Omena päivässä todellakin pitää lääkärin loitolla ainakin, jos puhutaan sydänsairauksista.

Tuoreen brittitutkimuksen perusteella päivittäinen omenan syöminen ehkäisee sydänvaivoja jopa yhtä hyvin kuin statiini-kolesterolilääkkeet.

Tutkimuksessaan tutkijat halusivat selvittää miten paljon sydänsairauksista johtuvat kuolemat vähentyisivät, jos kaikki yli 50-vuotiaat britit söisivät omenan tai statiinin joka päivä. Tämän he tekivät yhdistämällä terveysrekistereiden ja terveystutkimusten tietoja.

Mallinnus osoitti, että omenan päivässä syömällä vuosittain 8 500 brittiä säästyisi sydäntaudeista johtuvalta kuolemalta. Päivittäin statiineja syömällä estyisi puolestaan 9 400 sydäntautikuolemaa.

Vaikka statiinit olivat mallinnuksen perusteella hieman parempia, omenat olisivat koko väestön hoitamiseen otollisempia, sillä ne ehkäisevät myös syöpää ja monia muita sairauksia. Statiineilla on lisäksi haittavaikutuksia, jotka lisääntyisivät huomattavasti, jos kaikki yli 50-vuotiaat söisivät niitä.

Tulostensa perusteella tutkijat pitävät sekä omenia että statiineja hyvinä ja halpoina keinoina ehkäistä sydänsairauksia ja niistä aiheutuvia kuolemia. Terveiden aikuisten kohdalla omenat kuitenkin voittavat statiinit.

Tutkimus julkaistiin British Medical Journalin joulunumerossa.

Uutispalvelu Duodecim

 

Jokaisen aikuisen ainakin kerran. Tärkeää se on varsinkin, jos on ylipainoa, sukurasitetta, diabetes, jos tupakoi tai verenpaine on kohonnut.

Jos perusterveen arvot ovat koholla, aloitetaan ruokailutottumusten korjaamisella. Tämän jälkeen arvot  kontrolloidaan 1–3 kuukauden kuluttua. Jos ne ovat edelleen koholla, aloitetaan lääkitys. Seuraava kontrolli on parin kuukauden päästä ja sen jälkeen lääkärin arvion mukaan, yleensä noin vuoden välein. Jos on diabetes tai muu valtimotauti, aloitetaan lääkitys yleensä heti ja arvot kontrolloidaan kuten perusterveillä.

Jos kolesterolilääkkeeksi määrätään statiini, ennen lääkehoidon aloittamista mitataan maksa-arvo. Se kontrolloidaan noin kuuden viikon päästä ja sen jälkeen vuosittain.

Vastaajana Sydänliiton ylilääkäri Hannu Vanhanen

Hammassärky voi yllättää huolellisenkin hampaiden hoitajan ja viedä juurihoitoon.

Aina, kun pistät suuhusi jotain syötävää, kariesbakteerit aloittavat puolituntisen hyökkäyksen kiilteen murentamiseksi. Hampaat kestävät viisi happohyökkäystä päivässä reikiintymättä.

Hampaiden epäsäännöllinen puhdistus, tiheästi toistuva sokeripitoisten tuotteiden nauttiminen, napostelu ja vähentynyt syljen eritys altistavat reikiintymiselle.

Karies eli hammasmätä iskee usein vaikeasti puhdistettaviin kohtiin, kuten ienrajoihin, hammasväleihin ja paikkojen saumoihin.  

Reikiintymistä ei voida hoitaa muuten kuin poistamalla karieksen tuhoama kudos, ja reikä täytetään paikka-aineella. Jos reikä on kovin iso, kruunun tekeminen voi olla paikallaan, sillä se suojaa lohkeamisilta ja tasapainottaa purentaa.

Kariesbakteerit ovat streptokokkeja, jotka tarttuvat esimerkiksi niin, että äiti maistaa sosetta vauvan lusikasta. Harjaa hampaat fluoripitoisella tahnalla ja puhdista hammasvälit.

