Pakko juoda liikaa, tuhlata rahaa peliautomaattiin. Tällaisia ja monen muunlaisia riippuvuuksia voi kehittyä elämän paineissa kenelle tahansa. Se ei onneksi merkitse, että orjuus jatkuisi koko loppuelämän.

– Huomattavan moni pääsee riippuvuksistaan omin avuin, sanoo sosiaalipsykologian professori Anja Koski-Jännes.

Mutta sen tapaisista sankariteoista ei hänen nähdäkseen paljon puhuta ja lehdissä kirjoitella, koska niissä ei ole mitään sensaatiomaista.

Vaikka osa riippuvuustarinoista päättyy onnellisesti, hän kuitenkin painottaa, ettei missään tapauksessa vähättele riippuvuuksien vakavuutta. Totuushan on, että moni sotkee pahasti asiansa tai tuhoutuu niiden seurauksena.
Kuka tahansa voi sortua

– Kenestä tahansa voi tosiaan tulla riippuvuusongelmainen missä iässä vain. Mutta jos riippuvuus syntyy jo nuorena, selitys löytyy ehkä perimästä ja yleensä perheestä. Jos vanhemmat käyttävät paljon alkoholia, siitä tulee helposti lapselle käyttäytymismalli varsinkin, jos hänellä on sen lisäksi esimerkiksi ylivilkkautta aiheuttava oireyhtymä, ADHD, Koski-Jännes selittää.

Jos lapselle tulee vielä esimerkiksi kouluvaikeuksia tai hän leimautuu hankalaksi, vaara kasvaa entisestään.
– Se on silloin uhmaa tai turvan hakemista samanmielisestä porukasta.

Mutta ei kotitaustaa aina voi syyttää.

– Vaikka päihdeongelmaisten vanhempien lapsistakin tulee usein riippuvaisia, osasta tulee lähes absolutisteja. Keskitien kulkijat ovat harvinaisempia, Koski-Jännes sanoo.

Riippuvuus saa ylivallan

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorina toimiva Anja Koski-Jännes on tutkinut ennen kaikkea alkoholiriippuvuutta, mutta hän huomauttaa, että muun muassa peli- ja nettiriippuuden taustalta löytyvät osin samat ongelmille altistavat mekanismit.

– Kuten alkoholi, nämäkin riippuvuudet tuottavat nopean tyydytyksen ja vaikuttavat aivojen aineenvaihduntaan. Jos juominen tai vaikka pelaaminen tuntuu helpottavan oloa, helpotusta aletaan hakea niistä yhä uudelleen ja päädytään ehkä riippuvuuteen.

Asiaa vaikeuttaa se, että riippuvuuskäyttäytymisen lisäksi syöminen, juominen, seksuaalinen tyydytys ja muut elämän jatkumisen kannalta keskeiset toiminnot vaikuttavat samoin aivoihin ja hermoston väittäjäaineisiin, kuten dopamiiniin, serotoniiniin ja noradrenaliiniin.

– Riippuvuus voi olla niin hallitseva, että se saa ylivallan elämässä ja itsestä huolehtiminenkin menettää merkityksensä. Ei siis ihme, ettei ongelmaan noin vain löydy ratkaisua, Koski-Jännes selittää.

Sairaus vai ei?

Lääketieteessä päihderiippuvuutta pidetään nykyään kroonisena aivosairautena. Koski-Jännes on osittain eri mieltä.

– Siinä mielessä kyllä, että alkoholi muuttaa aivojen aineenvaihduntaa ja tuhoaa aivosoluja. Mutta jos päihde- tai muuta riippuvuutta pidetään parantumattomana sairautena, syntyy helposti ajatus, että sille ei voi mitään, vaan on pakko ja tavallaan lupakin jatkaa kuten ennenkin.

– Vaikka sairausmalli voi toisaalta helpottaa päihdeongelmaisen syyllisyyttä, se voi myös johtaa väärään kohtalonuskoon ja ongelman yksinkertaistamiseen, hän päättelee.

– Entä miten sairauskäsitykseen sopii, että monet riippuvuudesta kärsivät irrottautuvat siitä oman päätöksensä voimalla? Niin varsinkin, jos elämä muuttuu sellaiseksi, ettei vahingollista selviytymismallia enää tarvita.

Luopuminen tuottaa tuskaa

Yhtä totta kuin se, että riippuvuudesta pääsee, on se, ettei pääse millään. Anja Koski-Jännes selittää, miksi.

