Veri saa värinsä hemoglobiinista eli verenpunasta. Hemoglobiinimäärän mittaus on yleisimpiä laboratoriotutkimuksia.

Anemia, hemoglobiinin puute, voi johtua verenvuodoista tai puutteellisesta ravinnosta. Kohtuullinen liikahemoglobiinisuus puolestaan parantaa fyysistä kestävyyttä.

Hemoglobiini rakentuu globiini-nimisestä valkuaisesta ja siihen liittyneestä hemiyhdisteestä, jonka tärkeimpiin rakenneosiin kuuluu rauta. Hemoglobiini sitoo keuhkoissa itseensä happea ja luovuttaa sen kudoksiin. Hemoglobiinin toimintamekanismi on monimutkainen, ja siksi yritykset tehdä sitä korvaavia synteettisiä aineita – keinotekoista verta – eivät ole tuottaneet mainittavia tuloksia.

Hemoglobiini on veren punasoluissa, joiden elinikä on 120 vuorokautta. Keskikokoisella aikuisella on 25 000 miljardia punasolua. Näin ollen ihmisellä syntyy ja tuhoutuu jatkuvasti runsaat pari miljoonaa punasolua sekunnissa. Näistä vapautuva hemoglobiini ei kuitenkaan mene hukkaan. Se hajoaa, mutta aineosat hyödynnetään mm. uuden hemoglobiinin valmistamisessa.

Hemoglobiini mitataan sekä äkillisesti sairastuneilta että pitkään poteneilta. Tämän verikokeen tuloksesta on hyötyä tutkittaessa sekä tietyn elimen, esimerkiksi verenkiertoelimistön, keuhkojen ja keskushermoston, vaivoista kärsiviä että yleisesti oirehtivia. Tarvittaessa hemoglobiini voidaan mitata vain muutamasta kymmenestä mikrolitrasta verta.

Liian vähän

Aikuisen naisen hemoglobiinipitoisuus on 117–155 g/l ja miehen 134–167 g/l. Ero johtuu siitä, että naiset menettävät verta kuukautisina.

Makuuasennossa hemoglobiiniarvo on 5–10 % pienempi kuin pystyasennossa, sillä maatessa verisuonissa oleva nestemäärä suurenee ja veri laimenee.

Kun hemoglobiinipitoisuus laskee alle viitevälin, on kyseessä anemia. Sen oireina on väsymystä,voimattomuutta, huimausta, suorituskyvyn laskua tai päänsärkyä.

Oireiden voimakkuus riippuu siitä, kuinka nopeasti anemia on syntynyt. Jos se on kehittynyt hitaasti kuukausien aikana, oireet voivat olla hyvinkin vähäiset, vaikka hemoglobiinipitoisuus olisi paljon alle 100 g/l.

Krooniset vuodot, esimerkiksi hyvin runsaat kuukautiset, tai tihuuttelu mahasuolikanavasta tulehduskipulääkkeiden aiheuttaman limakalvovaurion seurauksena voivat johtaa raudanpuuteanemiaan.

Ravinnon raudan vähäisyys aiheuttaa paljon vakavaa anemiaa monissa maissa, mutta meillä lähinnä vain pienelle joukolle dieetti-intoilijoita. Myös foolihapon ja B12-vitamiinin puute aiheuttaa anemian.

Se voi eri mekanismeilla liittyä myös reuman kaltaisiin pitkäaikaisiin tulehdustauteihin, veri- ja muihin syöpiin sekä munuaisen toiminnanvajaukseen.

Raskauden aikana hemoglobiinipitoisuus pienenee, koska äidin veren plasmatilavuus suurenee. Tällöin ei ole kyse anemiasta. Toisaalta rautaa tarvitaan normaalia enemmän sekä äidin omia punasoluja että sikiötä varten, joten todellisenkin anemian vaara kasvaa. Joskus on vaikea tietää, johtuuko raskaana olevan pieni hemoglobiiniarvo raudanpuutteesta vai ei. Jos asia ei muuten selviä, on syytä kokeilla, auttaisiko rautatablettilääkitys.

Liian paljon

Hemoglobiinia voi olla myös liikaa. Syöpään verrattava punasolujen kontrolloimaton lisääntyminen ja eräät munuaiskasvaimet aiheuttavat hemoglobiinin liikatuotannon.

Jos happea on saatavilla liian vähän, elimistö pyrkii tasapainottamaan tilanteen lisäämällä hemoglobiinin määrää. Näin käy oleskeltaessa esimerkiksi vuoriston ohuessa ilmassa sekä eräiden sydän- ja keuhkovikojen yhteydessä.

