Alzheimerin tauti omaishoitaja
Kuva Jaakko Lukumaa

Tärkeän työkeikan unohtaminen herätti lahtelaisen Jouko Alhon, 68, tajuamaan, ettei muisti ole entisellään.

Yleisö odotti Sirkus Nuokun perustajaa estradille malttamattomana. Taikuri Jouko Alhon oli tarkoitus esittää temppujaan, mutta tällä kertaa yleisö sai pettyä. Taikuri unohti tulla paikalle.

Jouko Alho oli hiljattain läpikäynyt viiden suonen ohitusleikkauksen, sairastunut diabetekseen ja sairastanut melanooman, joten muistin hataruuteen hän ei ollut sen kummemmin kiinnittänyt huomiota. Näin tärkeän tapahtuman unohtaminen kuitenkin pysäytti. Elettiin vuotta 2004.

Pieniä muistikatkoksia oli ollut aiemminkin, mutta Jouko arveli niiden liittyneen suonitukoksiin. Tutulla lääkärillä käydessään hän otti asian puheeksi.

Lääkäri teki saman tien alkeellisen lähimuistitestin: hän kirjoitti paperille kymmenen sanaa, minkä jälkeen käänsi paperin. Pienen juttutuokion kuluttua lääkäri pyysi Joukoa luettelemaan listasta niin monta sanaa kuin muistaa. Jouko muisti kymmenestä sanasta kolme. Lääkäri totesi, että lyhytmuistin alueella on häiriötä ja kirjoitti lähetteen keskussairaalaan neurologisiin tutkimuksiin.

Sairaalan tutkimuksissa huomattiin sama muistamattomuus. Siitä alkoivat toista vuotta kestäneet tutkimukset, joihin kuului aivojen kuvantamisia ja psykologisia testejä. Psykologin lausunnon ja aivokuvausten perusteella selvisi, että Joukolla oli varhain alkanut Alzheimerin tauti. Hänen aivojensa hippokampus, jolla on keskeinen rooli muistitoiminnoissa, oli toiselta puolelta lähes kokonaan tuhoutunut.

— Heitin siihen vähän huumoria ja pyysin kuvat nähtäväksi, koska olen aina tiennyt jossakin olevan vikaa, mutta en ole nähnyt missä.

Diagnoosin jälkeen tuli kuitenkin romahdus: Jouko vaipui syvään masennukseen. Työintoinen 58-vuotias mies oli sairastunut parantumattomaan tautiin, joka vie kohti tuhoa.

Tukihenkilö auttoi toipumisessa

Pian sairauden toteamisen ja lääkityksen aloittamisen jälkeen Jouko ja vaimonsa Marja-Leena alkoivat etsiä sairaudesta tietoa. Muistiyhdistyksen tukihenkilön neuvot auttoivat toipumisessa ja asian hyväksymisessä. Tukihenkilö vakuutti elämän jatkuvan diagnoosin jälkeenkin.

— Hän painotti, ettei kannata jämähtää paikoilleen, sillä muistisairaille järjestetään monenlaista toimintaa.

Kaikkein kovimmalta tuntui ajokortin pois ottaminen, mikä tapahtuu kaikille Alzheimer-diagnoosin saaneille.

Ratkaisevaksi taudin etenemisen kannalta osoittautui lääkärin kaukonäköinen päätös aloittaa lääkitys ennakoivasti, jo ennen lopullisten testitulosten selviämistä, sillä lääke hidastaa joidenkin kohdalla taudin etenemistä.

— Tällä on voinut olla tärkeä merkitys, sillä Alzheimerin tautini ei ole juuri edennyt.

Huumori kukkii herrakerhossa

Alhot liittyivät paikalliseen muistiyhdistykseen, josta he saivat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Elämäntyönsä ongelmanuorten ohjaajana tehneelle Joukolle toiminta muistiyhdistyksessä tarjosi myös luontevan tavan jakaa kokemuksia, olla tuettavana ja tukea muita.

Vakavasta sairaudesta huolimatta myös huumori kukki. Herraporukka päätti perustaa ajokorttijaoston, joka keskittyisi pohtimaan, millaisella strategialla jäsenien olisi mahdollista saada ajokortti takaisin. Ajokorttijaosto toimii tänä päivänäkin vertaistukiryhmänä kaikille uusille jäsenille, joita ajokortin menettäminen ottaa päähän.

