hammasärky, karies, juurihoito, paikkaus, hampaan poisto
Kuva Shutterstock

Särkevän hampaan kanssa ei kannata kärvistellä. Usein avun tuo paikkaus tai juurihoito. Edes hampaan poisto ei ole lopullista, sillä puuttuva hammas voidaan korvata.

Puraiset kovaa karkkia ja yhtäkkiä tunnet suussasi jotain säröistä. Yrität saada päivystysaikaa hammaslääkärille, mutta sinne on jonoa. Hammashoitolasta saattaa tulla hämmentävä ohjeistus: mene apteekkiin ja painele tahnamaista pastaa rikkinäiseen hampaaseen virkkuukoukun tai muun instrumentin turvin.

– Hyvänä ensiapuna se toimii monessa tilanteessa, mutta ei missään tapauksessa korvaa hammaslääkärin tekemää paikkaa. Hampaassa saattaa myös muhia tulehdus, joka ei paikka-aineella parane, kertoo erikoishammaslääkäri Timo Kallio.

Hampaiden tarkastuksessa kannattaa käydä yksilöllisen tarpeen mukaan, yleensä kerran vuodessa. Jos tilanne on hyvä, tarkastusväli voi olla jopa 2–3 vuotta, mutta joskus on käytävä parikin kertaa vuodessa.

Jos näyttää siltä, että hampaisiin on tulossa isompaa remonttia, kustannusarvion saa aina ja sitä voi myös pyytää.

Jos hammas lohkeaa, mutta ei ole kipeä, sen hoitaminen ei ole niin kiireellistä.

Turhan pitkään korjausta ei myöskään kannata pitkittää.

– Joskus on pakko sinnitellä Buranan voimalla, mutta kova kipu on aina merkki siitä, että hammaslääkäriin pitää hakeutua mahdollisimman pian.

1.  HAMPAAN PAIKKAUS

Jomotus varoittaa useimmiten hampaan reikiintymisestä, lohkeamasta tai murtumasta. Myös paikattuun hampaaseen voi tulla reikä tai paikan sauma saattaa rakoilla ja bakteerit pääsevät aiheuttamaan tulehduksen.

Miten tehdään? Puudutusaineen annetaan vaikuttaa rauhassa. Pehmentynyt hammaskudos poistetaan poraamalla. Paikan pohja käsitellään niin, että paikka-aine tarttuu siihen napakasti. Useimmiten hammas paikataan yhdistelmämuovilla, mutta paikkoja tehdään myös kullasta ja keraamisesta materiaalista.

Muovipaikka kovetetaan ultraviolettivalolla, jonka jälkeen se hiotaan ja kiillotetaan. Keraamiset paikat tehdään nykyään niin sanotulla jyrsijällä, joka järsii sokeripalan näköisestä kimpaleesta suuhun ja reikään sopivan. Keraaminen paikka on hyvä erityisesti silloin, jos reikä on suuri, hammas on hauras tai paljon korjailtu. Myös amalgaami on turvallinen paikka-aine.

Toipuminen? Yhdistelmämuovipaikka kutistuu kovettuessaan, siksi suuret muovipaikat tehdään kerroksittain. Särkenyt hammas saattaa olla puruarka ja vihlova jopa viikkoja paikkaamisen jälkeen.

2. JUURIHOITO

Tavallisesti juurihoitoon joudutaan, kun hampaassa on syvä, hermoon asti ulottuva reikä. Bakteerit pääsevät hammasytimeen ja tulehduttavat

hermot ja verisuonet. Suussa muhivat tulehdukset pitäisi hoitaa vikkelästi, sillä ne voivat johtaa jopa vaaralliseen yleisinfektioon.

Syvä tulehdus suussa aiheuttaa paineen tunnetta ja armotonta kipua, toisinaan ikeneen puhkeaa märkärakkula. Hammas on usein herkkä myös kylmälle tai kuumalle.

Aina kipua ei kuitenkaan ole, vaan tulehdus löytyy sattumalta röntgenkuvista.

Joskus uudelleen tulehtuvasta hampaasta paljastuu ylimääräinen juurikanava, joka ei ole näkynyt kuvissa. Joskus juuri ”ottaa nokkiinsa”, kun syvä reikä paikataan.

Ponteva narskuttelukin saattaa vaurioittaa hampaan hermoja, jopa halkaista hampaan. Purentakisko suojaa kirskuttelijan purukalustoa.

Testaa narkutteletko?

Miten tehdään? Hammas puudutetaan hyvin ja sitä porataan niin, että sen ytimeen päästään käsiksi. Tulehtuneet hermot poistetaan tarkasti. Hammaslääkäri huuhtelee juurikanavat desinfioivilla puhdistusaineilla, jotka tappavat bakteereita. Tämän jälkeen kanavat laajennetaan neuloilla, usein sekä käsi-instrumenteilla että koneellisesti.

Etuhampaissa on yleensä vain yksi juuri, mutta poskihampaat voivat olla jopa nelijuurisia. Kanavat saattavat olla kapeita ja kiemurtelevia.

Kanavan pituus mitataan, että tiedetään, missä juuri loppuu ja leukaluu alkaa.

Tulehduseritettä eli märkää saattaa pulputa kanavasta ja kipu ja paineen tunne hellittää usein heti. Lopuksi juurikanavat täytetään kalsiumhydoksidipastalla, joka vähitellen kovettuu.

