Selvitä niskavaivasi syy, ennen kuin alat hoidattaa sitä. Jäykistynyt niska kaipaa rentoutusta ja venytystä, kipuniskaa pitää vahvistaa.

Kuuluuko niskasta rutinaa, kun taivutat päätäsi? Kaularangan kulumamuutokset lisääntyvät iän myötä, mutta kaikki eivät kärsi oireista. Muutokset ja niihin liittyvä kipu alkavat yleistyä yli 50-vuotiailla. Silloin lämpöhoito tai fysioterapeutin antamat voimisteluohjeet voivat olla paikallaan.

Niskavaivan syy on tärkeää selvittää, jotta kivun saa kaikkoamaan. Pääperiaate on seuraava: Jäykkiä ja kivistäviä lihaksia on opittava rentouttamaan ja venyttämään. Pitkäaikaiseen niskakipuun taas auttaa niskalihasten vahvistaminen.

– Niskakivuista kärsiviä kannustetaan olemaan aktiivisia. Aktiivinen elämäntapa ja liikunta ylipäätään auttavat myös ehkäisemään kipuja, sanoo fysiatrian dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Kun kramppi yllättää

Kun lihakseen iskee äkillinen kipu, se menee kramppiin. Silloin suurin osa lihassyistä on joutunut jännittyneeseen, tulehtuneeseen tilaan.

Lihasperäinen kipu tuntuu pistelynä, puutumisena, pistävänä kipuna tai särkynä hartioissa, käsissä tai päässä. Lihasjännitystä aiheuttavat niskan vammat, niskan tai pään alueen poikkeava kuormitus tai pitkäaikainen huono asento.

Krampin voi saada myös äkillisen venytyksen aiheuttaman revähdyksen tai vedon takia. Niskakipu on yleisempää talvella kuin kesällä.

– Kun lihas on viileä, sen aineenvaihdunta heikkenee ja lihas jää helposti jännittyneeksi, selittää Jari Ylinen.

Molemmin puolin kaulaa sijaitsevat pään kiertäjälihakset ovat erityisen herkkiä kylmälle. Muista siis kaulahuivi kylmällä säällä, ettei viima kipeytä niskaa!

Lihasten lisäksi kipuherkkiä niskan rakenteita ovat nikamat, nivelsiteet ja alueen hermot.

Taltuta ensin kipu

Hetkellinen niskakipu menee yleensä ohitse hieronnalla, kylmä- tai kuumahoidolla tai akupunktiolla.
Fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylisen ja hänen tutkimusryhmänsä tekemän viimevuotisen tutkimusten mukaan hieronta lievitti niskan jäykkyyttä paremmin kuin venyttely.

Lieviin kipuihin auttaa parasetamoli. Jos siitä ei ole apua, tulehduskipulääkkeet auttavat katkaisemaan kivun. Sairauslomaa tarvitaan harvoin.

Olavi Airaksisen mukaan tulehduskipulääkkeitä suositellaan käytettäväksi kuureina viikon tai maksimissaan kolmen kuukauden ajan.

– Tulehduskipulääkkeet ovat turvallisia, kun lääkevalinta tehdään huolella ja potilaan tila otetaan huomioon. Suurin riski liittyy yleensä itselääkintään ja useiden eri valmisteiden sekakäyttöön, Airaksinen muistuttaa.

Päivittäisiä toimia ja niskan liikuttamista kannattaa jatkaa kivun sallimissa rajoissa niin pian kuin mahdollista. Paraneminen tapahtuu yleensä nopeammin, jos jatkaa töissä olemista.

Lääkärin kannattaa mennä viimeistään silloin, kun niskakipu on jatkunut kuukauden päivät.

– Mitä aiemmin syihin puututaan, sitä helpompi niskakivusta on päästä eroon. Jos kipu on sietämätön, mene lääkäriin heti, neuvoo Airaksinen.

Pitkittyneeseen niskakipuun voi olla apua myös fysioterapeutin antamasta liikehoidosta. Se tarkoittaa kaularangan liikkuvuuden parantamista.

– Osaavan ammattilaisen käsissä se on turvallista, sanoo Airaksinen.

Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylinen Keski-Suomen keskussairaalasta.

 

Vierailija

Niskassa rutisee, mikä auttaa?

