Kuva Shutterstock

Minulla todettiin osteopenia, vaikka syytä siihen ei pitäisi olla. Elän kaikin puolin terveellisesti: syön monipuolisesti ja liikun enkä tupakoi. Minulla on perinnöllinen sepelvaltimotauti ja olen menossa pallolaajennukseen. Luulääke denosumabin (Prolia) aloitus arveluttaa sen haittavaikutusten takia. Mistä tällainen osteopenia tulee, kun kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ruoasta ja purkista on ollut riittävä. Liikun jopa vaativaan tyyliin kuusi kertaa viikossa. 

 

Luun mineraalitiheys alkaa pienentyä keskimäärin 40 ikävuoden jälkeen. Tiheyttä voidaan mitata röntgenabsorbtiomenetelmällä (DEXA), jossa tiheyden alenema -1,0 ja -2,5 välille on määritelty osteopeniaksi ja tätä suurempi alenema osteoporoosiksi. Osteoporoosin asteelle edenneeseen luuston tiheyden alenemaan liittyy murtumariski. Osteoporoosia edeltää osteopenia, mutta kaikille, joilla osteopenia todetaan, ei kehity osteoporoosia.

Osteopenia kuten osteoporoosikin esiintyy yleisimmin vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Ne ovat yhteydessä estrogeenituotannon vähenemiseen. Osteope­niaa lisää vähäinen liikunta, runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja kortisonilääkitys. Painoa kannatteleva liikunta, kuten juoksu, suojaa pyöräilyä ja uimista tehokkaammin osteopenialta.

Toisaalta on hyvä muistaa, että jatkuva liian kova liikunta ja liian vähäinen energian saanti ruoasta voi vähentää estrogeenituotantoa. Nuorehkoilla, paljon kestävyysliikuntaa harrastavilla hoikilla naisilla löytyy melko usein osteopeniaa. Suolistosairauksiinkin liittyy osteopeniaa. Osteopenia on myös osa normaalia ikääntymistä.

On myös esitetty ettei koko osteopenia termiä pitäisi käyttää, koska se ei ole varsinainen sairaus. Asiantuntijat ovat myös esittäneet, ettei luuston tiheysmittauksia pitäisi tehdä ilman perusteita etenkään nuorehkoille (alle 70-vuotiaille), joilla ei ole erityisiä osteoporoosille altistavia tekijöitä. Selviä perusteita mittaukseen ovat lonkka ja nikamamurtuma, pitkäaikaiset tulehdukselliset sairaudet ja sisäinen kortisonilääkitys sekä tietyt umpieritysrauhasten ja suoliston sairaudet.

Osteopeniassa suositellaan riittävästä D-vitamiinin ja kalsiumin saannista huolehtimista sekä terveelliisä elämäntapoja, jotka edistävät luun vahvistumista. Osteopenia ei ole syy käyttää luulääke Prolia. Erityistilanteissa, kuten kortisonilääkityksen aikana tai jo tapahtuneiden murtumien takia, sen käyttö voi olla perusteltua osteopeniassakin.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Deetä 100 mcg päivässä

Miksi luuni pehmenee?

D-vitamiinin riittävää saantia ei voi edes arvioida saantisuosituksia noudattamalla,. Mittaus on ainoa oikea ja luotettava keino. D-vitamiinin saantisuositukset ovat lääketeollisuuden lobbauksen tulosta. Voimassa olevien suositusten mukaisilla D-vitamiinimäärillä ei ole merkittävää haittaa lääkeiden myynnille eikä ihmisten vähemmälle sairastamiselle. Miksi hauraat luut on miljoonalla suomalaisella? Haurastuneet luut ja kovat kivut oli minullakin, mutta ei ole enää.
Lue kommentti
Vierailija

Miksi luuni pehmenee?

K2 (mk4 muodossa) vitamiinia ja magneesiumia ja äkkiä. Kalsiumin sijaan kalsiumsitraattia. Lisäksi kannattaa käyttää CLA:ta hormoonituotantoon (voi aiheuttaa suurissa annoksissa vaihdevuosioireita ja miehille testosteronin kohoamista) T: Entinen ostepoorosi ->ostepenia->hyvät luut
Lue kommentti
allergia, yliherkkyys, heinänuha

Kutinan, kurinan tai ihottuman aiheuttaja voi olla allergia tai jokin muu. Vaikka syytä ei heti tiedä, oireiden kanssa kyllä pärjää.

”Nenäni kutiaa ja alkaa usein vuotaa.”