— Kerran eräällä, vasta toimintaan mukaan tulleella jäsenellä oli vaikeuksia puheentuottamisessa ajatusten harhaillessa sinne sun tänne. Siihen me muut sanoimme, ettei sitä kannata hävetä, ala vaan tuottaa sanoja sanojen perään, minkä mies entisenä muusikkona hyvin ymmärsi.

Jouko uskoo aivotoiminnan aktivoinnin ja varhaisen lääkityksen hidastaneen taudin etenemistä.

— Uskon, että vaaralliseksikin todettu diagnoosi voi pysyä rauhallisena, jos ihminen on elämässä vireästi mukana. Juuri tämän takia olen yhdistyksen toiminnassa.

Toisaalta Jouko Alho tietää omasta kokemuksesta, että sairauden kulku on yksilöllistä ja toisenlaisiakin kohtaloita on.

— Eräällä kaverillani tauti johti kuolemaan seitsemässä kuukaudessa diagnoosista. Sairaus etenee yleensä nopeammin, jos kiusana on joku muukin verisuoniperäinen sairaus.

Rooleja hiotaan joka päivä

Ennen sairauden toteamista pariskunta oli tiiviisti työelämässä, mutta diagnoosin selvittyä he pitivät parhaana vaihtoehtona sitä, että Marja-Leena alkaisi miehensä omaishoitajaksi.

— Vieressäni istuu maailman paras vaimo, jolla on maailman paras taikuri. Olemme löytäneet toisemme, koska hän on tuollainen rauhallinen ja hoivaava ja minä paijausta tarvitseva pölpöttäjä. Emme kärsi rooleistamme, vaan pystymme päivä päivältä hiomaan niitä kohti täydellisyyttä, Jouko veistelee Marja-Leenan nyökytellessä vieressä.

— Totta kai tieto sairaudesta oli sokki, mutta vähitellen opimme elämään sen kanssa.

Marja-Leenan mukaan mies on säilynyt lähes samanlaisena sairauden jälkeenkin. Arjen sujumista helpottaa olohuoneen pöydällä oleva kalenteri, johon merkitään kaikki muistamista vaativat pienetkin asiat. Joukon tilanne tulee heikentymään sairauden edetessä, mutta vielä pariskunta ei asiaa ajattele.

Marja-Leenaa ja Joukoa pyydetään lähes viikoittain kertomaan muistisairaudesta erilaisiin tilaisuuksiin ympäri Suomea. Matkat sujuvat sutjakasti Marja-Leenan ajaessa ja Joukon lukiessa karttaa sekä muistellessa menneitä.

Taikatemppuja kovalevyllä

Toinen pariskuntaa yhdistävä harrastus on taikatemppuilu. Jouko on lapsesta asti ollut kiinnostunut taikatemppujen tekemisestä. Työssään nuoriso-ohjaajana temppuilulle löytyi innokas yleisö nuorista. Myöhemmin hän perusti Nuokun Sirkuksen ja alkoi esiintyä suuremmille yleisöille ympäri maata. Sirkuksen ideaa kuvaa hyvin sen slogan: ”Teemme nuorisotyötä sirkuksen keinoin.”

Tämä tarkoittaa, että sirkus rohkaisee lapsia ja nuoria kokeilemaan uutta, hankkimaan positiivisia esiintymiskokemuksia ja uusia, jopa elinikäisiä ystäviä, mutta ennen kaikkea tulemaan osaksi tiivistä ja turvallista yhteisöä.

Jouko on jatkanut taikatemppuiluaan myös diagnoosin jälkeen.

— Pitkän harkinnan jälkeen lupauduin erääseen muistisairaiden tilaisuuteen esiintymään ja parin tempun jälkeen huomasin, että hyvinhän tämä menee. Ihmiset olivat haltioissaan ja ajattelin mielessäni, että olenkohan sairas enää ollenkaan.

Siitä lähtien hän on pyydettäessä käynyt eri paikoissa temppuilemassa.

— Mainitsin lääkärille harrastuksestani, mihin hän totesi: ”Tee Jouko taikatemppuja niin kauan kuin haluat, sillä se tulee todennäköisesti olemaan viimeinen aivojesi kovalevyltä sammuva asia, koska olet tehnyt niitä lapsesta saakka. Yleensä annan potilailleni aivojumpaksi sudokun ja ristikon täyttämistä, mutta kun sinulla on tuollainen lahjakkuus, niin käytä sitä!”