Säännölliset ateria-ajat vähentävät happohyökkäyksiä ja ksylitolin pureskelu pysäyttää sen. Alkavan reiän kehitys voi pysähtyä ja kiillevaurio korjautua, jos hammashygieniasta huolehditaan.

Kipu kertoo syvästä tulehduksesta

Kun reikä on syvä, se saavuttaa hampaan ytimen. Tällöin tulehdusta aiheuttavat bakteerit, virukset ja sienet vilistävät hermojen ja verisuonten täyttämään pehmeään juurikanavaan, jolloin hampaan ydin kuolee.

Tulehtunut hammas voi olla koputusarka ja niin kipeä, että jo hampaan hipaisu kielen tai kynnen kärjellä tuntuu pahalta.

Juurikanavainfektio voi olla myös oireeton, vaikka hammaskuvissa näkyisi muhkea tulehduspesäke ja toisaalta särky sietämätöntä, vaikka tulehdus olisi vasta alkutekijöissään.

Juurikanavasta bakteerit voivat levitä verenkierron kautta kaikkialle ja vaurioittaa muun muassa sydänläppiä ja keinoniveliä.

Tässä tilanteessa hampaalle on tehtävä juurihoito. Hammaslääkäri poistaa tulehtuneen hammasytimen, puhdistaa juurikanavat mekaanisesti ja desinfioivilla aineilla, lääkitsee kanavat ja laittaa niihin juurentäytteen. Juurihoito vaatii muutaman käyntikerran.

Erityisesti poskihampaiden juurikanavat ovat joskus kiemuraisia ja vaikeasti puhdistettavia ja toisinaan hammas tulehtuu hoidon jälkeen uudelleen.

Uusintajuurihoito ei aina auta, ja silloin hampaan poistaminen saattaa olla paras ratkaisu.   

 

Voiko allergialääke antihistamiinia ottaa turvallisin mielin, jos käytössä on muita lääkkeitä? Heikentääkö se lääkkeiden tai luontaistuotteiden tehoa?

Antihistamiineja otetaan suun kautta helpottamaan esimerkiksi siitepölyallergian oireita. Käytetyimmät antihistamiinit ovat setiritsiini, desloratadiini, ebastiini, levosetiritsiini ja loratadiini. Antihistamiineja saa myös ilman reseptiä.

Antihistamiineilla on aika vähän lääkeyhteisvaikutuksia, eikä mieleeni tule yhteisvaikutusta, jossa allergialääke merkittävästi heikentäisi jonkin toisen lääkkeen tehoa.

Ebastiini-antihistaminin vaikutus voi heikentyä, jos käytössä on esimerkiksi tuberkuloosilääke rifampisiini, epilepsialääke karbamatsepiini ja masentuneisuuden hoitoon käytetty rohdos mäkikuisma.

Nykyiset antihistamiinit eivät ole yleensä väsyttäviä, mutta periaatteessa väsyttävän antihistamiinin yhdistäminen johonkin toiseen väsyttävään lääkkeeseen voi lisätä väsyttävää vaikutusta.

Loratadiini-antihistamiinin ja sydänlääke amiodaronin samanaikainen käyttö voi altistaa sydämen rytmihäiriöille. Lääkärin pitäisi aina arvioida, soveltuuko uusi lääke yhteen potilaan muiden lääkkeiden kanssa. Myös apteekin asiantuntijat pystyvät tarkistuksen tekemään.

Kysy lisää lääkeistä. Asiantuntijamme vastaa.

Kysymyksen voit lähettää täältä.

Poikaystävälläni on ollut jo pitkään pulssi korkeana, väsymystä ja rintakipuja. Kivut saattavat iskeä vaikka kesken kauppareissun. Kohtauksiin liittyy myös selkäkipuja, joille ei ole kunnollista selitystä fysioterapiassa saatu, sekä mahakipuja, jotka tuntuvat alavatsassa. Mikä voisi olla taustalla?

