Sterilisaatio on tarkoitettu lopulliseksi ehkäisyratkaisuksi. Se on ainoa ehkäisymenetelmä, jonka saamista säädellään lailla. Sterilisaatio voidaan tehdä, jos on täyttänyt 30 vuotta, on synnyttänyt kolme lasta tai perheessä on kolme alaikäistä lasta, raskaus olisi vaaraksi terveydelle, muunlainen ehkäisy ei onnistu, jälkeläisten hoito ei onnistuisi vaikkapa sairauden takia tai jälkeläisillä olisi suuri vammautumisen vaara.

Sterilisaatiota varten tarvitaan lääkärin lausunto. Sen saa esimerkiksi neuvolalääkäriltä, terveyskeskuksesta tai gynekologilta. Jos sterilisaatiota harkitsee yhdessä kumppanin kanssa, olisi vastaanotolle hyvä mennä yhdessä. Tällöin voidaan arvioida, kummalle puolisoista toimenpide kannattaa tehdä. Suomessa sterilisaatioita tehdään edelleen selvästi enemmän naisille, mutta monissa Euroopan maissa miehen sterilisaatio on huomattavasti tavallisempaa.

Leikkaus

Naisen sterilisaatio tehdään yleensä vatsaontelon tähystysleikkauksessa. Toimenpide tehdään nukutuksessa. Toimenpide kestää noin tunnin ja kotiin pääsee yleensä samana päivänä.

Leikkauksessa viedään navan alle tehdystä pienestä viillosta tähystyskamera vatsaonteloon. Toisesta alavatsaan tehdystä pienestä viillosta asennetaan munanjohtimiin mekaaniset puristimet, jotka sulkevat munasolulta pääsyn kohtuun. Munanjohtimet voidaan katkaista myös polttamalla. Jos tähystys ei jostain syystä onnistu, voidaan sterilisaatio tehdä myös avoleikkauksella.

Suomessa on kokeilut myös kohtuontelon tähystyksessä munatorviin asennettavia sulkijoita. Menetelmän etuna on, että toimenpide voidaan tehdä vastaanotolla, eikä nukutusta tarvita.

Leikkausta seuraavina muutamana päivänä vatsa on yleensä kipeä ja turvonnut. Paraneminen tapahtuu kuitenkin muutamassa päivässä. Kuten leikkauksissa ja nukutuksissa aina, komplikaatiot ovat mahdollisia, mutta harvinaisia.

Edut ja haitat

Edes sterilisaatio ei ole sataprosenttisen varma ehkäisymenetelmä. Se pettää noin 0,4 prosentilla naisista. Syynä voi olla puristimen väärä sijainti tai se, että puristin ei sulje munanjohdinta täysin. Joskus taas keho itse muodostaa katkaisukohtaan uuden yhteyden. Raskauden riski riippuu eniten naisen hedelmällisyydestä: 25-vuotiaalla naisella riski on yli kolme kertaa suurempi kuin 35-vuotiaalla. Noin puolessa tapauksista alkanut raskaus on kohdunulkoinen.

Noin viisi prosenttia steriloiduista katuu toimenpidettä myöhemmin. Mielen voivat muuttaa esimerkiksi avioero, puolison kuolema, uusi kumppani tai lapsen vakava sairaus. Koska naisen munanjohdin on vain lyijykynän terän paksuinen, ei ohuiden putkien yhdistäminen ole yksinkertaista. Vaikka leikkaus teknisesti onnistuisikin, palautuu hedelmällisyys vain noin puolelle leikatuista. Sterilisaation purkuja tehdäänkin vain poikkeustapauksissa.

päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky

Migreeniä poteva ei suinkaan aina makaa sängynpohjalla viileä kääre otsalla, oksenna tai näe sahalaitoja.

Joskus migreeni voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, ajatusten takkuamisena ja toimintakyvyn laskuna.