Nenäsumute, jossa on kortikosteroidia, helpottaa yleensä oireita, mutta itse kävisin ainakin kerran nenä-, korva- ja kurkkulääkärillä. Vastaanotolla voidaan tutkia allergisuus hengitettäville allergeeneille, kuten siitepölylle ja eläimille. Lääkärin kanssa olisi hyvä tehdä hoitosuunnitelma siihen, kuinka kauan kokeillaan kortisonisuihketta tai muita lääkkeitä, ja mitä sitten tehdään, jos ne eivät auta. Voihan kyse olla jostain ihan muustakin kuin allergiasta, vaikka polyypistä.

”Saan vatsaoireita monista ruoista.”

On hyvä pitää päiväkirjaa syömisistään ja oireistaan kahden viikon ajan, ennen kuin menee lääkäriin. Ruokapäiväkirja auttaa lääkäriä näkemään, mistä reaktiot voivat johtua ja millaisia kokeita kannattaa tehdä. Oireilun syinä voivat olla esimerkiksi tulehdukselliset suolistosairaudet, keliakia, laktoosi-intoleranssi – ja joillakin harvoilla ruoka-aineallergia.

”Ensimmäiseksi kukkii aina ihoni.”

Jos nokkosihottuma kestää useamman päivän kerralla, kannattaa mennä lääkäriin. Oireet menevät ohi antihistamiineilla vaikka eivät ole allergiaa.

Jos taas samasta voiteesta tulee joka kerta samaan kohtaan ihottumaa, siitä voi tehdä lääkärissä ihopistokokeen tai lappukokeen. Jatkotutkimuksilla jäljitetään voiteen oireita aiheuttava ainesosa. Jos taas voiteesta tulee lähinnä punoitusta ja kutinaa, allergiatesteistä on tuskin hyötyä. Jos vaiva haittaa itseä, kannattaa mennä ihotautilääkärille.

Suurin osa kosmetiikkaan liittyvistä reaktioista on kemiallisia ärsytysreaktioita esimerkiksi alkoholille tai säilöntä- ja stabilointiaineille. Joskus kosmetiikan aiheuttama reaktio tulee sen sisältämistä eläinperäisistä aineista, kuten huulipunien karmiininpunaisesta väriaineesta. Kosmetiikkateollisuutta säännöstellään hyvin heikosti — ainoastaan apteekkikosmetiikan kaikki ainesosat ovat aina tutkitusti turvallisia. Monet tilaavat kosmetiikkaa arveluttavistakin nettikaupoista, eikä tällaisten tuotteiden turvallisuudesta ja oikeasta sisällöstä ei ole mitään takeita.

Asiantuntija: Péter Csonka, lääketieteen tohtori, lastentautien erikoislääkäri, allergologi, Terveystalo Tampere.

Hallitse allergia-oireesi

  • eläimille allergisen kannattaa ottaa antihistamiinitabletti ennen koiraperheeseen menemistä tai kahvittelua ystävän kanssa, jolla on kissa.
  • siitepölyallergikon olisi hyvä syödä allergialääkettä koko siitepölykauden ajan, ja ehkä sen lisäksi käyttää silmätippoja ja nenäsumutetta.
  • vaarallisen allergisen reaktion eli anafylaksian saaneiden tulisi kantaa aina mukanaan adrenaliiniruisketta ja pysyä erossa allergisoivasta aineesta, joka useimmiten on kala, äyriäiseet, pähkinä tai mehiläiset.
allergia, yliherkkyys, heinänuha

Mistä aikuisiän allergiset reaktiot johtuvat? Voiko niistä päästä eroon? Jatkuvasti uusille asioille herkistyvä toimittaja selvitti, miltä hänen ja muiden oireilijoiden tulevaisuus näyttää.

Lapsuudenkodissani kukaan ei napsinut allergialääkkeitä. Parikymppisenä aloin itse saada oireita koirista, kissoista ja kaneista: tuli silmien punoitusta ja kutinaa, aivastelua, nenä valui solkenaan mutta meni samaan aikaan tukkoon, naamaan tuli punaisia läiskiä. Samanlaiset oireet alkoivat ilmaantua siitepölyaikaan ja huonossa sisäilmassa. Homeisessa paikassa korvat alkoivat kutista sietämättömästi. Pikkuruiset itikan pistot paisuivat punaisena sykkiviksi paiseiksi, jotka eivät tuntuneet rauhoittuvan millään.

Uusin herkistyminen yllätti vuosi sitten, kun ennen niin virheettömälle ja huolellisesti hoidetulle iholleni alkoi ilmestyä märkänäppyjä. Kosmetologi tunnisti ne perioraalidermatiitiksi, ruusufinnin sukuiseksi suunympärysihot tumaksi. Kukaan ei oikein tiedä, mikä sen aiheuttaa. Ehkä olin vuosien kauneustoimittajan työssä herkistynyt kosmetiikan hajusteille ja öljyille.