Näin monen elinjärjestelmän oireet nuorella tuovat väistämättä mieleen kroonisen stressin ja ahdistuksen. Oireistossa on myös hyperventilaation (hengityshäiriö) ja paniikkihäiriön piirteitä.

Mielemme hallinnoi voimakkaasti verenkiertoelimistön virittyneisyyttä – tietoisesti tai tiedostamatta. Stressi, ahdistus tai masennus nostaa usein syketasoa ja syö voimia. Tämä tuntuu väsymyksenä ja kipuna, sillä kipukynnys alenee.

Ahdistusta aiheuttavat asiat ovat voineet tapahtua vuosia aiemmin ja ne on voinut unohtaa. Osaamme usein yhdistää tuoreen stressin oireisiimme, mutta vanhempia, sivuun työnnettyjä tapahtumia emme aina tunnista.

Koska kysyjän kuvaama oireisto pyrkii kroonistumaan ja kaventamaan elämää, psykologisen ammattiavun hakeminen on paikallaan. Sen saaminen pitkittyy joskus turhaan, kun oireita selvitellään eri erikoisalojen lääkäreiden kanssa.

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Jäätelö sattuu suussa, mutta myös pakkanen, kuuma kahvi, toffee ja virvoitusjuomat. Mistä vihlonta johtuu ja mikä siihen auttaa?

Hammaskiillettä ja hammasluuta kuluttavat monet asiat. Hampaat voivat kulua kovasta harjaamisesta tai narskuttelusta. Kiillettä hankaavat happamat elintarvikkeet, kuten tuoremehut, virvoitusjuomat, sitrushedelmät, etikkaiset ruoat sekä viinit.

Syömishäiriöihin liittyvä oksentelu sekä närästys, jossa suuhun nousee happamia mahanesteitä, uhkaavat kiillettä.

Hampaan pinta saattaa muistuttaa sileää autonrengasta, purupinnoilta voi erottaa myös pieniä kulumiskuoppia ja joskus hampaat jopa madaltuvat.

Kun hammasluuta suojaava kiille kuluu narskuttelun, reikiintymisen, hampaiden halkeamien, bulimian tai närästystaudin seurauksena, hammasluun pienet, hammasytimeen johtavat nesteen täyttämät kanavat paljastuvat.

Paikat ja hampaat lohkeilevat herkästi. Kylmä, kuuma, makea ja hapan tekevät häijyä. Purennan epätasapaino aiheuttaa harmeja päänsärystä leuka­kipuihin.

Hampaita voi vihloa myös paikkauksen tai hammaskiven poiston jälkeen. Joskus vihlominen voi taas kertoa orastavasta hammasytimen tulehduksesta tai purentaongelmasta.

Olisiko näistä apua

Toisinaan vihlominen menee ohi omia aikojaan, mutta jos samaa hammasta vihloo jatkuvasti, kannattaa mennä hammaslääkärille.

Vihlomista lievittävät hammastahnat suojaavat paljastuneita hammaskauloja, mutta niitä pitää käyttää säännöllisesti.

Hammaslääkäri voi laittaa hampaisiin kiillettä vahvistavaa fluorilakkaa tai käsitellä paljastuneita hammaskauloja erilaisilla suoja-aineilla. Pahasti kuluneita hampaita korjataan rakentamalla kruunu hampaan päälle, jolloin myös purenta korjaantuu.

Narskuttelijan hampaita suojaa purentakisko.

Harvenna happohyökkäyksiä

Koska tuoremehut, virvoitus- ja energiajuomat syövyttävät kiillettä, niiden juomista kannattaa rajoittaa ja ajoittaa se aterioinnin yhteyteen.

Nauti happamat hedelmät ja marjat aterian yhteydessä, ja kokeile juustopalaa: sen pureskelu neutraloi happoja.

Hampaita ei kannata harjata tuntiin happaman aterian jälkeen, sillä harjaus pyyhkäisee mukanaan liuennutta kiillettä. Sähköhammasharja on hampaille hellävarainen, sillä se ei aiheuta ikenien vetäytymistä.