Alzheimerin tauti omaishoitaja
Kuva Jaakko Lukumaa

Tärkeän työkeikan unohtaminen herätti lahtelaisen Jouko Alhon, 68, tajuamaan, ettei muisti ole entisellään.

Yleisö odotti Sirkus Nuokun perustajaa estradille malttamattomana. Taikuri Jouko Alhon oli tarkoitus esittää temppujaan, mutta tällä kertaa yleisö sai pettyä. Taikuri unohti tulla paikalle.

Jouko Alho oli hiljattain läpikäynyt viiden suonen ohitusleikkauksen, sairastunut diabetekseen ja sairastanut melanooman, joten muistin hataruuteen hän ei ollut sen kummemmin kiinnittänyt huomiota. Näin tärkeän tapahtuman unohtaminen kuitenkin pysäytti. Elettiin vuotta 2004.

Pieniä muistikatkoksia oli ollut aiemminkin, mutta Jouko arveli niiden liittyneen suonitukoksiin. Tutulla lääkärillä käydessään hän otti asian puheeksi.

Lääkäri teki saman tien alkeellisen lähimuistitestin: hän kirjoitti paperille kymmenen sanaa, minkä jälkeen käänsi paperin. Pienen juttutuokion kuluttua lääkäri pyysi Joukoa luettelemaan listasta niin monta sanaa kuin muistaa. Jouko muisti kymmenestä sanasta kolme. Lääkäri totesi, että lyhytmuistin alueella on häiriötä ja kirjoitti lähetteen keskussairaalaan neurologisiin tutkimuksiin.

Sairaalan tutkimuksissa huomattiin sama muistamattomuus. Siitä alkoivat toista vuotta kestäneet tutkimukset, joihin kuului aivojen kuvantamisia ja psykologisia testejä. Psykologin lausunnon ja aivokuvausten perusteella selvisi, että Joukolla oli varhain alkanut Alzheimerin tauti. Hänen aivojensa hippokampus, jolla on keskeinen rooli muistitoiminnoissa, oli toiselta puolelta lähes kokonaan tuhoutunut.

— Heitin siihen vähän huumoria ja pyysin kuvat nähtäväksi, koska olen aina tiennyt jossakin olevan vikaa, mutta en ole nähnyt missä.

Diagnoosin jälkeen tuli kuitenkin romahdus: Jouko vaipui syvään masennukseen. Työintoinen 58-vuotias mies oli sairastunut parantumattomaan tautiin, joka vie kohti tuhoa.

Tukihenkilö auttoi toipumisessa

Pian sairauden toteamisen ja lääkityksen aloittamisen jälkeen Jouko ja vaimonsa Marja-Leena alkoivat etsiä sairaudesta tietoa. Muistiyhdistyksen tukihenkilön neuvot auttoivat toipumisessa ja asian hyväksymisessä. Tukihenkilö vakuutti elämän jatkuvan diagnoosin jälkeenkin.

— Hän painotti, ettei kannata jämähtää paikoilleen, sillä muistisairaille järjestetään monenlaista toimintaa.

Kaikkein kovimmalta tuntui ajokortin pois ottaminen, mikä tapahtuu kaikille Alzheimer-diagnoosin saaneille.

Ratkaisevaksi taudin etenemisen kannalta osoittautui lääkärin kaukonäköinen päätös aloittaa lääkitys ennakoivasti, jo ennen lopullisten testitulosten selviämistä, sillä lääke hidastaa joidenkin kohdalla taudin etenemistä.

— Tällä on voinut olla tärkeä merkitys, sillä Alzheimerin tautini ei ole juuri edennyt.

Huumori kukkii herrakerhossa

Alhot liittyivät paikalliseen muistiyhdistykseen, josta he saivat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Elämäntyönsä ongelmanuorten ohjaajana tehneelle Joukolle toiminta muistiyhdistyksessä tarjosi myös luontevan tavan jakaa kokemuksia, olla tuettavana ja tukea muita.

