahvi- ja lounastauot, auttaa.

Migreenin yllättäessä pitäisi jäädä reilusti kotiin.

–Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten irrottautua töistä ja mistä muista asioista saa hyvää mieltä. Jollekin sitä tuo ystävät ja liikunta, toiselle lukeminen tai teatteri-ilta, Lagerstedt sanoo.

Asiantuntijat: Petra Keski-Säntti, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Kamppi ja Rea Lagerstedt, työterveyslääkäri, Porvoon lääkärikeskus.

kondylooma, HPV, papillomavirus, seksitauti

Jos miehellä on kondylooma alapäässään ja hän antaa suuseksiä naiselle, voiko kondylooma tarttua syljen välityksellä naiselle alapäähän? Vai miten se tarttuu?

Kondylooman aiheuttaja on ihmisen papilloomavirus (HPV), joita tunnetaan yli sata erilaista alatyyppiä. Papilloomavirusta esiintyy hyvin yleisesti ihmisen iholla ja limakalvoilla. Virustartunta vaatii läheisen iho- ja erityisesti limakalvokontaktin. Virus tarttuukin pääasiassa sukupuoliteitse. Se ei tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä eikä esim. saunan lauteilta. Tartunta-aikaa on mahdoton määrittää, se vaihtelee 1-8 kuukauteen, lisäksi virus voi olla elimistössä vuosia piilevänä.

Sukupuolielinten limakalvoilla ja iholla esiintyy noin 40 eri HPV-tyyppiä, joista osa voi aiheuttaa visvasyyliä eli kondyloomia sukupuolielimiin.

Virustulehdus esiintyy kuitenkin tavallisimmin solumuutoksina, jotka voivat naisilla löytyä Papa-kokeessa. Vain muutama papilloomavirus on "vaarallinen". Nämä niin sanotut korkean riskin virustyypit voivat aiheuttaa kohdunkaulaan solumuutoksia ja syövän esiasteen. Näitä korkean riskin virustyyppejä ovat esimerkiksi alatyypit 16 ja 18.

Jotkut HPV-virustyypit taas aiheuttavat syyliä esimerkiksi käsissä tai jalkapohjissa. HPV-infektio voi myös esiintyä suun, suunielun ja kurkunpään sekä peräaukon alueella. Näillä alueilla HPV aiheuttaa samankaltaisia limakalvomuutoksia kuin sukupuolielinten alueella.

HPV-viruksen tarttuminen voi tapahtua sukupuolielimistä käsin hyväillessä, suuseksissä tai yhdynnässä. HPV-virustartunnan saa noin puolet nuorista muutaman vuoden sisään aktiivisen seksin aloittamisen jälkeen. Virus voi tarttua myös ilman näkyviä kondyloomia. Tartunta ei siis edellytä yhdyntää, vaan limakalvo- ja ihokosketus riittävät. Käsien kautta tarttuminen edellyttää sitä, että kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on virusta ja sen jälkeen kosketetaan välittömästi toisen henkilön sukupuolielimiä.

Kondomi suojaa HPV-tartunnalta vain osittain. Kondomia tulisi kuitenkin käyttää aina tilapäisissä suhteissa, sillä se estää tehokkaasti muiden yhdynnässä leviävien tautien tarttumisen. Pitkäaikaisessa parisuhteessa kummallakin on jo samat virukset, joten kondomia ei tarvitse käyttää.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

perinnöllisyys, geenit, DNA

Olen 12-vuotias tyttö, ja mun iskällä on todettu MS-tauti. Millainen tauti se on ja voiko se tulla minullekin jossain vaiheessa? Voiko sen puhkeamista estää?

MS-tauti eli multippeli skleroosi on keskushermoston sairaus, jonka oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista.

Oireita voi esiintyä kehon eri puolilla. Tulehdusmuutokset saattavat korjautua, jolloin oireetkin saattavat loppua. Taudin oireisuus voi olla aaltomaista tai etenevää. Elinaikaa sairaus ei juurikaan lyhennä.