– Esimerkiksi juomiseen turvautuminen on syvälle mieleen juuttunut selviytymismalli. Jos tuntuu, että vain se voi helpottaa oloa, tästä ainoasta lievitystä tuovasta ”lääkityksestä” luopuminen voi tuntua yhtä vaikealta kuin omasta minuudesta luopuminen.

Niinpä pulloon tarttumista ja juomisongelman kieltämistä myös selitetään loputtomin, jopa tragikoomisin tavoin.

– Aika moni ongelmajuoja on esimerkiksi sitä mieltä, että oman juominen on hallinnassa, mutta saman verran juova kaveri voisi hyvinkin olla avun tarpeessa, Koski-Jännes kuvailee.

Hän tietää psyykkisen riippuvuuden monimuotoisuuden, sillä hän on toiminut useita vuosia myös päihdeongelmaisten terapeuttina.

Monta estettä voitettavana

Jos riippuvuudesta vapautuminen onnistuu, fyysiset vieroitusoireet, pahoinvointi, oksentelu, päänsärky ja vapina hellittävät viikossa tai kahdessa.

Psyykkinen riippuvuus kuitenkin jää. Se on valmiina aktivoitumaan pienestäkin ärsykkeestä, ainakin niin kauan, että oppii ottamaan elämän käänteet vastaan selvin päin. Sen oppiminen on usein pitkä tie.

– Jos on aloittanut kovin nuorena, ei ehkä ole ehtinyt oppia muita elämässä selviytymisen tapoja. Ja jos lopettaa juomisen, putoaa ikään kuin tyhjän päälle, ei tiedä mitä tekisi juomisen sijaan, Koski-Jännes kuvailee.

– Erityisen hankalaa on, jos on rakentanut sosiaalisen verkostonsakin muiden samanmielisten varaan. Voi olla tosi vaikeaa tutustua ihmisiin, joilla ei olekaan tapana ottaa tuikkua murheeseen, iloon ja muuten vain.

Uusi vaihde elämään

Anja Koski-Jännes haluaa kuitenkin painottaa, että kaikki nämä vaikeudet on mahdollista voittaa, jos korvien välissä tapahtuu ratkaiseva liikahdus. Monet tutkimukset nimittäin osoittavat, että todella iso osa esimerkiksi alkoholiriippuvuuden kriteerit jossain elämänsä vaiheessa täyttäneistä vähentää tai lopettaa myös oma-aloitteisesti.

– Yleensä irrottautuminen alkaa joko pohjakosketuksesta, oivalluksesta tai jostain positiivisesta muutoksesta elämässä. Monille se onnistuu pelkästään sillä, että ikää karttuu, eikä enää jaksa ja viitsi. Syynä voi olla myös vaikka sairastuminen tai se, että syntyy lapsi, tulee lapsenlapsia, pääsee kiinnostaviin töihin, alkaa uusi ihmissuhde. Niin juomiseen ei enää ole entisenlaista tarvetta.
Realismin nimissä Koski-Jännes muistuttaa kuitenkin, että lopulliseen irrottautumiseen menee aikaa. Se onnistuu yleensä vasta, kun on saatu vähän lujaa maata jalkojen alle, jotain minkä varaan rakentaa uutta. Pelkkä lopettamispäätös ei yleensä pitkälle kanna, vaan muitakin rakentavia muutoksia täytyy tehdä.

Vahvistusta tahdolle ja sisulle

Koski-Jännes neuvoo, että juomatta pysymisen motivaatiota voi pitää yllä konkreettisilla asioilla. Niiden avulla voi pitää mielessä, miksi ei enää halua tai välitä kallistaa lasia ja pystyy vertailemaan, mitä etua, hyvää tulee siitä, että on selvä ja toisaalta haittaa siitä, että ei ole. Jotkut pitävät aina mukanaan vaikkapa lapsensa kuvaa ja katsovat sitä, kun juominen alkaa houkutella. Toisille taas riittää pelkästään se, että soittaa jollekin ystävälle tai lähtee lenkille, kun mielihalu yllättää.

– Pelkästään tämän tapaisten keinojen varaan ei kuitenkaan voi rakentaa, vaan pitää kehittää arkeen monenlaisia asioita, jotka tuottavat iloa ja antavat uudenlaista ajateltavaa.

Ainakin mukavat harrastukset ja esimerkiksi vertaisryhmätoiminta ovat sellaisia. Ja tietysti omaisen tuki, ennen kaikkea positiivinen palaute pienestäkin edistymisestä on tärkeää.

