Alzheimerin tauti omaishoitaja
Kuva Jaakko Lukumaa

Tärkeän työkeikan unohtaminen herätti lahtelaisen Jouko Alhon, 68, tajuamaan, ettei muisti ole entisellään.

Yleisö odotti Sirkus Nuokun perustajaa estradille malttamattomana. Taikuri Jouko Alhon oli tarkoitus esittää temppujaan, mutta tällä kertaa yleisö sai pettyä. Taikuri unohti tulla paikalle.

Jouko Alho oli hiljattain läpikäynyt viiden suonen ohitusleikkauksen, sairastunut diabetekseen ja sairastanut melanooman, joten muistin hataruuteen hän ei ollut sen kummemmin kiinnittänyt huomiota. Näin tärkeän tapahtuman unohtaminen kuitenkin pysäytti. Elettiin vuotta 2004.

Pieniä muistikatkoksia oli ollut aiemminkin, mutta Jouko arveli niiden liittyneen suonitukoksiin. Tutulla lääkärillä käydessään hän otti asian puheeksi.

Lääkäri teki saman tien alkeellisen lähimuistitestin: hän kirjoitti paperille kymmenen sanaa, minkä jälkeen käänsi paperin. Pienen juttutuokion kuluttua lääkäri pyysi Joukoa luettelemaan listasta niin monta sanaa kuin muistaa. Jouko muisti kymmenestä sanasta kolme. Lääkäri totesi, että lyhytmuistin alueella on häiriötä ja kirjoitti lähetteen keskussairaalaan neurologisiin tutkimuksiin.

Sairaalan tutkimuksissa huomattiin sama muistamattomuus. Siitä alkoivat toista vuotta kestäneet tutkimukset, joihin kuului aivojen kuvantamisia ja psykologisia testejä. Psykologin lausunnon ja aivokuvausten perusteella selvisi, että Joukolla oli varhain alkanut Alzheimerin tauti. Hänen aivojensa hippokampus, jolla on keskeinen rooli muistitoiminnoissa, oli toiselta puolelta lähes kokonaan tuhoutunut.

— Heitin siihen vähän huumoria ja pyysin kuvat nähtäväksi, koska olen aina tiennyt jossakin olevan vikaa, mutta en ole nähnyt missä.

Diagnoosin jälkeen tuli kuitenkin romahdus: Jouko vaipui syvään masennukseen. Työintoinen 58-vuotias mies oli sairastunut parantumattomaan tautiin, joka vie kohti tuhoa.

Tukihenkilö auttoi toipumisessa

Pian sairauden toteamisen ja lääkityksen aloittamisen jälkeen Jouko ja vaimonsa Marja-Leena alkoivat etsiä sairaudesta tietoa. Muistiyhdistyksen tukihenkilön neuvot auttoivat toipumisessa ja asian hyväksymisessä. Tukihenkilö vakuutti elämän jatkuvan diagnoosin jälkeenkin.

— Hän painotti, ettei kannata jämähtää paikoilleen, sillä muistisairaille järjestetään monenlaista toimintaa.

Kaikkein kovimmalta tuntui ajokortin pois ottaminen, mikä tapahtuu kaikille Alzheimer-diagnoosin saaneille.

Ratkaisevaksi taudin etenemisen kannalta osoittautui lääkärin kaukonäköinen päätös aloittaa lääkitys ennakoivasti, jo ennen lopullisten testitulosten selviämistä, sillä lääke hidastaa joidenkin kohdalla taudin etenemistä.

— Tällä on voinut olla tärkeä merkitys, sillä Alzheimerin tautini ei ole juuri edennyt.

Huumori kukkii herrakerhossa

Alhot liittyivät paikalliseen muistiyhdistykseen, josta he saivat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Elämäntyönsä ongelmanuorten ohjaajana tehneelle Joukolle toiminta muistiyhdistyksessä tarjosi myös luontevan tavan jakaa kokemuksia, olla tuettavana ja tukea muita.

Vakavasta sairaudesta huolimatta myös huumori kukki. Herraporukka päätti perustaa ajokorttijaoston, joka keskittyisi pohtimaan, millaisella strategialla jäsenien olisi mahdollista saada ajokortti takaisin. Ajokorttijaosto toimii tänä päivänäkin vertaistukiryhmänä kaikille uusille jäsenille, joita ajokortin menettäminen ottaa päähän.