– Edes pahoinvointi ei liity kaikilla migreeniin, vahvistaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo Kampista.

Migreeni sekoitetaan usein jännityspäänsärkyyn, sillä niskojen ja hartioiden jännittyminen kuuluu migreeniin. Yksi keino erottaa migreeni jännityspäänsärystä on pohtia, haluaisiko lähteä kohtauksen aikana urheilemaan. Migreenikolla jo pienikin liike tekee yleensä olosta sietämättömän.

Migreenialttius on vahvasti perinnöllistä. Naisilla migreeni on miehiä yleisempi ja puhkeaa usein teini-iässä, kun hormonitoiminta käynnistyy.

Jos migreenikohtauksia on useammin kuin 3–4 kertaa kuukaudessa, suositellaan estolääkitystä. Ne ovat alun perin muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä eivätkä aina kovin tehokkaita. Kroonisesta migreenistä puhutaan, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Täsmälääkkeet eli triptaanit supistavat laajentuneita verisuonia ja hidastavat kipuimpulssien etenemistä aivoissa. Niiden tukena voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa. Toisinaan käytetään myös kipulääkkeiden imeytymistä parantavia pahoinvointilääkkeitä. Etukäteen ei voi tietää, mikä lääke kullekin tepsii, joten kärsivällisyyttä kysytään.

Keski-Säntti on harmissaan siitä, että ihmisiä pelotellaan lääkeriippuvuudella.

–Jos särkyä on paljon, ei voi sanoa, että älä ota lääkettä. Moni alkaa sitten pihtailla lääkkeissä ja toteaa, että otin vain puolikkaan. Huonosti hoidettu kohtaus voi kestää kolmekin vuorokautta.

Pitää tarjota vaihtoehtoja. Yksi hoitokeino on stimuloida migreenin synnyssä keskeisen kolmoishermon haaraa otsalla. Sähköärsytys vaikuttaa aivojen syviin osiin ja estää kipuryöpyn liikkeelle lähtöä.

–Se on hyvä kohtaushoitona silloin, jos lääkkeet eivät auta tai niillä on sivuvaikutuksia.

Botuliinitoksiiniin, joka salpaa kipuhermopäätteitä, turvaudutaan erityisesti kroonisessa migreenissä. Pistoksia annetaan 3 kuukauden välein otsaan, ohimoille, takaraivoon ja hartioihin. Botuliinitoksiinilla on Kela:n peruskorvattavuus.

Joskus kipukierre pitää katkaista kortisonikuurilla. Jos migreenikohtaus ei ota muuten laantuakseen, annetaan päivystyksessä voimakkaita kipu- ja pahoinvointilääkkeitä tippana suoneen.

Markkinoille on tulossa myös uudentyylinen lääke, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli  CGRP:n estäjä. Se saattaa olla uusi toivo erityisesti niille, joille käytössä olevan estolääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä käyttää. CGRP tunnetaan välittäjäaineena, joka villitsee tulehdusta verisuonten seinämissä ja voimistaa kipua.

Migreeniyhdistyksen kyselyssä selvisi, että työssä migreeniä laukaisevat tekijät olivat stressi, näyttöpäätetyö ja kiire. Myös työpaikan ilmapiiri ja esimiehen tuki vaikuttivat kohtausten määrään.

–Usein migreenipotilas ei uskalla olla töistä pois pelätessään leimautumista tai irtisanomista, mikä taas pahentaa särkykierrettä. Migreeni vaatii makuulle, kun ei enää itse tajua pysähtyä, toteaa työterveyslääkäri Rea Lagerstedt.

Pienetkin kevennykset työssä saattavat helpottaa migreenikon elämää. Voisiko esimerkiksi tehdä osan töistä etänä? Jo se, että malttaa pitää kahvi- ja lounastauot, auttaa.

Migreenin yllättäessä pitäisi jäädä reilusti kotiin.

–Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten irrottautua töistä ja mistä muista asioista saa hyvää mieltä. Jollekin sitä tuo ystävät ja liikunta, toiselle lukeminen tai teatteri-ilta, Lagerstedt sanoo.

Asiantuntijat: Petra Keski-Säntti, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Kamppi ja Rea Lagerstedt, työterveyslääkäri, Porvoon lääkärikeskus.

kondylooma, HPV, papillomavirus, seksitauti

Jos miehellä on kondylooma alapäässään ja hän antaa suuseksiä naiselle, voiko kondylooma tarttua syljen välityksellä naiselle alapäähän? Vai miten se tarttuu?

Kondylooman aiheuttaja on ihmisen papilloomavirus (HPV), joita tunnetaan yli sata erilaista alatyyppiä. Papilloomavirusta esiintyy hyvin yleisesti ihmisen iholla ja limakalvoilla. Virustartunta vaatii läheisen iho- ja erityisesti limakalvokontaktin. Virus tarttuukin pääasiassa sukupuoliteitse. Se ei tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä eikä esim. saunan lauteilta. Tartunta-aikaa on mahdoton määrittää, se vaihtelee 1-8 kuukauteen, lisäksi virus voi olla elimistössä vuosia piilevänä.

Sukupuolielinten limakalvoilla ja iholla esiintyy noin 40 eri HPV-tyyppiä, joista osa voi aiheuttaa visvasyyliä eli kondyloomia sukupuolielimiin.

Virustulehdus esiintyy kuitenkin tavallisimmin solumuutoksina, jotka voivat naisilla löytyä Papa-kokeessa. Vain muutama papilloomavirus on "vaarallinen". Nämä niin sanotut korkean riskin virustyypit voivat aiheuttaa kohdunkaulaan solumuutoksia ja syövän esiasteen. Näitä korkean riskin virustyyppejä ovat esimerkiksi alatyypit 16 ja 18.

Jotkut HPV-virustyypit taas aiheuttavat syyliä esimerkiksi käsissä tai jalkapohjissa. HPV-infektio voi myös esiintyä suun, suunielun ja kurkunpään sekä peräaukon alueella. Näillä alueilla HPV aiheuttaa samankaltaisia limakalvomuutoksia kuin sukupuolielinten alueella.

HPV-viruksen tarttuminen voi tapahtua sukupuolielimistä käsin hyväillessä, suuseksissä tai yhdynnässä. HPV-virustartunnan saa noin puolet nuorista muutaman vuoden sisään aktiivisen seksin aloittamisen jälkeen. Virus voi tarttua myös ilman näkyviä kondyloomia. Tartunta ei siis edellytä yhdyntää, vaan limakalvo- ja ihokosketus riittävät. Käsien kautta tarttuminen edellyttää sitä, että kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on virusta ja sen jälkeen kosketetaan välittömästi toisen henkilön sukupuolielimiä.

Kondomi suojaa HPV-tartunnalta vain osittain. Kondomia tulisi kuitenkin käyttää aina tilapäisissä suhteissa, sillä se estää tehokkaasti muiden yhdynnässä leviävien tautien tarttumisen. Pitkäaikaisessa parisuhteessa kummallakin on jo samat virukset, joten kondomia ei tarvitse käyttää.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

perinnöllisyys, geenit, DNA

Olen 12-vuotias tyttö, ja mun iskällä on todettu MS-tauti. Millainen tauti se on ja voiko se tulla minullekin jossain vaiheessa? Voiko sen puhkeamista estää?

MS-tauti eli multippeli skleroosi on keskushermoston sairaus, jonka oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista.

Oireita voi esiintyä kehon eri puolilla. Tulehdusmuutokset saattavat korjautua, jolloin oireetkin saattavat loppua. Taudin oireisuus voi olla aaltomaista tai etenevää. Elinaikaa sairaus ei juurikaan lyhennä.

