Kuva Shutterstock

Voiko Fluvastatin mylan -kolesterolilääke aiheuttaa jalkojen särkyä ja turvotusta? Minulla ovat erityisesti jalan päälliset olleet kipeänä kauan. Mikä helpottaisi?

Lääkkeen vaikuttavaan aineeseen fluvastatiiniin, kuten kaikkiin muihinkin statiineihin, voi liittyä haittavaikutuksena lihasoireita, kuten lihaskipua ja -heikkoutta. Jalkojen turvotusta ei ole mainittu kyseisen lääkevalmisteen tuotetiedoissa. Särkyjen ja turvotuksien taustalla voi olla lukuisia muita syitä, minkä vuoksi suosittelen keskustelemaan oireista lääkärin kanssa. Hän voi selvittää vaivojen taustalla olevan syyn, ja hoito suunnitellaan sen mukaisesti.

Jalkaterän kiputilat saattavat johtua luiden, lihaksien, jänteiden, hermojen tai verenkierron ongelmista. Jalkaterän paikallisen turvotuksen taustalla voi olla esimerkiksi nivelreuma tai kihti. Jalkojen turvotusta taas aiheuttavat esimerkiksi alaraajojen laskimoiden tai sydämen vajaatoiminta. Lääkkeistä etenkin verenpaineen ja sepelvaltimotaudin hoitoon käytetyt kalsiumsalpaajat voivat lisätä turvotuksia.
 

Kysy lisää lääkeistä. Asiantuntijamme vastaa.

Kysymyksen voit lähettää täältä.

kutina, atopia, kuiva iho, kortisoni

Kaikki kuiva iho ei ole atooppista ihottumaa. Se on kuitenkin hyvä tunnistaa ajoissa ja hoitaa pois.

Jos kädet kärsivät tiskaamisesta, kuivumisen syy on tiskiaine ja vedessä lotraaminen. Kädet kaipaavat rasvaa – ja kenties tiskihanskoja.

Atooppisesta ihottumasta puhutaan, jos kuivuuden lisäksi on kutinaa. Se kielii tulehduksesta.

Atopialla on vahva perinnöllinen taipumus. Mikään itsestäänselvyys sairastuminen ei silti ole vaikka perheessä olisi atoopikkoja.

Useimmat sairastuvat jo pikkuvauvoina, mutta tauti voi puhjeta myöhemminkin, etenkin stressaavissa elämäntilanteissa.

Atoopikon ihon kuivuus voi johtua geenivirheestä tai useimmiten pikkuärsytysten käynnistämistä tulehdusreaktioista, jotka aiheuttavat ihoon rakennepoikkeamia.

Läpäisyeste, kosteuden säilyttäminen ja mikrobien torjuntakyky heikkenevät. Ihon rakenteen korjausyritykset johtavat tulehduksiin, joka näkyy ja tuntuu kuivana ihottumana.

Atoopikon iho janoaa vettä ja voidetta. Ne eivät kuitenkaan riitä rauhoittamaan tulehdusta.

Näin hoidat atooppisen ihon kuntoon

1. Tärkeintä on tulehduksen sammuttaminen heti alkuunsa.

Ilman sitä perusvoide ei tavallisesti auta. Rauhoittaminen tapahtuu lääkevoiteilla, joko kortisonilla tai kalsineuriinin estäjillä eli takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoiteilla.

Näitä on uskallettava käyttää heti, kun kutina alkaa. Aloittamisen panttaus kostautuu pahaksi äityvänä ja pitkittyvänä ihottumakierteenä.

Kortisonia tai muusivoidetta käytetään niin kauan kuin iho on tulehtunut, siis kutiseva ja punoittava, ja vielä kaksi päivää päälle. Perusvoiteiden käyttöä jatketaan koko ajan.

2. Perusvoiteilla rasvaaminen on atoopikon ihonhoidon kulmakivi.

Sitä ei voi jättää edes silloin, kun iho tuntuu rauhalliselta. Näin ihon läpäisyeste pysyy kunnossa ja se pystyy taistelemaan tulehduksia vastaan.

3. Valohoito rauhoittaa tulehdusta,

parantaa läpäisyestettä ja paksuntaa ihon pintakerrosta. 15 kerran sarjan vaikutus ulottuu monella seuraavaan kesään.

Aurinko hellii ärtynyttä ihoa. Moni pärjää talvisen etelänloman voimin pitkälle kevääseen ennen kuin Suomessa tarkenee kulkea lyhyin hihoin ja paljain säärin. Yksi viikko ei kuitenkaan riitä: etelän lämmössä on oleskeltava kahdesta kolmeen viikkoon, jotta UV-säteilyä kertyy riittävästi.

Keinotekoista aurinkoa saa valohoidossa. 15 kerran valohoitokuurista jää Kela-korvauksen jälkeen maksettavaksi hoitopaikasta riippuen noin 160 euroa. Solarium ei anna samaa tehoa kuin ihoklinikoiden SUP- tai UVB-valohoito.