Tiedän että en ole oireineni yksin — moni muukin on vasta aikuisena alkanut saada merkkejä allergiasta tai herkistymisestä. Tarkoittaako tämä, että yliherkkyydet ovat lisääntyneet? Jos ovat, miksi juuri nyt ja miksi minä?

Allergiaa vain kasvista tai eläimestä

Puolet suomalaisista on yliherkkiä, osa vakavasti allergisia ja osa herkkiä hetkellisesti. Aikuisten allergiat eivät kuitenkaan ole lisääntyneet merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Muita yliherkkyyden muotoja tunnetaan heikommin, eikä niistä ole yhtä selkeitä tilastoja. Niitä voivat lisätä esimerkiksi ilmansaasteet ja kohonnut stressitaso.

Allergia ja yliherkkyys tarkoittavat käsitteinä eri asioita, eikä niitä pitäisi sekoittaa puhekielessäkään.

Yliherkkyys on laaja käsite ja allergia on yksi sen muodoista. Niitä ei pitäisi sekoittaa.

–Yliherkkyys on laaja käsite ja allergia on yksi sen muodoista, kertoo allergologi Péter Csonka.

Allergia on aina yliherkkyyttä eloperäisille valkuaisaineille, kuten eläimen hilseen, siitepölyn tai jonkin ruoka-aineen proteiineille. Tällaiset yliherkkyydet saadaan selvitettyä allergiatesteillä, kuten erilaisilla verikokeilla tai ihopistokokeilla eli prick-testeillä.

– Allergiatestit kertovat herkistymisestä proteiineja kohtaan. Jos testitulos on positiivinen esimerkiksi koiran hilseelle, se kertoo että veressä on kehittynyt niin sanottuja IgE-vasta-aineita niitä kohtaan. Tulos ei silti tarkoita että henkilö oireilisi koiran lähellä, Csonka selittää.

Allergian mekanismit tunnetaan hyvin: kun ihminen altistuu valkuaisaineelle, jolle on herkkä, elimistö kehittää sille vasta-ainetta eli immunoglobuliini-E:tä.

Jos siis koiralle allerginen joutuu kosketuksiin koiran hilseen kanssa, hänen elimistönsä alkaa kehittää koiran proteiinin vasta-ainetta, jota jää verenkiertoon. Seuraava kohtaaminen koiran kanssa voi laukaista allergisen reaktion.

Reaktio syntyy siitä, että elimistöön päässyt koiran proteiini sitoutuu jo aiemmin kehittyneeseen IgE-vasta-aineeseen. Tällaiset allergeenin ja sen vasta-aineen parit kiinnittyvät tulehdussolujen pinnalle. Tämä toimii solulle merkkinä purkautua, jolloin elimistöön pääsee histamiinia ja muita tulehdusvälittäjäaineita, jotka saavat aikaan allergian oireita, kuten silmien punoitusta ja aivastelua.

Jos vältetään kaikkea varmuuden vuoksi, allergisen herkistymisen vaara kasvaa.

Kaikki yliherkkyydet eivät kuitenkaan liity proteiineihin, siksi niistä ei voi puhua allergioina. Niitä ei myöskään voida tutkia allergiatestillä tai hoitaa allergialääkkeillä, kuten antihistamiinilla. Esimerkiksi katupöly voi ärsyttää hengitysteitä tai hajusteista voi tulla reaktioita, mutta ne eivät allergisoi.

Ei-allergiset yliherkkyydet todetaankin selkeällä yhteydellä aineelle altistumisen ja sen aiheuttamien reaktioiden välillä tai omien tuntemusten perusteella. Kaikkia herkistymisiä ei pystytä toteamaan laboratoriomenetelmin. Jos niiden mekanismia ei tunneta, oireita on myös vaikea hoitaa.

Allergia harvoin syynä vatsavaivoihin

Siitepölyt ovat aikuisten yleisimpiä allergian aiheuttajia — Suomessa oireita aiheuttavat etenkin lehtipuut kuten koivu ja leppä. Kakkosena tulevat eläinallergiat: koira, kissa, hevonen ja jyrsijät. Ruoka-aineallergiat ovat näihin verrattuna marginaalisia — esimerkiksi maapähkinäallergisten osuus on vajaa prosentti aikuisväestöstä, kun taas siitepölyallergiasta kärsii 20—25 prosenttia. Ruoka-aineallergia on myös harvoin vatsaongelmien taustalla, vaikka herkkyyksistä ja sopimattomuuksista paljon puhutaankin.