MS-tauti on autoimmuunitauti. Siinä elimistö muodostaa vasta-aineita aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Miksi tauti syntyy, ei tiedetä tarkkaan, vaikka sitä on tutkittu paljon.

Tiedetään kuitenkin, että sekä perinnöllinen alttius, että ympäristötekijät edistävät taudin puhkeamista. Etelä-Pohjanmaalla sairaus on yleisempi kuin muualla Suomessa.

Virus- ja muut infektiot voivat ehkä laukaista taudin myöhemmin elämässä. Lapsuuden D-vitamiinin puutoksen ja aikuisena sairastetun mononukleoosin on osoitettu lisäävän sairastumisriskiä. Myös tupakointi on tutkimusten mukaan riskitekijä.

Perinnöllinen alttius on voitu osoittaa: sisaren riski sairastua MS-tautiin on noin 25-kertainen. Tauti ei kuitenkaan ole kovin yleinen. Sitä sairastaa Suomessa noin 7 000 henkilöä, ja keskimääräinen esiintyvyys on 1 potilas 1 000 asukasta kohti eli 1 promille. Vaikka sukulaisuus nostaa sairastumisriskiä, yksilön sairastumisen todennäköisyys on silti hyvin pieni, maksimissaan ehkä noin 2 prosentin luokkaa.

D-vitamiinin käyttö, tupakoimattomuus ja hampaiden hyvä hoito ovat asioita, joita itse voi tehdä MS-taudin sairastumisriskin pienentämiseksi.
MS-taudin lääkehoito on kehittynyt viime aikoina nopeasti vilkkaan tutkimustyön ansiosta. Käytössä on nyt laaja valikoima immunovastetta muovaavia lääkehoitoja. Myös aktiivi liike- ja kuntoutushoito vähentää taudin haittoja.

Vaikka siis tyttärellä on jonkin verran lisääntynyt sairastumisriski isällä todetun MS-taudin takia, on riski ensinnäkin pieni ja toisekseen näkymät taudin taltuttamiseksi ovat hyvät.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Perinkö isältä MS-taudin?

D-vitamiinin vajaus on yksi MS-taudin laukaisevista ympäristötekijöistä ja sen korrelaatio MS-tautiin on tunnettu jo noin 30 vuotta. Lukuisissa tutkimuksissa jollakin tavalla vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuusiän infektiot ja kalan pitkäketjuisten Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin riittämätön saanti. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja,...
Lue kommentti
ateroskleroosi, valtimonkovettumatauti

Infarkti voi tulla myös jalkaan. Silloin osasyyllinen on usein tupakka.

Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on edelleen yleisin kuolinsyy länsimaissa. Jokainen osaa pelätä sen aiheuttamia tukoksia aivoissa tai sydämessä, mutta infarkti voi tulla myös jalkaan. Hoitamattomana tällainen tukos johtaa usein jalan menetykseen.

Turun yliopistossa on saatu uutta tietoa jalkavaltimoiden kovettumismekanismista. Tutkijat havaitsivat, että veren hyytymiseen vaikuttava puriiniaineenvaihdunta on ateroskleroosia sairastavilla potilailla merkittävästi häiriintynyt.

Samalla selvisi, että tupakointi on myrkkyä juuri tälle tärkeälle puriiniaineenvaihdunnalle. Sen sijaan paljon julkisuudessa arvosteltu statiinilääkitys korjaa nimenomaan tupakan aiheuttamia vaurioita puriinituotannossa.

Tutkimustulokset voivat johtaa uusien lääkkeiden kehittämiseen valtimonkovettumatautiin. Ehkä tulevaisuudessa osataan jopa estää valtimomuutokset.

– Ehdottomasti tärkeintä on kuitenkin yhä se, että valtimonkovettumatautia sairastava lopettaa tupakoinnin, sanoo verisuonikirurgian erikoislääkäri Juho Jalkanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.