Selvitä niskavaivasi syy, ennen kuin alat hoidattaa sitä. Jäykistynyt niska kaipaa rentoutusta ja venytystä, kipuniskaa pitää vahvistaa.

Kuuluuko niskasta rutinaa, kun taivutat päätäsi? Kaularangan kulumamuutokset lisääntyvät iän myötä, mutta kaikki eivät kärsi oireista. Muutokset ja niihin liittyvä kipu alkavat yleistyä yli 50-vuotiailla. Silloin lämpöhoito tai fysioterapeutin antamat voimisteluohjeet voivat olla paikallaan.

Niskavaivan syy on tärkeää selvittää, jotta kivun saa kaikkoamaan. Pääperiaate on seuraava: Jäykkiä ja kivistäviä lihaksia on opittava rentouttamaan ja venyttämään. Pitkäaikaiseen niskakipuun taas auttaa niskalihasten vahvistaminen.

– Niskakivuista kärsiviä kannustetaan olemaan aktiivisia. Aktiivinen elämäntapa ja liikunta ylipäätään auttavat myös ehkäisemään kipuja, sanoo fysiatrian dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Kun kramppi yllättää

Kun lihakseen iskee äkillinen kipu, se menee kramppiin. Silloin suurin osa lihassyistä on joutunut jännittyneeseen, tulehtuneeseen tilaan.

Lihasperäinen kipu tuntuu pistelynä, puutumisena, pistävänä kipuna tai särkynä hartioissa, käsissä tai päässä. Lihasjännitystä aiheuttavat niskan vammat, niskan tai pään alueen poikkeava kuormitus tai pitkäaikainen huono asento.

Krampin voi saada myös äkillisen venytyksen aiheuttaman revähdyksen tai vedon takia. Niskakipu on yleisempää talvella kuin kesällä.

– Kun lihas on viileä, sen aineenvaihdunta heikkenee ja lihas jää helposti jännittyneeksi, selittää Jari Ylinen.

Molemmin puolin kaulaa sijaitsevat pään kiertäjälihakset ovat erityisen herkkiä kylmälle. Muista siis kaulahuivi kylmällä säällä, ettei viima kipeytä niskaa!

Lihasten lisäksi kipuherkkiä niskan rakenteita ovat nikamat, nivelsiteet ja alueen hermot.

Taltuta ensin kipu

Hetkellinen niskakipu menee yleensä ohitse hieronnalla, kylmä- tai kuumahoidolla tai akupunktiolla.
Fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylisen ja hänen tutkimusryhmänsä tekemän viimevuotisen tutkimusten mukaan hieronta lievitti niskan jäykkyyttä paremmin kuin venyttely.

Lieviin kipuihin auttaa parasetamoli. Jos siitä ei ole apua, tulehduskipulääkkeet auttavat katkaisemaan kivun. Sairauslomaa tarvitaan harvoin.

Olavi Airaksisen mukaan tulehduskipulääkkeitä suositellaan käytettäväksi kuureina viikon tai maksimissaan kolmen kuukauden ajan.

– Tulehduskipulääkkeet ovat turvallisia, kun lääkevalinta tehdään huolella ja potilaan tila otetaan huomioon. Suurin riski liittyy yleensä itselääkintään ja useiden eri valmisteiden sekakäyttöön, Airaksinen muistuttaa.

Päivittäisiä toimia ja niskan liikuttamista kannattaa jatkaa kivun sallimissa rajoissa niin pian kuin mahdollista. Paraneminen tapahtuu yleensä nopeammin, jos jatkaa töissä olemista.

Lääkärin kannattaa mennä viimeistään silloin, kun niskakipu on jatkunut kuukauden päivät.

– Mitä aiemmin syihin puututaan, sitä helpompi niskakivusta on päästä eroon. Jos kipu on sietämätön, mene lääkäriin heti, neuvoo Airaksinen.

Pitkittyneeseen niskakipuun voi olla apua myös fysioterapeutin antamasta liikehoidosta. Se tarkoittaa kaularangan liikkuvuuden parantamista.

– Osaavan ammattilaisen käsissä se on turvallista, sanoo Airaksinen.

Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Jari Ylinen Keski-Suomen keskussairaalasta.