Pariskunta käy muutamana päivänä viikossa eri puolilla Suomea esiintymässä ja kertomassa kokemuksistaan sairauden kanssa elämisestä. Erityisen iloinen Jouko on siitä, että hänen nuoret ystävänsä ovat lähteneet mukaan hoitorinkiin ja kuskaavat tarvittaessa Joukoa eri tilaisuuksiin.

— Jotkut ulkopuoliset ja sairastuneetkin saattavat kokea tämän taudin häpeälliseksi. Ajatellaan, että nyt se on tullut pöpiksi, ja on lopullisesti sekaisin. Kun ennen jouduin taistelemaan esiintymistarpeeni takia, nyt olen tehnyt siitä aseen. Kerron tarvittaessa taudistani vaikka auton lavalla. Tätä pääomaa ei kukaan ota minulta pois. Tuntuu kuin olisin jatkoajalla.

 

Ensin loppuu uuden oppiminen

Alzheimerin taudin syytä ei tarkkaan tunneta. Se tiedetään, millaisia muutoksia tauti aiheuttaa aivoissa, mutta miksi näin tapahtuu, on vielä hämärän peitossa. Pieni osa sairastuneista on perinyt tautiin altistavan geenimuunnoksen, jolloin sairaus puhkeaa nuorena, alle 50-vuotiaana.

Ensimmäisiä oireita ovat uuden oppimisen ja viimeaikaisten tapahtumien muistamisen vaikeutuminen. Muistisairas saattaa unohtaa myös sovittuja tapaamisiaan ja tekemisiään, tai kysyä toistuvasti samoja asioita. Muistin hataruutta kuvaa sekin, että sairastunut kertoo toistamiseen jotakin asiaa uutena, vaikka siitä olisi ollut hetki sitten puhetta. Taudin edetessä puheen tuottaminen sekä ymmärtäminen hankaloituvat ja ympäristön hahmottaminen vaikeutuu.

Työelämässä toimivan muistisairaus tulee helposti esille, koska työssä on jatkuvasti opittava uutta ja perehdyttävä esimerkiksi tietokoneohjelmiin. Niinpä muistivaikeudet ja työelämän vaatimukset saattavat pikkuhiljaa nakertaa ihmisen jaksamista ja itsetuntoa, mikä johtaa uupumukseen ja jopa lievään masennukseen. Muistisairaus saattaakin joskus paljastua työntekijän hakeutuessa lääkäriin jaksamisongelmien takia, kunnes lääkärin tekemissä tutkimuksissa selviää, että kyseessä on alkava muistisairaus.

terveystarkastus, kolesterolimittaus, verensokerimittaus, syöpäseulonta, tähystystutkimus, verenpainemittaus

Terveen tarkastaminen on hyödytöntä. Tässä osviittaa siitä, mihin omassa terveydessä kannattaa kiinnittää erityishuomiota missäkin iässä.

Joka iässä

Tupakointi, alkoholin käyttö, paino, liikunta, henkinen hyvinvointi. Tarkkaile, mittaa tarvittaessa, pidä hallinnassa ja hae apua ajoissa.

Alle 40-vuotiaana

Hampaiden kunto ➝ Poikkea hammastarkastuksessa 1–2 vuoden välein. Huolellinen hoito ehkäisee myös verisuonisairauksia, joten säännölliset tarkastukset kannattaa ottaa tavaksi jo nuorena.

Kohdunkaulan syöpä ➝ PAPA-kokeessa selvitetään papilloomavirustartunta, joka on ensisijainen kohdunkaulan syövän aiheuttaja. PAPA kannattaa otattaa gynekologilla noin viiden vuoden välein 30–60-vuotiaana. Lähitulevaisuudessa rokotteet papilloomavirusta vastaan saattavat yleistyä, jolloin seulonnat ehkä muuttuvat tarpeettomiksi.

40–60-vuotiaana

Verenpaine ➝ Mittaa paineet ensimmäisen kerran viimeistään 40-vuotiaana. Jos arvot ovat alle 120/80, seuraava mittaus viiden vuoden kuluttua riittää. Jos arvot ovat korkeammat, mutta yläpaine on kuitenkin alle 140 ja alapaine alle 90, seuraile paineita muutaman kuukauden ajan. Tätä korkeammat lukemat vaativat jo lääkärikäyntiä.