Koski-Jännes painottaa kuitenkin, ettei kenenkään tarvitse tukea päihteestä irti pyrkivää enempää kuin tuntee jaksavansa. Omaa elämää täytyy varjella ja kunnioittaa.

Masennus helpottaa

Lopettamisen jälkeen tapahtuu monenlaisia psyykkisiä prosesseja.

– Se on pitkä, mielenkiintoinen ja osin hidas tapahtumasarja, joka ei päälle päin aina näy juuri mitenkään, Koski-Jännes kuvailee.

– Alussa tyypillistä on liiallinenkin optimismi, josta monesti seuraa takapakkeja. Ne kuuluvat asiaan eikä niistä pidä lannistua. Mielenterveyden koheneminen ja uuteen elämäntapaan kiinnittyminen voi jatkua jopa kymmenen vuotta.

Omassa tutkimuksessaan Anja Koski-Jännes on haastatellut ihmisiä, jotka olivat olleet kuivilla keskimäärin yhdeksän vuotta. Hän huomasi, että he olivat pohtineet ongelmiaan paljon, heille oli kertynyt itsetuntemusta ja itseluottamusta.

– Yksi hyvä psyykkinen muutos on se, että riippuvuudesta kärsiville tyypillinen masentuneisuus yleensä helpottaa, kun irrottautuminen onnistuu. Näin käy, koska masentuneisuus johtuu melko yleisesti siitä, että monet asiat ovat menneet huonosti juomisen takia. Usein vain on hirveän vaikea nähdä ja tunnustaa itselleen, mitä kaikkea juomisesta on juontunut.

Mielialalääkkeisiin turvautumista juomisen aiheuttaman masennuksen hoitoon Koski-Jännes kuitenkin hiukan epäröi.

– Jotkut niitä tietysti tarvitsevat, mutta niitä käytetään myös liian helposti. Kun niihin turvautuu, pääsee ehkä väistämään ongelman perimmäiset syyt ja niihin liittyvät tunteet.

Kaikki keinot ovat Anja Koski-Jänneksen mielestä kuitenkin luvallisia, pääasiahan on, että elämä saa paremman suunnan.

– Toivoa aina on. Uskon, että ihmisellä on luontaisesti parantavia voimia ja halu parantua.

Lisätietoa ja juomatapatesti Päihdelinkin verkkosivuilla.

Raitistunut addikti

Miten eroon riippuvuudesta?

Hei oikeesti...kemiallisesti päihderiippuvainen on sairas lopun ikäänsä ja tälläisen henkilön pitää huolehtia omasta hyvin voinnistaan hautaan asti. Yksikin annos päidettä raittiille riippuvaiselle laukaisee pakonomaisen päihteiden käytön jatkumon oli sitten elämän tilanne mikä hyvänsä. Esim lapsen syntymä on hyvä syy jatkaa käyttämistä ei lopettaa jos sairaus on aktiivisessa vaiheessa. Suomessa on erittäin hyviä hoitolaitoksia päihderiippuvuuden hoitoon...alkoholisti ei raitistu ennen kuin...
Lue kommentti
ilmavaiva, närästys, röyhtäisy, herkkä vatsa, turvotus

Hei, sinä herkkävatsainen, kai tiedät nämä pahikset ja hyvikset!

Ärsyttää, jos syöt...

➠ paljon valkoista viljaa

➠ sokeria ja keinomakeaa

➠ rasvaisia, käristettyjä ja uppopaistettuja ruokia

➠ hiilihapotettuja juomia

➠ maustettuja ruokia

Rauhoittaa, jos...

➠ aterioit rauhallisesti nautiskellen. Hotkiminen lisää ilman nielemistä ja voimistaa vatsanväänteitä.

➠ nautit useita pieniä aterioita yhden ison sijaan.

➠ juot kahvia kohtuullisesti. Tummapaahtoinen kahvi on vatsalle vaaleapaahtoista lempeämpää, sillä siinä on vähemmän parkkihappoja ja vatsaa ärsyttäviä aineita.

➠ muistat rentoutua. Hengitys- ja rentoutusharjoituksia voi tehdä vaikka työmatkalla.

➠ liikut säännöllisesti. Jo se auttaa, että nouset venyttelemään ja kierrät työpöydän ympäri.

➠ käytät paljon kuitupitoisia kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita.

➠ otat tulehduskipulääkettä vain tarvittaessa.