Vakavasta sairaudesta huolimatta myös huumori kukki. Herraporukka päätti perustaa ajokorttijaoston, joka keskittyisi pohtimaan, millaisella strategialla jäsenien olisi mahdollista saada ajokortti takaisin. Ajokorttijaosto toimii tänä päivänäkin vertaistukiryhmänä kaikille uusille jäsenille, joita ajokortin menettäminen ottaa päähän.

— Kerran eräällä, vasta toimintaan mukaan tulleella jäsenellä oli vaikeuksia puheentuottamisessa ajatusten harhaillessa sinne sun tänne. Siihen me muut sanoimme, ettei sitä kannata hävetä, ala vaan tuottaa sanoja sanojen perään, minkä mies entisenä muusikkona hyvin ymmärsi.

Jouko uskoo aivotoiminnan aktivoinnin ja varhaisen lääkityksen hidastaneen taudin etenemistä.

— Uskon, että vaaralliseksikin todettu diagnoosi voi pysyä rauhallisena, jos ihminen on elämässä vireästi mukana. Juuri tämän takia olen yhdistyksen toiminnassa.

Toisaalta Jouko Alho tietää omasta kokemuksesta, että sairauden kulku on yksilöllistä ja toisenlaisiakin kohtaloita on.

— Eräällä kaverillani tauti johti kuolemaan seitsemässä kuukaudessa diagnoosista. Sairaus etenee yleensä nopeammin, jos kiusana on joku muukin verisuoniperäinen sairaus.

Rooleja hiotaan joka päivä

Ennen sairauden toteamista pariskunta oli tiiviisti työelämässä, mutta diagnoosin selvittyä he pitivät parhaana vaihtoehtona sitä, että Marja-Leena alkaisi miehensä omaishoitajaksi.

— Vieressäni istuu maailman paras vaimo, jolla on maailman paras taikuri. Olemme löytäneet toisemme, koska hän on tuollainen rauhallinen ja hoivaava ja minä paijausta tarvitseva pölpöttäjä. Emme kärsi rooleistamme, vaan pystymme päivä päivältä hiomaan niitä kohti täydellisyyttä, Jouko veistelee Marja-Leenan nyökytellessä vieressä.

— Totta kai tieto sairaudesta oli sokki, mutta vähitellen opimme elämään sen kanssa.

Marja-Leenan mukaan mies on säilynyt lähes samanlaisena sairauden jälkeenkin. Arjen sujumista helpottaa olohuoneen pöydällä oleva kalenteri, johon merkitään kaikki muistamista vaativat pienetkin asiat. Joukon tilanne tulee heikentymään sairauden edetessä, mutta vielä pariskunta ei asiaa ajattele.

Marja-Leenaa ja Joukoa pyydetään lähes viikoittain kertomaan muistisairaudesta erilaisiin tilaisuuksiin ympäri Suomea. Matkat sujuvat sutjakasti Marja-Leenan ajaessa ja Joukon lukiessa karttaa sekä muistellessa menneitä.

Taikatemppuja kovalevyllä

Toinen pariskuntaa yhdistävä harrastus on taikatemppuilu. Jouko on lapsesta asti ollut kiinnostunut taikatemppujen tekemisestä. Työssään nuoriso-ohjaajana temppuilulle löytyi innokas yleisö nuorista. Myöhemmin hän perusti Nuokun Sirkuksen ja alkoi esiintyä suuremmille yleisöille ympäri maata. Sirkuksen ideaa kuvaa hyvin sen slogan: ”Teemme nuorisotyötä sirkuksen keinoin.”

Tämä tarkoittaa, että sirkus rohkaisee lapsia ja nuoria kokeilemaan uutta, hankkimaan positiivisia esiintymiskokemuksia ja uusia, jopa elinikäisiä ystäviä, mutta ennen kaikkea tulemaan osaksi tiivistä ja turvallista yhteisöä.

