Alzheimerin tauti omaishoitaja
Kuva Jaakko Lukumaa

Tärkeän työkeikan unohtaminen herätti lahtelaisen Jouko Alhon, 68, tajuamaan, ettei muisti ole entisellään.

Yleisö odotti Sirkus Nuokun perustajaa estradille malttamattomana. Taikuri Jouko Alhon oli tarkoitus esittää temppujaan, mutta tällä kertaa yleisö sai pettyä. Taikuri unohti tulla paikalle.

Jouko Alho oli hiljattain läpikäynyt viiden suonen ohitusleikkauksen, sairastunut diabetekseen ja sairastanut melanooman, joten muistin hataruuteen hän ei ollut sen kummemmin kiinnittänyt huomiota. Näin tärkeän tapahtuman unohtaminen kuitenkin pysäytti. Elettiin vuotta 2004.

Pieniä muistikatkoksia oli ollut aiemminkin, mutta Jouko arveli niiden liittyneen suonitukoksiin. Tutulla lääkärillä käydessään hän otti asian puheeksi.

Lääkäri teki saman tien alkeellisen lähimuistitestin: hän kirjoitti paperille kymmenen sanaa, minkä jälkeen käänsi paperin. Pienen juttutuokion kuluttua lääkäri pyysi Joukoa luettelemaan listasta niin monta sanaa kuin muistaa. Jouko muisti kymmenestä sanasta kolme. Lääkäri totesi, että lyhytmuistin alueella on häiriötä ja kirjoitti lähetteen keskussairaalaan neurologisiin tutkimuksiin.

Sairaalan tutkimuksissa huomattiin sama muistamattomuus. Siitä alkoivat toista vuotta kestäneet tutkimukset, joihin kuului aivojen kuvantamisia ja psykologisia testejä. Psykologin lausunnon ja aivokuvausten perusteella selvisi, että Joukolla oli varhain alkanut Alzheimerin tauti. Hänen aivojensa hippokampus, jolla on keskeinen rooli muistitoiminnoissa, oli toiselta puolelta lähes kokonaan tuhoutunut.

— Heitin siihen vähän huumoria ja pyysin kuvat nähtäväksi, koska olen aina tiennyt jossakin olevan vikaa, mutta en ole nähnyt missä.

Diagnoosin jälkeen tuli kuitenkin romahdus: Jouko vaipui syvään masennukseen. Työintoinen 58-vuotias mies oli sairastunut parantumattomaan tautiin, joka vie kohti tuhoa.

Tukihenkilö auttoi toipumisessa

Pian sairauden toteamisen ja lääkityksen aloittamisen jälkeen Jouko ja vaimonsa Marja-Leena alkoivat etsiä sairaudesta tietoa. Muistiyhdistyksen tukihenkilön neuvot auttoivat toipumisessa ja asian hyväksymisessä. Tukihenkilö vakuutti elämän jatkuvan diagnoosin jälkeenkin.

— Hän painotti, ettei kannata jämähtää paikoilleen, sillä muistisairaille järjestetään monenlaista toimintaa.

Kaikkein kovimmalta tuntui ajokortin pois ottaminen, mikä tapahtuu kaikille Alzheimer-diagnoosin saaneille.

Ratkaisevaksi taudin etenemisen kannalta osoittautui lääkärin kaukonäköinen päätös aloittaa lääkitys ennakoivasti, jo ennen lopullisten testitulosten selviämistä, sillä lääke hidastaa joidenkin kohdalla taudin etenemistä.

— Tällä on voinut olla tärkeä merkitys, sillä Alzheimerin tautini ei ole juuri edennyt.

Huumori kukkii herrakerhossa

Alhot liittyivät paikalliseen muistiyhdistykseen, josta he saivat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Elämäntyönsä ongelmanuorten ohjaajana tehneelle Joukolle toiminta muistiyhdistyksessä tarjosi myös luontevan tavan jakaa kokemuksia, olla tuettavana ja tukea muita.