 

Vierailija
Viesti

Mulla on noin 3 viikkoa kestänyt outo tunne kurkussa sekä ihan kamala hartiakipu! Kurkkua poltteli aina kun puhuin tai söin, mutta nielun kanssa ei ollut ongelmia. Pahinta oli, että sisäänhengitys sattui kokoajan. Kävin työterveyslääkärillä ja hän pisti lähetteen verikokeisiin (jos kurkkukipu johtuisi kilpirauhasista). Mitään ongelmaa niissä ei ollut. Lääkäri kokeili hartioitani sekä niskaa, ja sanoi että hartialihakseni ovat niin jumissa että (jokin lihas, en muista nimeä) joka kulkee kaulan kautta painaa henkitorveani (??). Suositteli ottamaan yhteyttä työpaikkaani ja tarkistaa, kattaahan meillä työterveys fysioterapian. Työpaikalla todettiin että ei todellakaan kata tuollainen itseaiheutettu ''pieni'' lihaskramppi. 

No, säädin sitten työtasoa sekä tuoliani sopivan korkuiseksi muttei vieläkään auta vaan kummatkin hartiat ovat niin jumissa että kokoajan on kamala päänsärky! Mitkään lihaksenrentouttavat voiteetkaan auta, eikä lymfahieronta.

Osaako joku siis suositella Helsingissä tiettyä fysioterapeuttia, kun niitäkin näyttää olevan pilvin pimein enkä tiedä mistä valita?

Voiko Fluvastatin mylan -kolesterolilääke aiheuttaa jalkojen särkyä ja turvotusta? Minulla ovat erityisesti jalan päälliset olleet kipeänä kauan. Mikä helpottaisi?

Lääkkeen vaikuttavaan aineeseen fluvastatiiniin, kuten kaikkiin muihinkin statiineihin, voi liittyä haittavaikutuksena lihasoireita, kuten lihaskipua ja -heikkoutta. Jalkojen turvotusta ei ole mainittu kyseisen lääkevalmisteen tuotetiedoissa. Särkyjen ja turvotuksien taustalla voi olla lukuisia muita syitä, minkä vuoksi suosittelen keskustelemaan oireista lääkärin kanssa. Hän voi selvittää vaivojen taustalla olevan syyn, ja hoito suunnitellaan sen mukaisesti.

Jalkaterän kiputilat saattavat johtua luiden, lihaksien, jänteiden, hermojen tai verenkierron ongelmista. Jalkaterän paikallisen turvotuksen taustalla voi olla esimerkiksi nivelreuma tai kihti. Jalkojen turvotusta taas aiheuttavat esimerkiksi alaraajojen laskimoiden tai sydämen vajaatoiminta. Lääkkeistä etenkin verenpaineen ja sepelvaltimotaudin hoitoon käytetyt kalsiumsalpaajat voivat lisätä turvotuksia.
 

Kysy lisää lääkeistä. Asiantuntijamme vastaa.

Kysymyksen voit lähettää täältä.

Kommentit

Vaihtamalla paranee
Viesti

Kannattaa vaihtaa statiinit kasviksiin. Statiineista hyötyy vain 1% niitä syövistä, mutta juuri uutisoidun tuoreen tutkimuksen mukaan runsaasta kasviksien syöjistä hyötyy 4%. Eikä ole pahoja sivuvaikutuksia kuten suuresti kohonnutta diabeteksen riskiä ja lihaskipuja tai -rappeumia.

Kuulon arvon ymmärtää vasta, kun sen menettää. Ja kun niin käy, kuulolaitteeseen kannattaa suhtautua kuin silmälaseihin - hyvänä apukeinona.

Oletko tullut ajatelleeksi, miten paljon elämästäsi ja arkisista tapahtumista perustuu kuuloosi? Kuuloa tarvitaan ja käytetään silloinkin, kun ei tarvitsisi ”kuulla” mitään.

— Saamme niin paljon tietoa ympäröivästä maailmasta kuulon avulla, että kun se heikkenee, tuntuu kuin jotakin aivan itsestään selvää katoaisi ulottuviltamme. Siksi kuulovamma aiheuttaa usein ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa masennusta, sanoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu.

Kaikenikäisten korvien uhka

Kuuloa mitataan desibeleillä. Normaalin rajana pidetään kykyä kuulla 10—20 desibelin voimakkuudella kuuluvaa ääntä. Jos puhekuulon kynnystaso on noussut noin 30 desibeliin, puhutaan sosiaalisen kuulemisen rajasta: silloin on jo vaikeuksia seurata keskustelua.

Ikäkuulo on kansantauti, mutta myös nuorten korvat ovat kovilla.