— Kerran eräällä, vasta toimintaan mukaan tulleella jäsenellä oli vaikeuksia puheentuottamisessa ajatusten harhaillessa sinne sun tänne. Siihen me muut sanoimme, ettei sitä kannata hävetä, ala vaan tuottaa sanoja sanojen perään, minkä mies entisenä muusikkona hyvin ymmärsi.

Jouko uskoo aivotoiminnan aktivoinnin ja varhaisen lääkityksen hidastaneen taudin etenemistä.

— Uskon, että vaaralliseksikin todettu diagnoosi voi pysyä rauhallisena, jos ihminen on elämässä vireästi mukana. Juuri tämän takia olen yhdistyksen toiminnassa.

Toisaalta Jouko Alho tietää omasta kokemuksesta, että sairauden kulku on yksilöllistä ja toisenlaisiakin kohtaloita on.

— Eräällä kaverillani tauti johti kuolemaan seitsemässä kuukaudessa diagnoosista. Sairaus etenee yleensä nopeammin, jos kiusana on joku muukin verisuoniperäinen sairaus.

Rooleja hiotaan joka päivä

Ennen sairauden toteamista pariskunta oli tiiviisti työelämässä, mutta diagnoosin selvittyä he pitivät parhaana vaihtoehtona sitä, että Marja-Leena alkaisi miehensä omaishoitajaksi.

— Vieressäni istuu maailman paras vaimo, jolla on maailman paras taikuri. Olemme löytäneet toisemme, koska hän on tuollainen rauhallinen ja hoivaava ja minä paijausta tarvitseva pölpöttäjä. Emme kärsi rooleistamme, vaan pystymme päivä päivältä hiomaan niitä kohti täydellisyyttä, Jouko veistelee Marja-Leenan nyökytellessä vieressä.

— Totta kai tieto sairaudesta oli sokki, mutta vähitellen opimme elämään sen kanssa.

Marja-Leenan mukaan mies on säilynyt lähes samanlaisena sairauden jälkeenkin. Arjen sujumista helpottaa olohuoneen pöydällä oleva kalenteri, johon merkitään kaikki muistamista vaativat pienetkin asiat. Joukon tilanne tulee heikentymään sairauden edetessä, mutta vielä pariskunta ei asiaa ajattele.

Marja-Leenaa ja Joukoa pyydetään lähes viikoittain kertomaan muistisairaudesta erilaisiin tilaisuuksiin ympäri Suomea. Matkat sujuvat sutjakasti Marja-Leenan ajaessa ja Joukon lukiessa karttaa sekä muistellessa menneitä.

Taikatemppuja kovalevyllä

Toinen pariskuntaa yhdistävä harrastus on taikatemppuilu. Jouko on lapsesta asti ollut kiinnostunut taikatemppujen tekemisestä. Työssään nuoriso-ohjaajana temppuilulle löytyi innokas yleisö nuorista. Myöhemmin hän perusti Nuokun Sirkuksen ja alkoi esiintyä suuremmille yleisöille ympäri maata. Sirkuksen ideaa kuvaa hyvin sen slogan: ”Teemme nuorisotyötä sirkuksen keinoin.”

Tämä tarkoittaa, että sirkus rohkaisee lapsia ja nuoria kokeilemaan uutta, hankkimaan positiivisia esiintymiskokemuksia ja uusia, jopa elinikäisiä ystäviä, mutta ennen kaikkea tulemaan osaksi tiivistä ja turvallista yhteisöä.

Jouko on jatkanut taikatemppuiluaan myös diagnoosin jälkeen.

— Pitkän harkinnan jälkeen lupauduin erääseen muistisairaiden tilaisuuteen esiintymään ja parin tempun jälkeen huomasin, että hyvinhän tämä menee. Ihmiset olivat haltioissaan ja ajattelin mielessäni, että olenkohan sairas enää ollenkaan.

Siitä lähtien hän on pyydettäessä käynyt eri paikoissa temppuilemassa.

— Mainitsin lääkärille harrastuksestani, mihin hän totesi: ”Tee Jouko taikatemppuja niin kauan kuin haluat, sillä se tulee todennäköisesti olemaan viimeinen aivojesi kovalevyltä sammuva asia, koska olet tehnyt niitä lapsesta saakka. Yleensä annan potilailleni aivojumpaksi sudokun ja ristikon täyttämistä, mutta kun sinulla on tuollainen lahjakkuus, niin käytä sitä!”

Pariskunta käy muutamana päivänä viikossa eri puolilla Suomea esiintymässä ja kertomassa kokemuksistaan sairauden kanssa elämisestä. Erityisen iloinen Jouko on siitä, että hänen nuoret ystävänsä ovat lähteneet mukaan hoitorinkiin ja kuskaavat tarvittaessa Joukoa eri tilaisuuksiin.