Vakavasta sairaudesta huolimatta myös huumori kukki. Herraporukka päätti perustaa ajokorttijaoston, joka keskittyisi pohtimaan, millaisella strategialla jäsenien olisi mahdollista saada ajokortti takaisin. Ajokorttijaosto toimii tänä päivänäkin vertaistukiryhmänä kaikille uusille jäsenille, joita ajokortin menettäminen ottaa päähän.

— Kerran eräällä, vasta toimintaan mukaan tulleella jäsenellä oli vaikeuksia puheentuottamisessa ajatusten harhaillessa sinne sun tänne. Siihen me muut sanoimme, ettei sitä kannata hävetä, ala vaan tuottaa sanoja sanojen perään, minkä mies entisenä muusikkona hyvin ymmärsi.

Jouko uskoo aivotoiminnan aktivoinnin ja varhaisen lääkityksen hidastaneen taudin etenemistä.

— Uskon, että vaaralliseksikin todettu diagnoosi voi pysyä rauhallisena, jos ihminen on elämässä vireästi mukana. Juuri tämän takia olen yhdistyksen toiminnassa.

Toisaalta Jouko Alho tietää omasta kokemuksesta, että sairauden kulku on yksilöllistä ja toisenlaisiakin kohtaloita on.

— Eräällä kaverillani tauti johti kuolemaan seitsemässä kuukaudessa diagnoosista. Sairaus etenee yleensä nopeammin, jos kiusana on joku muukin verisuoniperäinen sairaus.

Rooleja hiotaan joka päivä

Ennen sairauden toteamista pariskunta oli tiiviisti työelämässä, mutta diagnoosin selvittyä he pitivät parhaana vaihtoehtona sitä, että Marja-Leena alkaisi miehensä omaishoitajaksi.

— Vieressäni istuu maailman paras vaimo, jolla on maailman paras taikuri. Olemme löytäneet toisemme, koska hän on tuollainen rauhallinen ja hoivaava ja minä paijausta tarvitseva pölpöttäjä. Emme kärsi rooleistamme, vaan pystymme päivä päivältä hiomaan niitä kohti täydellisyyttä, Jouko veistelee Marja-Leenan nyökytellessä vieressä.

— Totta kai tieto sairaudesta oli sokki, mutta vähitellen opimme elämään sen kanssa.

Marja-Leenan mukaan mies on säilynyt lähes samanlaisena sairauden jälkeenkin. Arjen sujumista helpottaa olohuoneen pöydällä oleva kalenteri, johon merkitään kaikki muistamista vaativat pienetkin asiat. Joukon tilanne tulee heikentymään sairauden edetessä, mutta vielä pariskunta ei asiaa ajattele.

Marja-Leenaa ja Joukoa pyydetään lähes viikoittain kertomaan muistisairaudesta erilaisiin tilaisuuksiin ympäri Suomea. Matkat sujuvat sutjakasti Marja-Leenan ajaessa ja Joukon lukiessa karttaa sekä muistellessa menneitä.

Taikatemppuja kovalevyllä

Toinen pariskuntaa yhdistävä harrastus on taikatemppuilu. Jouko on lapsesta asti ollut kiinnostunut taikatemppujen tekemisestä. Työssään nuoriso-ohjaajana temppuilulle löytyi innokas yleisö nuorista. Myöhemmin hän perusti Nuokun Sirkuksen ja alkoi esiintyä suuremmille yleisöille ympäri maata. Sirkuksen ideaa kuvaa hyvin sen slogan: ”Teemme nuorisotyötä sirkuksen keinoin.”

Tämä tarkoittaa, että sirkus rohkaisee lapsia ja nuoria kokeilemaan uutta, hankkimaan positiivisia esiintymiskokemuksia ja uusia, jopa elinikäisiä ystäviä, mutta ennen kaikkea tulemaan osaksi tiivistä ja turvallista yhteisöä.

Jouko on jatkanut taikatemppuiluaan myös diagnoosin jälkeen.