Kolesteroli ➝ Käy mittauttamassa veren rasva-arvot ainakin kerran 40–50-vuotiaana. Jos arvot ovat viiterajojen sisällä eikä suvussa esiinny kohonnutta kolesterolia, yksi mittaus riittää. Kohonneita arvoja on syytä seurata tarkemmin – varsinkin, jos hyvän eli HDL-kolesterolin pitoisuus on alhainen ja huonon HDL-kolesterolilukema korkea.

Rintasyöpä ➝ Mammografiaseulontoja järjestetään 50–69-vuotiaille kahden vuoden välein.

Yli 60-vuotiaana

Suolistosyöpä ➝ Perä- ja paksusuolen syövän seulonnat ovat vähitellen yleistymässä koko Suomessa 60–69-vuotiailla. Jos oma kunta ei vielä järjestä seulontaa, ulostenäytteen voi käydä antamassa 60–75-vuotiaana parin vuoden välein.

Mittauta harkinnan mukaan

Verensokeri ➝ Perusterve voi mittauttaa arvonsa keski-iässä. Jos epäilee diabetesriskiä, hyödyllisempää on ensin tehdä Diabetesliiton sivuilla kysely, jolla voi kartoittaa omat riskitekijät.

Silmänpaine ➝ Silmänpohjat voi tarkistuttaa 40–45-vuotiaana silmälääkärin tarkastuksessa vaikka ikänäkömuutosten yhteydessä. Jos suvussa on esiintynyt glaukoomaa, paineet kannattaa tarkastuttaa säännöllisesti tämän jälkeenkin. Tarve on kuitenkin kyseenalainen: muutoksia ei välttämättä havaita, eikä seulonta välttämättä estä muutoksien kehittymistä.

Eturauhassyöpä ➝ Nykytiedon valossa oireettomia miehiä ei ole syytä seuloa eturauhassyövän varalta.

Asiantuntijat: Osmo Saarelma, yleislääketieteen erikoislääkäri. Päivi Peltomäki, biolääketieteellisen syöpätutkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

laboratoriokokeet, kolesteroli, verenpaine, sokerirasitus

Ennaltaehkäisy on parasta terveydenhoitoa. Mutta tarvitseeko oireettoman syynätä maksa-arvojaan tai syöpäriskiään – ja voiko terveyttään tarkkailla liikaa?

Mittariin tulee viisikymmentä vuotta, enkä tiedä kolesterolilukemiani. Serkullani todettiin diabetes, pitäisikö minunkin mittauttaa verensokerit?

Oman terveyden tarkkailu on koko ajan helpompaa. Yhä useampia arvoja voi mitata kotitesteillä, ja tieto sairauksien riskitekijöistä lisääntyy vauhdilla. Innokkain käy varmuuden vuoksi vuosittain koko kehon läpivalaisussa, toiselle jo verenpaineen mittaaminen on kauhistus sairauksien pelon vuoksi.

Perusterve pärjää onneksi pitkälle ilman mittauksia. Yleislääketieteen tohtori Osmo Saarelman mukaan on harvinaista, että oireettomalta paljastuisi terveystarkastuksessa tai laboratoriokokeissa yllättäviä, piileviä sairauksia. Poikkeuksia ovat syöpäseulonnat.

– Terveen ihmisen summittainen tarkastaminen on melko lailla hyödytöntä lukuun ottamatta muutamia peruskokeita, kuten kolesterolimittausta — ja siinäkin riittää mittaus kerran elämässä, jos lukema on hyvä.

Kolesteroli ja verenpaine selville

Viimeistään keski-iässä oireettomankin on silti syytä selvittää muutamia arvoja. Nelikymppisenä kannattaa tarkistuttaa kolesteroli. Jos ei omista verenpainemittaria, voi käydä terveysaseman mittauspisteessä. Korkeisiin lukemiin on hyvä puuttua ajoissa. Jos taas on siunattu ihanteellisilla arvoilla, voi huokaista helpotuksesta ja unohtaa mittailut vuosiksi.