➠ juot tarpeeksi vettä päivän aikana. Se pistää suoliston liikkeeseen.

 

 

akne, aknehoito

Olen 21 v. mies, jolla on akneongelma. Olen syönyt aiemmin akneeni isotretinoiinikuurin, ja se toimi hyvin. Haluaisin syödä sellaisen uudestaan, mutta haittaako hiusten lähtöön käyttämäni finasteridi eli voiko näitä syödä samaan aikaan?

Isotretioniini on vaikean aknen lääkehoito, jota saavat määrätä vain ihotautien erikoislääkärit tai heidän valvonnassaan toimivat lääkärit, joilla on kokemusta lääkkeen käytöstä. Tämä johtuu etenkin siitä, että lääke voi aiheuttaa hyvin vaikeita sikiön epämuodostumia. Naisilla lääkkeen aikana on siten ehdottomasti käytettävä luotettavaa ehkäisyä. Miehillä vastaavaa vaaraa ei ole. Isotretioniinikuurin pituus on tavallisesti 5-6 kuukautta ja lääkityksen aikana on seurattava maksa- ja triglyseridiarvoja.

Isotretioniinin kanssa ei pidä käyttää yhtä aikaa A-vitamiinia eikä tetrasykliinejä. Myös ihoa kuivattavia paikallishoitovalmisteita on vältettävä. Finasteridilla ei ole merkityksellisiä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa hiustenlähtöön käytettävällä annoksella.
Isotretinoiinilla ja finasteridilla ei tiedetä olevan yhteisvaikutuksia keskenään, joten voitte huoletta käyttää niitä samanaikaisesti.
 

 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

rytmihäiriö, syke, verenpaine

Verenpaineen nousu on muutakin kuin hälyttävä lukema mittarin näytöllä: valtimotautien riski pitää ottaa vakavasti. Älä kuitenkaan usko ihan kaikkea, mitä verenpaineesta väitetään.

MYYTTI 1: Verenpaine nousee keski-iässä.

Väärin. Keski-iässä lukemat usein nousevat, mutta mikään itsestäänselvyys se ei ole.

On vanha myytti, että verenpainelukemat nousisivat väistämättä keski-iässä. Tästä todisteena ovat luonnonkansat, joilla ikä ei nosta lukemia. Toisin on länsimaissa. Täällä yläpaine kipuaa pikkuhiljaa ylöspäin. Alapaine puolestaan lähtee keski-iän jälkeen usein alaspäin – noustuaan ennen sitä yläpaineen lailla.

Syyllinen on elämäntapamme. Olemme tottuneet liikaan yltäkylläisyyteen: ruokaa on aina saatavissa ja se on liian suolaista. Liikkuminen jää monella kauaksi riittävästä, etenkin jos työpäivät istutaan.

Verenpaineen hiljattaista nousua ei pidä niellä sellaisenaan. Tavoitetasot ovat samat iästä riippumatta.

Verenpaine on kohonnut, jos se ylittää 140/90 mmHg.

Hyvänä pidetään lukemia alle 130/85 mmHg. Ihanteena olisi vielä pienemmät lukemat.

 

MYYTTI 2: Vanhempien verenpaine periytyy.

Osittain totta. Geeneillä on vaikutusta, mutta arkisilla valinnoilla voi torjua tai siirtää sairastumista.

Verenpaine on perinnöllistä, mutta vääjäämätöntä sairastuminen ei ole, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi verenpainetauti. Geenit määräävät riskistä 30—60 prosenttia, loppuun voi vaikuttaa elintavoilla. Huonotkaan geenit eivät tehoa, jos syö ja liikkuu terveellisesti.

Verenpainesukuun kuuluvan kannattaa tarkistaa elintapansa jo kolmikymppisenä, muiden viimeistään nelikymppisenä. Vaaka ja peili ovat parhaimmat apuvälineet elintaparemontin tulosten arvioinnissa.

Joskus kohonneen verenpaineen takaa löytyy muu sairaus, kuten uniapnea tai munuaissairaus. Niiden hoitaminen tasoittaa usein myös verenpaineen.

MYYTTI 4: Korkea verenpaine ei vaivaa hoikkaa.

Väärin. Suuri osa verenpainetautia sairastavista on ylipainoisia, mutta jos elintavat ovat huonot, hoikkuus ei suojaa.