Jouko on jatkanut taikatemppuiluaan myös diagnoosin jälkeen.

— Pitkän harkinnan jälkeen lupauduin erääseen muistisairaiden tilaisuuteen esiintymään ja parin tempun jälkeen huomasin, että hyvinhän tämä menee. Ihmiset olivat haltioissaan ja ajattelin mielessäni, että olenkohan sairas enää ollenkaan.

Siitä lähtien hän on pyydettäessä käynyt eri paikoissa temppuilemassa.

— Mainitsin lääkärille harrastuksestani, mihin hän totesi: ”Tee Jouko taikatemppuja niin kauan kuin haluat, sillä se tulee todennäköisesti olemaan viimeinen aivojesi kovalevyltä sammuva asia, koska olet tehnyt niitä lapsesta saakka. Yleensä annan potilailleni aivojumpaksi sudokun ja ristikon täyttämistä, mutta kun sinulla on tuollainen lahjakkuus, niin käytä sitä!”

Pariskunta käy muutamana päivänä viikossa eri puolilla Suomea esiintymässä ja kertomassa kokemuksistaan sairauden kanssa elämisestä. Erityisen iloinen Jouko on siitä, että hänen nuoret ystävänsä ovat lähteneet mukaan hoitorinkiin ja kuskaavat tarvittaessa Joukoa eri tilaisuuksiin.

— Jotkut ulkopuoliset ja sairastuneetkin saattavat kokea tämän taudin häpeälliseksi. Ajatellaan, että nyt se on tullut pöpiksi, ja on lopullisesti sekaisin. Kun ennen jouduin taistelemaan esiintymistarpeeni takia, nyt olen tehnyt siitä aseen. Kerron tarvittaessa taudistani vaikka auton lavalla. Tätä pääomaa ei kukaan ota minulta pois. Tuntuu kuin olisin jatkoajalla.

 

Ensin loppuu uuden oppiminen

Alzheimerin taudin syytä ei tarkkaan tunneta. Se tiedetään, millaisia muutoksia tauti aiheuttaa aivoissa, mutta miksi näin tapahtuu, on vielä hämärän peitossa. Pieni osa sairastuneista on perinyt tautiin altistavan geenimuunnoksen, jolloin sairaus puhkeaa nuorena, alle 50-vuotiaana.

Ensimmäisiä oireita ovat uuden oppimisen ja viimeaikaisten tapahtumien muistamisen vaikeutuminen. Muistisairas saattaa unohtaa myös sovittuja tapaamisiaan ja tekemisiään, tai kysyä toistuvasti samoja asioita. Muistin hataruutta kuvaa sekin, että sairastunut kertoo toistamiseen jotakin asiaa uutena, vaikka siitä olisi ollut hetki sitten puhetta. Taudin edetessä puheen tuottaminen sekä ymmärtäminen hankaloituvat ja ympäristön hahmottaminen vaikeutuu.

Työelämässä toimivan muistisairaus tulee helposti esille, koska työssä on jatkuvasti opittava uutta ja perehdyttävä esimerkiksi tietokoneohjelmiin. Niinpä muistivaikeudet ja työelämän vaatimukset saattavat pikkuhiljaa nakertaa ihmisen jaksamista ja itsetuntoa, mikä johtaa uupumukseen ja jopa lievään masennukseen. Muistisairaus saattaakin joskus paljastua työntekijän hakeutuessa lääkäriin jaksamisongelmien takia, kunnes lääkärin tekemissä tutkimuksissa selviää, että kyseessä on alkava muistisairaus.

korvien kutina

Lähes päivittäisenä vaivanani on ollut jo nelisen vuotta kutiavat korvat. Kutina on välillä niin inhottavaa, että varovasti olen rapsuttanut korvaa vanupuikolla. Välillä tuntuu kuin korvassa olisi vettä ja vanupuikkokin kastuu. Mitä tämä voisi olla ja miten vaivasta pääsisi?