Täyte tiivistetään guttaperkkanastoilla. Hoitoa voidaan tukea antibioottikuurilla.

Yksi hammas tarvitsee tavallisesti pari kolme hoitokertaa, mutta juurihoidolla heikkokuntoinenkin hammas voidaan usein pelastaa.

Toipuminen? Hammas saattaa olla hetken puruarka, mutta voimakas jomotus ei kuulu asiaan. Jos kipu jatkuu, pitää ottaa yhteyttä hammaslääkäriin.

Juurihoidettukin hammas voi reikiintyä ja koska hampaassa ei ole hermoja, varoittavaa särkyä ei tule. Hammas on tavallista hauraampi, mutta voi hyvin kestää läpi elämän.

3.  JUURENPÄÄN LEIKKAUS

Jos tulehtuneita hermoja ei saada juurihoidolla poistettua tai tulehdus uusiutuu, voidaan tehdä juurenpään leikkaus. Näitä leikkauksia ei enää tehdä niin paljon kuin ennen, sillä tulos ei ole sataprosenttinen. Ongelmatapauksissa turvaudutaan nykyään herkemmin implanttiin.

Miten tehdään? Hammas puudutetaan, ien avataan ja tulehtunutta leukaluuta poistetaan poraamalla. Tulehduspesäke poistetaan ja juurenkärki katkaistaan. Kärkeen laitetaan juuritäyte ja ien ommellaan kiinni.

Toipuminen? Sairauslomaa tarvitaan yleensä päivä pari. Lääkäri antaa jälkihoito- ohjeet sekä antibiootti- ja kipulääkereseptin. Poski voi olla turvoksissa muutaman päivän ja siihen voi tulla mustelma. Jääpussin käyttö laskee turvotusta.

4.  HAMPAAN POISTO

Hyvin huonokuntoinen hammas on joskus viisaampi poistaa, jotta potilas säästyy ylimääräiseltä kivulta ja

rahanmenolta. Poiston hetki alkaa olla myös silloin, jos sama hammas tulehtuu yhä uudestaan. Tulehduksen syynä voi tällöin olla esimerkiksi juuren murtuma.

Parodontiitti on iensairaus, jossa hammasta leukaluuhun kiinnittävät säikeet haurastuvat ja hammas alkaa heilua, jolloin se pitää nykäistä pois.

Lue lisää parodontiitista.

Varsinkin nuorilta aikuisilta poistetaan viisaudenhampaita, jotka eivät mahdu kasvamaan. Usein ne myös reikiintyvät tai niiden ympäristö tulehtuu.

Miten tehdään? Hammas puudutetaan hyvin. Se irrotetaan ikenistä ja hammasta leukaluuhun kiinnittävät säikeet katkaistaan liikuttelemalla hammasta yhä enemmän ja enemmän.

Poistokuoppa puhdistetaan ja tarvittaessa ommellaan. Poistokohtaan laitetaan verenvuotoa tyrehdyttävä sideharso, jota kannattaa purra ainakin puolisen tuntia. Tällöin poistokuoppaan kasautuu verihyytymä, joka nopeuttaa paranemista.

Viisaudenhampaat ovat usein niin syvällä, että leukaluuta joudutaan poraamaan. Monijuuriset hampaat pilkotaan taltalla osiin, jotta juuret eivät katkeaisi ikenen sisään.

Toipuminen? Hampaan poiston jälkeen pitäisi olla kaksi tuntia syömättä ja juomatta eikä poistokuoppaa saisi hieroa kielellä. Toimenpidepäivänä kannattaa syödä jotain viileää, kuten jogurttia, hedelmäsosetta, jäätelöä tai mehukeittoja. Särkylääkettä voi ottaa tarvittaessa, ei kuitenkaan verenvuotoa lisäävää aspiriinia. Juoksulenkille ja saunaan kannattaa suunnata vasta parin päivän kuluttua. Jääpussi leuan alla lievittää kipua ja turvotusta. Jos nousee kuumetta tai tulee nielemisvaikeuksia, pitää ottaa yhteyttä hammaslääkäriin.

Hampaan poisto voi kuulostaa dramaattiselta, mutta se on usein parempi vaihtoehto kuin oman, paljon korjatun ja epävarman hampaan säilyttäminen. Tilalle voidaan rakentaa keinojuuri eli implantti. Se maksaa tuhansia euroa, mutta on kestävä ratkaisu.

Kivutonta hoitoa

Puudutuksella särkevä ja tulehtunut hammas hoidetaan kivuttomasti. Jos puudutuspiikki pelottaa,

ennen sitä voidaan laittaa puuduttavaa geeliä, jolloin pistos ei tunnu. Puudutusaineet ovat vuosien saatossa kehittyneet paljon, niillä on vähemmän sivuvaikutuksia ja neulatkin ovat entistä ohuempia.

Nukutuksessa hammashoitoa voidaan antaa kaikille sitä tarvitseville, yleensä pelkopotilaille.

Ennen nukutusta potilaan terveydentila on arvioitava ja viime kädessä päätöksen tekee anestesialääkäri.

Nukutus maksaa noin 400 € tunti, ja hoito kestää yleensä 1–3 tuntia korjausten määrästä riippuen.

 

katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.