Selvitä niskavaivasi syy, ennen kuin alat hoidattaa sitä. Jäykistynyt niska kaipaa rentoutusta ja venytystä, kipuniskaa pitää vahvistaa.

Kuuluuko niskasta rutinaa, kun taivutat päätäsi? Kaularangan kulumamuutokset lisääntyvät iän myötä, mutta kaikki eivät kärsi oireista. Muutokset ja niihin liittyvä kipu alkavat yleistyä yli 50-vuotiailla. Silloin lämpöhoito tai fysioterapeutin antamat voimisteluohjeet voivat olla paikallaan.

Niskavaivan syy on tärkeää selvittää, jotta kivun saa kaikkoamaan. Pääperiaate on seuraava: Jäykkiä ja kivistäviä lihaksia on opittava rentouttamaan ja venyttämään. Pitkäaikaiseen niskakipuun taas auttaa niskalihasten vahvistaminen.

– Niskakivuista kärsiviä kannustetaan olemaan aktiivisia. Aktiivinen elämäntapa ja liikunta ylipäätään auttavat myös ehkäisemään kipuja, sanoo fysiatrian dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Kun kramppi yllättää

Kun lihakseen iskee äkillinen kipu, se menee kramppiin. Silloin suurin osa lihassyistä on joutunut jännittyneeseen, tulehtuneeseen tilaan.

Lihasperäinen kipu tuntuu pistelynä, puutumisena, pistävänä kipuna tai särkynä hartioissa, käsissä tai päässä. Lihasjännitystä aiheuttavat niskan vammat, niskan tai pään alueen poikkeava kuormitus tai pitkäaikainen huono asento.

Krampin voi saada myös äkillisen venytyksen aiheuttaman revähdyksen tai vedon takia. Niskakipu on yleisempää talvella kuin kesällä.

– Kun lihas on viileä, sen aineenvaihdunta heikkenee ja lihas jää helposti jännittyneeksi, selittää Jari Ylinen.

Molemmin puolin kaulaa sijaitsevat pään kiertäjälihakset ovat erityisen herkkiä kylmälle. Muista siis kaulahuivi kylmällä säällä, ettei viima kipeytä niskaa!

Lihasten lisäksi kipuherkkiä niskan rakenteita ovat nikamat, nivelsiteet ja alueen hermot.

Taltuta ensin kipu

Hetkellinen niskakipu menee yleensä ohitse hieronnalla, kylmä- tai kuumahoidolla tai akupunktiolla.
Fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylisen ja hänen tutkimusryhmänsä tekemän viimevuotisen tutkimusten mukaan hieronta lievitti niskan jäykkyyttä paremmin kuin venyttely.

Lieviin kipuihin auttaa parasetamoli. Jos siitä ei ole apua, tulehduskipulääkkeet auttavat katkaisemaan kivun. Sairauslomaa tarvitaan harvoin.

Olavi Airaksisen mukaan tulehduskipulääkkeitä suositellaan käytettäväksi kuureina viikon tai maksimissaan kolmen kuukauden ajan.

– Tulehduskipulääkkeet ovat turvallisia, kun lääkevalinta tehdään huolella ja potilaan tila otetaan huomioon. Suurin riski liittyy yleensä itselääkintään ja useiden eri valmisteiden sekakäyttöön, Airaksinen muistuttaa.

Päivittäisiä toimia ja niskan liikuttamista kannattaa jatkaa kivun sallimissa rajoissa niin pian kuin mahdollista. Paraneminen tapahtuu yleensä nopeammin, jos jatkaa töissä olemista.

Lääkärin kannattaa mennä viimeistään silloin, kun niskakipu on jatkunut kuukauden päivät.

– Mitä aiemmin syihin puututaan, sitä helpompi niskakivusta on päästä eroon. Jos kipu on sietämätön, mene lääkäriin heti, neuvoo Airaksinen.

Pitkittyneeseen niskakipuun voi olla apua myös fysioterapeutin antamasta liikehoidosta. Se tarkoittaa kaularangan liikkuvuuden parantamista.

– Osaavan ammattilaisen käsissä se on turvallista, sanoo Airaksinen.

Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylinen Keski-Suomen keskussairaalasta.

 

Vierailija
Viesti

Mulla on noin 3 viikkoa kestänyt outo tunne kurkussa sekä ihan kamala hartiakipu! Kurkkua poltteli aina kun puhuin tai söin, mutta nielun kanssa ei ollut ongelmia. Pahinta oli, että sisäänhengitys sattui kokoajan. Kävin työterveyslääkärillä ja hän pisti lähetteen verikokeisiin (jos kurkkukipu johtuisi kilpirauhasista). Mitään ongelmaa niissä ei ollut. Lääkäri kokeili hartioitani sekä niskaa, ja sanoi että hartialihakseni ovat niin jumissa että (jokin lihas, en muista nimeä) joka kulkee kaulan kautta painaa henkitorveani (??). Suositteli ottamaan yhteyttä työpaikkaani ja tarkistaa, kattaahan meillä työterveys fysioterapian. Työpaikalla todettiin että ei todellakaan kata tuollainen itseaiheutettu ''pieni'' lihaskramppi. 