Korvakäytävä on 2–3 cm pitkä ohuen ihokerroksen verhoama käytävä, jonka päässä on tärykalvo. Korvakäytävän iho voi oireilla kuten muukin iho. Allergia, psoriasis, muut ihosairaudet, tulehdus ja muu jatkuva ärsytys voi aiheuttaa korvakäytävässä kutinaa. Korvakäytävä erittää korvavahaa eli vaikkua, jonka tehtävänä on suojata herkkää korvakäytävän ihoa. Normaalisti vaikku kulkeutuu hitaasti korvakäytävän perältä kohti käytävän ulkosuuta ja poistuu itsekseen. Liian runsas vaikku voi tukkia korvakäytävää ja estää normaalin ilmanvaihdon, jolloin kosteus pääsee hautomaan ja ärsyttämään korvaa.

Korvakäytävän bakteeritulehdukseen liittyy usein korvakäytävän voimakastakin kipua ja kostean eritteen valuminen korvakäytävästä. Tilan hoito vaatii lääkärin arvion, korvahuuhteluita ja korvatippoja (desinfiontitipat ja tarvittaessa antibioottitipat).

Kun kutina on jatkunut pitkään, se viittaa krooniseen korvakäytävän ärsytykseen. Suosittelen hakeutumaan lääkärin vastaanotolla, jotta voidaan poissulkea hoitoa vaativat sairaudet ja tulehdukset.

Omahoidossa tulee välttää korvakäytävien ärsyttämistä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei korvakäytäviä tule kaivaa, puhdistaa tai raapia millään. Ei siis pumpulipuikkoja tai hiuspinnejä korvakäytäviin! Oireilevat korvakäytävät on syytä pitää puhtaana tukkivasta vaikusta. Vaikkua voi pehmittää apteekista saatavilla valmisteilla ja sairaanhoitaja tai lääkäri voi puhdistaa korvat huuhtelemalla. Lisäksi on syytä estää veden pääsy korvakäytäviin ja välttää korvatulppien ja nappikuulokkeiden pitkäaikaista käyttöä.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

ilmavaiva, närästys, röyhtäisy, herkkä vatsa, turvotus

Herkkä vatsa on usein kipeä mutta muutakin riesaa siitä on. Kehtaisinko edes kysyä, mikä auttaa…

1. Peräpääni pörisee ja haju on sen mukainen. Miten voisin vähentää ilmavaivojani?

Kokeile ilmaa vatsaan keräävien ruokien, kuten kaalin, papujen, ruisleivän tai hernekeiton, välttelyä, mutta korvaa menetetty ravintokuitu esimerkiksi lesepitoisella täysjyväleivällä sekä runsaammalla kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöllä.

Ellei vaiva tokene ruokailumuutoksilla, marssi apteekkiin ja hanki sieltä ilmavaivoihin käypiä valmisteita. Kysy rohkeasti apua farmaseutilta.

Käytätkö runsaasti purukumia? Se lisää ilman kertymistä ja ilmavaivoja, joten suosi muunlaisia ksylitolituotteita.

Aina, kun mahdollista, päästä ilma peräpäästä reilusti ulos, pidättäminen vain lisää paineen ja kivun tunteita.

Lue lisää Eroon ilmavaioista – omat ja lääkärin keinot

 

2. Mahani on piukka ja pönäkkä kuin potkupallo. Miten tasoittaa turpea kumpare?

Vähennä jälleen ilmaa keräävien ruokien käyttöä, korvaa kuitu vaikka apteekin valmisteilla ja muista, että nykyiset keinomakeutetut elintarvikkeetkin, kuten light- ja hiilihapolliset juomat paisuttavat vatsaa. Juo janoon ja ruokajuomaksi vettä.

Jos ruokavaliomuutokset eivät auta, käy lääkärissä. Turvottelun taustalla voivat olla myös muut kuin mahasuolikanavaoireet. Sydämen ja munuaisten vajaatoiminta kerryttävät nestettä elimistöön ja yleisolo on potilaalla turpea.