Hoikan verenpaineet voivat olla koholla, jos elintavat eivät ole kunnossa. Vaarassa ovat ainakin suolan ystävät ja ne, joille alkoholi maistuu usein. Sukurasitekin vaikuttaa, mutta sen voi ohittaa elämällä terveesti. Oli paino mikä tahansa, kasvisvoittoinen ruokavalio, kala-ateria vähintään kahdesti viikossa, vähärasvaiset maitovalmisteet ja pehmeät rasvat ovat hyväksi paineille.

Ylipainoista auttaa jo muutaman kilon laihdutus. Neljän prosentin pudotus laskee lukemia saman verran kuin yksi verenpainelääke. Mihinkään superdieetteihin ei kannata voimiaan panna, sillä nopeat jättipudotukset eivät automaattisesti tarkoita pienempiä verenpainelukemia.

Asiantuntija: Ilkka Tikkanen, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri, HYKS.

Vierailija

Älä usko kaikkia väitteitä verenpaineesta

Suolasta taas aikalailla turhaa höpinää. Suola vaikuttaa vain noin 20% ihmisistä verenpaineeseen. Eli jos suolan vähentäminen ei toimi, on turha stressata siitä. Ja liian alhainen suolankäyttö on itseasiassa myös vahingollista. Suurin syy korkeaan verenpaineeseen on nykyään hyperinsulemia/insuliiniresistanssi, joka alkaa parantua kun siirtyy vhähilihydraattiseen dieettiin. Vankka teteellinen näyttökin on olemassa, vaikka eihän noita tutkimuksia suomessa uutisoida, kun keino on terveyseliitin...
Lue kommentti
luuliikunta nivelrikko fibromyalgia

Fibromyalgia on vieläkin huonosti tunnistettu sairaus, joka saattaa alkaa jo lapsena. Sen moninaisia oireita lievittävät lääkkeet, liikunta ja erilaiset rentoutusmuodot.

Lihaksia kalvaa ja ne tuntuvat lyijynraskailta. Kipu voi piinata niin sohvalla pötkötellessä kuin tiskirättiä vääntäessä. Se on usein repivää, kolottavaa, kirvelevää tai polttavaa. Olo on uupunut, eikä väsymys hellitä nukkumalla. Fibromyalgia tunnetaan laaja-alaisena kipu-uupumusoireyhtymänä, josta käytetään joskus myös nimitystä pehmytkudosreuma.

–Monet nukkuvat ”koiranunta”. Syvään uneen ei pääse. Ihminen saattaa olla aamulla väsyneempi kuin illalla nukkumaan mennessään, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Risto Isomeri.

Fibromyalgiasta kärsivillä on joskus varsin moninaisia oireista, kuten raajojen puutumista, turvotuksen tunnetta, suolistovaivoja tai tihentynyttä virtsaamista – siksi puhutaankin oireyhtymästä.

Sairaus todetaan potilaan oirekuvauksen ja kipupisteiden perusteella, jotka sijaitsevat anatomisesti tarkoissa paikoissa.

Jokaisen kehosta löytyy muutama arka paikka, mutta fibromyalgikolla niitä voi olla jopa parikymmentä. Usein niskat ja hartiatkin ovat jumissa.

–Monet kertovat, että vanhemmat hieroivat niskoja ja jalkoja, kun he olivat kouluikäisiä. Olkanivel liikkuu usein kankeasti ja ihmiset hieman irvistävät, kun sitä tutkii. Verikokeista sairaus ei paljastu, mutta muiden sairauksien poissulkemiseksi ne otetaan.

Kipuradat herkistyvät

Sairaus on huonosti tunnistettu ja potilaat saatetaan leimata vaikeiksi.

– Jotkut lääkärit ajattelevat, että vika on ”korvien välissä” ja niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet, joille ei löydy selitystä, siitä on tullut roskakoppadiagnoosi. Moni potilas kokee, että lääkäreillä ei ole heille aikaa. Pitkät hoitosuhteet olisivat tärkeitä, painottaa Isomeri.

Ensimmäiset kuvaukset fibromyalgiasta tehtiin jo 1800-luvulla, mutta virallisesti termi otettiin käyttöön vuonna 1976. Sairauden pohjimmaista syytä ei tunneta, mutta se tiedetään, että kipua välittävät hermoradat ovat potilailla herkistyneet tai ylivirittyneet.

Fibromyalgikot ovat sääpuntareita, jotka tuntevat kropassaan kosteuden, rännän ja sateet.

Jotkut lääkärit niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet.” teen. Saunassa kipu hellittää, mutta saunomisen jälkeen osalle iskee saunakrapula. Arvellaan, että se johtuisi nestekierron häiriöistä.

