Minulla on ollut kolme viikkoa pientä lämpöä ja oikeaan jalkaan on koskenut kauttaaltaan. Lisäksi minulla on ollut toista viikkoa hengenahdistusta ja pienoista yskää. Keuhkokuvissa ei todettu mitään. Voiko tulossa olla keuhkoveritulppa?

Mahdollisen keuhkoveritulpan hoidon kannalta tämä vastaus on myöhässä, ja toivottavasti kysyjän asia on selvinnyt onnellisesti. Kerron kuitenkin perusasioita keuhkoveritulpasta.
 Keuhkoveritulppa ei koskaan synny keuhkoissa, vaan se kulkeutuu sinne laskimoista, yleensä alaraajojen alueelta. Ensin syntyy laskimon veritulppa eli hyytymä laskimon sisällä. Joskus hyytymästä irtoaa paloja tai se lähtee liikkeelle kokonaan. Liikkuvaa tulppaa nimitetään emboliaksi. Se kulkee nopeasti veren mukana sydäntä kohti.

Laskimot päätyvät sydämen oikeaan eteiseen, josta veri saman tien solahtaa oikeaan kammioon. Kammio supistuu välittömästi, jolloin veri ja mukana kulkeva hyytymä syöksähtävät keuhkovaltimoon. Nyt edessä on ongelmia, sillä keuhkovaltimo jakaantuu yhä pienempiin haaroihin. Ennemmin tai myöhemmin hyytymä kiilautuu verisuonen haaraan, jonka verenkierron se samalla tukkii. Keuhkoveritulppa on syntynyt. Verihyytymän matkaan alaraajojen laskimosta keuhkovaltimon haaraan kuluu aikaa joitakin sekunteja.

Keuhkoveritulppa on yksi lääkärintyön koetinkiviä, sillä sen oireet vaihtelevat tavattomasti. Voi tulla äkillinen rintakipu ja veriyskää. Tai sitten voi olla hengenahdistusta ja yskää kuten kysyjällä. Asiaa ei lainkaan auta se, että myös alaraajojen laskimoiden veritulppien oireet vaihtelevat kovasti. Aina ei jaloissa ilmene mitään, ja keuhkoveritulppa on ensimmäinen oire. Useimmiten laskimoveritulpassa ilmenee toisen jalan turvotusta ja kipua.

Koska oireet ovat vaihtelevat ja usein epämääräiset, taudin määritys edellyttää tutkimuksia. Laskimoveritulppa todetaan ultraäänitutkimuksella, ja keuhkoveritulpassa käytetään uutta ns. spiraalitietokonekuvausta.

Jos keuhkoveritulppa todetaan, potilas kuuluu kiireisesti sairaalahoitoon. Hoitona on yleensä verihyytymän liuotus lääkkeillä ja pitkään jatkuva antikoagulanttihoito eli verenohennushoito.

Jos omalle vastaanotolleni tulisi potilas kysyjän oirein, ottaisin kyllä keuhkoveritulpan huomioon häntä tutkiessani. Jos sen jälkeen epäily keuhkoveritulpasta edelleen jäisi, järjestäisin kiireesti lisätutkimuksia.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Keuhkoveritulpan oireet?

Haartmanin sairaalassa oireet sopivat kuin nakutettu keuhkoveritulpaan.Ultraäänitutkimuksessa syvä nivuslaskimo tukossa.Alaonttolaskimo avoin.Spiraali TT.ssa ei muka poikkeavaa(egyptiläinen lääkäri)Kotiin Marevanin kanssa,joka hoitotasolla.Parin viikon kuluttua paha keuhkoembolia ja alaonttolaskimo tukossa.Onneksi selvisin syvään nivuslaskimoon annetulla liuotushoidolla.Kiitos Meilahden sairaalan radiologeille.
Lue kommentti
kilpirauhasen vajaatoiminta, tyroksiini, kilpirauhaskokeet

2 vuotta sitten kilpirauhaskokeissa kaikki oli ok, silti minua masentaa ja väsyttää, nukun huonosti enkä laihdu, vaikka syön terveellisesti. Olisiko syytä otattaa laajat kilpirauhaskokeet?

Oireisto voi todellakin johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta samanlaisiin oireisiin voivat johtaa stressi, kiire, unenpuute, ahdistus ja synnytyksen jälkeinen sukupuolihormonien tasapainon muutos.

Kilpirauhasen toimintahäiriö ja sen hoito ovat tällä hetkellä yleisön suuri mielenkiinnon kohde. Uskomus kilpirauhasen toimintahäiriöstä, jota lääkärit eivät vain osaa todeta, on vallannut alaa. Kilpirauhasen toimintaa kuvaavat laboratoriotestit ovat kuitenkin aiempaa tarkempia ja hoidon seuranta on kehittynyt huomattavasti . Silti monet potilaat hakeutuvat tällä hetkellä erilaisten "vaihtoehtohoitojen" pariin käyttäen poikkeavia hoitokriteereitä tai valmisteita.

Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan synteettinen T4-valmiste (Thyroxin) on edelleen oikea lääke kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Tutkimusten mukaan T3-hoidon (Liothyronin, Thybon) liittäminen T4-hoitoon ei johtanut parempaan vointiin mutta lisäsi merkittävästi kilpirauhasen liikatoimintaa.

Myös pelkkä T3-hoito voi johtaa kilpirauhashormonin yliannostusoireistoon. Eläinperäisen kilpirauhasvalmisteen (Armour) käyttöön liittyy niin ikään ongelmia. Näitäkin valmisteita voidaan joskus käyttää, mutta vain endokrinologin huolellisessa seurannassa.

TSH:n eli kilpirauhasta stimuloivan aivolisäkehormonin mittaus on tehokas kilpirauhasen seulontatesti. Se poimii lähes kaikki sekä vajaatoiminta- että liikatoimintatapaukset. Jos TSH:a on alle normaalitason, se viittaa kilpirauhasen liikatoimintaan, mikä varmennetaan lisätestein. Jos taas TSH -taso on normaalia korkeampi, se viittaa vajaatoimintaan. Lisätestein voidaan osoittaa, onko kilpirauhashormonin tuotto jo liian vähäistä, jolloin aloitetaan korvaushoito. Oireettomalla potilaalla hieman koholla olevaa TSH-arvoa jäädään seuraamaan laboratoriotestein, jos lisätesti T4V on normaali.

Viime vuosina käyttöön tullut subkliiinisen hypotyreoosin käsite on lisännyt nopeasti kilpirauhasen korvaushoidon käyttöä. Siinä TSH on viitealuetta korkeampi, mutta T4V normaali. Tällainen tila on useimmiten oireeton tai vähäoireineni. Monesti lievä TSH-hormonin tason nousu myös palautuu itsestään normaaliksi. Tästä syystä lääkitystä ei pitäisi aloittaa yhden lievästi poikkeavan löydöksen takia.

Kysyjän kilpirauhasen testiarvot olivat pari vuotta sitten normaalit. TSH-lukeman voi kuitenkin tarkistaa uudelleen, jos oireet ovat lisääntyneet.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

korvien kutina

Lähes päivittäisenä vaivanani on ollut jo nelisen vuotta kutiavat korvat. Kutina on välillä niin inhottavaa, että varovasti olen rapsuttanut korvaa vanupuikolla. Välillä tuntuu kuin korvassa olisi vettä ja vanupuikkokin kastuu. Mitä tämä voisi olla ja miten vaivasta pääsisi?

Korvakäytävä on 2–3 cm pitkä ohuen ihokerroksen verhoama käytävä, jonka päässä on tärykalvo. Korvakäytävän iho voi oireilla kuten muukin iho. Allergia, psoriasis, muut ihosairaudet, tulehdus ja muu jatkuva ärsytys voi aiheuttaa korvakäytävässä kutinaa. Korvakäytävä erittää korvavahaa eli vaikkua, jonka tehtävänä on suojata herkkää korvakäytävän ihoa. Normaalisti vaikku kulkeutuu hitaasti korvakäytävän perältä kohti käytävän ulkosuuta ja poistuu itsekseen. Liian runsas vaikku voi tukkia korvakäytävää ja estää normaalin ilmanvaihdon, jolloin kosteus pääsee hautomaan ja ärsyttämään korvaa.

Korvakäytävän bakteeritulehdukseen liittyy usein korvakäytävän voimakastakin kipua ja kostean eritteen valuminen korvakäytävästä. Tilan hoito vaatii lääkärin arvion, korvahuuhteluita ja korvatippoja (desinfiontitipat ja tarvittaessa antibioottitipat).

Kun kutina on jatkunut pitkään, se viittaa krooniseen korvakäytävän ärsytykseen. Suosittelen hakeutumaan lääkärin vastaanotolla, jotta voidaan poissulkea hoitoa vaativat sairaudet ja tulehdukset.