Lue lisää Kokeile FODMAP-ruokavaliota herkkään vatsaan

3. Röyh! Siinä se taas tuli, väärässä paikassa, väärään aikaan. Mikä avuksi röyhtäilyyn?

Röyhtäilijän mahalaukussa on liikaa ilmaa. Sitä on päässyt sinne joko ruoan mukana nielemällä, ilmaa keräävistä ruoka-aineista tai sitten ilman ja ruoan eteneminen suolistossa on hidastunut. Luovu hotkimisesta ja harjoittele hidasta pureskelua. Anna ruokailulle aikaa ja koeta ylipäätään vähentää stressiä.

Löysennä tiukkaa vaatetusta, joka puristaa mahalaukkua. Jos olet ylipainoinen, koeta laihduttaa ja kokeile happoa vähentäviä lääkkeitä.

Lue lisää Keho on yhden miehen orkesteri

Asiantuntija: LT, dosentti, gastroenterologian erikoislääkäri. Perttu Arkkila HUSista.

Suosi lesepitoista täysjyväleipää, kaurapuuroa, hapanmaitotuotteita, kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväpastaa ja perunaa.

Vältä rasvaisia ruokia ja herkkuja, kuten viinereitä, omenaa, paprikaa, herneitä, papuja, kaalia, ruisleipää, hiilihappojuomia, kahvia, purukumia, tupakkaa.

kivun hoito mielikuvaharjoittelu ravitsemus kipulääkkeet

Jos koko ajan saattuu, mieli mustenee.Vastaiskuna kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea huumorista mielikuvaharjoitteluun – sopivaa lääkitystä unohtamatta.

Niska on jumissa, päätä särkee, polvea vihoittelee — kipu koskettaa meitä monella tavalla. Jopa 40 prosenttia terveyskeskusten asiakkaista kärsii pitkittyneistä kivuista.

Aiemmin kipupotilaalle vilautettiin herkästi kirurgin veistä, mutta nykyään painotetaan yhä enemmän kivun ymmärtämistä, omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen kehittämistä. Esimerkiksi välilevykirurgiaa ja selän luudutusleikkauksia tehdään aikaisempaa vähemmän. Vain muutama prosentti kipupotilaista saa apua niistä ja joskus kipu voi jopa äityä kirurgisesta hoidosta.

Kivun ja huolen karuselli

Pirullista kipu on silloin, kun sen aiheuttajaa ei tiedetä tai sitä ei voida poistaa. Joskus kipu on niin sietämätöntä, että se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Jopa kaupassa käyminen voi tuntua ylivoimaiselta. Sitkeä kipu masentaa, tekee olon ahdistuneeksi ja voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.

— Masennus ei tule aina pelkästään kivusta, vaan siitä, että asiat alkavat takuta: joutuu jäämään töistä pois, taistelemaan vakuutuskorvauksista, tulee rahahuolia eikä enää jaksa harrastaa tai tavata ystäviä, kuvailee kipupsykologi Sisko Tuurinkoski Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Jaksamiselle välttämätön yöunikin häiriintyy helposti. Osalla kivut vaikeuttavat nukahtamista tai unessa pysymistä, toisten on kipujen vuoksi vaikea löytää sopivaa nukkumisasentoa. Jos joutuu herkästi kivun ja uupumuksen oravanpyörään, mieliala laskee, ärsyttää eikä pysty keskittymään.

Keho kipuilee tunteita

Tutkimusten mukaan osalla ihmisistä kipu on dissosiatiivista. Tällöin psyykkinen pahoinvointi tuntuu kehossa: voimakas tunnestressi, kuten tukahdutettu viha, ilmenee fyysisinä oireina, esimerkiksi päänsärkynä tai mahakipuna. Psyyken tapahtumat muuttavat muun muassa välittäjäaineiden toimintaa.