— Jotkut ulkopuoliset ja sairastuneetkin saattavat kokea tämän taudin häpeälliseksi. Ajatellaan, että nyt se on tullut pöpiksi, ja on lopullisesti sekaisin. Kun ennen jouduin taistelemaan esiintymistarpeeni takia, nyt olen tehnyt siitä aseen. Kerron tarvittaessa taudistani vaikka auton lavalla. Tätä pääomaa ei kukaan ota minulta pois. Tuntuu kuin olisin jatkoajalla.

 

Ensin loppuu uuden oppiminen

Alzheimerin taudin syytä ei tarkkaan tunneta. Se tiedetään, millaisia muutoksia tauti aiheuttaa aivoissa, mutta miksi näin tapahtuu, on vielä hämärän peitossa. Pieni osa sairastuneista on perinyt tautiin altistavan geenimuunnoksen, jolloin sairaus puhkeaa nuorena, alle 50-vuotiaana.

Ensimmäisiä oireita ovat uuden oppimisen ja viimeaikaisten tapahtumien muistamisen vaikeutuminen. Muistisairas saattaa unohtaa myös sovittuja tapaamisiaan ja tekemisiään, tai kysyä toistuvasti samoja asioita. Muistin hataruutta kuvaa sekin, että sairastunut kertoo toistamiseen jotakin asiaa uutena, vaikka siitä olisi ollut hetki sitten puhetta. Taudin edetessä puheen tuottaminen sekä ymmärtäminen hankaloituvat ja ympäristön hahmottaminen vaikeutuu.

Työelämässä toimivan muistisairaus tulee helposti esille, koska työssä on jatkuvasti opittava uutta ja perehdyttävä esimerkiksi tietokoneohjelmiin. Niinpä muistivaikeudet ja työelämän vaatimukset saattavat pikkuhiljaa nakertaa ihmisen jaksamista ja itsetuntoa, mikä johtaa uupumukseen ja jopa lievään masennukseen. Muistisairaus saattaakin joskus paljastua työntekijän hakeutuessa lääkäriin jaksamisongelmien takia, kunnes lääkärin tekemissä tutkimuksissa selviää, että kyseessä on alkava muistisairaus.

ehkäisykapseli, miehen ehkäisyväline, raskaudenehkäisy

Miten miesten ehkäisykapseli toimii ja onko se jo markkinoilla? Koko toimintaprosessi ja sivuvaikutukset ovat melko tuntemattomia minulle. Myös hinta kiinnostaa.

Valitettavasti lukija joutuu pettymään. Miehen ehkäisykapselia ei ole markkinoilla eikä lähiaikoina odotettavissa.

Miehen hormonaalisen raskaudenehkäisyn idea on vanha; eri valmisteita on tutkittu useamman vuosikymmenen ajan. 1990-luvulla valmistuneessa WHO:n monikeskustutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia testosteronin tehosta miehen siittiötuotannon pysäyttämisessä.

Mistä sitten johtuu, että laajasta tutkimustoiminnasta huolimatta miehille ei edelleenkään ole kondomin ja sterilisaation lisäksi tarjolla muuta ehkäisymenetelmää?

Miehen hormonaalinen raskaudenehkäisy perustuu samaan periaatteeseen kuin naisen yhdistelmäehkäisy. Sukupuolihormoneilla estetään kivekseen vaikuttavien aivolisäkehormonien eritys. Näin vähennetään kiveksen omaa testosteronin tuotantoa, ja samalla siittiöiden muodostuminen estyy.

Tutkimuksissa on käytetty testosteronia tai testosteronin ja jonkun muun ns. steroidihormonin yhdistelmää. Ehkäisyvalmisteessa oleva testosteroni siis toisaalta estää omaa kiveksen testosteronituotantoa mutta samalla varmistaa että mies ei kärsi testosteronin puutteesta.

Ongelma on, että siittiöiden muodostus ei vähene nopeasti ja osalle miehistä siittiötuotantoa jää jonkin verran. Käytännössä tehon toteaminen vaatii siemennesteanalyysin 3–4 kuukauden kuluttua hoidon alusta, ja sen ajan pitää käyttää muuta ehkäisyä. Etukäteen ei myöskään voi arvioida kenen kohdalla ehkäisymenetelmä tulee riittävän luotettavasti toimimaan. On myös muistettava, että valmisteen käytön lopetuksen jälkeen siittiötuotanto ei välittömästi palaudu.