Keskustelussa vilahtelevat välillä muutkin arvot. Ehkä yleisimpiä pohdinnan aiheita on se, pitäisikö tulehdusarvot eli lasko tai CRP silloin tällöin tarkistaa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kohonnut CRP voi kieliä sepelvaltimotaudin riskistä vielä korkeaa kolesteroliakin vahvemmin. Saarelman mielestä tämä ei vielä tarkoita, että CRP-arvoa kannattaisi seuloa varmuuden vuoksi. Kohonnut lukema kyllä kertoo kehon tulehdustilasta mutta ei erittele, jyllääkö kehossa kasvain, allergia vai virtsatietulehdus. Terveelle CRP ei siis kerro juuri mitään.

– Jos pelkää sydäntauteja, on hyödyllisempää tutkailla tupakointiaan ja ruokavaliotaan. Hyvä keino on rajoittaa punaisen lihan syöntiä ja tarkistaa, että käyttää riittävästi pehmeitä rasvoja. Hampaistakin kannattaa huolehtia: suun terveys on todistetusti yhteydessä sydäntautiriskiin.

Paastoverensokerin mittaaminen taas sijoittuu välimaastoon: sen voi tarkistuttaa, jos epäilee diabetesta.

– Tosin tällöinkin hyödyllisempää on täyttää riskilaskuri Diabetesliiton sivuilla (diabetes.fi) tai tehdä sähköinen terveystarkastus, jos kuntasi sellaisen tarjoaa. Jos saa korkeat lukemat, verensokeri kannattaa vielä tarkistaa laboratoriossa.

Saarelma painottaa, ettei perusterveen pitäisi pohtia sairauksien ennaltaehkäisyä yksittäisten veriarvojen tai kokeiden kautta. Keho on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kotitestejä vain harkiten

Laktoosi-intoleranssi, PSA, virtsatietulehdus... Apteekkien kotitestivalikoima laajenee kaiken aikaa. Diabeetikolle verensokerin mittaaminen päivittäin on välttämätöntä, mutta perusterveelle Saarelma ei suosittele kotitestejä paria poikkeusta lukuun ottamatta.

– Jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä, klamydiatesti voi olla aiheellinen, sillä sairaus on usein oireeton. Ja toki keliakiakokeen voi ostaa, jos huomaa viljansyöntiin liittyviä suolisto-oireita, kuten vatsakipua tai ripulia.

Jopa kolesterolia voi mitata kotitestillä. Edullisimpien testien heikkous on se, että ne kuvaavat kokonaislukemaa eivätkä erittele hyvää ja huonoa kolesterolia. Siksi ne eivät kerro rasva-arvoista koko totuutta.

– Varsinkin naisilla kokonaiskolesteroli voi olla reippaastikin yli suositusrajan eli viiden tai kuuden, jos hyvän eli HDL-kolesterolin taso on korkea. Omatestauslaitteet, joka erittelevät LDL-ja HDL-kolesterolin, maksavat satoja euroja. Silloin herää kysymys, miksei voisi käydä kerran viidessä vuodessa mittauttamassa kolesteroliaan vaikkapa terveyskeskuksessa.

Kotitestien suurin pulma on  väärintulkinta.

Asiantuntija ei ole vierellä kommentoimassa tuloksia. Jos vaikkapa klamydiatestistä saa negatiivisen tuloksen, se ei silti sulje sairauden mahdollisuutta pois.

Yksi on kuitenkin varmaa: jos vaihtoehtoina on turvautua joko oireiden googlettamiseen tai kotitestiin, jälkimmäinen on pienempi paha. Kotitestistä tulokseksi saa ainakin suhteellisen luotettavan ja yksiselitteisen lukeman.

Vitamiinimittauksista terveyttä?

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan veren alhainen D-vitamiinipitoisuus kielii osteoporoosiriskistä. Samasta syystä lääkäri saattaa määrätä testeihin, joissa selvitetään veren D-vitamiinipitoisuutta.

Puutosepäily on saanut monet oireettomatkin hakeutumaan laboratorioon. Saarelma ei kuitenkaan näe syytä siihen, miksi terveen pitäisi käydä omin päin tarkistuttamassa vitamiinitasot.

– Suomessa pitäisi joka tapauksessa huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista ympäri vuoden. Jos ulkoilee kohtuudella, kesät voi olla D-vitamiinin suhteen huoletta ja talvisin ottaa 10 mikrogramman vitamiinilisän päivittäin, Saarelma sanoo.