— Dissosiatiivinen kipu saattaa liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai kosketuksen, hoivan ja turvallisuuden puuttumiseen lapsena. Keho kehittää fyysisen oireen, koska sitä on helpompi sietää kuin tyydyttämätöntä tarvetta, kertoo anestesiologian erikoislääkäri Pirjo Lindfors, jolla on kivunhoidon erityispätevyys.

Joskus kivut ovat seurausta onnettomuudesta, tapaturmasta tai leikkauksesta. Olo tuntuu katkeralta, kun joutuu hyväksymään sen, että elämä muuttuu: esimerkiksi harrastuksia, joita on ennen jaksanut, ei enää jaksakaan.

Hyvää oloa ja turvallisuutta

Kun kipu muuttaa elämää ja sen ehtoja, on lähdettävä etsimään uusia polkuja eteenpäin. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oloa pahentavat ja toisaalta sitä helpottavat asiat. Kannattaa etsiä seikkoja, jotka tuovat iloa, hyvää oloa ja turvallisuutta.

— Voimauttava tekeminen voi olla maalaamista, musiikin kuuntelua tai metsässä kulkemista. Jotkut haluavat olla pahimmat kivut hetket yksin hiljaisessa huoneessa. On myös tärkeää, ettei eristäydy vaan hakeutuu ihmisten seuraan, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin, sanoo Sisko Tuurinkoski.

Pienet asiat tuovat merkitystä. Se, että voi joskus käydä mökillä, laskea kalaverkot, kerätä puolukoita tai viettää aikaa lastenlasten kanssa.

— Merkityksellisten asioiden tekeminen nostaa hyvän olon välittäjäaineiden määrää, toteaa Pirjo Lindfors.

Myös mielikuvaharjoittelua käytetään apuna kivunlievityksessä. Voi kuvitella veden solinaa tai sitä, että lämmin vesi valuu kipeän kohdan läpi ja lievittää.

Syvän hengityksen ja rentoutumisen opettelu kannattaa, sillä vaikka ne eivät poista kipuja, ne auttavat sietämään niitä.

Jokaiselle oma työkalupakki

Lääkkeet ovat tärkeä osa kivunlievitystä, mutta haitta ei saa olla hyötyä suurempi. Kipulääkityksen räätälöimistä voisi verrata palapelin kokoamiseen. Joillakin lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, osa saattaa taas heikentää tai vahvistaa kipulääkkeiden tehoa.

— Lääkehoito on ikään kuin sateenvarjo, joka avataan rankkasateessa, mutta varjon alla pitää olla fyysinen ja psyykkinen kuntoutus. Pelkän lääkehoidon varaan ei voi jäädä, painottaa ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri sairaala Ortonista.

Yksi kuntoutuksen muoto on fysioterapia, erityisesti ohjattu harjoittelu. Fysioterapeutit voivat hoitaa kipua myös lämmöllä, kylmällä ja manuaalisella terapialla, vaikka hieromalla. Kinesioteippausta käytetään esimerkiksi rasitusvammojen, hiirikäden ja lihasjännityksen hoitoon.

— Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on iskeä kipuun. Tilanne ei ole koskaan toivoton, Jukka-Pekka Kouri sanoo.

Pirjo Lindfors lisää, että kivunhoidossa on monta tietä Roomaan. Jokaiselle tulisi räätälöidä sopivat menetelmät. On hyvä aloittaa elämäntapojen parantamisesta.

— Mitään hoitoa ei kannata tehdä verenmaku suussa. Huumori ja naurukin auttavat kivunhoidossa.

 

Asiantuntijat: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS. Jukka-Pekka Kouri,  ylilääkäri, Sairaala Orton.

 testosteroninpuute potenssi erektio orgasmihäiriö

Joko ennenaikainen tai viivästynyt siemensyöksy vaivaa jopa joka neljättä mies. Silti miehen orgasmihäiriöistä puhutaan vähemmän kuin potenssiongelmista.