— Etenkin melun aiheuttamat kuulovammat lisääntyvät, kun nuoret riskeeraavat aistinsa festareilla, musiikkiklubeilla ja kuuntelemalla korvanapeilla musiikkia liian kovaa soittimistaan ja kännyköistään.

Pekka Lapinleimu kannustaa kuulotutkimuksiin ajoissa, jos kuulo alkaa epäilyttää. Lääkäriin on hyvä lähteä, kun toisen puheesta ei saa kunnolla selvää, TV:n ääntä joutuu säätämään kovemmalle, puhelimen soittoääntä tai ovikelloa ei kunnolla kuule tai hälyisät olosuhteet tuntuvat entistä rasittavammilta.

— Kuulonsuojaus on kaikenikäisten juttu. Vältä melua ja hanki kunnolliset korvatulpat tai kuulosuojaimet tilaisuuksiin, joissa äänet tuntuvat kovilta. Korvien soiminen on aina merkki kuulon rasittumisesta. Anna kuulollesi myös säännöllistä lepoa, Lapinleimu sanoo.

Kuulokoje kuin silmälasit

Huonokuuloisuus on lisääntymässä. Jonkin asteinen kuulonalenema on jo noin 750 000 suomalaisella, ja heistä vajaa puolet hyötyisi kuulokojeen käytöstä. Kuulokojeiden käyttö on kuitenkin monelle vaikea asia ja sitä kantaa vain noin 100 000 huonokuuloista.

— Onko kuulokojeen käyttäminen hävettävämpää kuin väärin kuuleminen, kysyy lääketieteen lisensiaatin Jaakko Salonen.

Väitöstutkimuksessa hän tutki kuulohäiriöiden yleisyyttä ja vaikutusta ikääntyvien elämänlaatuun Suomessa. Ihmisistä, joilla kuulokoje oli, vain puolet käytti sitä päivittäin ja lähes kolmannes käytti kuulokojettaan vain harvoin tai ei lainkaan.

— Sisäkorvan rappeutumista ja kuulon heikkenemistä tapahtuu meillä kaikilla. Käytännössä kuulo¬vika tulee jokaiselle, joka vain elävää riittävän pitkään. Todennäköisesti hoitoa vaativa kuulovika on ainakin neljänneksellä 70-vuotiaista, Salonen kertoo.

Kuulon heiketessä elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käyttö. Salosen mukaan kuulokojetta käyttämättömillä yksinäisyys ja motivaation puute olivat yleisempiä kuin kojetta käyttävillä. Monelle kuulokoje tuntuu kuitenkin olevan edelleen vahva symboli vanhenemisesta.

— Päästäänkö lähitulevaisuudessa siihen, että huonokuuloisuus on normaalia ja hyväksyttyä myös itsellä, ja että kuulokoje on samanlainen apuväline kuin silmälasit? Lähes kaikki huonokuuloiset hyötyvät kuulokojeesta, kunhan opettelevat sen käytön ja uudenlaisen kuulemisen, Salonen toteaa.

Kuulokojeen saa ilmaiseksi erikoissairaanhoidosta, jos tutkimuksissa on havaittu raja-arvot täyttävä kuulon¬alenema. Kojemalleja on useita, joista valitaan se, jonka äänimaailma miellyttää potilasta. Laitteen mahdolliset lisäominaisuudet katsotaan tarpeen mukaan, riippuen kuuloprofiilista, kuunteluolosuhteista ja kuulemisen vaatimuksista.

Kuulokojeen voi hankkia myös yksityisesti. Hinnat ovat noin 1 000 eurosta ylöspäin, eikä julkinen terveydenhuolto korvaa yksityisen kuulokojeen hankintaa.
 

 Asiantuntijat: Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu ja lääketieteen lisensiaatti Jaakko Salonen.

Kommentit

Minulla diagnosoitiin 9-vuotiaana Aspergerin syndrooma. Nyt olen 19-vuotias enkä ole vuosiin kokenut olevani mitenkään erilainen muihin verrattuna. Ilmeisestikään kukaan ole huomannut minun aspergeriuttani, koska kaikki ovat kovasti ihmetelleet, jos olen kertonut asiasta. Mietinkin, että onko diagnoosia mahdollista kumota, jääkö siitä mitään merkintää potilashistoriaani ja olenko oikeutettu esimerkiksi henkivakuutukseen samoin ehdoin kuin normaalit henkilöt?

