Kaihilla tarkoitetaan mykiön samentumaa, joka vaikeuttaa valon kulkua verkkokalvolle. Tämän seurauksena näkö heikkenee eikä enää korjaannu laseilla. Kaihi on tavallisimpia heikkonäköisyyden syitä maailmassa. Se on yleensä iän mukanaan tuoma vaiva. Noin kolmasosalla yli 65-vuotiaista on kaihi ainakin toisessa silmässä.

Riskit

Naisilla kaihin riski on hieman suurempi kuin miehillä. Ikääntymisen lisäksi kaihin kehittymiseen vaikuttavat muun muassa perinnölliset tekijät, altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle ja diabetes. Epäterveelliset elintavat sekä tupakointi ja alkoholinkäyttö lisäävät kaihiin sairastumisen vaaraa. Mykiön samentumisen riskiä lisäävät myös silmävammat ja -leikkaukset.

Oireet

Kaihin ensimmäisiä oireita on näöntarkkuuden asteittainen huononeminen. Kaihi paksuntaa mykiötä, jolloin lukulaseja tarvitseva saattaa jonkin aikaa nähdä lähelle ilman lasejakin. Samalla kuitenkin kaukonäkö heikkenee. Lukunäkö muuttuu pian taas huonommaksi, kun kaihi etenee.

Kaihi myös heikentää silmän kontrastiherkkyyttä, mikä aiheuttaa näkövaikeuksia hämärässä. Myös värien erottaminen saattaa vaikeutua. Lisäksi kaihi voi aiheuttaa syvyystarkkuuden häviämistä. Etäisyyksien ja korkeuserojen hahmottaminen vaikeutuu etenkin, jos kaihi on voimakkaampi toisessa silmässä. Kaihin oireisiin kuuluvat toisinaan myös yhdessä silmässä esiintyvät kaksoiskuvat. Kaihin eteneminen on hyvin yksilöllistä ja sairauden kehittymistä on hankala arvioida etukäteen.

Usein kaihipotilaat huomaavat näön heikkenemisen tarkkaa lähinäköä vaativissa arkiaskareissa. Silmät väsyvät helposti esimerkiksi lukiessa. Jos kaihi huonontaa elämänlaatua ja selviytymistä arkiaskareissa, on syytä hakeutua leikkaukseen.

Hoito

Harmaakaihidiagnoosin tekee silmätautien erikoislääkäri. Leikkaus on ainoa tapa helpottaa vaivaa. Erityisesti leikkaukseen on aihetta silloin, kun sairaus silmän takaosassa vaatii hoitoa ja seurantaa. Tärkeintä kuitenkin on, että potilas itse kokee hyötyvänsä leikkauksesta.

Esitutkimuksessa lääkäri arvioi näöntarkkuuden ja tutkii silmät huolellisesti. Tuolloin myös otetaan mitat yksilöllistä tekomykiötä varten. Itse leikkauksessa potilaan silmään tehdään ultraäänellä pieni viilto, jonka kautta lääkäri poistaa samentuneen mykiön ja korvaa sen tekomykiöllä. Tavallisesti leikkaukseen riittää pintapuudutus ja sairaasta pääsee pois jo muutaman tunnin kuluttua. Seuraavana päivänä lääkäri tarkastaa leikatun silmän. Sitä seuraavat jälkitarkastukset ovat tavallisesti kuukauden sekä vuoden kuluttua leikkauksesta.

Vain onnistunut jälkihoito takaa hyvän leikkaustuloksen. Silmää on syytä varoa leikkauksen jälkeisinä viikkoina. Leikattuun silmään tiputetaan antibioottitippoja viitisen kertaa vuorokaudessa 3–4 viikon ajan. Jos potilas ei esimerkiksi ikääntymisen takia pysty itse laittamaan tippoja silmiinsä, täytyy hänelle hankkia apua tätä varten. Silmänpaineen hoitamiseksi riittää tavallisesti ennen leikkausta käytettävä silmänpainetta alentava lääkitys.

Silmää on seurattava tarkasti leikkauksen jälkeen. Jos esimerkiksi silmää alkaa särkeä tai näkö yhtäkkiä heikkenee, on kiireesti otettava yhteyttä silmän leikanneeseen sairaalaan.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

hyttysenpisot, ihoreaktio, tooppinen tauti

Olin kaksi kuukautta sitten viidakossa, missä hyttyset pistelivät. Nyt pistokset ovat aktivoituneet uudestaan ja iho on täynnä kutisevia paukamia. Olen käyttänyt kortisonivoidetta, mutta se auttaa vain hetken. Mitä tämä on?