MS-tauti on autoimmuunitauti. Siinä elimistö muodostaa vasta-aineita aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Miksi tauti syntyy, ei tiedetä tarkkaan, vaikka sitä on tutkittu paljon.

Tiedetään kuitenkin, että sekä perinnöllinen alttius, että ympäristötekijät edistävät taudin puhkeamista. Etelä-Pohjanmaalla sairaus on yleisempi kuin muualla Suomessa.

Virus- ja muut infektiot voivat ehkä laukaista taudin myöhemmin elämässä. Lapsuuden D-vitamiinin puutoksen ja aikuisena sairastetun mononukleoosin on osoitettu lisäävän sairastumisriskiä. Myös tupakointi on tutkimusten mukaan riskitekijä.

Perinnöllinen alttius on voitu osoittaa: sisaren riski sairastua MS-tautiin on noin 25-kertainen. Tauti ei kuitenkaan ole kovin yleinen. Sitä sairastaa Suomessa noin 7 000 henkilöä, ja keskimääräinen esiintyvyys on 1 potilas 1 000 asukasta kohti eli 1 promille. Vaikka sukulaisuus nostaa sairastumisriskiä, yksilön sairastumisen todennäköisyys on silti hyvin pieni, maksimissaan ehkä noin 2 prosentin luokkaa.

D-vitamiinin käyttö, tupakoimattomuus ja hampaiden hyvä hoito ovat asioita, joita itse voi tehdä MS-taudin sairastumisriskin pienentämiseksi.
MS-taudin lääkehoito on kehittynyt viime aikoina nopeasti vilkkaan tutkimustyön ansiosta. Käytössä on nyt laaja valikoima immunovastetta muovaavia lääkehoitoja. Myös aktiivi liike- ja kuntoutushoito vähentää taudin haittoja.

Vaikka siis tyttärellä on jonkin verran lisääntynyt sairastumisriski isällä todetun MS-taudin takia, on riski ensinnäkin pieni ja toisekseen näkymät taudin taltuttamiseksi ovat hyvät.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Perinkö isältä MS-taudin?

D-vitamiinin vajaus on yksi MS-taudin laukaisevista ympäristötekijöistä ja sen korrelaatio MS-tautiin on tunnettu jo noin 30 vuotta. Lukuisissa tutkimuksissa jollakin tavalla vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuusiän infektiot ja kalan pitkäketjuisten Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin riittämätön saanti. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja,...
Lue kommentti
ateroskleroosi, valtimonkovettumatauti

Infarkti voi tulla myös jalkaan. Silloin osasyyllinen on usein tupakka.

Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on edelleen yleisin kuolinsyy länsimaissa. Jokainen osaa pelätä sen aiheuttamia tukoksia aivoissa tai sydämessä, mutta infarkti voi tulla myös jalkaan. Hoitamattomana tällainen tukos johtaa usein jalan menetykseen.

Turun yliopistossa on saatu uutta tietoa jalkavaltimoiden kovettumismekanismista. Tutkijat havaitsivat, että veren hyytymiseen vaikuttava puriiniaineenvaihdunta on ateroskleroosia sairastavilla potilailla merkittävästi häiriintynyt.

Samalla selvisi, että tupakointi on myrkkyä juuri tälle tärkeälle puriiniaineenvaihdunnalle. Sen sijaan paljon julkisuudessa arvosteltu statiinilääkitys korjaa nimenomaan tupakan aiheuttamia vaurioita puriinituotannossa.

Tutkimustulokset voivat johtaa uusien lääkkeiden kehittämiseen valtimonkovettumatautiin. Ehkä tulevaisuudessa osataan jopa estää valtimomuutokset.

– Ehdottomasti tärkeintä on kuitenkin yhä se, että valtimonkovettumatautia sairastava lopettaa tupakoinnin, sanoo verisuonikirurgian erikoislääkäri Juho Jalkanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.