Yleinen syy siihen, miksi mies hakeutuu seksuaalilääkärin vastaanotolle, on ennenaikainen siemensyöksy. Ongelmasta kärsii joka viides mies. Heistä noin puolella vaiva on niin vaikea, että he tarvitsisivat apua.

Toisin kuin monet kuvittelevat, ennenaikainen laukeaminen ei ole vain nuorten jännittäjämiesten ongelma. Vaiva on yleinen kaikenikäisillä. Useimmat miehet kärsivät vuosia ennen hoitoon hakeutumista.

Toivottu yhdynnän kesto on tutkimusten mukaan 7—13 minuuttia ja tavanomainen kesto on 5—6 minuuttia. Ennenaikainen siemensyöksy määritellään lääketieteessä siten, että mies ejakuloi aina tai lähes aina noin minuutissa yhdynnän aloittamisesta tai jopa sitä ennen. Tämä aiheuttaa huolta, ahdistuneisuutta ja turhautuneisuutta.

Lääke pidentää nautintoa

Ennenaikainen siemensyöksy haittaa parisuhdetta. Se vaikuttaa kielteisesti molempien seksuaaliseen itsetuntoon, tyytyväisyyteen ja elämänlaatuun. Ajan mittaan ongelma johtaa seksin vähenemiseen tai jopa parisuhteen hajoamiseen. Vaivasta kärsivällä miehellä on usein korkea kynnys parisuhteen aloittamiseen.

– Ennenaikaisen siemensyöksyn syy on tuntematon, mutta perinnöllisillä tekijöillä on suuri merkitys, sanoo dosentti ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Juhana Piha.

Vaivaan on onneksi saatavissa apua.

– Ainoa kunnolla tehoava hoito on lääkehoito, Piha sanoo.

Vuonna 2009 markkinoille tulleesta dapoksetiinista hyötyy yli puolet potilaista. Se otetaan tunti ennen yhdyntää ja vaikutus kestää 3—4 tuntia. Lääkkeen avulla siemensyöksyyn kuluva aika pitenee kolmin—nelinkertaiseksi.

Lääkkeen sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi pahoinvointi ja huimaus.

Hyvä vaihtoehto ovat myös SSRI-lääkkeet (essitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami). Alun perin nämä lääkkeet tulivat markkinoille masennuslääkkeinä, mutta niiden on todettu auttavana moneen muuhunkin vaivaan. Haittana on se, että niitä on otettava päivittäin.

– Terapiatekniikoiden tehosta on vähän tieteellistä näyttöä, mutta nekin auttavat joitain potilaita, Piha sanoo.

Jos miehen siemensyöksy on nopea eikä hoito tehoa, hyvä keino molempien nautinnon takaamiseksi on käsi- ja suuseksi.

Jos orgasmia ei tule

Orgasmihäiriöiden toisessa ääripäässä kärsitään viivästyneestä siemensyöksystä. Tämä haittaa noin viittä prosenttia miehistä. Heillä orgasmin saanti pitkittyy tai jää kokonaan puuttumaan.

Häiriön tavallisin muoto on sellainen, että mies ei pysty laukeamaan yhdynnässä mutta se onnistuu käsin tai suuseksin avulla. Jotkut saavat orgasmin yhdynnässä, mutta vasta hyvin pitkän käsin tai muiden keinoin tehdyn kiihottamisen jälkeen.

Vaikeutuneen siemensyöksyn syytä ei tiedetä, eikä siihen ole lääkehoitoa. Esimerkiksi Viagra ja muut erektiolääkkeet eivät tehoa orgasmivaikeuksiin. Ongelma onkin seksuaalilääketieteen vaikeimpia.

Syitä kannattaa etsiä

Orgasmihäiriö saattaa syntyä itsenäisesti tai se voi johtua sairaudesta. Koska hoitoa viivästyneeseen siemensyöksyyn ei ole, voidaan vain yrittää poistaa vaivan mahdollinen syy.