Omahoidossa tulee välttää korvakäytävien ärsyttämistä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei korvakäytäviä tule kaivaa, puhdistaa tai raapia millään. Ei siis pumpulipuikkoja tai hiuspinnejä korvakäytäviin! Oireilevat korvakäytävät on syytä pitää puhtaana tukkivasta vaikusta. Vaikkua voi pehmittää apteekista saatavilla valmisteilla ja sairaanhoitaja tai lääkäri voi puhdistaa korvat huuhtelemalla. Lisäksi on syytä estää veden pääsy korvakäytäviin ja välttää korvatulppien ja nappikuulokkeiden pitkäaikaista käyttöä.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

ilmavaiva, närästys, röyhtäisy, herkkä vatsa, turvotus

Herkkä vatsa on usein kipeä mutta muutakin riesaa siitä on. Kehtaisinko edes kysyä, mikä auttaa…

1. Peräpääni pörisee ja haju on sen mukainen. Miten voisin vähentää ilmavaivojani?

Kokeile ilmaa vatsaan keräävien ruokien, kuten kaalin, papujen, ruisleivän tai hernekeiton, välttelyä, mutta korvaa menetetty ravintokuitu esimerkiksi lesepitoisella täysjyväleivällä sekä runsaammalla kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöllä.

Ellei vaiva tokene ruokailumuutoksilla, marssi apteekkiin ja hanki sieltä ilmavaivoihin käypiä valmisteita. Kysy rohkeasti apua farmaseutilta.

Käytätkö runsaasti purukumia? Se lisää ilman kertymistä ja ilmavaivoja, joten suosi muunlaisia ksylitolituotteita.

Aina, kun mahdollista, päästä ilma peräpäästä reilusti ulos, pidättäminen vain lisää paineen ja kivun tunteita.

Lue lisää Eroon ilmavaioista – omat ja lääkärin keinot

 

2. Mahani on piukka ja pönäkkä kuin potkupallo. Miten tasoittaa turpea kumpare?

Vähennä jälleen ilmaa keräävien ruokien käyttöä, korvaa kuitu vaikka apteekin valmisteilla ja muista, että nykyiset keinomakeutetut elintarvikkeetkin, kuten light- ja hiilihapolliset juomat paisuttavat vatsaa. Juo janoon ja ruokajuomaksi vettä.

Jos ruokavaliomuutokset eivät auta, käy lääkärissä. Turvottelun taustalla voivat olla myös muut kuin mahasuolikanavaoireet. Sydämen ja munuaisten vajaatoiminta kerryttävät nestettä elimistöön ja yleisolo on potilaalla turpea.

Lue lisää Kokeile FODMAP-ruokavaliota herkkään vatsaan

3. Röyh! Siinä se taas tuli, väärässä paikassa, väärään aikaan. Mikä avuksi röyhtäilyyn?

Röyhtäilijän mahalaukussa on liikaa ilmaa. Sitä on päässyt sinne joko ruoan mukana nielemällä, ilmaa keräävistä ruoka-aineista tai sitten ilman ja ruoan eteneminen suolistossa on hidastunut. Luovu hotkimisesta ja harjoittele hidasta pureskelua. Anna ruokailulle aikaa ja koeta ylipäätään vähentää stressiä.

Löysennä tiukkaa vaatetusta, joka puristaa mahalaukkua. Jos olet ylipainoinen, koeta laihduttaa ja kokeile happoa vähentäviä lääkkeitä.

Lue lisää Keho on yhden miehen orkesteri

Asiantuntija: LT, dosentti, gastroenterologian erikoislääkäri. Perttu Arkkila HUSista.

Suosi lesepitoista täysjyväleipää, kaurapuuroa, hapanmaitotuotteita, kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväpastaa ja perunaa.

Vältä rasvaisia ruokia ja herkkuja, kuten viinereitä, omenaa, paprikaa, herneitä, papuja, kaalia, ruisleipää, hiilihappojuomia, kahvia, purukumia, tupakkaa.

kivun hoito mielikuvaharjoittelu ravitsemus kipulääkkeet

Jos koko ajan saattuu, mieli mustenee.Vastaiskuna kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea huumorista mielikuvaharjoitteluun – sopivaa lääkitystä unohtamatta.

Niska on jumissa, päätä särkee, polvea vihoittelee — kipu koskettaa meitä monella tavalla. Jopa 40 prosenttia terveyskeskusten asiakkaista kärsii pitkittyneistä kivuista.

Aiemmin kipupotilaalle vilautettiin herkästi kirurgin veistä, mutta nykyään painotetaan yhä enemmän kivun ymmärtämistä, omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen kehittämistä. Esimerkiksi välilevykirurgiaa ja selän luudutusleikkauksia tehdään aikaisempaa vähemmän. Vain muutama prosentti kipupotilaista saa apua niistä ja joskus kipu voi jopa äityä kirurgisesta hoidosta.

Kivun ja huolen karuselli

Pirullista kipu on silloin, kun sen aiheuttajaa ei tiedetä tai sitä ei voida poistaa. Joskus kipu on niin sietämätöntä, että se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Jopa kaupassa käyminen voi tuntua ylivoimaiselta. Sitkeä kipu masentaa, tekee olon ahdistuneeksi ja voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.