Tärkeimpänä yliherkkyyksien ehkäisyssä pidetään vastustuskyvyn vahvistamista. Se edellyttää erilaisten mikrobien, sienien, hilseiden, ruoka-aineiden ja muiden allergeenien kohtaamista jo lapsena.

Itse sain lapsena rauhassa tonkia multaa ja maistella hiekkakakkuja. Minut vietiin luontoon paljon useammin kuin olisin halunnut, ja vaikka olin nirsoista nirsoin, pöydästä ei saanut nousta ennen kuin kaikki värikkäätkin ruoat lautaselta oli syöty. Lemmikkejäkin oli, mutta lapsena en ollut yliherkkä. Syyllinen ei siis löydy lapsuuteni elinympäristöstä.

Ehkä merkittävin yksittäinen tekijä allergian taustalla onkin geeniperimä.

– Kolmasosa allergioista on perinnöllistä, kolmasosa sattumaa ja kolmasosa ympäristön aiheuttamaa. Jos molemmilla vanhemmilla on siitepölyallergia, lapsellakin on 70 prosentin todennäköisyydellä jokin allergia, mutta ei välttämättä siitepölylle, Peter Csonka sanoo.

Turha välttäminen herkistää lisää

Jos allergiset oireet eläimille tai ruoka-aineille ovat voimakkaita tai jatkuvia, niiden syy kannattaa selvittää lääkärissä. Nykyisillä IgE-vasta-ainetutkimuksilla saadaan selville, onko allergia lievää vai jopa vaarallista.

– Silloin tietää, missä määrin allergian aiheuttajaa täytyy oikeasti välttää.

Terveyskeskuksessa saa asiantuntevaa hoitoa allergioihin ja pääsee yksityistä terveydenhoitoa halvemmalla. Toisaalta yksityisellä puolella voi hakeutua suoraan erikoislääkärille täsmätutkimuksiin, jolloin laskustakaan ei tule järin suurta, sillä asiaan perehtynyt lääkäri voi määrätä oireiden perusteella tarkan täsmätutkimuksen.

– Laajoista ruoka-aine- ja pölyseuloista pitäisi pyrkiä eroon. Ne ovat epätarkkoja ja epäluotettavia, Peter Csonka painottaa.

Vaikka herkistymisen mekanismia tai edes syytä ei aina saada selville, yleensä oireita voidaan lievittää. Varsinaisiin allergioihin löytyy nykyään toimivia lääkkeitä. Vaarallisen allergisen reaktion eli anafylaksian saaneiden tulisi kantaa aina mukanaan adrenaliiniruisketta.

Senkin jälkeen kun allergian aiheuttaja on selvinnyt, lääkäri kannustaa elämään mahdollisimman normaalia elämää.

–Jos vältetään turhaan esimerkiksi viljoja ja maitotuotteita, herkistymisen todennäköisyys kasvaa.

Allergialääkkeet rauhoittavat oireet

Aikuisiällä puhjenneet allergiat ei yleensä parane. Siedätyshoidolla on kyllä saatu hyviä tuloksia etenkin pistiäis- ja siitepölyallergioissa.

Minulle ei ole tehty allergiatestejä, mutta lääkäri on määrännyt milloin kortisoninenäsumutetta, väsyttämättömiä antihistamiineja siitepölykaudeksi ja kortisonikuureja voimakkaaseen nokkosihottumaan. Otan allergialääkkeen myös ennen eläinten tai niiden omistajien kohtaamista, ja se auttaa melkein aina. Niiden lisäksi käytän jatkuvasti nenän limakalvoja kosteuttavaa nenäsumutetta. Se vähentää kutinaa ja nenän vuotamistakin.

Kasvojen iho on vuoden hajusteettoman ja öljyttömän hoitorutiinin seurauksena parantunut. Vahvat reaktiot ruoka-aineista pysyvät poissa kun kartan korvasieniä, nokkosta ja kookosta.

Herkkä mutta miksi?

Tulen toimeen oireideni kanssa, mutta en vieläkään tiedä, miksi juuri minä olen herkistynyt kaikelle. Voisiko syynä olla stressi?

Csonka kertoo mielenkiintoisen tutkimustiedon: 25 prosenttia lumelääkettä syövistä kokee niiden auttavan allergiaoireisiinsa. Vaikka allergialääkkeet eivät ole vaarallisia, moni syö niitä turhaan.

Oireeni ovat sen verran rajuja, että en taida olla herkkä vain päästäni. Ehkä seuraavan kerran kun olen uusimassa reseptiäni, otan myös allergiatestit.