Monet ovat kankeita aamuisin mutta jäykkyys sulaa useimmiten muutamissa minuuteissa, kun lähtee jaloittelemaan. Myös ajatusten takkuaminen on tavallista.

– Kovalevy kuormittuu ja tilttaa välillä. Joskus ihminen joutuu hakemaan sanoja tai unohtelee asioita.

Stressaava elämä altistaa

Aikuisista muutama prosentti kärsii fibromyalgiasta. Tavallisinta se on keski-ikäisillä naisilla. Sairaus puhkeaa usein stressaavan elämäntilanteen, kuten läheisen kuoleman tai työttömäksi joutumisen, jälkeen. Potilaat ovat usein tunnollisia puurtajia ja heidän on vaikea rentoutua.

– Tutkimuksissa on tullut esiin myös aleksitymiaa eli tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeutta. Noin puolet potilaista kärsii masennuksesta, Risto Isomeri sanoo.

Fyysiset ja psyykkiset stressitekijät voimistavat oireita, kun taas esimerkiksi etelän lämmössä oireet lievittyvät. Arvellaan, että sillä on jotain tekemistä valon kanssa.

Apua liikunnasta ja masennuslääkkeistä

Sairauden hoitoa voisi ajatella ”reikäleipämallina”, jossa lääkkeiden osuus on noin kolmasosa, liikunnan kolmasosa sekä unihygienian ja muun itsehoidon, esimerkiksi sovelletun rentoutuksen, avantouinnin tai lymfaterapian, merkitys 40 prosenttia.

– Kipulääkkeistä käytetään yleisimmin parasetamolia. Osa potilaista hyötyy pieninä annoksina myös masennuskipulääkkeistä, kuten amitriptyliinistä tai duloksetiinistä, sillä ne nostavat kipukynnystä ja syventävät unta. Vaikeimmissa tilanteissa potilaat hyötyvät pregabaliinista tai tramadolista. Lääkitys pitää aloittaa pikkuhiljaa, sillä potilaat ovat usein tavattoman herkkiä lääkkeille, kuvailee Risto Isomeri.

Liikunta lievittää tutkitusti oireita, mutta se kannattaa aloittaa omia tuntemuksia kuunnellen, ettei tule kipeämmäksi. Hyviä lajeja ovat kuntoliikunta, esimerkiksi kävely ja tanssi sekä jooga tai muut itämaiset lajit, joissa yhdistyvät syvä rentoutuminen ja hengitys. Myös rentoutumisharjoitukset lievittävät lihasjännitystä, syventävät yöunta ja auttavat sietämään kipua.

Veren matalat D-vitamiinipitoisuudet on joissakin tutkimuksissa yhdistetty voimakkaampiin oireisiin. Siksi suositellaan, että fibromyalgikot söisivät D-vitamiinilisää 50 mikrogrammaa päivässä. Tukihoitona käytetään myös magnesiumia ja ubikinonia, joka parantaa solujen energiatasapainoa. Myös välimerellinen, runsaasti kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä sisältävä ruokavalio saattaa helpottaa oireita. Lymfaterapia vauhdittaa imunestekiertoa ja lievittää turvotusta, jolloin myös kivut helpottavat.

Isomeri painottaa, että fibromyalgialla on hyvä ennuste, se ei kutista elinikää eikä johda pyörätuoliin.

– On ikävää, että julkisuudessa on annettu joskus tällainen kuva. Jos niin käy, taustalla on jotain muuta. Tärkeintä on tiedostaa, ettei kipu vain tule ja kaappaa. Kivusta huolimatta voi elää.

 

Vierailija

Fibromyalgia on väsymystä, särkyä ja pätkäunta

fibroilija kirjoitti: Hirveä matalapaineinen kesä on oireilluttanut kauheasti eikä saunaankaan voi mennä, kamalat kivut kaksi päivää jos erehtyy menemään. Tässä on minun mielestä paras kuvailu sairaudesta, (julkaistu Ota Kipu Haltuun fb-sivulla 29.09.2016) "Japanin kipukongressissa kuultua: Asiaa fibromyalgiasta, luennoijana maailman ehkä pätevin fibromyalgiatutkija professori Daniel Clauw USA:sta. Fibromyalgia ei ole reumasairaus (”pehmytkudosreuma”), ei psykiatrinen ongelma, ei mitään...
Lue kommentti