Jotkut lääkkeet vaikeuttavat tai estävät orgasmin saamista. Tällaisia ovat esimerkiksi psykoosien hoidossa käytetyt antipsykootit, jotkut verenpaineen hoidossa käytetyt lääkkeet ja kivun sekä yskän hoidossa käytetyt opiaatit. Myös alkoholi ja muut päihteet voivat estää tai viivästyttää orgasmia.

Osa saa apua testosteronivajeen hoidosta. Jos syy on kilpirauhasen vajaatoiminta, sen korjaaminen voi auttaa.

– Ikävä kyllä aina syytä ei löydy, eikä toimivaa lääkettä itse vaivaan ole keksitty, Piha sanoo.

Yhdyntä ei ole pakko

Juhana Piha huomauttaa, että orgasmi ja siemensyöksy ovat kaksi eri asiaa. Ne välittyvät eri hermoratamekanismien kautta. Mies voi saada siemensyöksyn ilman orgasmia ja päinvastoin. Useimmiten ne kuitenkin tapahtuvat samaan aikaan.

Siemensyöksyn puuttuminen kokonaan on harvinaista. Yleisempää on, että siemensyöksy ei onnistu yhdynnässä, mutta sen saa muulla tavoin.

Piha muistuttaa, että hyvä seksi on muutakin kuin pelkkää yhdyntää. Se on myös läheisyyttä, kommunikointia, hyväilyjä ja välittämistä.

Vanhetessaan mies myös tarvitsee enemmän fyysistä stimulaatiota kiihottuakseen erektioon ja siemensyöksyn saamiseen.

– Minulla on vanhoja potilaita, joilla on myös vanha partneri. Tällöin pari ohjataan seksuaalineuvontaan, jossa pohditaan, miten stimulaation saisi paremmaksi, Piha sanoo.

Jos ongelma on psyykkinen ja orgasmihäiriö liittyy tiettyyn tilanteeseen, orgasmivaikeudesta kärsivän kannattaa keskustella kumppaninsa kanssa, koska molemmat voivat turhaan syyllistää itseään tai toista. Psykologisia syitä on vaikea hoitaa lääketieteen menetelmin.

Nettiporno vääristää

Miehen seksuaalisuus ei ole pelkkää fyysistä suorittamista. Mitä nuorempi mies on, sitä todennäköisemmin orgasmivaikeuden syy on psykologinen.

Nuoret miehet hakevat internetin kautta tietoa siitä, mitä on normaali seksuaalisuus. Verkossa vastaan tulee kaupallinen porno, joka antaa yksipuolisen kuvan seksuaalisuudesta.

– Kaikki mitä pornovideossa näkyy, on näyttelyä, Juhana Piha toteaa.

– Nuoret miehet oppivat mallin, joka ei ole totta. Tavallinen seksi onkin sitten erilaista. Siinä ei ole kaikkea sitä, mitä pornovideot tarjoavat.

Monet kuitenkin tottuvat pornovideoiden voimakkaaseen stimulaatioon. Kun tavallisessa suhteessa sitä ei ole, mies joutuu hämmennyksiin. Tämä johtaa erektio-ongelmiin ja vaikeutuneeseen siemensyöksyyn.

– Tämä on se, mikä minua nettipornossa huolestuttaa, Piha sanoo.

– Ongelmaa aletaan selvittää terapeuttisin menetelmin: potilaalle on kerrottava, mikä on totta ja mikä ei.

  • Seksuaalilääkäri on hankkinut huomattavan kokemuksen seksuaalihäiriöiden hoidossa. Useimmat ovat urologeja tai gynekologeja. Seksuaalihäiriöihin perehtyneet lääkärit hoitavat useimmiten toiminnallisia seksuaalihäiriöitä.
  • Seksuaaliterapeutit ovat perehtyneet seksuaalihäiriöiden psykologisiin näkökohtiin. Heille kannattaa hakeutua esimerkiksi parisuhdeongelmissa.