4. Pillereitä tarvitaan, jos muut hoidot eivät auta.

Vaihtoehtoina on kolme muiden sairauksien hoidosta tuttua lääkettä: elinsiirroissa käytetty siklosporiini sekä vanhat solumyrkyt atsatiopriini ja metotreksaatti. Rohkaisevia tuloksia on saatu uudesta biologisesta täsmälääkkeestä, dupilumabista.

Asiantuntijat: Tapio Rantanen, ihotautien erikoislääkäri, Tampere. Tuire Hastell, kuntoutussuunnittelija, Iholiitto.

 

vaihdevuodet, kuukautismigreeni

Olen 50-vuotias nainen ja lopetin minipillerit vuosi sitten. Olen aina kärsinyt epäsäännöllisestä kierrosta, mutta nyt tämän vuoden aikana kierto on tasan 26 päivää. Vaihdevuosioireita ei ole muuta kuin kuukautismigreeniä. Vai onko?

Ei ole tavatonta että kuukautiskierto säännöllistyy vasta 40-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Ns. munasarjojen monirakkulaoireyhtymään (PCOS) liittyy useita muutoksia: kuukautiskiertojen epäsäännöllisyys, ylipaino, karvoituksen lisääntyminen, lapsettomuusongelma.

Oireet voivat kuitenkin olla erilaisia eri ikävaiheessa. Sekä käytännön kokemus että tutkimus osoittavat, että monella PCOS-naisella kuukautiskierto säännöllistyy vasta myöhemmällä iällä. Tyypillistä on myös, että heille menopaussi ei tule kovin varhain.

Kuukautiskierron säännöllisyyteen vaikuttavat myös elintavat, kuten paino, liikunta ja syömistottumukset. Voi olla että minipillereiden käytön aikana näissä on tapahtunut hyviä muutoksia.

Kuukautismigreeni ei ole vaihdevuosioire vaan liittyy yleensä säännölliseen kuukautiskiertoon. Itse asiassa enemmistöllä kuukautismigreenistä kärsiviä naisia oireet helpottuvat menopaussia lähestyttäessä. Kysyjä ei siis vielä ole vaihdevuosissa. Millään tutkimuksella ei myöskään voi ennustaa, milloin kuukautisvuodot tulevat loppumaan.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

muistisairaus muisti dementia

Muistisairausepidemia uhkaa meitä kaikkia. Mitä jokainen voi tehdä aivojensa suojaamiseksi? Vastaamassa asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu THL:stä.

Nyt noin 390 000 suomalaista sairastaa muistisairautta tai lievempää muistihäiriötä. Vuoteen 2050 mennessä  joukko on kasvanut hurjimpien arvioiden mukaan yli 50 prosentilla. Lisäys selittyy sillä, että vanhoja on yhä enemmän. Alle 65-vuotiaista vain harvalla on muistisairaus, 85-vuotiaista jo joka kolmannella.

Onko muistisairauksien vyörylle näkyvissä pysähdystä?

Vauhti riippuu siitä, kuinka riskejä saadaan hillittyä. Myös sillä on vaikutusta, jos tauti opitaan löytämään nykyistä varhaisemmin. Näitä ryhmämme tutkii parhaillaan.

Mitä muistisairauksien ehkäisystä nyt tiedetään?

Muistia suojellaan samoin kuin sydäntä ja verisuonia: liikkumalla, syömällä terveellisesti ja elämällä aktiivisesti. Tutkimusryhmämme selvittää, ketkä hyötyvät eniten tietokoneella tehtävästä aivotreenistä ja kuinka usein sitä pitäisi tehdä.

Muistisairauden riskiä lisäävät korkea kolesteroli tai verenpaine, ylipaino, tupakointi ja diabetes. Niiden hyvä hoito muuttamalla elintapoja ja lääkkeillä kannattaa.

Opitaanko muistisairauksia parantamaan?

Siitä haaveillaan, mutta vielä ei olla kovin lähellä. Parantavia tai taudin pysäyttäviä lääkkeitä kehitetään, mutta läpimurtoa ei ole näköpiirissä.

Aivovauriot voivat alkaa jo 20 vuotta ennen kuin sairastunut huomaa oireet. Jos tauti opitaan tunnistamaan aikaisin, se lupaisi lisää toimintakykyisiä vuosia.

Diagnosointiin on kehitteillä psykologisia testejä, merkkiainetestejä verestä ja selkäydinnesteestä sekä parempia aivokuvausmenetelmiä. Me testaamme parhaillaan kyselylomaketta, jossa muistisairas ja omainen vastaavat samoihin arki-elämää koskeviin kysymyksiin.

Mitä voi tehdä muistinsa suojelemiseksi?

Jokainen voi miettiä, mitä riskejä itsellään on ja kuinka niihin voisi tarttua. Joku saa apua voin vaihtamisesta margariiniin, toinen kuntosaliryhmään liittymisestä. Kannattaa edetä vähin erin ja pyrkiä pysyviin muutoksiin.