Vitamiinitestien kanssa samaan kategoriaan kuuluvat hivenainetestit, joita on markkinoitu ratkaisuksi esimerkiksi jatkuvaan uupumukseen. Varsinaiset imeytymishäiriöt ovat kuitenkin harvinaisia. Usein epämääräiset oireet selittyvät muilla syillä, kuten huonolla nukkumisella, stressillä, ruokavaliolla tai jopa vuodenajalla. Testejä kannattaa harkita vasta siinä vaiheessa, kun elintapamuutokset eivät pure.

Syynää lähisuvun sairaudet

Jos mielii terveyttä ja pitkää ikää, pitääkö koluta läpi oman suvun sairaushistoria? Saarelman mukaan ei ole tarpeen mennä useiden sukupolvien taakse. Riittää, kun käy läpi lähisukulaisten perinnölliset sairaudet.

– Esimerkiksi sydämen johtoratahäiriöistä johtuvat äkkikuolemat ovat olleet paljon esillä. Ne ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Jos äkkikuolemia on sattunut suvussa, kannattaa mieluummin hakeutua lääkäriin kuin tuijotella sukutaulua.

Syöpätutkija Päivi Peltomäki neuvoo laatimaan sukupuun, jos perinnölliset taudit huolettavat. Sukupuussa saisi näkyä ainakin kolme polvea, eli ensimmäisen ja toisen asteen sukulaiset isovanhempiin, setiin ja täteihin saakka. Jotkin taudit hyppivät yhden tai kahden sukupolven yli, joten pelkkä vanhempien sairaushistoria ei kerro koko totuutta.

Liian hätiköityjä johtopäätöksiä ei kuitenkaan kannata tehdä. Vaikka bongaisi lähisuvusta kaksi samanlaista sairastapausta, oma riski ei silti välttämättä ole suuri.

– Esimerkiksi paksusuolen syövistä vain muutama prosentti on selkeästi perinnöllisiä. Vaikka syöpiä esiintyisi suvussa paljon, se ei aina tarkoita, että suvussa kulkisi sairaudelle altistava geenimuunnos. Varsinkaan, jos perhepiirissä on ollut useita eri syöpätyyppejä.

Vahvempi viite perinnöllisyydestä on, jos sairastuneet ovat poikkeuksellisen nuoria. Useampi ennen keski-ikää puhjennut muistisairaus tai sydäninfarkti on jo hyvä syy tutkia sukupuu tavallista tarkemmin.

– Jos lähisuvussa esimerkiksi on tullut sydäninfarkteja alle 50-vuotiaille, se kielii jo aika vahvasti hyperkolesterolemiasta, eli perinnöllisestä, normaalia suuremmasta veren kolesterolitasosta. Silloin voi olla syytä aloittaa kolesterolilääkitys, vaikka sille ei muuten olisi tarvetta, Osmo Saarelma kertoo.

Peili on paras mittari

Ei ole yhtä vastausta siihen, milloin terveydestä huolehtiminen menee liiallisuuksiin. Pakkomielteinen kehon tuntemusten tarkkailu ei kuitenkaan ole normaalia. Silloin ensimmäinen, kymmenes tai edes sadas terveystarkastus ei helpota oloa, vaan tärkeintä olisi puuttua psyykkiseen ongelmaan taustalla.

Toinen ääripää ovat ne, jotka tietävät hyvin, että tipaton tai tumppaaminen tekisi terää, mutta pitävät silti tiukasti kiinni paheistaan.

– Jotkut käyttävät reippaasti alkoholia ja pyytävät lähetettä maksakokeisiin testatakseen, vieläkö elimistö kestää juomista. Siinä kohtaa lähdetään liikkeelle täysin väärästä päästä.

Terveystarkastus voi olla myös kannustin, jos elintavoissa on petrattavaa.

Pohjalla vain pitää olla valmius muuttaa elintapojaan.

– Ei juuri hyödytä, jos terveydenhoitaja tai lääkäri paasaa alkoholinkäytön vähentämisestä ja tupakoinnin lopettamisesta ja potilas vain nyökyttelee ja lähtee pois.

Osmo Saarelman mukaan eniten terveitä vuosia tuo oma-aloitteinen hyvinvoinnin tarkkailu. Tapojen tuunaaminen terveellisemmiksi ehkäisee kaikkia kansantauteja, eikä siihen tarvita lääkärikäyntejä tai testejä.