Kohtuullinen hemoglobiinipitoisuuden suureneminen lisää kestävyyttä. Synnynnäinen liikahemoglobiinisuus on – muuhun urheilulahjakkuuteen liittyneenä – tuottanut Suomeen yhden huippuhiihtäjäsuvun.

Hyvin korkea hemoglobiinipitoisuus on haitallinen, sillä veri tulee liian sakeaksi eikä kierrä kunnolla hiussuonissa.

Lue lisää:

Rauta estää anemian
Korkean hemoglobiiniarvon vaarat
Laskevan hemoglobiiniarvon syyt

Vierailija

Hemoglobiini

HB:n viitearvot : Miehet: 134–167 g/l Naiset: 117–155 g/l Anemiaa aiheuttaa raudan riittämätön saanti, raskaus (lisää raudan tarvetta), imetys, liika maidon kalsium, imeytymishäiriöt (mm. keliakia), erilaiset sairaudet, muiden ravintoaineiden puutokset ja runsaat kuukautiset. Folaatin, C-vitamiinin ja B-12 vitamiinin puute aiheuttaa perniöösianemiaa. Lisäksi maidon kalsium tai kalsiumvalmisteiden käyttö, heikentää raudan imeytymistä. Juo vettä. Maitotuotteita enintään 2-3 annosta päivässä...
Lue kommentti
nivelrikko, glukosamiini, kananmunakuori

Sairastan nivelrikkoa. Oireita on useissa nivelissä, sormissa kymmenen vuotta. Olen käyttänyt glukosamiinia pitkään, mutta en ole täysin vakuuttunut sen tehosta. Mikä on tämänhetken tieto, onko siitä apua? Tuttavani kertoi kuulleensa, että kananmunien kuorista tehdystä jauheesta saisi helpotusta kipuihin. Voiko tämä olla mahdollista? Voiko kananmunankuorien nauttimisesta olla jotain haittaa?

Suomessa on saatavana useita glukosamiinia sisältäviä reseptilääkkeitä lievän tai keskivaikean polven nivelrikon oireiden lievittämiseen. Lisäksi jotkut ravintolisät sisältävät glukosamiinia. On huomattava, että ravintolisät on tarkoitettu elimistön normaalin toiminnan tukemiseen, ja niiden mainostaminen sairauksien hoitoon tai ehkäisyyn on lainvastaista.

Nykytiedon mukaan glukosamiini ei estä nivelrikon etenemistä, eikä sitä enää suositella nivelrikkoon. Reseptilääkevalikoimassa glukosamiini on kuitenkin edelleen, koska aineen on katsottu silti saattavan olla avuksi joillekin potilaille.

Kananmunan kuori koostuu pääasiassa kalsiumkarbonaatista. Kalsiumin ei tiedetä auttavan nivelrikkoon, joten tuskin kuorijauhekaan auttaa. Muuta haittaa hienoksi jauhetusta kuoresta ei pitäisi tulla kuin mahdollinen tartunta siihen jääneistä kanan suolistobakteereista (esim. salmonella).
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaihdevuodet, menopaussi, hormonikorvaushoito

Millä keinoilla sinä helpotat vaihdevuosioireita? Vastaa kyselyymme ja auta meitä keräämään itsehoitokeinoja, jotka helpottavat 50+ -naisen elämää.

Suomalaisten naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.

Kuukautiset jäävät silloin lopullisesti pois, mutta jo sitä ennen hormonitoiminnan muutos tuo monille kuumia aaltoja, katkonaisia yöunia ja muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. 

Kerro, millaisia itsehoitokeinoja sinä käytät tai olet kokeillut vai turvaudutko hormonikorvaushoitoon? Entä millaista apua olet saanut omista keinoistasi?

Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme Emeran Mayerin kirjan Viisas vatsa - kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä (Atena, 2017). 

 

Yhteystiedot

Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
arat rinnat, rintakipu, vaihdevuodet

 

Olen 45-vuotias nainen. Rintani ovat olleet kipeät jo jonkin aikaa, varsinkin nännit. Kun painaa niitä, sattuu. Kuukautisia minulla ei ole ollut kuin kerran vuoden aikana ja vaihdevuosioireet ovat alkaneet. En syö mitään hormoneita enkä lääkkeitä.

Ilmeisesti kysyjää huolettaa eniten rintojen arkuus, ei niinkään kuukautisten harveneminen tai vaihdevuosioireet. Varmuudella ei vielä voi todeta, että menopaussi (eli viimeinen kuukautisvuoto) on ohitettu. Mutta todennäköisesti kovin montaa vuotoa ei ole enää odotettavissa.

Rinnat reagoivat usein kuukautiskierron mukaan. Ennen vuodon alkua ne voivat olla kovin kipeät, turvoksissa ja kosketusarat. Monella tämä helpottaa menopaussin yhteydessä, kun estrogeenitasot ovat laskeneet.

