Uuden tutkimuksen mukaan lasten käytös on sitä haastavampaa, mitä enemmän heidän nukkumaanmenoaikansa vaihtelee.

Epäsäännöllinen unirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmenoajat saattavat brittitutkijoiden mukaan lisätä lasten käytöshäiriöitä. Univaje ja vuorokausirytmin häiriintyminen todennäköisesti selittävät yhteyden.

Tutkijoiden tulokset julkaistiin Pediatrics-lehdessä, ja ne perustuvat kymmenentuhannen lapsen tietoihin. Nukkumaanmenoaikoja kyseltiin lasten ollessa 3-, 5- ja 7-vuotiaita. Käytösongelmista ja -häiriöistä kyseltiin vanhemmilta ja opettajilta.

Vuosien varrella erilaiset käytösongelmat lisääntyivät lapsilla, joiden nukkumaanmenoajat vaihtelivat, mutta tarkkaavaisuus-, käytös- ja tunne-elämän ongelmat vähenivät, jos lapsi alkoi noudattaa säännöllisempää rytmiä. Tämä viittaa siihen, että epäsäännölliseen vuorokausirytmiin liittyvät haitat ovat tilapäisiä ja korjattavissa.

 Nukkumaanmenoajat vaihtelivat eniten lasten ollessa kolmivuotiaita, mutta seitsemän vuoden iässä joka toinen lapsi meni nukkumaan puoli kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä. Epäsäännölliset ja myöhäiset nukkumaanmenoajat olivat yleisempiä perheissä, joiden taloudellinen ja sosiaalinen tilanne oli vaikea, mutta tämä ei selittänyt tuloksia.

 Uutispalvelu Duodecim

(Pediatrics 2013;doi:10.1542/peds.2013-1906)

Lue lisää Aikuinen asettaa lapselle rajat

muistisairaus muisti dementia

Muistisairausepidemia uhkaa meitä kaikkia. Mitä jokainen voi tehdä aivojensa suojaamiseksi? Vastaamassa asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu THL:stä.

Nyt noin 390 000 suomalaista sairastaa muistisairautta tai lievempää muistihäiriötä. Vuoteen 2050 mennessä  joukko on kasvanut hurjimpien arvioiden mukaan yli 50 prosentilla. Lisäys selittyy sillä, että vanhoja on yhä enemmän. Alle 65-vuotiaista vain harvalla on muistisairaus, 85-vuotiaista jo joka kolmannella.

Onko muistisairauksien vyörylle näkyvissä pysähdystä?

Vauhti riippuu siitä, kuinka riskejä saadaan hillittyä. Myös sillä on vaikutusta, jos tauti opitaan löytämään nykyistä varhaisemmin. Näitä ryhmämme tutkii parhaillaan.

Mitä muistisairauksien ehkäisystä nyt tiedetään?

Muistia suojellaan samoin kuin sydäntä ja verisuonia: liikkumalla, syömällä terveellisesti ja elämällä aktiivisesti. Tutkimusryhmämme selvittää, ketkä hyötyvät eniten tietokoneella tehtävästä aivotreenistä ja kuinka usein sitä pitäisi tehdä.

Muistisairauden riskiä lisäävät korkea kolesteroli tai verenpaine, ylipaino, tupakointi ja diabetes. Niiden hyvä hoito muuttamalla elintapoja ja lääkkeillä kannattaa.

Opitaanko muistisairauksia parantamaan?

Siitä haaveillaan, mutta vielä ei olla kovin lähellä. Parantavia tai taudin pysäyttäviä lääkkeitä kehitetään, mutta läpimurtoa ei ole näköpiirissä.

Aivovauriot voivat alkaa jo 20 vuotta ennen kuin sairastunut huomaa oireet. Jos tauti opitaan tunnistamaan aikaisin, se lupaisi lisää toimintakykyisiä vuosia.

Diagnosointiin on kehitteillä psykologisia testejä, merkkiainetestejä verestä ja selkäydinnesteestä sekä parempia aivokuvausmenetelmiä. Me testaamme parhaillaan kyselylomaketta, jossa muistisairas ja omainen vastaavat samoihin arki-elämää koskeviin kysymyksiin.

Mitä voi tehdä muistinsa suojelemiseksi?

Jokainen voi miettiä, mitä riskejä itsellään on ja kuinka niihin voisi tarttua. Joku saa apua voin vaihtamisesta margariiniin, toinen kuntosaliryhmään liittymisestä. Kannattaa edetä vähin erin ja pyrkiä pysyviin muutoksiin.

Aivojaan treenaa aina, kun menee oman mukavuusalueensa ulkopuolelle: opettelee vaikka uuden tietokoneohjelman, toteaa muistitutkija Tiia Ngandu.

Tämän voit tehdä muistisairauden estämiseksi

  • Käytä aivojasi, mutta älä vaurioita niitä.
  • Lopeta tupakointi.
  • Hoita kuntoon kohonnut kolesteroli, verenpaine ja verensokeri vaikka lääkkein, jos elämäntaparemontti ei riitä.
  • Älä käytä alkoholia ainakaan liikaa.
  • Ole fyysisesti aktiivinen.
  • Vaali sosiaalisia kontaktejasi.