Mulla on noin 3 viikkoa kestänyt outo tunne kurkussa sekä ihan kamala hartiakipu! Kurkkua poltteli aina kun puhuin tai söin, mutta nielun kanssa ei ollut ongelmia. Pahinta oli, että sisäänhengitys sattui kokoajan. Kävin työterveyslääkärillä ja hän pisti lähetteen verikokeisiin (jos kurkkukipu johtuisi kilpirauhasista). Mitään ongelmaa niissä ei ollut. Lääkäri kokeili hartioitani sekä niskaa, ja sanoi että hartialihakseni ovat niin jumissa että (jokin lihas, en muista nimeä) joka kulkee kaulan...
Lue kommentti
sydänkohtaus, sepelvaltaimotauti, rytmihäiriö, sydämen vajaatoiminta, estrogeeni, hormonihoito

Estrogeeni antaa naisen sydämelle erityissuojaa vaihdevuosiin asti. Viimeistään nelikymppisenä kannattaa tarkastaa, onko omissa elintavoissa sellaista, mikä rasittaa sydäntä kun hormonisuoja loppuu.

Naiset ovat vuosikymmeniä tuudittautuneet siihen, että sydänsairaudet ovat miesten vitsaus. Niinhän meille on rummutettu. Naisen sydämen parempi kunto on kuitenkin myytti, jolle ei löydy perusteita.

Sydänsairauksia on kaikilla yhtä lailla, kunhan vuosia kertyy. Naishormoni estrogeeni antaa suojaa niin kauan kuin sitä erittyy, mutta vaihdevuodet muuttavat tilanteen. Keskimäärin estrogeenituotanto loppuu 51-vuotiaana, jonka jälkeen naisen sydän on samalla viivalla miehen sydämen kanssa.

Näin estrogeeni suojaa

Estrogeenin suojavaikutus perustuu siihen, että se vaikuttaa edullisesti rasvatasapainoon. Kun hormonituotanto vaihdevuosien aikana hiipuu, kolesteroliarvot nousevat keskimäärin viidenneksellä – vaikka elämäntavat pysyisivät ennallaan.

Estrogeenituotannon loppuminen kasvattaa huonon LDL-kolesterolin määrä verenkierrossa. Sydäntä suojaavan hyvän HDL-kolesterolin osuus taas laskee.

Estrogeenin vaikuttaa sydämeen myös valtimoiden kautta. Se rentouttaa verisuonia ja pitää ne joustavina.

– Rennot suonet eivät reagoi paineenheittelyihin yhtä herkästi kuin jäykät suonet. Se vähentää sydämen muljahteluita ja tykytystuntemuksia, sydäntautien erikoislääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen kertoo.

Auttaako hormonihoito?

Hormonihoito pitkittää estrogeenin suojavaikutuksia. Sydäntauteihin sairastumisen riski vähenee, jos hormonihoito aloitetaan ennen kuin verisuonistoon alkaa kehittyä haitallisia muutoksia.

Ajoitus on tärkeä: Jos verisuonet ovat jo alkaneet kalkkeutua, estrogeeni voi jopa lisätä sydänsairauksien riskiä.

Täysin estrogeenikaan – elimistön oma tai hormonihoidosta saatu – ei estä sairastumasta sepelvaltimotautiin keski-iässä tai sitä ennen. Perimällä on oma osuutensa, mutta ratkaisevassa asemassa ovat elintavat.

– Etenkin tupakointi, verenpainetauti, diabetes tai kohollaan olevat sokeriarvot voivat johtaa sepelvaltimotautiin jo ennen vaihdevuosia, Pohjola-Sintonen kertoo.

Pahoinvointi peittää rintakivun

Sen lisäksi, että naiset sairastuvat sydänsairauksiin miehiä myöhemmin, eroja on oireissa. Niiden poikkeavuuksia on Pohjola-Sintosen mukaan kuitenkin suurenneltu — vaikka hän myöntää itsekin esitelmöineensä aiemmin sydämen sukupuolieroista.

Akuutin sydänkohtauksen tavallisin oire on puristava tai painava rintakipu. Se voi heijastua ylävatsalle, käsivarteen tai kaulalle. Rintakipu on tärkein sydäninfarktin tunnusmerkki sukupuolesta riippumatta. Lisäksi voi olla hikisyyttä ja joillakin myös huimausta.