No, säädin sitten työtasoa sekä tuoliani sopivan korkuiseksi muttei vieläkään auta vaan kummatkin hartiat ovat niin jumissa että kokoajan on kamala päänsärky! Mitkään lihaksenrentouttavat voiteetkaan auta, eikä lymfahieronta.

Osaako joku siis suositella Helsingissä tiettyä fysioterapeuttia, kun niitäkin näyttää olevan pilvin pimein enkä tiedä mistä valita?

Hammassärky voi yllättää huolellisenkin hampaiden hoitajan ja viedä juurihoitoon.

Aina, kun pistät suuhusi jotain syötävää, kariesbakteerit aloittavat puolituntisen hyökkäyksen kiilteen murentamiseksi. Hampaat kestävät viisi happohyökkäystä päivässä reikiintymättä.

Hampaiden epäsäännöllinen puhdistus, tiheästi toistuva sokeripitoisten tuotteiden nauttiminen, napostelu ja vähentynyt syljen eritys altistavat reikiintymiselle.

Karies eli hammasmätä iskee usein vaikeasti puhdistettaviin kohtiin, kuten ienrajoihin, hammasväleihin ja paikkojen saumoihin.  

Reikiintymistä ei voida hoitaa muuten kuin poistamalla karieksen tuhoama kudos, ja reikä täytetään paikka-aineella. Jos reikä on kovin iso, kruunun tekeminen voi olla paikallaan, sillä se suojaa lohkeamisilta ja tasapainottaa purentaa.

Kariesbakteerit ovat streptokokkeja, jotka tarttuvat esimerkiksi niin, että äiti maistaa sosetta vauvan lusikasta. Harjaa hampaat fluoripitoisella tahnalla ja puhdista hammasvälit.

Säännölliset ateria-ajat vähentävät happohyökkäyksiä ja ksylitolin pureskelu pysäyttää sen. Alkavan reiän kehitys voi pysähtyä ja kiillevaurio korjautua, jos hammashygieniasta huolehditaan.

Kipu kertoo syvästä tulehduksesta

Kun reikä on syvä, se saavuttaa hampaan ytimen. Tällöin tulehdusta aiheuttavat bakteerit, virukset ja sienet vilistävät hermojen ja verisuonten täyttämään pehmeään juurikanavaan, jolloin hampaan ydin kuolee.

Tulehtunut hammas voi olla koputusarka ja niin kipeä, että jo hampaan hipaisu kielen tai kynnen kärjellä tuntuu pahalta.

Juurikanavainfektio voi olla myös oireeton, vaikka hammaskuvissa näkyisi muhkea tulehduspesäke ja toisaalta särky sietämätöntä, vaikka tulehdus olisi vasta alkutekijöissään.

Juurikanavasta bakteerit voivat levitä verenkierron kautta kaikkialle ja vaurioittaa muun muassa sydänläppiä ja keinoniveliä.

Tässä tilanteessa hampaalle on tehtävä juurihoito. Hammaslääkäri poistaa tulehtuneen hammasytimen, puhdistaa juurikanavat mekaanisesti ja desinfioivilla aineilla, lääkitsee kanavat ja laittaa niihin juurentäytteen. Juurihoito vaatii muutaman käyntikerran.

Erityisesti poskihampaiden juurikanavat ovat joskus kiemuraisia ja vaikeasti puhdistettavia ja toisinaan hammas tulehtuu hoidon jälkeen uudelleen.

Uusintajuurihoito ei aina auta, ja silloin hampaan poistaminen saattaa olla paras ratkaisu.   

 

Voiko allergialääke antihistamiinia ottaa turvallisin mielin, jos käytössä on muita lääkkeitä? Heikentääkö se lääkkeiden tai luontaistuotteiden tehoa?

Antihistamiineja otetaan suun kautta helpottamaan esimerkiksi siitepölyallergian oireita. Käytetyimmät antihistamiinit ovat setiritsiini, desloratadiini, ebastiini, levosetiritsiini ja loratadiini. Antihistamiineja saa myös ilman reseptiä.

Antihistamiineilla on aika vähän lääkeyhteisvaikutuksia, eikä mieleeni tule yhteisvaikutusta, jossa allergialääke merkittävästi heikentäisi jonkin toisen lääkkeen tehoa.

Ebastiini-antihistaminin vaikutus voi heikentyä, jos käytössä on esimerkiksi tuberkuloosilääke rifampisiini, epilepsialääke karbamatsepiini ja masentuneisuuden hoitoon käytetty rohdos mäkikuisma.

Nykyiset antihistamiinit eivät ole yleensä väsyttäviä, mutta periaatteessa väsyttävän antihistamiinin yhdistäminen johonkin toiseen väsyttävään lääkkeeseen voi lisätä väsyttävää vaikutusta.