Lähde: professorit Miia Kivipelto ja Timo Strandberg  Duodecim-lehdessä.

 

 

Vierailija

Meneekö meiltä kaikilta muisti?

Nykyisen käsityksen mukaan lähes kaikki krooniset sairaudet, kuten diabetes, alzheimer, sydänsairaudet, autoimmuunisairaudet, allergiat, astma ja niveltulehdukset ovat yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Chris Kresser esittelee tutkimustuloksia, joiden mukaan myös masennuksen taustalla olisi tulehdus, eikä aivojen välittäjäaineiden epätasapaino. Kresser listaa alla olevia tulehdusta aiheuttavia asioita, joiden on todettu olevan yhteydessä masennukseen. Länsimainen ruokavalio Ylipaino...
Lue kommentti
Vierailija

Meneekö meiltä kaikilta muisti?

Onko kyseessä III-tyypin diabetes eli elintapasairaus? Näin ainakin tämänhetkinen tukimustieto kertoo. Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia. Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla)...
Lue kommentti

Olen 62 v. nainen. Kärsin voimakkaista hikoilupuuskista päivittäin ja usein aamuöisin. Tätä on jatkunut jo useita vuosia ja oireet ovat vähitellen pahentuneet. Käytän Thyroxin-tabletteja kilpirauhasen vajaatoimintaan. Aiemmin hikoilua on hoidettu hormonihoidolla, mutta lopetin estrogeenilaastarin käytön puoli vuotta sitten. En ollut näistä oireista vapaa lääkkeen käytön aikanakaan. Oireilu häiritsee paitsi yöuntani myös asiointia, automatkoja, konserteissa ja teattereissa vierailujani.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa hikoilu on tyyppioire. Kysyjällä on kuitenkin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja sen oireisiin hikoilu ei yleensä kuulu. Vaihdevuosiin eli kuukautisten loppumiseen liittyy varsin usein kuumotuksia ja hikipuuskia. Ne voivat toki jatkua jopa parikymmentä vuotta, mutta kyllä lievittyvät vuosien kuluessa. Vaihdevuosien hikoiluaallot näkyvät kasvoilla ja rinnalla, ilman edeltävää rasitusta. Estrogeeni auttaa niihin tehokkaasti.

Yöhikoilu on suhteellisen tavallinen vaiva, jolle ei tutkimuksissa yleensä löydy mitään syytä. Kysyjän tapauksessa hikoilu on ilmeisesti pahempi päivällä eikä se liity rasitukseen. Hikoilun takaa voi joskus löytyä sairauksia, joihin useimmiten liittyy muitakin oireita, jotka auttavat syiden selvittelyissä.

Tietyt sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasten liikatoiminta, krooninen infektio ja syöpä, voivat lisätä hikoilua. Sama vaikutus saattaa olla ylipainolla. Rasvakudos toimii eristeenä ja nostaa sisäistä ruumiinlämpöä, mikä puolestaan altistaa hikoilulle. Tupakointi altistaa hikoilulle, samoin kahvi ja voimakkaat mausteet.

Silloin kun hikoiluun ei löydy syytä, siihen ei tunneta mitään tehokasta hoitoa. Kotikonsteina voi kokeilla huonelämpötilan alentamista ja vaatetuksen keventämistä. Liikahikoilun hoidossa on kokeiltu lääkkeitä, kuten ns. antikolinergivalmisteita, rauhoittavia lääkkeitä ja ns. beetasalpaajia.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Hikinenä

Miksi vaihdevuosioireet eivät lopu?

Olen yli 70-vuotias ja vasta nyt alkaa hikoilu helpottaa: enää vain öisin herään hikoilupuuskiin. Ensimmäiset vaihdevuosioireeni sain 43-vuotiaana, joten 30-vuotta on tullut kärsittyä. Estrogeeni olisi ehkä auttanut, mutta rintasyövän vuoksi en saanut sitä. On se kumma, kun vaihdevuosivaivoihin ei ole keksitty kunnollisia lääkkeitä (estrogeenia lukuunottamatta). Maailman väestöstä noin puolet on naisia, joten kaupallisia mahdollisuuksia olisi vaikka usemmallekin lääkeyhtiölle.
Lue kommentti
murrosikä, väsymys, masennus

15-vuotiaaan poikamme koulunkäynti on repsahtanut: hän käy koulussa mutta alisuoriutuu ja on väsynyt. Jonkinasteinen keskittymisvaikeus on todettu ja tukea on yritetty antaa. Mikään ei tunnu auttavan. Yöt poika nukkuu mutta aamupala ei maistu, päivän mittaa makea kylläkin. Mitään ikävää koulussa tapahtunutta ei ole paljastettu – kavereitakin tuntuu olevan. Vanhempina alamme olla neuvottomia, mikä avuksi?

Viidentoista vuoden ikä on usein rankkaa aikaa. Nuoren on löydettävä paikkansa joukosta ja hän miettii identiteettiään, omaa kelpaavuuttaan, seksuaalisuuttaan, arvojaan ja tavoitteitaan. Lapsuuden jättäminen taakse pelottaa ja kiehtoo. Moni erheellisesti kuvittelee, ettei hänen enää pitäisi tukeutua omiin vanhempiin niin kuin aiemmin. Ajatukset ja murheet ovat harvoin tietoisia.