— Pitkän harkinnan jälkeen lupauduin erääseen muistisairaiden tilaisuuteen esiintymään ja parin tempun jälkeen huomasin, että hyvinhän tämä menee. Ihmiset olivat haltioissaan ja ajattelin mielessäni, että olenkohan sairas enää ollenkaan.

Siitä lähtien hän on pyydettäessä käynyt eri paikoissa temppuilemassa.

— Mainitsin lääkärille harrastuksestani, mihin hän totesi: ”Tee Jouko taikatemppuja niin kauan kuin haluat, sillä se tulee todennäköisesti olemaan viimeinen aivojesi kovalevyltä sammuva asia, koska olet tehnyt niitä lapsesta saakka. Yleensä annan potilailleni aivojumpaksi sudokun ja ristikon täyttämistä, mutta kun sinulla on tuollainen lahjakkuus, niin käytä sitä!”

Pariskunta käy muutamana päivänä viikossa eri puolilla Suomea esiintymässä ja kertomassa kokemuksistaan sairauden kanssa elämisestä. Erityisen iloinen Jouko on siitä, että hänen nuoret ystävänsä ovat lähteneet mukaan hoitorinkiin ja kuskaavat tarvittaessa Joukoa eri tilaisuuksiin.

— Jotkut ulkopuoliset ja sairastuneetkin saattavat kokea tämän taudin häpeälliseksi. Ajatellaan, että nyt se on tullut pöpiksi, ja on lopullisesti sekaisin. Kun ennen jouduin taistelemaan esiintymistarpeeni takia, nyt olen tehnyt siitä aseen. Kerron tarvittaessa taudistani vaikka auton lavalla. Tätä pääomaa ei kukaan ota minulta pois. Tuntuu kuin olisin jatkoajalla.

 

Ensin loppuu uuden oppiminen

Alzheimerin taudin syytä ei tarkkaan tunneta. Se tiedetään, millaisia muutoksia tauti aiheuttaa aivoissa, mutta miksi näin tapahtuu, on vielä hämärän peitossa. Pieni osa sairastuneista on perinyt tautiin altistavan geenimuunnoksen, jolloin sairaus puhkeaa nuorena, alle 50-vuotiaana.

Ensimmäisiä oireita ovat uuden oppimisen ja viimeaikaisten tapahtumien muistamisen vaikeutuminen. Muistisairas saattaa unohtaa myös sovittuja tapaamisiaan ja tekemisiään, tai kysyä toistuvasti samoja asioita. Muistin hataruutta kuvaa sekin, että sairastunut kertoo toistamiseen jotakin asiaa uutena, vaikka siitä olisi ollut hetki sitten puhetta. Taudin edetessä puheen tuottaminen sekä ymmärtäminen hankaloituvat ja ympäristön hahmottaminen vaikeutuu.

Työelämässä toimivan muistisairaus tulee helposti esille, koska työssä on jatkuvasti opittava uutta ja perehdyttävä esimerkiksi tietokoneohjelmiin. Niinpä muistivaikeudet ja työelämän vaatimukset saattavat pikkuhiljaa nakertaa ihmisen jaksamista ja itsetuntoa, mikä johtaa uupumukseen ja jopa lievään masennukseen. Muistisairaus saattaakin joskus paljastua työntekijän hakeutuessa lääkäriin jaksamisongelmien takia, kunnes lääkärin tekemissä tutkimuksissa selviää, että kyseessä on alkava muistisairaus.

vaihdevuodet, menopaussi, hormonikorvaushoito

Millä keinoilla sinä helpotat vaihdevuosioireita? Vastaa kyselyymme ja auta meitä keräämään itsehoitokeinoja, jotka helpottavat 50+ -naisen elämää.

Suomalaisten naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.

Kuukautiset jäävät silloin lopullisesti pois, mutta jo sitä ennen hormonitoiminnan muutos tuo monille kuumia aaltoja, katkonaisia yöunia ja muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. 

Kerro, millaisia itsehoitokeinoja sinä käytät tai olet kokeillut vai turvaudutko hormonikorvaushoitoon? Entä millaista apua olet saanut omista keinoistasi?

Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme Emeran Mayerin kirjan Viisas vatsa - kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä (Atena, 2017). 

 

Yhteystiedot

Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
arat rinnat, rintakipu, vaihdevuodet

 

Olen 45-vuotias nainen. Rintani ovat olleet kipeät jo jonkin aikaa, varsinkin nännit. Kun painaa niitä, sattuu. Kuukautisia minulla ei ole ollut kuin kerran vuoden aikana ja vaihdevuosioireet ovat alkaneet. En syö mitään hormoneita enkä lääkkeitä.

Ilmeisesti kysyjää huolettaa eniten rintojen arkuus, ei niinkään kuukautisten harveneminen tai vaihdevuosioireet. Varmuudella ei vielä voi todeta, että menopaussi (eli viimeinen kuukautisvuoto) on ohitettu. Mutta todennäköisesti kovin montaa vuotoa ei ole enää odotettavissa.

Rinnat reagoivat usein kuukautiskierron mukaan. Ennen vuodon alkua ne voivat olla kovin kipeät, turvoksissa ja kosketusarat. Monella tämä helpottaa menopaussin yhteydessä, kun estrogeenitasot ovat laskeneet.

Kysymyksessä kuvattu oire ei viittaa mihinkään vakavaan sairauteen. Oire on molemmin puolinen, rinnat ovat kipeät kun niitä puristaa, eikä eritettä ole tullut. Jos oire häiritsee, kannattaa käydä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Rintojen tunnustelun perusteella voidaan arvioida, onko rintojen kuvantamiseen aihetta.

Jos vaihdevuosioireet haittaavat, kannattaa pohtia lääkärin kanssa, olisiko syytä aloittaa hormonihoito. Hoidon aloittamista puoltaisi keskimääräistä aiemmin alkanut menopaussi.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vesi, jano, laihduttaminen

Maailman vesipäivän kunniaksi ratkomme vesimyyttejä tieteellisen tiedon valossa.

Myytti 1. Pitää juoda, kun janottaa

Jano on fysiologinen reaktio, joka johtuu aivojen janokeskuksen aktivoitumisesta ja nesteen vähentyneestä erityksestä munuaisten kautta.

Janon tunne merkitsee jo nestevajauksen syntymistä, sillä ihmiset tuntevat janoa vasta menetettyään suuria määriä nesteitä. Esimerkiksi jos kuumassa ilmastossa juodaan nestettä pelkästään janon tunteen mukaisesti, kolmasosa nestevajeesta jää korvaamatta.

Liikunnan aikana kropasta häviää nestettä noin 0,5–1 litraa tunnissa. Tänä aikana tulisikin nauttia vettä noin 2–5 desilitraa vajeen korvaamiseksi. Näin myös elimistö pysyy viileämpänä ja vähemmän kuormittuneena.

Jano on pulmallinen nestevajeen määrittäjä. Etenkin liikkuessa on tärkeää juoda vettä jo ennen janon tunnetta!

Myytti 2. Veden juominen piristää

Olet ehkä osannut yhdistää kuivan suun, päänsäryn ja väsymyksen liian alhaiseen vedenjuontiin, mutta tiesitkö, että liian vähäinen veden saanti voi heikentää mielialaa, tehtävistä suoriutumista, muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Ei mikään skarpein olotila.

Yksi keino optimaalisen mielialan ylläpitämiseen on siis yksinkertaisesti veden juomisen muistaminen – mutta miten? Hanki värikäs vesipullo ja ajasta puhelimesi hälyttämään tunnin välein muistuttamaan nestetankkauksesta. Ennen kuin huomaatkaan, veden juomisesta on tullut jo tapa. Eikä paluuta entiseen ole!

Lasi vettä on tehokas pikapiristäjä.

Myytti 3. Veden juomisella kilot karisevat

Kautta aikojen nettipalstat ovat toitottaneet veden juomisen tärkeyttä laihdutuksen yhteydessä – eikä suotta. Eräs yksinkertainen keino on unohtaa kaikki sokeripitoiset juomat ja korvata ne vedellä. Juomien mukana nimittäin kertyy huomaamatta kaloreita, jotka voitaisiin helposti välttää vain veden juomisella.