Loratadiini-antihistamiinin ja sydänlääke amiodaronin samanaikainen käyttö voi altistaa sydämen rytmihäiriöille. Lääkärin pitäisi aina arvioida, soveltuuko uusi lääke yhteen potilaan muiden lääkkeiden kanssa. Myös apteekin asiantuntijat pystyvät tarkistuksen tekemään.

Kysy lisää lääkeistä. Asiantuntijamme vastaa.

Kysymyksen voit lähettää täältä.

Poikaystävälläni on ollut jo pitkään pulssi korkeana, väsymystä ja rintakipuja. Kivut saattavat iskeä vaikka kesken kauppareissun. Kohtauksiin liittyy myös selkäkipuja, joille ei ole kunnollista selitystä fysioterapiassa saatu, sekä mahakipuja, jotka tuntuvat alavatsassa. Mikä voisi olla taustalla?

Näin monen elinjärjestelmän oireet nuorella tuovat väistämättä mieleen kroonisen stressin ja ahdistuksen. Oireistossa on myös hyperventilaation (hengityshäiriö) ja paniikkihäiriön piirteitä.

Mielemme hallinnoi voimakkaasti verenkiertoelimistön virittyneisyyttä – tietoisesti tai tiedostamatta. Stressi, ahdistus tai masennus nostaa usein syketasoa ja syö voimia. Tämä tuntuu väsymyksenä ja kipuna, sillä kipukynnys alenee.

Ahdistusta aiheuttavat asiat ovat voineet tapahtua vuosia aiemmin ja ne on voinut unohtaa. Osaamme usein yhdistää tuoreen stressin oireisiimme, mutta vanhempia, sivuun työnnettyjä tapahtumia emme aina tunnista.

Koska kysyjän kuvaama oireisto pyrkii kroonistumaan ja kaventamaan elämää, psykologisen ammattiavun hakeminen on paikallaan. Sen saaminen pitkittyy joskus turhaan, kun oireita selvitellään eri erikoisalojen lääkäreiden kanssa.

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Jäätelö sattuu suussa, mutta myös pakkanen, kuuma kahvi, toffee ja virvoitusjuomat. Mistä vihlonta johtuu ja mikä siihen auttaa?

Hammaskiillettä ja hammasluuta kuluttavat monet asiat. Hampaat voivat kulua kovasta harjaamisesta tai narskuttelusta. Kiillettä hankaavat happamat elintarvikkeet, kuten tuoremehut, virvoitusjuomat, sitrushedelmät, etikkaiset ruoat sekä viinit.

Syömishäiriöihin liittyvä oksentelu sekä närästys, jossa suuhun nousee happamia mahanesteitä, uhkaavat kiillettä.

Hampaan pinta saattaa muistuttaa sileää autonrengasta, purupinnoilta voi erottaa myös pieniä kulumiskuoppia ja joskus hampaat jopa madaltuvat.

Kun hammasluuta suojaava kiille kuluu narskuttelun, reikiintymisen, hampaiden halkeamien, bulimian tai närästystaudin seurauksena, hammasluun pienet, hammasytimeen johtavat nesteen täyttämät kanavat paljastuvat.

Paikat ja hampaat lohkeilevat herkästi. Kylmä, kuuma, makea ja hapan tekevät häijyä. Purennan epätasapaino aiheuttaa harmeja päänsärystä leuka­kipuihin.

Hampaita voi vihloa myös paikkauksen tai hammaskiven poiston jälkeen. Joskus vihlominen voi taas kertoa orastavasta hammasytimen tulehduksesta tai purentaongelmasta.

Olisiko näistä apua

Toisinaan vihlominen menee ohi omia aikojaan, mutta jos samaa hammasta vihloo jatkuvasti, kannattaa mennä hammaslääkärille.

Vihlomista lievittävät hammastahnat suojaavat paljastuneita hammaskauloja, mutta niitä pitää käyttää säännöllisesti.

Hammaslääkäri voi laittaa hampaisiin kiillettä vahvistavaa fluorilakkaa tai käsitellä paljastuneita hammaskauloja erilaisilla suoja-aineilla. Pahasti kuluneita hampaita korjataan rakentamalla kruunu hampaan päälle, jolloin myös purenta korjaantuu.

Narskuttelijan hampaita suojaa purentakisko.

Harvenna happohyökkäyksiä

Koska tuoremehut, virvoitus- ja energiajuomat syövyttävät kiillettä, niiden juomista kannattaa rajoittaa ja ajoittaa se aterioinnin yhteyteen.

Nauti happamat hedelmät ja marjat aterian yhteydessä, ja kokeile juustopalaa: sen pureskelu neutraloi happoja.

Hampaita ei kannata harjata tuntiin happaman aterian jälkeen, sillä harjaus pyyhkäisee mukanaan liuennutta kiillettä. Sähköhammasharja on hampaille hellävarainen, sillä se ei aiheuta ikenien vetäytymistä.