— Masennus ei tule aina pelkästään kivusta, vaan siitä, että asiat alkavat takuta: joutuu jäämään töistä pois, taistelemaan vakuutuskorvauksista, tulee rahahuolia eikä enää jaksa harrastaa tai tavata ystäviä, kuvailee kipupsykologi Sisko Tuurinkoski Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Jaksamiselle välttämätön yöunikin häiriintyy helposti. Osalla kivut vaikeuttavat nukahtamista tai unessa pysymistä, toisten on kipujen vuoksi vaikea löytää sopivaa nukkumisasentoa. Jos joutuu herkästi kivun ja uupumuksen oravanpyörään, mieliala laskee, ärsyttää eikä pysty keskittymään.

Keho kipuilee tunteita

Tutkimusten mukaan osalla ihmisistä kipu on dissosiatiivista. Tällöin psyykkinen pahoinvointi tuntuu kehossa: voimakas tunnestressi, kuten tukahdutettu viha, ilmenee fyysisinä oireina, esimerkiksi päänsärkynä tai mahakipuna. Psyyken tapahtumat muuttavat muun muassa välittäjäaineiden toimintaa.

— Dissosiatiivinen kipu saattaa liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai kosketuksen, hoivan ja turvallisuuden puuttumiseen lapsena. Keho kehittää fyysisen oireen, koska sitä on helpompi sietää kuin tyydyttämätöntä tarvetta, kertoo anestesiologian erikoislääkäri Pirjo Lindfors, jolla on kivunhoidon erityispätevyys.

Joskus kivut ovat seurausta onnettomuudesta, tapaturmasta tai leikkauksesta. Olo tuntuu katkeralta, kun joutuu hyväksymään sen, että elämä muuttuu: esimerkiksi harrastuksia, joita on ennen jaksanut, ei enää jaksakaan.

Hyvää oloa ja turvallisuutta

Kun kipu muuttaa elämää ja sen ehtoja, on lähdettävä etsimään uusia polkuja eteenpäin. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oloa pahentavat ja toisaalta sitä helpottavat asiat. Kannattaa etsiä seikkoja, jotka tuovat iloa, hyvää oloa ja turvallisuutta.

— Voimauttava tekeminen voi olla maalaamista, musiikin kuuntelua tai metsässä kulkemista. Jotkut haluavat olla pahimmat kivut hetket yksin hiljaisessa huoneessa. On myös tärkeää, ettei eristäydy vaan hakeutuu ihmisten seuraan, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin, sanoo Sisko Tuurinkoski.

Pienet asiat tuovat merkitystä. Se, että voi joskus käydä mökillä, laskea kalaverkot, kerätä puolukoita tai viettää aikaa lastenlasten kanssa.

— Merkityksellisten asioiden tekeminen nostaa hyvän olon välittäjäaineiden määrää, toteaa Pirjo Lindfors.

Myös mielikuvaharjoittelua käytetään apuna kivunlievityksessä. Voi kuvitella veden solinaa tai sitä, että lämmin vesi valuu kipeän kohdan läpi ja lievittää.

Syvän hengityksen ja rentoutumisen opettelu kannattaa, sillä vaikka ne eivät poista kipuja, ne auttavat sietämään niitä.

Jokaiselle oma työkalupakki

Lääkkeet ovat tärkeä osa kivunlievitystä, mutta haitta ei saa olla hyötyä suurempi. Kipulääkityksen räätälöimistä voisi verrata palapelin kokoamiseen. Joillakin lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, osa saattaa taas heikentää tai vahvistaa kipulääkkeiden tehoa.

— Lääkehoito on ikään kuin sateenvarjo, joka avataan rankkasateessa, mutta varjon alla pitää olla fyysinen ja psyykkinen kuntoutus. Pelkän lääkehoidon varaan ei voi jäädä, painottaa ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri sairaala Ortonista.

Yksi kuntoutuksen muoto on fysioterapia, erityisesti ohjattu harjoittelu. Fysioterapeutit voivat hoitaa kipua myös lämmöllä, kylmällä ja manuaalisella terapialla, vaikka hieromalla. Kinesioteippausta käytetään esimerkiksi rasitusvammojen, hiirikäden ja lihasjännityksen hoitoon.

— Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on iskeä kipuun. Tilanne ei ole koskaan toivoton, Jukka-Pekka Kouri sanoo.

Pirjo Lindfors lisää, että kivunhoidossa on monta tietä Roomaan. Jokaiselle tulisi räätälöidä sopivat menetelmät. On hyvä aloittaa elämäntapojen parantamisesta.

— Mitään hoitoa ei kannata tehdä verenmaku suussa. Huumori ja naurukin auttavat kivunhoidossa.

 

Asiantuntijat: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS. Jukka-Pekka Kouri,  ylilääkäri, Sairaala Orton.