Ikätovereiden seurassa tapahtuu monenlaista, niin jännittäviä kuin ikäviäkin asioita. Nuoren tuntosarvet ovat pystyssä. Moni käyttää paljon energiaa ilmeiden, eleiden ja äänensävyjen tulkitsemiseen. Aikuisen mielestä mitätön tapahtuma saattaa aiheuttaa nuoressa huomattavia tunnekuohuja.

Opiskelu on armotonta, koska nuori ei voi ottaa siitä lomaa. Jos jäät pois, jäät jälkeen. Osa nuorista kohdistaa itseensä epärealistisia odotuksia, ja kun ei yllä niihin, kokee epäonnistuneensa.

Se, miten yksilö reagoi, riippuu temperamentista. Osa nuorista käy innokkaasti väittelyihin tai pohdintoihin, osa haluaa purkaa kiihkeät tunteet rajun fyysisesti. Osa käsittelee mielenmyllerrystään unessa, josta tulee rauhatonta. Osa vetäytyy ja vaikuttaa jatkuvasti väsyneeltä.

Nuori ei valehtele, jos hän sanoo, ettei hän tiedä, mikä häntä vaivaa, tai ettei häntä vaivaa mikään. Nuori osaa harvoin kertoa tunteistaan . Hän voi kertoa tietystä tapahtumasta, jonka aiheuttamat kuohut ovat ehkä mielessä.

Opettajilla on yleensä hyvä käsitys siitä minkälainen on normaalia käytöstä ja milloin tarvittaisiin tutkimuksia. Koulunumeroiden lasku on yksi signaali siitä, että kaikki ei ole hyvin.

Selvittelyn voi kuitenkin alkaa ihan yksinkertaisilla asioilla. Ei varmasti haittaisi, jos ruokailurytmiä saa parannettua. Napostelun kautta verensokeri nousee mutta myös laskee nopeasti, ja verensokerin heittelyt väsyttävät. Jos elintavat saadaan kuntoon, mutta vetämättömyys jatkuu, sairauksien lisäksi mm. mahdolliset mielialapulmat, ahdistus ja oppimisvaikeudet kannattaa kartoittaa, koska kaikkiin näihin on tarjolla hyviä apuja.

Selvittelyt voi hyvin alkaa vaikkapa kouluterveydenhuollossa. Tärkeintä olisi saada nuori itse haluamaan muutosta tilanteeseen.
 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

luuliikunta nivelrikko fibromyalgia

54-vuotiaalla äidilläni todettiin fibromyalgia ja nivelrikko polvissa kolmisen vuotta sitten. Isoäidillänikin on nivelrikkoa. Ovatko nämä sairaudet periytyviä? Olen itse 30-vuotias.

Fibromyalgiaan liittyy laaja-alaista tuki- ja liikuntaelimistön kipua ja jäykkyyttä, uupumusta, univaikeuksia, mielialan laskua ja moninaisia vaivoja, joille ei tutkimuksissa löydy muuta selittävää syytä . Fibromyalgian syytä ei vielä tunneta. Maailmanlaajuisesti sitä esiintyy noin 2-4 %:lla . Suomalaisesta kaksostutkimuksesta saatujen tietojen perusteella periytyvyyden on arvioitu selittävän noin puolet fibromyalgiaan sairastumisen riskistä.

Fibromyalgiaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Liikunnalla, terveellisillä elintavoilla, ylipainon välttämisellä ja tietyillä mielialaan ja kipuun vaikuttavilla lääkkeillä voidaan lievittää oireita.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jossa niveltä suojaava rustopinta vaurioituu ja vuosien kuluessa tuhoutuu aiheuttaen kipua nivelissä, tavallisimmin polvissa, lonkissa, sormissa ja selässä. Nivelrikko voi saada alkunsa nivelen vammasta mutta suurimmalla osalla nivelrikko ilmenee ilman selvää syytä. Nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat ikä, ylipaino, poikkeava nivelen kuormitus, nivelten kehityshäiriöt ja perimä. Nivelrikkoonkaan ei ole parantavaa hoitoa.

Oireita voidaan lievittää sopivalla liikunnalla, kipulääkkeillä ja joskus niveliin pistettävillä kortisonilla ja hyaluronihapolla. Normaalipainoon pyrkiminen on tärkeää etenkin lonkka- ja polvinivelrikossa. Suun kautta otettavilla nivelrikkolääkkeillä (glukosamiini ja kondroitiini) ei ole tutkimuksissa voitu osoittaa merkittävää tehoa. Mikäli muut hoidot eivät riitä, tehdään tekonivelleikkaus.

Nivelrikko periytyy selvemmin kuin fibromyalgia. Normaalipaino, säännöllinen liikunta ja terveet elämäntavat auttavat nivelrikon ehkäisyssä, mutta perintötekijöiden vuoksi se ei ole näillä keinoillakaan täysin vältettävissä.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.