Erojakin löytyy: pahoinvointi ja oksentaminen ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä.

Joskus pahoinvointi voi olla niin voimakasta, että se peittää rintakivun alleen.

Vatsatautiin sydämestä peräisin olevia oireita ei kovin helposti sekoita, mutta niinkin voi käydä, jos kohtaus on sydämen alapinnalla. Muita kovia vatsakipuja aiheuttavia sairauksia ovat vatsahaava, sappikivet, ruokatorven tulehdus tai kouristus sekä paksusuolen toimintahäiriöt.

Rinnassa tuntuvan voimakkaan kivun kanssa ei kannata jäädä kotiin odottelemaan, etenkään jos siihen liittyy hengenahdistusta tai tajuttomuutta. Soitto hätänumeroon auttaa ratkaisemaan, onko syytä lähteä päivystykseen.

–  Soittokynnystä hätänumeroon saisi mielestäni edelleen madaltaa. Luurin päässä on ihminen, joka on koulutettu seulomaan pikaista apua tarvitsevat vähemmän kiireellisistä, Pohjola-Sintonen sanoo.

Kuumat aallotkin tykyttävät

Sepelvaltimotaudille tyypillinen rasitusrintakipu voi joskus jäädä naisilla huomaamatta siksi, että iän tuomat liikuntarajoitteet hidastavat menoa. Rasituskipua ei pääse syntymään, jos meno on kovin hidasta ja kolotuksia on muutenkin runsaanlaisesti.

Naiset kärsivät miehiä useammin rasituksen laukaisemasta hengenahdistuksesta. Sitä voi olla vaikea yhdistää sydämeen. Taustalta voi kuitenkin löytyä verenpainetaudin mukana yleistyvä sydämen vasemman kammion lepovaiheen toimintahäiriö.

Vaihdevuosiin voi liittyä yöllisiä tykytyksiä. Ne ovat osa hormonimyrskyn aiheuttamia kuumia aaltoja.

Epämääräiset tykytykset voivat saada epäilemään sydän- ja verisuonisairautta. Käynti lääkärillä selventää, kummasta on kyse. Jos syynä ovat vaihdevuodet, hormonihoito useimmiten rauhoittaa öitä.

Havahdu, nelikymppinen!

Viimeistään nelikymppisenä kannattaa havahtua. Tämä on tärkeää etenkin, jos suvussa on sydän- ja verisuonisairauksia tai diabetesta.

Mihinkään superdieetteihin tai himoliikuntaan ei Sinikka Pohjola-Sintosen mukaan ole syytä hurahtaa. Kasvisvoittoinen ruoka ja itselle mieluisa hikeä nostattava liikunta kolmena päivänä viikossa riittää.

Verenpaineen seuraaminen on tärkeää. Apuna tässä voi olla kotona käytettävä olkavarsimittari tai terveyskeskusten tai lääkäriasemien verenpaineen mittauspisteet. Hiukankin kohollaan oleva verenpaine tekee sydämelle hallaa, jos sitä jatkuu vuosikausia.

Verenpaineen lisäksi kannattaa vahtia verensokeriarvoja, varsinkin jos näiden lukemat ovat olleet koholla raskausaikana. Myös ylipainoa ja tupakointia on syytä välttää, jos haluaa olla sydämelleen ystävä.

–  Kohtuullisuus on sydämelle parasta. Se koskee niin liikuntaa, ruokaa kuin murehtimistakin.

Asiantuntija: Sinikka Pohjola-Sintonen, sydäntautien erikoislääkäri, ylilääkäri, HYKS Peijaksen sairaalan kardiologian poliklinikka.

Sydänsanastoa

  • Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sen seurauksena sydänlihaksen verenkierto ja hapensaanti häiriintyvät. Ahtautumisen syynä on valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi.
  • Sydänkohtaus on äkillinen sydänperäinen sairauskohtaus. Se voi olla rasituskipua tai sydäninfarkti.
  • Rasituskipu eli angina pectoris on sepelvaltimotautia sairastavalla rasituksessa toistuva puristus rintakehällä, joka leviää kaulalle, käsivarteen ja ylävatsaan. Kipu lievittyy nopeasti levossa.
  • Sydäninfarkti saa alkunsa, kun valtimo menee kokonaan tukkoon. Infarkti tuntuu kovana kipuna rintalastan takana. Se voi säteillä olkavarsiin, leukaan ja selkään. Kipu ei mene levolla pois ja vaatii pikaista sairaalahoitoa.
ehkäisykapseli, miehen ehkäisyväline, raskaudenehkäisy

Miten miesten ehkäisykapseli toimii ja onko se jo markkinoilla? Koko toimintaprosessi ja sivuvaikutukset ovat melko tuntemattomia minulle. Myös hinta kiinnostaa.