– Olen tavannut sanoa potilaille, että paras terveystarkastus on peili. Tietyt asiat kannattaa ”mitata” mielessä joka päivä. Niitä ovat paino, tupakointi, alkoholin käyttö, punaisen lihan syönti, liikunta, nukkuminen, stressinhallinta ja onnellisuus.

Veli-Jussi jalkanen

Kertooko terveystesti miten voit?

Ilman muuta kannattaa ottaa ja otattaa testejä. Mikään ei maksa niin paljon kuin sairastaminen tai huonokuntoisuus ja raihnaisuus. Heikentyvät arvot kannustavat elintapamuutoksiin ennenkuin salakavalasti etenevät sairaudet puhkeavat. Silloin ollaan jo myöhässä. Kotíin kannattaa ostaa paras mahdollinen pissatesti josta saa jo 12 arvoa. Tärkeä verenpainemittari on halpa. Unen laadun mittaamiseen on myös halpoja mittareita. Myös ns. terveen mutta ylipainoisen kannattaa ostaa verensokerimittari ja...
Lue kommentti
rintavuoto, maitovuoto

Toisesta rinnasta tulee vuotoa ja kyljessä on kipua. Mammografiassa, ultraäänessä ja papa-kokeessa ei ollut poikkeavaa. Pitäisikö tehdä munasarjatutkimus? Olen 64-vuotias.

Maitovuoto rinnoista on tavallinen oire synnyttäneillä naisilla, synnyttämättömillä harvinainen. Vihertävä tai rusehtava erite tai vuoto useammasta kuin yhdestä nännitiehyestä ei yleensä viittaa syöpään.

Verinen tai toispuoleinen, ei-maitoinen vuoto vaatii selvittämistä. Tutkimuksiin voivat kuulua rintojen tunnustelu, mammografia-, ultraääni- ja duktografiatutkimukset sekä joskus magneettitutkimus.

Tavallisin syy vuotoon on maitotiehyen sisäinen limakalvon kasvain, ns. intraduktaalinen papillooma, joka yksittäin on yleensä hyvänlaatuinen. Rauhastiehyen laajentuma, ns. duktektasia, voi aiheuttaa vihertävää neste-eritystä.

Papa-kokeesta tai munasarjatutkimuksesta ei ole apua vuodon selvittämisessä. Kylkikivullakaan ei välttämättä ole yhteyttä vuotoon.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

väsymysoireyhtymä

Ei hullu, huijari eikä laiska, vaan oikeasti sairas. Väsymysoireyhtymä näkyy muutoksina aivojen magneettikuvissa ja elimistön immuunipuolustuksessa.

Väsymysoireyhtymä on huonosti tunnettu sairaus lääkäreidenkin keskuudessa. Siihen ei myöskään ole tällä hetkellä yhtenäistä hoitopolkua.

Väsymysoireyhtymästä voivat kertoa

  • Väsymys, joka seuraa pientäkin fyysistä tai psyykkistä rasitusta.
  • Huimaus, sydämentykytys ja muut autonomisen hermoston oireet.
  • Unettomuus. Uni on kevyttä ja rikkinäistä.
  • Aivosumu eli keskittyminen, muistaminen ja ajattelut heikkenevät.
  • Infektio-oireet, kuten kurkkukipu, kaulan imusolmukkeiden turpoaminen. Joillakin sairaus alkaa infektiokierteen jälkeen.
  • Kivut lihaksissa ja nivelissä, päänsärky.
  • Masennus ja ahdistus.
  • Lihasheikkous ja voimattomuus.

Lue lisää väsymysoireyhtymästä Hyvä terveys 6/17. Tilaajana lehti on luettavissa digilehdet.fi

Veli-Jussi Jalkanen

Nämä oireet voivat kertoa väsymysoireyhtymästä

Tämä vaiva on elintapatauti. Siihen on yleensä syynä useiden asioiden monivaikutus: - Liian vähän tai huolaatuista unta - Kehon vajaaravitsemus erik. B12, C-vit, ja monet muut. Tiheäravinteinen ruoka ja tukeva lisä suojaravinteita purkista auttavat - Masennus: tämäkin voi suurelta osin johtua elimellisestä ja siten itse korjattavista elintapasyistä. - Liikunnan puute: keho vain ei toimi kunnolla ilman riittävää liikuntaa - Kilpirauhasen vajaatoiminta: tämä yleinen eri asteisena esiintyvä vaiva...
Lue kommentti