Kysymyksessä kuvattu oire ei viittaa mihinkään vakavaan sairauteen. Oire on molemmin puolinen, rinnat ovat kipeät kun niitä puristaa, eikä eritettä ole tullut. Jos oire häiritsee, kannattaa käydä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Rintojen tunnustelun perusteella voidaan arvioida, onko rintojen kuvantamiseen aihetta.

Jos vaihdevuosioireet haittaavat, kannattaa pohtia lääkärin kanssa, olisiko syytä aloittaa hormonihoito. Hoidon aloittamista puoltaisi keskimääräistä aiemmin alkanut menopaussi.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vesi, jano, laihduttaminen

Maailman vesipäivän kunniaksi ratkomme vesimyyttejä tieteellisen tiedon valossa.

Myytti 1. Pitää juoda, kun janottaa

Jano on fysiologinen reaktio, joka johtuu aivojen janokeskuksen aktivoitumisesta ja nesteen vähentyneestä erityksestä munuaisten kautta.

Janon tunne merkitsee jo nestevajauksen syntymistä, sillä ihmiset tuntevat janoa vasta menetettyään suuria määriä nesteitä. Esimerkiksi jos kuumassa ilmastossa juodaan nestettä pelkästään janon tunteen mukaisesti, kolmasosa nestevajeesta jää korvaamatta.

Liikunnan aikana kropasta häviää nestettä noin 0,5–1 litraa tunnissa. Tänä aikana tulisikin nauttia vettä noin 2–5 desilitraa vajeen korvaamiseksi. Näin myös elimistö pysyy viileämpänä ja vähemmän kuormittuneena.

Jano on pulmallinen nestevajeen määrittäjä. Etenkin liikkuessa on tärkeää juoda vettä jo ennen janon tunnetta!

Myytti 2. Veden juominen piristää

Olet ehkä osannut yhdistää kuivan suun, päänsäryn ja väsymyksen liian alhaiseen vedenjuontiin, mutta tiesitkö, että liian vähäinen veden saanti voi heikentää mielialaa, tehtävistä suoriutumista, muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Ei mikään skarpein olotila.

Yksi keino optimaalisen mielialan ylläpitämiseen on siis yksinkertaisesti veden juomisen muistaminen – mutta miten? Hanki värikäs vesipullo ja ajasta puhelimesi hälyttämään tunnin välein muistuttamaan nestetankkauksesta. Ennen kuin huomaatkaan, veden juomisesta on tullut jo tapa. Eikä paluuta entiseen ole!

Lasi vettä on tehokas pikapiristäjä.

Myytti 3. Veden juomisella kilot karisevat

Kautta aikojen nettipalstat ovat toitottaneet veden juomisen tärkeyttä laihdutuksen yhteydessä – eikä suotta. Eräs yksinkertainen keino on unohtaa kaikki sokeripitoiset juomat ja korvata ne vedellä. Juomien mukana nimittäin kertyy huomaamatta kaloreita, jotka voitaisiin helposti välttää vain veden juomisella.

Elimistön nestevaje voi johtaa vireystilan laskemiseen ja nälän tunteen lisääntymiseen, mikä saattaa viestiä keholle väärää signaalia: ruoan himoa.

Veden todellinen vaikutus laihdutukseen on tutkimusten mukaan pieni, mutta kuitenkin yksi edistävä tekijä muiden joukossa. Jos pelkkä vesi ei kuitenkaan kutkuttele makunystyröitäsi, lisää siihen sitruunaa tai limeä makua tuomaan!

Laihduttajan ei kannata liioitella veden hyötyä eikä  juoda yli suositusten.

Myytti 4. Vettä ei voi juoda liikaa

Valtion ravitsemussuosituksen mukaan jatkuvasta ylimääräisestä vedenjuonnista ei ole hyötyä terveydelle, eikä ylimääräisellä vesimäärällä ole kehoa ”puhdistavaa” vaikutusta. Kohtuuton vedenjuonti voi olla jopa vaarallista.

Terve ihminen voi juoda jopa 5–10 litraa vettä päivässä, mikäli juominen jakautuu usealle tunnille ja munuaiset toimivat normaalisti.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että harva tarvitsee yli 2–3 litraa nestettä päivässä.

 

Normaalipainoisessa naisessa on noin 55 % vettä ja jotta nestetasapaino pysyisi kunnossa, tulisi nestettä nauttia sellaisenaan noin 1–1,5 litraa joka päivä.
Tarvittavaa nestemäärää kuitenkin lisää monet yksilölliset tekijät, kuten ikä, ravitsemus, raskas liikunta ja helle.