Kun suunnitellaan uutta ehkäisyvalmistetta, vaatimustaso sekä tehon että haitattomuuden suhteen on korkea. Myös hinta, hoidon yksinkertaisuus ja käytännöllinen toteutus ovat tärkeitä.

Joudumme siis edelleen odottelemaan miehen ehkäisykapselia.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

virtsarakontulehdus, virtsavaivat, estrogeeni, hormonihoito

Paikallinen hormonihoito helpottaa paitsi emättimen myös virtsarakon ongelmia.

Alapään kuivuus ja kutina, jopa yhdyntäkivut, vaivaavat joka toista naista jossain vaiheessa elämää. Hyvä apu on apteekista ilman reseptiä saatavat estrogeenipuikot ja -geelit, joita laitetaan emättimen limakalvoille.

Laajan katsausartikkelin mukaan paikallinen estrogeenihoito auttaa paitsi emättimen kutinaan, kirvelyyn ja arkuuteen myös virtsateiden ongelmiin. Estrogeeniä sisältävät tuotteet vähensivät virtsan pidätysvaikeuksia, tiheävirtsaisuutta sekä virtsatietulehduksia, vaikka hormonia olisi ollut ihan vähän.

Estrogeenihormoni vahvistaa limakalvoja, ja sen tuotanto voi häiriintyä esimerkiksi raskauden, imetyksen, kohdunpoiston, vaihdevuosien tai e-pillereiden käytön vuoksi. Myös tietyt sairaudet, kuten nivelreuma, Sjögrenin syndrooma ja atooppinen ihottuma, kuivattavat limakalvoja.

päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky

Migreeniä poteva ei suinkaan aina makaa sängynpohjalla viileä kääre otsalla, oksenna tai näe sahalaitoja.

Joskus migreeni voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, ajatusten takkuamisena ja toimintakyvyn laskuna.

– Edes pahoinvointi ei liity kaikilla migreeniin, vahvistaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo Kampista.

Migreeni sekoitetaan usein jännityspäänsärkyyn, sillä niskojen ja hartioiden jännittyminen kuuluu migreeniin. Yksi keino erottaa migreeni jännityspäänsärystä on pohtia, haluaisiko lähteä kohtauksen aikana urheilemaan. Migreenikolla jo pienikin liike tekee yleensä olosta sietämättömän.

Migreenialttius on vahvasti perinnöllistä. Naisilla migreeni on miehiä yleisempi ja puhkeaa usein teini-iässä, kun hormonitoiminta käynnistyy.

Jos migreenikohtauksia on useammin kuin 3–4 kertaa kuukaudessa, suositellaan estolääkitystä. Ne ovat alun perin muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä eivätkä aina kovin tehokkaita. Kroonisesta migreenistä puhutaan, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Täsmälääkkeet eli triptaanit supistavat laajentuneita verisuonia ja hidastavat kipuimpulssien etenemistä aivoissa. Niiden tukena voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa. Toisinaan käytetään myös kipulääkkeiden imeytymistä parantavia pahoinvointilääkkeitä. Etukäteen ei voi tietää, mikä lääke kullekin tepsii, joten kärsivällisyyttä kysytään.

Keski-Säntti on harmissaan siitä, että ihmisiä pelotellaan lääkeriippuvuudella.

–Jos särkyä on paljon, ei voi sanoa, että älä ota lääkettä. Moni alkaa sitten pihtailla lääkkeissä ja toteaa, että otin vain puolikkaan. Huonosti hoidettu kohtaus voi kestää kolmekin vuorokautta.

Pitää tarjota vaihtoehtoja. Yksi hoitokeino on stimuloida migreenin synnyssä keskeisen kolmoishermon haaraa otsalla. Sähköärsytys vaikuttaa aivojen syviin osiin ja estää kipuryöpyn liikkeelle lähtöä.

–Se on hyvä kohtaushoitona silloin, jos lääkkeet eivät auta tai niillä on sivuvaikutuksia.

Botuliinitoksiiniin, joka salpaa kipuhermopäätteitä, turvaudutaan erityisesti kroonisessa migreenissä. Pistoksia annetaan 3 kuukauden välein otsaan, ohimoille, takaraivoon ja hartioihin. Botuliinitoksiinilla on Kela:n peruskorvattavuus.

Joskus kipukierre pitää katkaista kortisonikuurilla. Jos migreenikohtaus ei ota muuten laantuakseen, annetaan päivystyksessä voimakkaita kipu- ja pahoinvointilääkkeitä tippana suoneen.