Allergioiden ja muiden yliherkkyyksien määrä on yhteydessä korkeaan elintasoon, ilmansaasteisiin, stressiin ja kaupunkiasumiseen. En halua laskea elintasoani, eikä stressiäkään pääse pakoon. Onneksi voin tukea vastustuskykyäni monin tavoin myös kaupunkilaisarjessa — liikkua luonnossa ja syödä monipuolisesti. Allergisuuteni ei katoa, mutta se ei estä normaalia elämää.

 

Vierailija

Olenko allerginen vai yliherkkä?

Voi kokeilla ketogeenista dieettiä. Rottatutkimus osoittaa ketoaine betahydroksibuturaatin vähentävän syöttösolujen degranulaatiota, eli juurikin histamiinin ym. erittymistä systeemiin. Itse olen voinut lopettaa antihistamiinien syömisen, kun oireiden alkaessa aloitan ko. dieetin allergiakauden ajaksi. Tämä siksi, että myös uudet antihistamiinit väsyttävät minulla, enkä muutenkaan ole turhan lääkkeensyönnin kannattaja jos muutenkin pärjää. Jos kokeilee, niin teho näkyy muutamassa päivässä kun...
Lue kommentti
leposyke, sydän, verenkierto

Voiko leposyke olla liian matala ja mitä haittaa siitä on? Olen 30-vuotias kestävyysliikkuja. Leposyke on alle 50, alimmillaan 45. BMI on 16 ja anoreksiataustaa on, muita sairauksia ei.

Kestävyysliikunta hidastaa leposykettä ja sykkeen nousua rasituksessa. Sydämen kerralla verenkiertoon puristama verimäärä (iskuvolyymi) kasvaa harjoittelun myötä. Sydämen minuutissa verenkiertoon pumppaama verimäärä ei siis vähene, vaikka syke hidastuisi huomattavasti.

Verenkiertoa ja sykettä säätelee sisähermosto. Sympaattinen hermosto lisää syketiheyttä ja nostaa verenpainetta, ja parasympaattinen hermosto taas hidastaa. Kestävyysharjoittelu vahvistaa tämän parasympaattisen hermoston vaikutusta hilliten syketiheyttä. Kysyjän kertoma syketaso on tavallinen kestävyysliikkujalla.

Anoreksiassa elimistö nälkiintyy, kun kaloreiden saannin ja kulutuksen välisen epäsuhdan takia henkilö laihtuu sairaalloisesti. Tällainen nälkiintyminen hidastaa sykettä ja laskee verenpainetta. Painoindeksin ollessa 15–16 syke on tutkimusten mukaan suurimmalla osalla potilaista alle 50 minuutissa. Myös sydänlihas ohenee ja voi tulla vaarallisiakin muutoksia sydänlihassolujen toimintaan. Se aiheuttaa muutoksia muun muassa supistumisen jälkeisessä sähköisessä palautumisessa. Tämä voi ilmetä esim. QT-ajan pidentymisenä ja äkkikuoleman riskin lisääntymisenä.

Kysyjän syketaso on siis melko tavallisella tasolla kestävyysliikuntaa harrastavalle. Sydänfilmi eli EKG kannattaa kuitenkin tarkistaa ja muutoinkin arvioida lääkärin kanssa kokonaisuutta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

matla verenpaine, huimaus, pyörtyminen, väsymys

Vaikka huimaus on hankala oire, se on useimmiten harmiton. Kun tunnistaa syyn, hoitokin löytyy.

1. Yleensä huimaus liittyy hoidettavissa oleviin vaivoihin, kuten niskan lihasjännitykseen, poskiontelo- tai välikorvan tulehdukseen tai lääkkeiden sivuvaikutukseen.

➠ Huimausta vähentää niskajumppa, tulehduksen hoito tai lääkkeen vaihto.

2. Tasapaino-ongelmien syynä voi olla myös paniikkihäiriö tai stressi. Nopeasti seisomaan nouseminen voi huimata, kun verenpaine laskee äkillisesti. Näin käy helposti kasvuikäisillä ja niillä, joilla on matala verenpaine.

➠ Liikunta ja tasapainoharjoitukset vähentävät huippaustaipumusta. Matalasta verenpaineesta kärsivän huimaus helpottuu, kun muistaa nousta rauhallisesti seisomaan ja lisää suolankäyttöä.

3. Sen sijaan hoitoon on mentävä heti, jos huimaus on äkillistä, kaatavaa tai pyörittävää ja siihen liittyy tajunnan häiriöitä, raajojen kömpelyyttä, kuulon huononeminen tai muita hermostollisia oireita. Vaaralliset oireet voivat olla myös toispuoleisia.