Valitettavasti lukija joutuu pettymään. Miehen ehkäisykapselia ei ole markkinoilla eikä lähiaikoina odotettavissa.

Miehen hormonaalisen raskaudenehkäisyn idea on vanha; eri valmisteita on tutkittu useamman vuosikymmenen ajan. 1990-luvulla valmistuneessa WHO:n monikeskustutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia testosteronin tehosta miehen siittiötuotannon pysäyttämisessä.

Mistä sitten johtuu, että laajasta tutkimustoiminnasta huolimatta miehille ei edelleenkään ole kondomin ja sterilisaation lisäksi tarjolla muuta ehkäisymenetelmää?

Miehen hormonaalinen raskaudenehkäisy perustuu samaan periaatteeseen kuin naisen yhdistelmäehkäisy. Sukupuolihormoneilla estetään kivekseen vaikuttavien aivolisäkehormonien eritys. Näin vähennetään kiveksen omaa testosteronin tuotantoa, ja samalla siittiöiden muodostuminen estyy.

Tutkimuksissa on käytetty testosteronia tai testosteronin ja jonkun muun ns. steroidihormonin yhdistelmää. Ehkäisyvalmisteessa oleva testosteroni siis toisaalta estää omaa kiveksen testosteronituotantoa mutta samalla varmistaa että mies ei kärsi testosteronin puutteesta.

Ongelma on, että siittiöiden muodostus ei vähene nopeasti ja osalle miehistä siittiötuotantoa jää jonkin verran. Käytännössä tehon toteaminen vaatii siemennesteanalyysin 3–4 kuukauden kuluttua hoidon alusta, ja sen ajan pitää käyttää muuta ehkäisyä. Etukäteen ei myöskään voi arvioida kenen kohdalla ehkäisymenetelmä tulee riittävän luotettavasti toimimaan. On myös muistettava, että valmisteen käytön lopetuksen jälkeen siittiötuotanto ei välittömästi palaudu.

Kun suunnitellaan uutta ehkäisyvalmistetta, vaatimustaso sekä tehon että haitattomuuden suhteen on korkea. Myös hinta, hoidon yksinkertaisuus ja käytännöllinen toteutus ovat tärkeitä.

Joudumme siis edelleen odottelemaan miehen ehkäisykapselia.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

virtsarakontulehdus, virtsavaivat, estrogeeni, hormonihoito

Paikallinen hormonihoito helpottaa paitsi emättimen myös virtsarakon ongelmia.

Alapään kuivuus ja kutina, jopa yhdyntäkivut, vaivaavat joka toista naista jossain vaiheessa elämää. Hyvä apu on apteekista ilman reseptiä saatavat estrogeenipuikot ja -geelit, joita laitetaan emättimen limakalvoille.

Laajan katsausartikkelin mukaan paikallinen estrogeenihoito auttaa paitsi emättimen kutinaan, kirvelyyn ja arkuuteen myös virtsateiden ongelmiin. Estrogeeniä sisältävät tuotteet vähensivät virtsan pidätysvaikeuksia, tiheävirtsaisuutta sekä virtsatietulehduksia, vaikka hormonia olisi ollut ihan vähän.

Estrogeenihormoni vahvistaa limakalvoja, ja sen tuotanto voi häiriintyä esimerkiksi raskauden, imetyksen, kohdunpoiston, vaihdevuosien tai e-pillereiden käytön vuoksi. Myös tietyt sairaudet, kuten nivelreuma, Sjögrenin syndrooma ja atooppinen ihottuma, kuivattavat limakalvoja.

päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky

Migreeniä poteva ei suinkaan aina makaa sängynpohjalla viileä kääre otsalla, oksenna tai näe sahalaitoja.

Joskus migreeni voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, ajatusten takkuamisena ja toimintakyvyn laskuna.