Aivojaan treenaa aina, kun menee oman mukavuusalueensa ulkopuolelle: opettelee vaikka uuden tietokoneohjelman, toteaa muistitutkija Tiia Ngandu.

Tämän voit tehdä muistisairauden estämiseksi

  • Käytä aivojasi, mutta älä vaurioita niitä.
  • Lopeta tupakointi.
  • Hoita kuntoon kohonnut kolesteroli, verenpaine ja verensokeri vaikka lääkkein, jos elämäntaparemontti ei riitä.
  • Älä käytä alkoholia ainakaan liikaa.
  • Ole fyysisesti aktiivinen.
  • Vaali sosiaalisia kontaktejasi.

Lähde: professorit Miia Kivipelto ja Timo Strandberg  Duodecim-lehdessä.

 

 

Vierailija

Meneekö meiltä kaikilta muisti?

Nykyisen käsityksen mukaan lähes kaikki krooniset sairaudet, kuten diabetes, alzheimer, sydänsairaudet, autoimmuunisairaudet, allergiat, astma ja niveltulehdukset ovat yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Chris Kresser esittelee tutkimustuloksia, joiden mukaan myös masennuksen taustalla olisi tulehdus, eikä aivojen välittäjäaineiden epätasapaino. Kresser listaa alla olevia tulehdusta aiheuttavia asioita, joiden on todettu olevan yhteydessä masennukseen. Länsimainen ruokavalio Ylipaino...
Lue kommentti
Vierailija

Meneekö meiltä kaikilta muisti?

Onko kyseessä III-tyypin diabetes eli elintapasairaus? Näin ainakin tämänhetkinen tukimustieto kertoo. Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia. Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla)...
Lue kommentti

Olen 62 v. nainen. Kärsin voimakkaista hikoilupuuskista päivittäin ja usein aamuöisin. Tätä on jatkunut jo useita vuosia ja oireet ovat vähitellen pahentuneet. Käytän Thyroxin-tabletteja kilpirauhasen vajaatoimintaan. Aiemmin hikoilua on hoidettu hormonihoidolla, mutta lopetin estrogeenilaastarin käytön puoli vuotta sitten. En ollut näistä oireista vapaa lääkkeen käytön aikanakaan. Oireilu häiritsee paitsi yöuntani myös asiointia, automatkoja, konserteissa ja teattereissa vierailujani.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa hikoilu on tyyppioire. Kysyjällä on kuitenkin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja sen oireisiin hikoilu ei yleensä kuulu. Vaihdevuosiin eli kuukautisten loppumiseen liittyy varsin usein kuumotuksia ja hikipuuskia. Ne voivat toki jatkua jopa parikymmentä vuotta, mutta kyllä lievittyvät vuosien kuluessa. Vaihdevuosien hikoiluaallot näkyvät kasvoilla ja rinnalla, ilman edeltävää rasitusta. Estrogeeni auttaa niihin tehokkaasti.

Yöhikoilu on suhteellisen tavallinen vaiva, jolle ei tutkimuksissa yleensä löydy mitään syytä. Kysyjän tapauksessa hikoilu on ilmeisesti pahempi päivällä eikä se liity rasitukseen. Hikoilun takaa voi joskus löytyä sairauksia, joihin useimmiten liittyy muitakin oireita, jotka auttavat syiden selvittelyissä.

Tietyt sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasten liikatoiminta, krooninen infektio ja syöpä, voivat lisätä hikoilua. Sama vaikutus saattaa olla ylipainolla. Rasvakudos toimii eristeenä ja nostaa sisäistä ruumiinlämpöä, mikä puolestaan altistaa hikoilulle. Tupakointi altistaa hikoilulle, samoin kahvi ja voimakkaat mausteet.

Silloin kun hikoiluun ei löydy syytä, siihen ei tunneta mitään tehokasta hoitoa. Kotikonsteina voi kokeilla huonelämpötilan alentamista ja vaatetuksen keventämistä. Liikahikoilun hoidossa on kokeiltu lääkkeitä, kuten ns. antikolinergivalmisteita, rauhoittavia lääkkeitä ja ns. beetasalpaajia.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Hikinenä

Miksi vaihdevuosioireet eivät lopu?

Olen yli 70-vuotias ja vasta nyt alkaa hikoilu helpottaa: enää vain öisin herään hikoilupuuskiin. Ensimmäiset vaihdevuosioireeni sain 43-vuotiaana, joten 30-vuotta on tullut kärsittyä. Estrogeeni olisi ehkä auttanut, mutta rintasyövän vuoksi en saanut sitä. On se kumma, kun vaihdevuosivaivoihin ei ole keksitty kunnollisia lääkkeitä (estrogeenia lukuunottamatta). Maailman väestöstä noin puolet on naisia, joten kaupallisia mahdollisuuksia olisi vaikka usemmallekin lääkeyhtiölle.
Lue kommentti