Lääkäri asettaa diagnoosin sitä varten, että potilasta osattaisiin auttaa. Diagnoosin avulla voidaan selvittää, mitä samantapaisista tapauksista tiedetään: miten sairaus tai häiriö yleensä etenee tai muuttuu, ja minkälainen hoito tai kuntoutus on tehokasta.

Kun sait Asperger-diagnoosin 9-vuotiaana, sinulla oli varmaankin oireita, jotka haittasivat sinua tai lähiympäristöäsi. Olemme kaikki omanlaisiamme ja raja normaaliin ei ole helppoa arvioida. Kuormitustekijät elämässä voivat aiheuttaa käyttäytymispiirteiden vahvistumista ja ongelmia.

Yleensä Asperger-henkilöillä on hankaluutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Heillä on myös epätavallisia, intensiivisiä kiinnostuksen kohteita ja jäykkää tai kaavamaista käyttäytymistä. Osa Asperger- henkilöistä kärsii myös aistien yli- tai aliherkkyyksistä. Koska Asperger-lapset käyttäytyvät persoonallisesti, heitä saatetaan helposti kiusata koulussa.

Asperger-ihmisten kuntoutuksessa kehitetään mm. vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja, tunteiden tunnistamista ja oman toiminnan ohjausta. Voi olla, että erikoiset piirteet ajan oloon vähenevät tai ainakin lakkaavat tuottamasta suurempia haittoja. Tällöin diagnoosi tulee tarpeettomaksi.

Vaikka et enää ehkä täytä Asperger-diagnoosin kriteereitä, historiaasi et voi muuttaa. En usko, että diagnoosin poistamisesta olisi merkittävää hyötyäkään. Vain sinua hoitavat ammattilaiset saavat tutkia potilasasiakirjojasi, ja hekin vain siitä syystä, että he osaisivat auttaa sinua.

Vakuutusyhtiöiden suhteen kannatan rehellistä ja avointa kommunikaatiota. Vakuutukset ovat liiketoimintaa, ja vakuutus­yhtiöllä on oikeus päättää, kenelle ja millä ehdoilla vakuutus myönnetään. En kuitenkaan usko, että lapsuuden Asperger-diagnoosisi estäisi sinua saamasta henkivakuutusta. Aspergerin syndroomaan ei ole yhdistetty merkittävää ennenaikaista kuolleisuutta.
 

Elina Hermanson
lastentautien erikoislääkäri ja nuorisolääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kommentit

Ottaessani, esim. täyden kahvikupin käteeni, käteni alkavat täristä. Kun yritän estää sitä, niin tärinä vain yltyy. Mikä avuksi?

Lihaksia liikuttaessa – kuten juuri ottaessa kahvikupin käteen – ilmenevän vapinan yleisin syy on nk. essentielli (”sisäsyntyinen”) vapina, joka on periytyvä ominaisuus.

Vapina voi alkaa jo nuorena, mutta useimmiten se ilmenee keski-iässä. Essentielli vapina ei ole osoitus psyykkisistä ongelmista. Sen sijaan kahvikutsuihin tai muihin julkisiin esiintymisiin liittyvä psyykkinen jännitys ja tahattoman vapinan herättämä häpeän tunteet yleensä pahentavat vapinaa.

Essentielli vapina ei ole vaarallinen oire eikä oire alkavasta neurologisesta sairaudesta. Sen sijaan iäkkäillä ihmisillä alkava lepo- ja liikevapina voivat olla alkavan Parkinsonin sairauden oire.

Essentielliä vapinaa voidaan hoitaa beetasalpaajalääkkeillä (propranololi, sotaloli, timololi). Niitä otetaan joko säännöllisesti tai tarvittaessa noin tuntia ennen vapinaa lisääviä tilanteita. Vapinan ymmärtäminen perinnöllisenä ja tahattomana vähentää vapinaan liittyvää ja sitä pahentavia häpeän tunteita. Paras tapa vähentää vapinaa helposti pahentavaa turhaa häpeää on kertoa muille oireen luonteesta.
 

 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kommentit

Ilman lääkkeitä
Viesti

Minulla oli parikymppisenä kahvikuppineuroosi. Pääsin siitä eroon yksinkertaisella keinolla: kun tärinä alkoi, suutuin itselleni ja kirosin mielessäni, että s******* idiootti, nyt kyllä lopetat tuon! Toistin mielessäni tuota mantraa joka kerta, kun tärinä alkoi. Ja sehän toimi!