Elimistön nestevaje voi johtaa vireystilan laskemiseen ja nälän tunteen lisääntymiseen, mikä saattaa viestiä keholle väärää signaalia: ruoan himoa.

Veden todellinen vaikutus laihdutukseen on tutkimusten mukaan pieni, mutta kuitenkin yksi edistävä tekijä muiden joukossa. Jos pelkkä vesi ei kuitenkaan kutkuttele makunystyröitäsi, lisää siihen sitruunaa tai limeä makua tuomaan!

Laihduttajan ei kannata liioitella veden hyötyä eikä  juoda yli suositusten.

Myytti 4. Vettä ei voi juoda liikaa

Valtion ravitsemussuosituksen mukaan jatkuvasta ylimääräisestä vedenjuonnista ei ole hyötyä terveydelle, eikä ylimääräisellä vesimäärällä ole kehoa ”puhdistavaa” vaikutusta. Kohtuuton vedenjuonti voi olla jopa vaarallista.

Terve ihminen voi juoda jopa 5–10 litraa vettä päivässä, mikäli juominen jakautuu usealle tunnille ja munuaiset toimivat normaalisti.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että harva tarvitsee yli 2–3 litraa nestettä päivässä.

 

Normaalipainoisessa naisessa on noin 55 % vettä ja jotta nestetasapaino pysyisi kunnossa, tulisi nestettä nauttia sellaisenaan noin 1–1,5 litraa joka päivä.
Tarvittavaa nestemäärää kuitenkin lisää monet yksilölliset tekijät, kuten ikä, ravitsemus, raskas liikunta ja helle.

atopia, ihotulehdus, kortisoni, kutina, päänahka

Atooppinen iho on paitsi rutikuiva myös tulehtunut. Iho ei parane, ellei tulehdusta saada rauhoittumaan.

Tulehtuneen ihon ongelma ei ratkea pelkillä perusvoiteilla vaan tarvitaan lääkevoiteita. Sekä kortisoni- että muusivoiteet tehoavat, kunhan niitä käyttää oikein.

Kortisonia pelätään. Turhaan, vakuuttaa ihotautien erikoislääkäri.

Oikein käytettynä kortisoni rauhoittaa tulehtuneen ihon, poistaa kutinan eikä ohenna ihoa. Kortisonikuuri pitää aloittaa heti, kun kutina antaa merkkejä ja jatkaa vielä pari päivää tilanteen rauhoituttua.

Sitten pidetään tauko.

Reseptillä saatavaa takrolimuusia karsastetaan kenties vielä kortisoniakin enemmän. Syynä on alkuun monelle tuleva kuumotus ja kirvely. Niitä voi estää ottamalla asetosalisyylihappoa tai parasetamolia tuntia ennen voitelua. Oireet rauhoittuvat yleensä muutamassa päivässä.

Jos on taipumusta uuteen ihotulehdukseen heti hoidon loputtua, lääkevoiteita voi käyttää pari kertaa viikossa jatkuvasti tulehdusherkillä alueilla.

Näin kukistat päänahan kutinan

Kuivan päänahan kutinaa voi helpottaa samoin kuin ihonkin voidepesulla. Korvaa tällöin sampoo kevyellä perusvoiteella (esimerkiksi Aqualan L).

Kutisevalle päänahalle on apteekissa omia sampoosarjoja, kuten Ducray ja ACO. ACOlla on myös kuivaan tukkaan levitettävä geeli, jota voi käyttää useita kertoja päivässä.

Kortisonia saa myös  liuoksena. Se toimii kuten kortisonivoiteet mutta ei rasvoita hiuksia. Lisäksi on syytä käyttää ajoittain hilsesampoota Malassezia-sienen poissa pitämiseksi.

Asiantuntijat: Tapio Rantanen, ihotautien erikoislääkäri, Tampere. Tuire Hastell, kuntoutussuunnittelija, Iholiitto.