Markkinoille on tulossa myös uudentyylinen lääke, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli  CGRP:n estäjä. Se saattaa olla uusi toivo erityisesti niille, joille käytössä olevan estolääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä käyttää. CGRP tunnetaan välittäjäaineena, joka villitsee tulehdusta verisuonten seinämissä ja voimistaa kipua.

Migreeniyhdistyksen kyselyssä selvisi, että työssä migreeniä laukaisevat tekijät olivat stressi, näyttöpäätetyö ja kiire. Myös työpaikan ilmapiiri ja esimiehen tuki vaikuttivat kohtausten määrään.

–Usein migreenipotilas ei uskalla olla töistä pois pelätessään leimautumista tai irtisanomista, mikä taas pahentaa särkykierrettä. Migreeni vaatii makuulle, kun ei enää itse tajua pysähtyä, toteaa työterveyslääkäri Rea Lagerstedt.

Pienetkin kevennykset työssä saattavat helpottaa migreenikon elämää. Voisiko esimerkiksi tehdä osan töistä etänä? Jo se, että malttaa pitää kahvi- ja lounastauot, auttaa.

Migreenin yllättäessä pitäisi jäädä reilusti kotiin.

–Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten irrottautua töistä ja mistä muista asioista saa hyvää mieltä. Jollekin sitä tuo ystävät ja liikunta, toiselle lukeminen tai teatteri-ilta, Lagerstedt sanoo.

Asiantuntijat: Petra Keski-Säntti, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Kamppi ja Rea Lagerstedt, työterveyslääkäri, Porvoon lääkärikeskus.

kondylooma, HPV, papillomavirus, seksitauti

Jos miehellä on kondylooma alapäässään ja hän antaa suuseksiä naiselle, voiko kondylooma tarttua syljen välityksellä naiselle alapäähän? Vai miten se tarttuu?

Kondylooman aiheuttaja on ihmisen papilloomavirus (HPV), joita tunnetaan yli sata erilaista alatyyppiä. Papilloomavirusta esiintyy hyvin yleisesti ihmisen iholla ja limakalvoilla. Virustartunta vaatii läheisen iho- ja erityisesti limakalvokontaktin. Virus tarttuukin pääasiassa sukupuoliteitse. Se ei tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä eikä esim. saunan lauteilta. Tartunta-aikaa on mahdoton määrittää, se vaihtelee 1-8 kuukauteen, lisäksi virus voi olla elimistössä vuosia piilevänä.

Sukupuolielinten limakalvoilla ja iholla esiintyy noin 40 eri HPV-tyyppiä, joista osa voi aiheuttaa visvasyyliä eli kondyloomia sukupuolielimiin.

Virustulehdus esiintyy kuitenkin tavallisimmin solumuutoksina, jotka voivat naisilla löytyä Papa-kokeessa. Vain muutama papilloomavirus on "vaarallinen". Nämä niin sanotut korkean riskin virustyypit voivat aiheuttaa kohdunkaulaan solumuutoksia ja syövän esiasteen. Näitä korkean riskin virustyyppejä ovat esimerkiksi alatyypit 16 ja 18.

Jotkut HPV-virustyypit taas aiheuttavat syyliä esimerkiksi käsissä tai jalkapohjissa. HPV-infektio voi myös esiintyä suun, suunielun ja kurkunpään sekä peräaukon alueella. Näillä alueilla HPV aiheuttaa samankaltaisia limakalvomuutoksia kuin sukupuolielinten alueella.

HPV-viruksen tarttuminen voi tapahtua sukupuolielimistä käsin hyväillessä, suuseksissä tai yhdynnässä. HPV-virustartunnan saa noin puolet nuorista muutaman vuoden sisään aktiivisen seksin aloittamisen jälkeen. Virus voi tarttua myös ilman näkyviä kondyloomia. Tartunta ei siis edellytä yhdyntää, vaan limakalvo- ja ihokosketus riittävät. Käsien kautta tarttuminen edellyttää sitä, että kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on virusta ja sen jälkeen kosketetaan välittömästi toisen henkilön sukupuolielimiä.

Kondomi suojaa HPV-tartunnalta vain osittain. Kondomia tulisi kuitenkin käyttää aina tilapäisissä suhteissa, sillä se estää tehokkaasti muiden yhdynnässä leviävien tautien tarttumisen. Pitkäaikaisessa parisuhteessa kummallakin on jo samat virukset, joten kondomia ei tarvitse käyttää.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.