Kysymyksessä voi olla myöhäinen ihoreaktio hyttysenpistolle tai viidakosta saatu tartunta.

Mikäli oireet eivät helpota apteekin käsikauppamyynnissä olevilla kortisonivoiteilla ja antihistamiinitableteilla, kannattaa hakeutua lisätutkimuksia ja tehokkaampaa hoitoa varten lääkärin vastaanotolle.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

kutina, atopia, kuiva iho, kortisoni

Raapimisesta kutina vain yltyy ja iho rikkoutuu. Kokeile siis jotakin muuta.

  • Teippaa hanskat käsiin yöksi. Näin ei pääse unissaan raapimaan ihoa verille.
  • Suihkuta viielällä tai lähes kuumalla vedellä. Kokeile, kumpi rauhoittaa sinua.
  • Läpsi kutisevaa paikkaa. Päänahkaan se ei auta, muualle kyllä.
  • Käytä kutinavoidetta: monen kutisijan suosikkeja ovat Physiogel A.I. , Lipicar Baume AP ja A-Derma Exomega. Ne helpottavat heti oloa ja pitkään käytettyinä voivat vähentää kutinaa.
  • Paras ja nopein lievittäjä on kosteiden kääreiden käyttö kortisonivoiteen kanssa. Tämä myös korjaa nopeimmin läpäisyestevaurion, jos sellainen on ihoon raapimisesta syntynyt.

Asiantuntijat: Tapio Rantanen, ihotautien erikoislääkäri, Tampere. Tuire Hastell, kuntoutussuunnittelija, Iholiitto.

nivelrikko, glukosamiini, kananmunakuori

Sairastan nivelrikkoa. Oireita on useissa nivelissä, sormissa kymmenen vuotta. Olen käyttänyt glukosamiinia pitkään, mutta en ole täysin vakuuttunut sen tehosta. Mikä on tämänhetken tieto, onko siitä apua? Tuttavani kertoi kuulleensa, että kananmunien kuorista tehdystä jauheesta saisi helpotusta kipuihin. Voiko tämä olla mahdollista? Voiko kananmunankuorien nauttimisesta olla jotain haittaa?

Suomessa on saatavana useita glukosamiinia sisältäviä reseptilääkkeitä lievän tai keskivaikean polven nivelrikon oireiden lievittämiseen. Lisäksi jotkut ravintolisät sisältävät glukosamiinia. On huomattava, että ravintolisät on tarkoitettu elimistön normaalin toiminnan tukemiseen, ja niiden mainostaminen sairauksien hoitoon tai ehkäisyyn on lainvastaista.

Nykytiedon mukaan glukosamiini ei estä nivelrikon etenemistä, eikä sitä enää suositella nivelrikkoon. Reseptilääkevalikoimassa glukosamiini on kuitenkin edelleen, koska aineen on katsottu silti saattavan olla avuksi joillekin potilaille.

Kananmunan kuori koostuu pääasiassa kalsiumkarbonaatista. Kalsiumin ei tiedetä auttavan nivelrikkoon, joten tuskin kuorijauhekaan auttaa. Muuta haittaa hienoksi jauhetusta kuoresta ei pitäisi tulla kuin mahdollinen tartunta siihen jääneistä kanan suolistobakteereista (esim. salmonella).
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaihdevuodet, menopaussi, hormonikorvaushoito

Millä keinoilla sinä helpotat vaihdevuosioireita? Vastaa kyselyymme ja auta meitä keräämään itsehoitokeinoja, jotka helpottavat 50+ -naisen elämää.

Suomalaisten naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.

Kuukautiset jäävät silloin lopullisesti pois, mutta jo sitä ennen hormonitoiminnan muutos tuo monille kuumia aaltoja, katkonaisia yöunia ja muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. 

Kerro, millaisia itsehoitokeinoja sinä käytät tai olet kokeillut vai turvaudutko hormonikorvaushoitoon? Entä millaista apua olet saanut omista keinoistasi?

Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme Emeran Mayerin kirjan Viisas vatsa - kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä (Atena, 2017). 

 

Yhteystiedot

Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.