– Edes pahoinvointi ei liity kaikilla migreeniin, vahvistaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo Kampista.

Migreeni sekoitetaan usein jännityspäänsärkyyn, sillä niskojen ja hartioiden jännittyminen kuuluu migreeniin. Yksi keino erottaa migreeni jännityspäänsärystä on pohtia, haluaisiko lähteä kohtauksen aikana urheilemaan. Migreenikolla jo pienikin liike tekee yleensä olosta sietämättömän.

Migreenialttius on vahvasti perinnöllistä. Naisilla migreeni on miehiä yleisempi ja puhkeaa usein teini-iässä, kun hormonitoiminta käynnistyy.

Jos migreenikohtauksia on useammin kuin 3–4 kertaa kuukaudessa, suositellaan estolääkitystä. Ne ovat alun perin muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä eivätkä aina kovin tehokkaita. Kroonisesta migreenistä puhutaan, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Täsmälääkkeet eli triptaanit supistavat laajentuneita verisuonia ja hidastavat kipuimpulssien etenemistä aivoissa. Niiden tukena voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa. Toisinaan käytetään myös kipulääkkeiden imeytymistä parantavia pahoinvointilääkkeitä. Etukäteen ei voi tietää, mikä lääke kullekin tepsii, joten kärsivällisyyttä kysytään.

Keski-Säntti on harmissaan siitä, että ihmisiä pelotellaan lääkeriippuvuudella.

–Jos särkyä on paljon, ei voi sanoa, että älä ota lääkettä. Moni alkaa sitten pihtailla lääkkeissä ja toteaa, että otin vain puolikkaan. Huonosti hoidettu kohtaus voi kestää kolmekin vuorokautta.

Pitää tarjota vaihtoehtoja. Yksi hoitokeino on stimuloida migreenin synnyssä keskeisen kolmoishermon haaraa otsalla. Sähköärsytys vaikuttaa aivojen syviin osiin ja estää kipuryöpyn liikkeelle lähtöä.

–Se on hyvä kohtaushoitona silloin, jos lääkkeet eivät auta tai niillä on sivuvaikutuksia.

Botuliinitoksiiniin, joka salpaa kipuhermopäätteitä, turvaudutaan erityisesti kroonisessa migreenissä. Pistoksia annetaan 3 kuukauden välein otsaan, ohimoille, takaraivoon ja hartioihin. Botuliinitoksiinilla on Kela:n peruskorvattavuus.

Joskus kipukierre pitää katkaista kortisonikuurilla. Jos migreenikohtaus ei ota muuten laantuakseen, annetaan päivystyksessä voimakkaita kipu- ja pahoinvointilääkkeitä tippana suoneen.

Markkinoille on tulossa myös uudentyylinen lääke, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli  CGRP:n estäjä. Se saattaa olla uusi toivo erityisesti niille, joille käytössä olevan estolääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä käyttää. CGRP tunnetaan välittäjäaineena, joka villitsee tulehdusta verisuonten seinämissä ja voimistaa kipua.

Migreeniyhdistyksen kyselyssä selvisi, että työssä migreeniä laukaisevat tekijät olivat stressi, näyttöpäätetyö ja kiire. Myös työpaikan ilmapiiri ja esimiehen tuki vaikuttivat kohtausten määrään.

–Usein migreenipotilas ei uskalla olla töistä pois pelätessään leimautumista tai irtisanomista, mikä taas pahentaa särkykierrettä. Migreeni vaatii makuulle, kun ei enää itse tajua pysähtyä, toteaa työterveyslääkäri Rea Lagerstedt.

Pienetkin kevennykset työssä saattavat helpottaa migreenikon elämää. Voisiko esimerkiksi tehdä osan töistä etänä? Jo se, että malttaa pitää kahvi- ja lounastauot, auttaa.

Migreenin yllättäessä pitäisi jäädä reilusti kotiin.

–Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten irrottautua töistä ja mistä muista asioista saa hyvää mieltä. Jollekin sitä tuo ystävät ja liikunta, toiselle lukeminen tai teatteri-ilta, Lagerstedt sanoo.

Asiantuntijat: Petra Keski-Säntti, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Kamppi ja Rea Lagerstedt, työterveyslääkäri, Porvoon lääkärikeskus.